Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.

Kun on katsonut miten ammattilainen putsaa oman piehehkön mutta syvän haavan ensiavussa niin on oppinut tämän:

- huuhtele. Huuhtele. HUUHTELE. Runsaasti vettä, litratolkulla, huuhdellaan sitä haavaa. Tämä oli mulle isoin oppi, koska olin lähinnä desinfiointiaineella vaan taputellut reikiä, enkä juurikaan huuhdellut. Olin melkein sanomassa, että "olen minä sitä jo taputellut desinf..." ennen kuin tajusin että ehkä tuo mies tietää tämän asian mua paremmin

- sitten vasta desinfioidaan ja mahdolliset tikit jos tarpeen

- huolehdi jäykkäkouristusrokotteesta! Kun se on voimassa, on jo vähän kevyempi olo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tavaratoimitusketjut romahtaa niin ettei kauposta saa ruokaa ym. välttämättömyyksiä ollaan jonkinlaisen hätäavun ja (omien) varastojen varassa. Jos kriisi pitkittyy ja nämäkin alkavat loppua syntyy yksinkertaisesti nälänhätä, jopa melko nopeasti. Kovin montaa päivää kun ihminen ei pysy toimintakykyisenä ilman ruokaa, vaikka hengissä pysyykin kohtuullisen pitkään pelkällä vedelllä.

Nykyisellä väestöllä on hyvin heikot edellytykset hankkia itse ruokavaransa. Nälkään kuoltiin ennen katovuosina vaikka väestö oli erittäin kenttäkelpoista ja selviytymään tottunutta. 

"Preppaaminen" ei missään tapauksessa ole vastaus pitkittyneeseen kriisiin, se on vain ensiapua. Jos todella aikoo elää pitkään omavaraisesti se vaatii kykyä muuttaa nykyinen elämäntapa aivan toiseksi. Ja silloinkin riskit ovat erittäin suuret että kaikki epäonnistuu, esim. jos vaikka sairastuu viikoksi tai loukkaa itsensä se voi olla heti kohtalokasta. 

Oma vinkkini ennemmin kuin kerätä suuria varastoja on lisätä omaa osaamista. Pitää osata metsästää ja kalastaa, tuntea kaikki resurssit mitä luonto tarjoaa (luonnonmuona), pitää olla varusteet ja kyky tulla toimeen luonnossa vähän pidempiäkin aikoja.  Ja pitää osata rakentaa ja korjata - yksinkertaisesti selviytyä kaikista mahdollisista tilanteista. 

Jonkinlainen yhteisö tulisi myös olla. Mieluusti sellaisia ihmisiä joista on hyötyä ja jotka eivät ole taakka.

Joku veden varastoiminen kanistereihin on aika höpöhöpöä. Talviaikaan vettä saa sulattamalla lunta ja Suomen luonto on täynnä lähteitä tai jopa pintavesiä joista saa juomakelpoista vettä. Tarvittaessa veden voi keittää.  Jos esim. radioaktiivinen laskeuma saastuttaa kaiken tilanne on jo niin epätoivoinen että silloin on aika sama mistä juomavetensä saa. Syöpähän ei yleensä kehity kovin nopeasti  ja jos säteilytasot ovat niin korkeita että siitä sairastuu heti sille tuskin voi mitään. Sisälle eristäytyminen ei kuitenkaan pidemmän päälle ole mahdollista

Tämähän on sinänsä ihan totta, mutta aika ylimielistä kirjoitusta eikä pitkän ajan varautuminen millään tavalla sulje pois lyhyemmän aikavälin preppausta ja vesivarastoja.

Ruokaa ja juomaa tarvitsee heti eikä yhteisöjän muodostaminen viljelysmaineen kovin nopeasti onnistu. Luonnossa pitää osata toimia joo, mutta kun tilanne on päällä niin luonnonmuonien keräily keskellä talvea tuntuu aika epätodennäköiseltä.

Preppauksen ja valmistautumisen tavoite kuitenkin on valmistautua poikkeustilanteisiin. Se voi olla tilapäinen vesikatko tai se voi olla jotain paljon vakavampaa.

