Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.

Vierailija kirjoitti:

IL: Näkökulma: Suomi suojautuu sateenvarjolla, Ruotsi rynnäkkökiväärillä

 

Vertailtiin Suomen ja Ruotsin oppaita ja tapaa puhua sodasta. Myös linkki suomenkieliseen versioon Ruotsin oppaasta.

Kyllä se opas olisi lähetettävä joka kotiin. Yht'äkkiä nettiyhteydet on poikki, niin lue sitten sitä opasta, kun haluaisi vieläjonkun yksityiskohdan katsoa.

Pitääkö mummojen siis ostaa tietokone ja printteri ja opetella käyttämään ym. Kaikilla ei ole turvaverkkoja. Ihan mahdottomaksi menee tämä yhteiskunta.🤨

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä virtaa vieressä iso joki ja muutama lähde on tiedossa. Sähkön puuttuessa puulla voi keittää vettä ja ruokaa. Mutta tuo saastuminen on kyllä ongelma luonnonvesienkin kanssa...

Pakastimeen voisi säilöä vähän vettä pakastepulloissa tai vakuumipusseissa, seuraavilla -30 asteen pakkasilla jäädyttäisi ja jäisenä pakkaseen, pitäisivät sitten sähkökatkon sattuessa myös pakkasia kauemmin jäässä. Mehuja ja vissyjä löytyy myös, niiden varasto kiertää luonnostaan hyvin.

Eivätkö nuo vedet pakastettaessa halkaise astioitaan? Vesihän nimittäin laajenee melkoisesti jäätyessään.

 

Vain jos pullo on täytetty piripintaan.

Uskaltaako esim. Trangian kaasukeitintä käyttää sisätiloissa? Entä sprii-poltinta?

Ymmärtääkseni sisäkäyttöön tarkoitetut kaasukeittimet eroavat retkikäyttöisistä vain siltä osin, että niissä kaasun virtaus loppuu automaattisesti, jos liekki sammuu.

Toivottavasti saadaan julkisuuteen selvitys siitä, mikä aiheutti retkikaasupullon räjähdyksen päivätuvassa Pyhä-Luoston kansallispuistossa.

Vierailija kirjoitti:

Miten säilötte vettä? Ei tunnu järkevältä ostaa kaupasta pullovettä vaikka se säilyykin kauan, sitä vesivarastoa pitää silti uusia kerran vuodessa. Toki meillä on puhtaat vesistöt ihan lähellä eli ei varmaan kuole jos hakee joesta vettä ja vaikka keittää ennen juomista...

Kaupan pullovesi säilyy vuosia. Parasta Ennen pvm jälkeen voi lähinnä maistua vähän muovilta. Minulla on useamman vuoden vanhoja vesipulloja kaapissa. Ne ovat silti puhtaampia kuin hanasta otettu vesi päivän jälkeen.

Meidän preppausvarasto on täynnä Aasialiasta ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Uskaltaako esim. Trangian kaasukeitintä käyttää sisätiloissa? Entä sprii-poltinta?

Ymmärtääkseni sisäkäyttöön tarkoitetut kaasukeittimet eroavat retkikäyttöisistä vain siltä osin, että niissä kaasun virtaus loppuu automaattisesti, jos liekki sammuu.

Toivottavasti saadaan julkisuuteen selvitys siitä, mikä aiheutti retkikaasupullon räjähdyksen päivätuvassa Pyhä-Luoston kansallispuistossa.

Jos käyttää oikein ja pitää huolen tuuletuksesta niin kaasukeitin on ok sisätiloissa. Spriin kanssa olisin varovaisempi, parvekkeellakin pistäisin jotain paloturvallista alustaksi.

Missä on linkki Ruotsin uuteen suomenkieliseen oppaaseen?

Vielä kymmenisen vuotta sitten oli aina näitä kyselijöitä "Mites se Pihtiputaan mummo jolla on vain lankapuhelin ja radio.." kun yritettiin suunnitella jotain. Eiköhän tässä ole jo ollut tarpeeksi aikaa hankkia se nettiyhteys tai ainakin älypuhelin. Jos edelleen elää Kekkosen aikaa, niin se on sitten oma valinta.

