Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.
Itse en ole mikään tuomionpäivään varautuja, mutta kieltämättä on alkanut mietityttämään yhteiskuntaamme mahdollisesti kohtaavat uhkatilanteet. Mitä jos pska osuukin tuulettimeen, ja pitää selviytyä x määrä päiviä enemmän tai vähemmän kaoottisessa tilanteessa. Meillä kaivo, josta saa vettä (tosin vaatinee keittämisen), puuliesi jolla saa tarvittaessa lämmitettyä vettä, ruokaa ja kotia. Pino polttopuita. Siinäpä ne oikeastaan ovat. Perheessä kaksi aikuista, kaksi teiniä, kaksi koiraa. En pelkää koronavirusta, mutta tiedostan mahdollisen pandemian riskit. Siksipä tässä herättelen (asiallista) keskustelua. Ajatuksia? Vinkkejä?
Kommentit (7615)
Vierailija kirjoitti:
Mulla puuttuu selvitymisestä aurinkopaneelit, aggregaatti ja sähkökulkuneuvo.
Rahastahan se on kiinni.
Kyseisiä asioita ei voi syödä, eikä käyttää voiteluun.
Vierailija kirjoitti:
Mikäli ei ole todellisuudesta vieraantunut ymmärtää varmuusvälineiden ja liukuaineen arvon kun kakka osuu tuulettimeen.
Ihan totta, mutta sulla on joku voitelu- tai lammittelyongelma naisesi kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Uskaltaako esim. Trangian kaasukeitintä käyttää sisätiloissa? Entä sprii-poltinta?
Ymmärtääkseni sisäkäyttöön tarkoitetut kaasukeittimet eroavat retkikäyttöisistä vain siltä osin, että niissä kaasun virtaus loppuu automaattisesti, jos liekki sammuu.
Toivottavasti saadaan julkisuuteen selvitys siitä, mikä aiheutti retkikaasupullon räjähdyksen päivätuvassa Pyhä-Luoston kansallispuistossa.
Seka sprii- etta kaasukeitinta voi aivan hyvin kayttaa sisatiloisa.
Itse kokkaan satunnaisesti keittiosani sprii-Trangialla kokeillakseni uusia resepteja seuraavaa reissua varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hittolainen. Luin sen ruotsalaisen varautumisoppaan suomenkielisen version ja suomalaisen nettisivut, plus sen tulostettavan version. Ja onhan se ruotsalaisten nyt ihan hemmetin paljon selvempi ja parempi. 😥 Siinä oli ihan konkreettisia ohjeita miten toimia tietyissä tilanteissa, mistä tunnistaa erilaiset vaaramerkki äänet jne.. Suomalaisten versiossa varsinaiset ohjeet meinaa hukkua sinne varautumisen henkisen puolen alle, mikä ei auta niitä jotka ovat vasta etsimässä neuvoa mistä aloittaa varautuminen.
Ilmeisesti Ruotsissa eläimet saa ottaa väestönsuojaan mukaan? Lemmikeistä oli ihan oma osio.
Hyvä juttu, koska ne lemmikit voi tarvittaessa syödä. Liha on lemmikissä hyvässä ja säilyvässä muodossa, jonka voi sitten ottaa tarvittaessa käyttöön.
Nimimerkillä: "Marsuni maistui kummallis
Tietanet, miksi marsu on englanniksi "GuineaPIG"?
Vierailija kirjoitti:
Jos kriisi pitkittyisi niin teoriassa olisi mahdollisuus hankkia lisäruokaa kalastamalla, keräilemllä ja kasvimaalla. (Metsästys erikseen).
Ongelmana olisi ne tarveaineet, joita ei pysty itse tuottamaan kuten sokeri, suola, öljy/rasva, etikka. Suolaa, sokeria ja etikkaa tarvitsee kuitenkin sadon säilömiseen isot määrät. Eli niitähän pitäisi olla varastoissa kymmenen (?) kiloa kutakin, jos haluaisi yhden syksyn sadon säilöä talven varalle.
Suola on Suomen heikko kohta, Itämeressä on niin matala suolapitoisuus, että aika monta litraa vettä saa keitellä kuiviin, ennenkuin saa lusikallisen suolaa.
Etikkaa pystyy tekemään itse. Hapankaalin tapaan voi hapattaa muitakin kasviksia, mutta sekin mokoma tarvitsee suolaa toimiakseen. Jotkut marjat säilyvät ilman sokeria, puolukka, lakka ainakin vesimarjana eli kaadetaan puhtaiden marjojen päälle puhdasta vettä niin että ne peittyvät, säilyy kellarissa talven yli.