Sivusta. Olen ajatellut tämän niin, että varautumisessa on monta astetta tai "pykälää". Ne hoidetaan kuntoon tässä järjestyksessä:

Ensimmäinen on 3 vrk kotona ja siksi ajaksi varaudutaan suunnilleen aivan kaikkeen ja siten, että elämänlaatu ei juurikaan muutu. Kriisin toteutuessa veden saanti pitää selvittää tämän jakson aikana. Samoin suojautuminen tarvittaessa ja tehdä tarvittavat pikajärjestelyt lämmön, wc:n ja ruuanlaiton suhteen. Kerätään oma lähipiiri yhteen paikkaan. Jutellaan naapureiden kanssa.

Sitten se reppu. Tämän voi miettiä oman tilanteensa ja omien kykyjensä mukaan, että onko se enemmän tyyppiä sairaalareissu/evakuointitilanne vai varustellumpi rinkka vaativiin maasto-olosuhteisiin. Valmiiksi pakattujen lisäksi reppuun valmis lista asioista, jotka sinne pitää lähtötilanteessa lisätä.

Seuraava pykälä on 1 kk. Edelleen kaikkea, mitä normaalistikin käytetään ja mitä tarvitaan esim. ruuanlaittoon, peseytymiseen ja lämpimänä pysymiseen. Ainoastaan vesi pitää löytää jostain, mutta sitäkin varten täytyy olla astiat. Polttoainetta ei ehkä enää ole, eikä tuoreita kasviksia, jos on talvi. Joitakin tuoretuotteita ei enää ole. Tämän kuukauden aikana pyritään turvaamaan vesihuolto ja lämpö jatkossa, sekä tehdään kompostikäymälä ja paremmat pesu- ja ruuanlaitto-olosuhteet. Säilötään ruokia tilanteen mukaan ja vähennetään kahvin juontia. Kartoitetaan yhteisö ja pyritään aktiivisesti luomaan toimivaa yhteistyötä muiden kanssa. Jaetaan neuvoja ja autetaan toisia.

Sitten 3 kk. Pakasteet on varmaan kulutettu ja iso osa jääkaapin sisällöstä. Pitkän sähkökatkon sattuessa muuten kannattaa käyttää ne pakasteet ensin ja keksiä tapoja säilöä niitä. Esim. kypsä liha säilyy vähän kauemmin kuin raaka. Jotain voi ehkä kuivata. Marjat voi keittää hilloiksi. Kaikkea muuta kuin tuoretta on edelleen, mutta säännöstely on jo tiukkaa. Tänä aikana parannellaan olosuhteita, mietitään puutteita, opetellaan kalastamaan, kasvattamaan kasveja, keräilemään luonnonkasveja jne. Vieroittaudutaan kahvista kokonaan. Yhteisö järjestäytyy paremmin.

6 kk. Kananmunat on viimeistään tässä kohtaa loppuneet, eli puolen vuoden sisällä on hommattava kanoja sekä niille suojaa ja aitausta. Tarvikkeet pitää siis olla jossain varastossa. Jos kanoja ei saa mistään, niitä voi yrittää hautoa kylmässä säilytetyistä luomumunista. Osa hygieniatuotteista alkaa olla lopussa. Kaikki menee tässä vaiheessa tiukan säännöstelyn alle. Kasvatetaan kasviksia ja säilötään kaikkea mahdollista. Tutustutaan kasvilääkintään ja valmistetaan kasvilääkkeitä. Keksitään uutta tilannetta vastaavia työrooleja ja ammatteja.

Vuosi. Viimeisetkin säilykkeet ja muut loppuu. Yksittäisiä kauan säilyviä tuotteita voi olla jäljellä. Tähän mennessä on pitänyt ratkaista kaikki ravinto-, vesi-, lämpö- ja hygienia-asiat siten, että pärjää käytännössä omavaraisesti tai osin vaihdantataloudessa. Opetellaan valamaan kynttilöitä ja valmistamaan saippuaa jne.

Erittäin hyvä ja selkeä viesti. Kiitos.

Voin vakuuttaa, että sodan tai muun katastrofin tullessa ratkaisu ei kynttilöiden valamisesta tai muusta "omavaraisuudesta".