Vierailija kirjoitti:

Vielä kymmenisen vuotta sitten oli aina näitä kyselijöitä "Mites se Pihtiputaan mummo jolla on vain lankapuhelin ja radio.." kun yritettiin suunnitella jotain. Eiköhän tässä ole jo ollut tarpeeksi aikaa hankkia se nettiyhteys tai ainakin älypuhelin. Jos edelleen elää Kekkosen aikaa, niin se on sitten oma valinta.

Kyllä ja ei. Varautuminen ja kriisinkestävyys on koko kansan yhteinen asia, sillä mitä huonommalla tolalla se on niin sitä enemmän viranomaisten resursseja menee yksittäisten ihmisten auttamiseen ja se on sitten itse kriisin selvittämisestä pois. Siksi näissä asioissa pitää ottaa huomioon myös erityisryhmät kuten vanhukset, sairaat ja vammaiset (ihmisryhmiä joihin sinä ja minä saatamme kuulua vaikka jo huomenna) joiden kyky varautua itse voi olla rajallinen, vaikkapa siksi että netin ja laitteiden käytössä on vaikeuksia/sellaisia ei ole.

Tässä asiassa voi lähiomaiset ottaa kopin, mutta koska kaikkia täysin toimintakykyisiäkään ihmisiä ei kiinnosta varautumisasiat tai auttaa, niin ei niiden apua tarvitsevien varautumiset pitäisi jättää sen varaan että sellainen viisas ja auttavainen läheinen löytyy. Tässäkin tapauksessa paras lähiomainen on lopulta viranomainen. Jos joku taho joka on näiden erityisryhmien kanssa valmiiksi tekemisissä ottaisi sitä koppia niin sehän olisi vallan mainio asia (mikäli heillä resurssit riittää, monesti heikoimmista huolehditaan vapaaehtoistyöllä).

Vierailija kirjoitti:

Missä on linkki Ruotsin uuteen suomenkieliseen oppaaseen?

Löytyi muistaakseni Iltalehden kirjoituksesta jonka otsikko oli Suomi suojautuu sateenvarjolla, Ruotsi rynnäkkökiväärillä tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä kymmenisen vuotta sitten oli aina näitä kyselijöitä "Mites se Pihtiputaan mummo jolla on vain lankapuhelin ja radio.." kun yritettiin suunnitella jotain. Eiköhän tässä ole jo ollut tarpeeksi aikaa hankkia se nettiyhteys tai ainakin älypuhelin. Jos edelleen elää Kekkosen aikaa, niin se on sitten oma valinta.

Kyllä ja ei. Varautuminen ja kriisinkestävyys on koko kansan yhteinen asia, sillä mitä huonommalla tolalla se on niin sitä enemmän viranomaisten resursseja menee yksittäisten ihmisten auttamiseen ja se on sitten itse kriisin selvittämisestä pois. Siksi näissä asioissa pitää ottaa huomioon myös erityisryhmät kuten vanhukset, sairaat ja vammaiset (ihmisryhmiä joihin sinä ja minä saatamme kuulua vaikka jo huomenna) joiden kyky varautua itse voi olla rajallinen, vaikkapa siksi että netin ja laitteiden käytössä on vaikeuksia/sellaisia ei ole.

Tässä asiassa v

Viranomaisten vastuulle ei voi omaa pärjäämistään kriisitilanteissa jättää. Vastuutonta levittää mielikuvaa, että viranomaiset auttaisi. Kansan pitää oma-alotteisesti selvitä ja pitää huolta niistä lähipiirin avun tarvitsijoista,kuten esim. vanhuksista.

Vierailija kirjoitti:

Missä on linkki Ruotsin uuteen suomenkieliseen oppaaseen?

Olisiko tämä?

https://www.msb.se/sv/publikationer/om-krisen-eller-kriget-kommer-pa-fi…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla puuttuu selvitymisestä aurinkopaneelit, aggregaatti ja sähkökulkuneuvo.

Rahastahan se on kiinni.

Jokaisesta noista voi olla hyötyä, mutta selviytyminen tuskin on niistä kiinni.