Kuivaaminen onnistuu helpoiten, eikä siihen tarvitse edes sähköä. Monet kasvikset säilyvät onneksi ilman "mitään" kellarissa, kurkut, kurpitsat, tomaatit jonkun aikaa, kaikki juurekset, kaalit, omenat - kunhan sen kellarin olosuhteet ovat kunnolliset.
Sitten on umpioiminen, mitä Suomessa ei oikein ole koskaan harrastettu, kun se vaatii kunnon purkkeja ja kansia. Umpioimalla voi säilöä melkein mitä vaan, vettäkin. Myös lihaa ja valmiita ruokia (lihan kanssa kannattaa umpioida pieneksi pilkottua lihaa). Vaatii siis kuitenkin kunnon välineet ja kunnon lämmönlähteen, en usko, että trangialla saa umpioitua.
Kiusa se on pienikin kiusa
Siksi koskapa kaikkea voi syödä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä virtaa vieressä iso joki ja muutama lähde on tiedossa. Sähkön puuttuessa puulla voi keittää vettä ja ruokaa. Mutta tuo saastuminen on kyllä ongelma luonnonvesienkin kanssa...
Pakastimeen voisi säilöä vähän vettä pakastepulloissa tai vakuumipusseissa, seuraavilla -30 asteen pakkasilla jäädyttäisi ja jäisenä pakkaseen, pitäisivät sitten sähkökatkon sattuessa myös pakkasia kauemmin jäässä. Mehuja ja vissyjä löytyy myös, niiden varasto kiertää luonnostaan hyvin.
Eivätkö nuo vedet pakastettaessa halkaise astioitaan? Vesihän nimittäin laajenee melkoisesti jäätyessään.
Vesi laajenee sulaessaan!
Höpö. Ensin vesi jäätyy pinnasta ja kun jäätyminen alkaa edetä ja viimein saavuttaa pohjan pohja on se joka astiassa pettää jään laajetessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hittolainen. Luin sen ruotsalaisen varautumisoppaan suomenkielisen version ja suomalaisen nettisivut, plus sen tulostettavan version. Ja onhan se ruotsalaisten nyt ihan hemmetin paljon selvempi ja parempi. 😥 Siinä oli ihan konkreettisia ohjeita miten toimia tietyissä tilanteissa, mistä tunnistaa erilaiset vaaramerkki äänet jne.. Suomalaisten versiossa varsinaiset ohjeet meinaa hukkua sinne varautumisen henkisen puolen alle, mikä ei auta niitä jotka ovat vasta etsimässä neuvoa mistä aloittaa varautuminen.
Ilmeisesti Ruotsissa eläimet saa ottaa väestönsuojaan mukaan? Lemmikeistä oli ihan oma osio.
Hyvä juttu, koska ne lemmikit voi tarvittaessa syödä. Liha on lemmikissä hyvässä ja säilyvässä muodossa, jonka voi sitten ottaa tarvittaessa käyttöön.
Marsut oli alunperin lihaeläimiä, siis syötäväksi jalostettuja. Vähän niin kuin kanit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kriisi pitkittyisi niin teoriassa olisi mahdollisuus hankkia lisäruokaa kalastamalla, keräilemllä ja kasvimaalla. (Metsästys erikseen).
Ongelmana olisi ne tarveaineet, joita ei pysty itse tuottamaan kuten sokeri, suola, öljy/rasva, etikka. Suolaa, sokeria ja etikkaa tarvitsee kuitenkin sadon säilömiseen isot määrät. Eli niitähän pitäisi olla varastoissa kymmenen (?) kiloa kutakin, jos haluaisi yhden syksyn sadon säilöä talven varalle.
Ollaan aika totaalikriisissä siinä vaiheessa jos kaikki työnteko loppuisi ammattialoittain, eikä minkään markkinoita olisi enää olemassa, vaan kaikki kuopsuttelisi kasvimaitaan. Kiinariippuvuus/tuontiriippuvuus on toki suurta, että kohti kivikautta pakitettaisiin melkoisesti. Kuitenkin oletan että selvitymishalu kanavoituisi elämän kehittämiseen ja elämisen tason parantamiseen.