Jos yhteiskunta romahtaa, olipa se syy sitten aurinkomyrsky, oikeasti tappava pandemia tai jokin muu, niin siinä kohtaa ne ovat äärimmäisen tarpeellisia taitoja. Jos haluaa varautua kyseiseen skenaarioon, niin pitää olla varastoja siihen saakka, että ehtii saada asiat ja omavaraisuuden kuntoon.

Ohjeita ei muuten siinä vaiheessa saa enää netistä. Kannattaa tulostaa niitä paperille ja kerätä kansioon, vaikkei vielä kiinnostaisikaan sen enempää. Myös opaskirjat, varsinkin vanhat sellaiset, on hyviä. Puutarhanhoito, kokkaus, erätaidot, kalastus, saippuan valmistus, eläinten hoito, ensiapu, lääketiede, riistan käsittely, nikkarointi, ompelu, neulominen, d.i.y. muun muassa hyviä aiheita.

Nikkarointi, ompelu jne vaatii metalliteollisuutta. Jos sivilisaatio romahtaa, pitäisi aloittaa kivikaudesta ennen kuin pääsisi edes keskiaikaisiin menetelmiin. Opaskirjojen sijaan kannattaisi varastoida ihan vaan tarvikkeita, joilla pärjää ydintalvessa tai mikä kriisi onkaan.

Mihinhän esimerkiksi minun noin 479 sukkapuikkoani katoaisi vaikkapa aurinkomyrskyn kourissa? Tai appiukon perintönä meillä lojuva työkalupakki, jossa on talttoja parisenkymmentä, höyliä muutama ja käsi(veivi)pora? Elektroniikan osalta palataan kivikauteen, singerin polkukone on toimiva ompelukone niin nyt kuin 100v sitten tai sadan vuoden päästä. Kunhan jonkinlaisen hihnan saa siihen viriteltyä, ja jos ei saa, se toimii edelleen käsin veivaten. Kuten muuten toimii suurin osa elektroniikkaa sisältävistä ompelukoneistakin. Tulostin ei toimi, lyijykynä ja paperi toimii edelleen.

Eli ei maailma vajoa takaisin kiviaikaan, vaan jonkinlaiseen kaaosmaiseen hybridiin metsästäjä-keräilijäelämästä ja nykyaikaisesta ekohippeilystä.

Vierailija kirjoitti:

Täällä mainittu pikaliima haavojen sulkemiseen... tarkoittaako siis ihan tavallista (myrkylliseltä haisevaa) pikaliimaa jota voi ostaa vaikkapa rautakaupasta? Kysyn kun en tiedä, kiitos vastauksesta. 

Apteekkiin mielummin liimaa ostelee kuin raurakauppaan osta pehosia ja rasvatyynyjä palovammoihin samalla

Ihan äskettäin oli arkeologisesta löydöstä tms artikkeli, jossa oli kuvia siitä millaisilla keihäillä, teräesineillä ja onkivälineillä kivikaudella metsästettiin. Siinä oli näppäriä luusta tehtyjä koukkuja pienemmälle ja isommalle kalalle. Katselin niitä ja mietin, että tuollainen kyllä toimisi ihan nykypäivänäkin. Ja ruuveja ym teräviä esineitä kyllä on paljon, vaikka uutta teollisuutta ei vähään aikaan olisikaan eli ei tarvitsisi alkaa luuta veistämään.

--päätin etsiä sen jutun tähän "Terävä luinen puikko kääntyi vatsassa poikittain – Tällaisia olivat muinaisten suomalaisten aseet ja pyydykset": https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/42bbdd36-d84a-4344-9fa4-e68ea…

Mukana myös pajuvinkki eli pajustahan saa muutakin kuin pillejä, eli salisyylihappoa. Lainaus wikipediasta tähän perään: "Salisyylihappoa käytetään erityisesti asetyylisalisyylihapon eli aspiriinin valmistamiseen sekä värien valmistuksessa. Sillä on myös fungisidisia ja desinfioivia ominaisuuksia"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kaikki kallisarvoiset korut pakkaukseen, jonka saa teipattua vatsan ympärille tms. tai ommeltua vaatteisiin. Passi kaikille perheenjäsenille ja tarvittavat dokumentit esim. syntymätodistukset, vihkitodistukset ym. vedenkestävään pakkaukseen.