Jos kriisi venyy, muuttuu noista jokainen jossain vaiheessa hyödyttömäksi.

Miten niin muuttuvat hyödyttömiksi?

Kerätyt ruokavarastot muuttuu hyödyttömiksi paljon aiemmin, kuin nuo esille ottamani asiat. Voi sanoa että ihminen vaatii n. 1000kcal per vuorokausi, joten jotain muuta tarttis keksiä kuin kaappiin kerätty mitätön varmuusvarasto, jos kriisi jatkuu pidempään.

Vierailija kirjoitti:

Viranomaisten vastuulle ei voi omaa pärjäämistään kriisitilanteissa jättää. Vastuutonta levittää mielikuvaa, että viranomaiset auttaisi. Kansan pitää oma-alotteisesti selvitä ja pitää huolta niistä lähipiirin avun tarvitsijoista,kuten esim. vanhuksista.

👆Tämä on nimenomaan sitä väärän tiedon levittämistä. Viranomaiset nimenomaan ovat vastuussa niiden auttamisesta jotka eivät itse pysty. Esim. Evakuointi tilanteissa sairaalat ja hoitolat eivät lähetä potilaita itse kävelemään, ja muillekin kyydittömille järjestetään kuljetus viranomaisten toimesta. Eri asia on sitten miten nopeasti se apu tavoittaa tarvitsijan. Mikäli apua tarvitsevia on paljon eikä kukaan läheinen/kansalainen heitä auta niin edessä on paljon turhaa kärsimystä ja jopa ruumiita, ja se kaikki kuormittaa viranomaisten resursseja jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa.

Siksi meidän jotka voimme varautua täytyy tehdä niin. Ja auttaa niitä joiden kyky varautua on heikompi. Tässä viranomaisetkin voivat tehdä ennakoivaa työtä. Kaikki tiedottaminen ja hankkeet kriisinkestävyyden eteen on ehdottoman tervetullutta.

Varautuminen ei ole yksilölaji, mutta ihminen joka kykenee tuijottamaan pelkkää omaa napaa voinee jatkossakin tehdä niin. Kunnes itse tarvitsevat muiden apua, tietysti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla puuttuu selvitymisestä aurinkopaneelit, aggregaatti ja sähkökulkuneuvo.

Rahastahan se on kiinni.

Jokaisesta noista voi olla hyötyä, mutta selviytyminen tuskin on niistä kiinni.

Jos kriisi venyy, muuttuu noista jokainen jossain vaiheessa hyödyttömäksi.

Miten niin muuttuvat hyödyttömiksi?

Kerätyt ruokavarastot muuttuu hyödyttömiksi paljon aiemmin, kuin nuo esille ottamani asiat. Voi sanoa että ihminen vaatii n. 1000kcal per vuorokausi, joten jotain muuta tarttis keksiä kuin kaappiin kerätty mitätön varmuusvarasto, jos kriisi jatkuu pidempään.

Jos noin suuren mittaluokan kriisi pitkittyisi vuosia, se tarkoittaisi myös sähköverkon romahtamista. Yhteiskunnan pitäisi oppia pikkuhiljaa elämään ilman sähköä. Saa olla aika tehokkaat aurinkopaneelit että saa ylläpidettyä sähköautoa ja mitä muuta aggregaatilla olisikaan tarkoitus pyörittää, varsinkin näin pohjoisessa. Sitten kun jotain hajoaa niin pitäisi olla tieto, taito, varaosat ja laitteet (usein sähköllä toimivia) korjaamiseen.

Puhumattakaan jos se kriisi on EMP.

Sähköllä toimivista laitteista voi olla hyötyä varautumisessa. Mutta omaa varautumista ei koskaan kannata rakentaa sen varaan että selviää vain sähkölaitteilla. Ihminen on selvinnyt ilman sähköä tässä maailmassa ennenkin, joten alkuperäisen kommentin väite että selviytyminen on näistä laitteista kiinni, ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla puuttuu selvitymisestä aurinkopaneelit, aggregaatti ja sähkökulkuneuvo.

Rahastahan se on kiinni.

Jokaisesta noista voi olla hyötyä, mutta selviytyminen tuskin on niistä kiinni.