Kirjallisuuskin (tekniikka, maatalous, ruoan säilytys ym) nojaa myös täysin moderniin tekniikkaan. Pitäisi olla 1700-1800-luvun teknisen tason kirjallisuutta jossa neuvottaisiin miten rakentaa itse vesimylly viljan jauhantaan, miten kudotaan kangasta, miten käsitellään nahkaa, miten viljellään ilman tekniikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kriisi pitkittyisi niin teoriassa olisi mahdollisuus hankkia lisäruokaa kalastamalla, keräilemllä ja kasvimaalla. (Metsästys erikseen).
Ongelmana olisi ne tarveaineet, joita ei pysty itse tuottamaan kuten sokeri, suola, öljy/rasva, etikka. Suolaa, sokeria ja etikkaa tarvitsee kuitenkin sadon säilömiseen isot määrät. Eli niitähän pitäisi olla varastoissa kymmenen (?) kiloa kutakin, jos haluaisi yhden syksyn sadon säilöä talven varalle.
Etikkaa voi valmistaa itse. Teoriassa öljyä, sokeria ja suolaakin. Tarvitsee vain tiedon, taidon ja välineet.
Aivan. JOS olisi tietoa, taitoa ja välineitä niin olisipa helppoa. Kerropa miten mökilleen asumaan siirtynyt tavis valmistaa etikkaa, öljyä, sokeria ja suolaa siinä mittakaavassa, että niillä säilöö ruokaa pärjätäkseen seuraavan talven.
Itse hamstraisin juuri noita artikkeleita, kun vielä voin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kriisi pitkittyisi niin teoriassa olisi mahdollisuus hankkia lisäruokaa kalastamalla, keräilemllä ja kasvimaalla. (Metsästys erikseen).
Ongelmana olisi ne tarveaineet, joita ei pysty itse tuottamaan kuten sokeri, suola, öljy/rasva, etikka. Suolaa, sokeria ja etikkaa tarvitsee kuitenkin sadon säilömiseen isot määrät. Eli niitähän pitäisi olla varastoissa kymmenen (?) kiloa kutakin, jos haluaisi yhden syksyn sadon säilöä talven varalle.
Etikkaa voi valmistaa itse. Teoriassa öljyä, sokeria ja suolaakin. Tarvitsee vain tiedon, taidon ja välineet.
Aivan. JOS olisi tietoa, taitoa ja välineitä niin olisipa helppoa. Kerropa miten mökilleen asumaan siirtynyt tavis valmistaa etikkaa, öljyä, sokeria ja suolaa siinä mittakaavassa, että niillä säilöö ruokaa pärjätäkseen seuraavan talven.
Niillä samoilla keinoilla kuin silloin ennen vanhaan? On hyvä käydä läpi erilaisia säilöntätapoja ja miettiä mitkä niistä on Suomen leveyspiireillä loogisia ratkaisuja.
Plus vinkki, ihmiset eivät pärjää hyvin erakoitumalla yksin mökille vaan selviämiseen on aina tarvinnut yhteisöä joka tekee töitä yhteisen selviytymisen eteen talven yli. Kyläyhteisö, naapuriapu.
Maataloudesta en ite tiiä juurikaan mutta turha pelko on se etteikö esim vaatteiden valmistus onnistuisi ihan tyhjästä tässä maassa. Suomessa on varmasti tuhansia ihmisiä joilta onnistuu villan ja pellavan kehrääminen, hätätapauksessa ilman rukkiakin ja se ei oo mitään rakettitiedettä mitä ei pystyisi kuka vaan kädet omaava oppimaan. Kutomisessa ja neulomisessa sama juttu että osaamista löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä virtaa vieressä iso joki ja muutama lähde on tiedossa. Sähkön puuttuessa puulla voi keittää vettä ja ruokaa. Mutta tuo saastuminen on kyllä ongelma luonnonvesienkin kanssa...
Pakastimeen voisi säilöä vähän vettä pakastepulloissa tai vakuumipusseissa, seuraavilla -30 asteen pakkasilla jäädyttäisi ja jäisenä pakkaseen, pitäisivät sitten sähkökatkon sattuessa myös pakkasia kauemmin jäässä. Mehuja ja vissyjä löytyy myös, niiden varasto kiertää luonnostaan hyvin.
Eivätkö nuo vedet pakastettaessa halkaise astioitaan? Vesihän nimittäin laajenee melkoisesti jäätyessään.
Vesi laajenee sulaessaan!