Jos oikein kunnolla haluaa varustautua niin ompelee ne jalokivet vaatteisiin, esim. rintaliivien sisälle. Seteliraha menee näppärästi alushousujen haarasaumaan jossa on kaksinkertainen kangas. Kenkien ja pohjallisten väliin saa rahaa. Terveyssiteisiin voi piilottaa rahaa. Repun vuoren voi avata, täyttää litteäksi ja ommella kiinni.

Koska joissain tilanteissa sinut voidaan myös ryöstää, ja rintaliiveihin ommeltu koru on paljon mukavampi kuin nielaistu. Sekin metodi kyllä toimii, vähän korusta riippuen.

Muuten hyviä vinkkejä, mutta kunnon kriisitilanteessa vähänkin keskimääräistä fiksummat ryöstäjät tarkastaa kyllä vaatteet ja muut helpot piilot rahan ja arvotavaroiden varalta. Siksi kannattaa hankkia sopivan kokoinen putkilo, jossa setelit voi piilottaa peräsuoleen.

Vierailija kirjoitti:

Miten te tuota vettä varastoitte edes sen kolmen päivän ajan? Jos on vaikka kolmen hengen perhe niin pidättekö aina 3x3x2l=18 litraa juomakelpoista vettä jossain varastossa? Vai onko teillä tyhjät ämpärit/kanisterit valmiina ja ajatuksena, että veden ehtii sitten tarvittaessa  h-hetkellä ottaa talteen? Ruoka on helpompi, se ei vie niin paljoa tilaa. 

t. pihalla oleva aloittelija

Meillä on 9-henkinen perhe sekä lemmikit ja vettä varastossa 2L/hlö/vrk kolmen viikon tarpeiksi kiertävässä varastossa 🤣 Laske siitä. On toki pohjavesilähde lähellä & muita veden lähteitä pesu ym. vedeksi, mut nuo juomavedet 10L kanistereissa. Mielestäni tuo ei ole edes kovin paljoa, kun on laskettu ihan minimin mukaan, ei vesi lopulta edes vie kovin paljoa tilaa. Tuhat litraa menee kuutioon, niin mietippä sitä, se on vain metri kanttiinsa oleva tila. Paljon se toki painaa, että kannattaa se huomioida säilytyksessä.

P.S. Emme asu kerrostalossa 😁

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nikkarointi, ompelu jne vaatii metalliteollisuutta. Jos sivilisaatio romahtaa, pitäisi aloittaa kivikaudesta ennen kuin pääsisi edes keskiaikaisiin menetelmiin. Opaskirjojen sijaan kannattaisi varastoida ihan vaan tarvikkeita, joilla pärjää ydintalvessa tai mikä kriisi onkaan.

Mihinhän esimerkiksi minun noin 479 sukkapuikkoani katoaisi vaikkapa aurinkomyrskyn kourissa? Tai appiukon perintönä meillä lojuva työkalupakki, jossa on talttoja parisenkymmentä, höyliä muutama ja käsi(veivi)pora? Elektroniikan osalta palataan kivikauteen, singerin polkukone on toimiva ompelukone niin nyt kuin 100v sitten tai sadan vuoden päästä. Kunhan jonkinlaisen hihnan saa siihen viriteltyä, ja jos ei saa, se toimii edelleen käsin veivaten. Kuten muuten toimii suurin osa elektroniikkaa sisältävistä ompelukoneistakin. Tulostin ei toimi, lyijykynä ja paperi toimii edelleen.

Eli ei maailma vajoa takaisin kiviaikaan, vaan jonkinlaiseen kaaosmaiseen hybridiin metsästäjä-keräilijäelämästä ja nykyaikaisesta ekohippeilystä.