Jos kriisi venyy, muuttuu noista jokainen jossain vaiheessa hyödyttömäksi.

Miten niin muuttuvat hyödyttömiksi?

Kerätyt ruokavarastot muuttuu hyödyttömiksi paljon aiemmin, kuin nuo esille ottamani asiat. Voi sanoa että ihminen vaatii n. 1000kcal per vuorokausi, joten jotain muuta tarttis keksiä kuin kaappiin kerätty mitätön varmuusvarasto, jos kriisi jatkuu pidempään.

Eipä sitä sähköautoakaan voi syödä. Keräily ja viljely taito ja välineet olisi siinä tilanteessa arvokkaampi.

Jos kriisi pitkittyisi niin teoriassa olisi mahdollisuus hankkia lisäruokaa kalastamalla, keräilemllä ja kasvimaalla. (Metsästys erikseen).

Ongelmana olisi ne tarveaineet, joita ei pysty itse tuottamaan kuten sokeri, suola, öljy/rasva, etikka. Suolaa, sokeria ja etikkaa tarvitsee kuitenkin sadon säilömiseen isot määrät. Eli niitähän pitäisi olla varastoissa kymmenen (?) kiloa kutakin, jos haluaisi yhden syksyn sadon säilöä talven varalle.

Vierailija kirjoitti:

Meidän preppausvarasto on täynnä Aasialiasta ruokaa.

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

 

Voihan noissa tehdä löytöjä, ostaa bulkkihintaan. Omasta kokemuksesta voin sanoa että perusjussille aasialaisen (tai minkään muunkaan eksoottiseksi koetun) ruokakaupan tarjonnasta ei ole paljoa iloa, jos ei jostain syystä ole erityisen perehtynyt sikäläisiin ruokiin ja tuotteisiin, että tietää mitä ostaa.

Olen itse asunut suuren osan elämääni Japanissa kokaten muille ja mukaan tarttui tietotaitoa, myös kiinalaisista tuotteista. Vaikka en osaa kiinaa, kanji lukutaito auttaa ymmärtämään pakkaustekstejä. Ostan useimmiten riisit ja mausteet näistä erikoisliikkeestä. Pyynnöstä toimin tuttaville tulkkina.

Vierailija kirjoitti:

Jos kriisi pitkittyisi niin teoriassa olisi mahdollisuus hankkia lisäruokaa kalastamalla, keräilemllä ja kasvimaalla. (Metsästys erikseen).

Ongelmana olisi ne tarveaineet, joita ei pysty itse tuottamaan kuten sokeri, suola, öljy/rasva, etikka. Suolaa, sokeria ja etikkaa tarvitsee kuitenkin sadon säilömiseen isot määrät. Eli niitähän pitäisi olla varastoissa kymmenen (?) kiloa kutakin, jos haluaisi yhden syksyn sadon säilöä talven varalle.

Etikkaa voi valmistaa itse. Teoriassa öljyä, sokeria ja suolaakin. Tarvitsee vain tiedon, taidon ja välineet.

Vierailija kirjoitti:

Jos kriisi pitkittyisi niin teoriassa olisi mahdollisuus hankkia lisäruokaa kalastamalla, keräilemllä ja kasvimaalla. (Metsästys erikseen).

Ongelmana olisi ne tarveaineet, joita ei pysty itse tuottamaan kuten sokeri, suola, öljy/rasva, etikka. Suolaa, sokeria ja etikkaa tarvitsee kuitenkin sadon säilömiseen isot määrät. Eli niitähän pitäisi olla varastoissa kymmenen (?) kiloa kutakin, jos haluaisi yhden syksyn sadon säilöä talven varalle.

Ollaan aika totaalikriisissä siinä vaiheessa jos kaikki työnteko loppuisi ammattialoittain, eikä minkään markkinoita olisi enää olemassa, vaan kaikki kuopsuttelisi kasvimaitaan. Kiinariippuvuus/tuontiriippuvuus on toki suurta, että kohti kivikautta pakitettaisiin melkoisesti. Kuitenkin oletan että selvitymishalu kanavoituisi elämän kehittämiseen ja elämisen tason parantamiseen.