Höpö. Ensin vesi jäätyy pinnasta ja kun jäätyminen alkaa edetä ja viimein saavuttaa pohja
Väärin. Jäätyminen alkaa aina kylmimmästä pinnasta.
Järvessä se alkaa järven pinnasta, mutta ämpärissä, kanisterissa tms. se alkaa kaikista kylmistä pinnoista yhtälailla. Juuri siksi voit tehdä vaikka ämpärilyhtyjäkin, sillä vesi jäätyy seinäpinnan läheltä ensin ja etenee kohti massan keskusta .
En tietenkään kerro muille, sillä en halua heidän selviytyvän. Kilpailu on paljon vähäisempää uudessa yhteiskunnassa, kun ei ole liikaa porukkaa.
S k e kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kriisi pitkittyisi niin teoriassa olisi mahdollisuus hankkia lisäruokaa kalastamalla, keräilemllä ja kasvimaalla. (Metsästys erikseen).
Ongelmana olisi ne tarveaineet, joita ei pysty itse tuottamaan kuten sokeri, suola, öljy/rasva, etikka. Suolaa, sokeria ja etikkaa tarvitsee kuitenkin sadon säilömiseen isot määrät. Eli niitähän pitäisi olla varastoissa kymmenen (?) kiloa kutakin, jos haluaisi yhden syksyn sadon säilöä talven varalle.
Suola on Suomen heikko kohta, Itämeressä on niin matala suolapitoisuus, että aika monta litraa vettä saa keitellä kuiviin, ennenkuin saa lusikallisen suolaa.
Etikkaa pystyy tekemään itse. Hapankaalin tapaan voi hapattaa muitakin kasviksia, mutta sekin mokoma tarvitsee suolaa toimiakseen. Jotkut marjat säilyvät ilman sokeria, puolukka, lakka ainakin vesimarjana eli kaadetaan puhtaiden marjojen päälle puhdasta vettä niin että
Vaihtoehdoistasi unohtui kalan hapattaminen, mallia vaikka Ruotsista ( surströmming ).
Puhutaanhan Suomessakin edelleen GRAAVIkalasta, vaikka se valmistetaankin nykyään meillä ainoastaan tuoresuolaamalla!
Alkujaan termi gaavattu johtuu ruotsin begravad-termistä ( = haudattu, tässä: Umpioitu tiinut hautaamalla ne kirjaimellisesti peittämällä ne tiiviillä savikerroksella, jolloin ilman happi ei pääse aloittamaan mädäntymisprosessia ).
Jos aihe kiinnostaa, niin saataisitte kokeilla valmistaa jouluksi viskimarinoitua lohta tai siikaa, ohjeita löytyy netistä. Tähän sopii mielestäni parhaiten jokin hyvä, savuinen viski, esimerkiksi Laphroig.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä virtaa vieressä iso joki ja muutama lähde on tiedossa. Sähkön puuttuessa puulla voi keittää vettä ja ruokaa. Mutta tuo saastuminen on kyllä ongelma luonnonvesienkin kanssa...
Pakastimeen voisi säilöä vähän vettä pakastepulloissa tai vakuumipusseissa, seuraavilla -30 asteen pakkasilla jäädyttäisi ja jäisenä pakkaseen, pitäisivät sitten sähkökatkon sattuessa myös pakkasia kauemmin jäässä. Mehuja ja vissyjä löytyy myös, niiden varasto kiertää luonnostaan hyvin.
Eivätkö nuo vedet pakastettaessa halkaise astioitaan? Vesihän nimittäin laajenee melkoisesti jäätyessään.
Vesi laajenee sulaessaan!
Höpö. Ensin vesi jäätyy pinnasta ja kun jäätyminen alkaa edetä ja viimein saavuttaa pohja
Vesi laajenee jäätyessään noin 10%, sillä kylmät nesteet sitovat kaasuja ( tässä tapauksessa ilmaa ) paremmin kuin lämpimät.
Juuri siksi jää kelluu, sillä sen tiheys on noin 10% pienempi kuin vedellä.
Vierailija kirjoitti:
Maataloudesta en ite tiiä juurikaan mutta turha pelko on se etteikö esim vaatteiden valmistus onnistuisi ihan tyhjästä tässä maassa. Suomessa on varmasti tuhansia ihmisiä joilta onnistuu villan ja pellavan kehrääminen, hätätapauksessa ilman rukkiakin ja se ei oo mitään rakettitiedettä mitä ei pystyisi kuka vaan kädet omaava oppimaan. Kutomisessa ja neulomisessa sama juttu että osaamista löytyy.