Aivan. Vaikka minkälainen katastrofi iskisi, jäljelle jäisi huomattavat määrät sellaista materiaalia ja tietoa, jota kivikautisilla ihmisillä ei ollut. Keskiaikaan ei tarvitsisi pysähtyä. Päätyisimme luultavasti (Suomessa) sellaiseen elämään, jota elettiin 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa, ennen teollistumista tyyliin suo, kuokka ja Jussi. Valmiiksi raivattua peltoakin on, joten kaskiviljelyyn ei tarvitsisi mennä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitkä kuivamuonat tai säilykkeet säilyvät pisimpään? Säilyykö mikään 3-5 vuotta?

Totta kai säilyy, mut se ei ole idea, että on joku erikseen oleva varasto johon ei kosketa ja sitten – oho, ne on vuosien päästä vanhoja. Kotivara on kiertävää normaalia ruokaa, mitä söisit muutenkin.

Eli kysy itseltäsi, miksi haluat juuri viisi vuotta säilyvää ruokaa? Siihen täytyy olla hyvä ja järkevä syy. Muuten seurauksena on haaskuun joutuvaa hamstrausta.

Pakastekuivatut retkiateriavalmisteet on kalliita, helppoja, laadukkaita ja päiväykset nyt esim 2028 -vuodelle.

Hankkia kannattaa niistäkin vain tuotteita jotka ovat mieleisiä.

Tätä kiertoa korostetaan vähän liikaa. Se on ajatuksena hyvä sellaisten tuotteiden kohdalla, jotka vanhenevat 2-3 vuodessa, mutta pidempään säilyviä voi surutta varastoida ilman kiertoa, kuten riisiä, suolaa, sokeria, hunajaa ja vaikka sitä soijarouhetta. Nämä onkin parempi varastoida huolella, ilmatiiviisti ja pimeään. Jos niille joskus todellinen tarve tulee vaikka 10v kuluttua, tuskin siinä laimentuneita makuja valittelee, kun säästyy nälkäkuolemalta.

Erikseen on sitten lyhyen ajan yli auttava varasto, jota kannattaa kierrättää. Mut ei sen säilyvyyden kanssa tarvitse olla niin tarkka, aivan helposti tuotteet, joiden hyllyaika on vuosia, säilyvät vähintään tuplasti sen ajan mitä pakettiin merkitty. Just syötiin puuroa hiutaleista, joissa oli mennyt päiväys 2019, eikä ollut mitään havaittavaa muutosta maussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitkä kuivamuonat tai säilykkeet säilyvät pisimpään? Säilyykö mikään 3-5 vuotta?

Totta kai säilyy, mut se ei ole idea, että on joku erikseen oleva varasto johon ei kosketa ja sitten – oho, ne on vuosien päästä vanhoja. Kotivara on kiertävää normaalia ruokaa, mitä söisit muutenkin.

Eli kysy itseltäsi, miksi haluat juuri viisi vuotta säilyvää ruokaa? Siihen täytyy olla hyvä ja järkevä syy. Muuten seurauksena on haaskuun joutuvaa hamstrausta.

Pakastekuivatut retkiateriavalmisteet on kalliita, helppoja, laadukkaita ja päiväykset nyt esim 2028 -vuodelle.

Hankkia kannattaa niistäkin vain tuotteita jotka ovat mieleisiä.

Tätä kiertoa korostetaan vähän liikaa. Se on ajatuksena hyvä sellaisten tuotteiden kohdalla, jotka vanhenevat 2-3 vuodessa, mutta pidempään säilyviä voi surutta varastoida ilman kiertoa, kuten riisiä, suolaa, sokeria, hunajaa ja vaikka sitä soijarouhetta. Nämä onkin parempi varastoida huolella, ilmatiiviisti ja pimeään. Jos niille joskus todellinen tarve tulee vaikka 10v kuluttua, tuskin siinä laimentuneita makuja valittelee, kun säästyy nälkäkuolemalta.

Erikseen on sitten lyhyen ajan yli auttava varasto, jota kannattaa kierrättää. Mut ei sen säilyvyyden kanssa tarvitse olla niin tarkka, aivan helposti tuotteet, joiden hyllyaika on vuosia, säilyvät vähintään tuplasti sen ajan mitä pakettiin merkitty. Just syötiin puuroa hiutaleista, joissa oli mennyt päiväys 2019, eikä ollut mitään havaittavaa muutosta maussa.