Kehrääminen ja kutominen ei sinänsä yksinkertaisimmillaa ole kovin vaikeaa, jos prosessoitua raaka-ainetta ( villaa, pellavaa, nokkosta, hamppua ) vain on saatavilla. Kyseisten materiaalien kasvattaminen ja käsittely kehruukelpoisiksi vaatii jo sinällään taitoa ja tietämystä - sekä aikaa!
Oleellista on omata tietyt perustiedot koko prosessista ja olla kykenevä valmistamaan vähintäänkin värttinä ja pystykangaspuut. Moniko lukijoista pystyy piirtämään sellaiset lunttaamatta?
Rukki ja 'oikeat' kangaspuut sukkuloineen nopeuttaisivat kehräämistä ja kutomista suuresti, mutta ovat teknisesti vaativammat valmistaa "omasta päästä".
On myös huomattava, että sekä kehrääminen ( etenkin värttinällä ) että kutominen ( etenkin pystykangaspuilla ) ovat hyvin aikaavieviä toimia. Montako metriä villalankaa edes valmiista leppeestä arvelisitte kehräävänne värttinällä tunnissa / työpäivässä ja montako metriä villalankaa arvelisitte kuluvan yhteen paksuun villapaitaan tai mekkoon tarvittavaan sarkakankaaseen ( huom: huovutustekniikkaa tarvitaan myös! )?
Vaatteiden valmistukseen tarvitaan näillä menetelmillä tarvitaan PALJON aikaa, joka on siten pois kaikesta muusta. Siksipä vaatteet olivatkin menneinä vuosisatoina TODELLA kalliita ja ne käytettiin täysin loppuun ja valmistusmateriaali käytettiin tarkasti. Niinpä ilmeisen varakkaan Bockstenin miehen pyöreä villavaippa on sekin ommeltu tilkuilla täydentäen, niin ettei materiaalista mitään hukkaan menisi.
Vierailija kirjoitti:
Uskaltaako esim. Trangian kaasukeitintä käyttää sisätiloissa? Entä sprii-poltinta?
Ymmärtääkseni sisäkäyttöön tarkoitetut kaasukeittimet eroavat retkikäyttöisistä vain siltä osin, että niissä kaasun virtaus loppuu automaattisesti, jos liekki sammuu.
Toivottavasti saadaan julkisuuteen selvitys siitä, mikä aiheutti retkikaasupullon räjähdyksen päivätuvassa Pyhä-Luoston kansallispuistossa.
Kansallispuiston päivätuvan räjäyttämisen mekanismi on jo kerrottu tässäkin ketjussa vastauksena viestiisi ja ihmisille varoitukseksi, mutta palstan putinistihäirikkö poistatti sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kriisi pitkittyisi niin teoriassa olisi mahdollisuus hankkia lisäruokaa kalastamalla, keräilemllä ja kasvimaalla. (Metsästys erikseen).
Ongelmana olisi ne tarveaineet, joita ei pysty itse tuottamaan kuten sokeri, suola, öljy/rasva, etikka. Suolaa, sokeria ja etikkaa tarvitsee kuitenkin sadon säilömiseen isot määrät. Eli niitähän pitäisi olla varastoissa kymmenen (?) kiloa kutakin, jos haluaisi yhden syksyn sadon säilöä talven varalle.
Ollaan aika totaalikriisissä siinä vaiheessa jos kaikki työnteko loppuisi ammattialoittain, eikä minkään markkinoita olisi enää olemassa, vaan kaikki kuopsuttelisi kasvimaitaan. Kiinariippuvuus/tuontiriippuvuus on toki suurta, että kohti kivikautta pakitettaisiin melkoisesti. Kuitenkin oletan että selvitymishalu kanavoituisi elämän k
Nykyisyys perustuu menneisyyteen.
Tietoa on nykyään saatavissa valtavan paljon enemmän ja helpommin, kuin parisataa vuotta sitten.
Ehkä suurin ongelma on se ettei löydy enää osaamista eikä koneistoa. Tyhjästä on huono nyhjäistä ja opettaa tuleviakaan sukupolvia.
Toinen ongelma on se että ilman nettiä minkään erikoisalan osaajia ja myymälöitä on nykyään vaikeampi löytää kun lähipalvelut ovat kadonneet, ja kaikki verkkomainonnan ja -myynnin varassa.