Minäkin käytän jatkuvasti päiväysvanhoja tuotteita, varsinkin just hiutaleita ja jauhoja, jotka voi olla pari vuottakin vanhoja. En muissakaan tuotteissa niuhota, jos vaikuttavat vielä hyviltä. Ennenhän ei päiväyksiä edes ollut ja jossain mökillä saatettiin käyttää vuosia vanhoja aineksia, mitä sieltä sattui löytymään.

Ajattelen myös niin, että kun nyt ei ole kriisiä ja terveydenhuoltokin pelaa, on turvallisempaa testata ja totuttaa itseään ruokiin, joihin voi teoriassa sisältyä pieni riski. Ettei sitten kriisin tullen ole vielä sekin uutena. Tosin harva hyvältä vaikuttava ruoka taitaa olla mitenkään haitaksi.

Osaisiko joku muuten listata, jos sellaisia aineita on, jotka vanhetessaan aiheuttavat akuutin terveysriskin, vaikkei tuotteessa päälle päin olisi vikaa? Entäs pitkäaikaisessa käytössä?

Sivusta. Olen ajatellut tämän niin, että varautumisessa on monta astetta tai "pykälää". Ne hoidetaan kuntoon tässä järjestyksessä:

Ensimmäinen on 3 vrk kotona ja siksi ajaksi varaudutaan suunnilleen aivan kaikkeen ja siten, että elämänlaatu ei juurikaan muutu. Kriisin toteutuessa veden saanti pitää selvittää tämän jakson aikana. Samoin suojautuminen tarvittaessa ja tehdä tarvittavat pikajärjestelyt lämmön, wc:n ja ruuanlaiton suhteen. Kerätään oma lähipiiri yhteen paikkaan. Jutellaan naapureiden kanssa.

Sitten se reppu. Tämän voi miettiä oman tilanteensa ja omien kykyjensä mukaan, että onko se enemmän tyyppiä sairaalareissu/evakuointitilanne vai varustellumpi rinkka vaativiin maasto-olosuhteisiin. Valmiiksi pakattujen lisäksi reppuun valmis lista asioista, jotka sinne pitää lähtötilanteessa lisätä.

Seuraava pykälä on 1 kk. Edelleen kaikkea, mitä normaalistikin käytetään ja mitä tarvitaan esim. ruuanlaittoon, peseytymiseen ja lämpimänä pysymiseen. Ainoastaan vesi pitää löytää jostain, mutta sitäkin varten täytyy olla astiat. Polttoainetta ei ehkä enää ole, eikä tuoreita kasviksia, jos on talvi. Joitakin tuoretuotteita ei enää ole. Tämän kuukauden aikana pyritään turvaamaan vesihuolto ja lämpö jatkossa, sekä tehdään kompostikäymälä ja paremmat pesu- ja ruuanlaitto-olosuhteet. Säilötään ruokia tilanteen mukaan ja vähennetään kahvin juontia. Kartoitetaan yhteisö ja pyritään aktiivisesti luomaan toimivaa yhteistyötä muiden kanssa. Jaetaan neuvoja ja autetaan toisia.

Sitten 3 kk. Pakasteet on varmaan kulutettu ja iso osa jääkaapin sisällöstä. Pitkän sähkökatkon sattuessa muuten kannattaa käyttää ne pakasteet ensin ja keksiä tapoja säilöä niitä. Esim. kypsä liha säilyy vähän kauemmin kuin raaka. Jotain voi ehkä kuivata. Marjat voi keittää hilloiksi. Kaikkea muuta kuin tuoretta on edelleen, mutta säännöstely on jo tiukkaa. Tänä aikana parannellaan olosuhteita, mietitään puutteita, opetellaan kalastamaan, kasvattamaan kasveja, keräilemään luonnonkasveja jne. Vieroittaudutaan kahvista kokonaan. Yhteisö järjestäytyy paremmin.

6 kk. Kananmunat on viimeistään tässä kohtaa loppuneet, eli puolen vuoden sisällä on hommattava kanoja sekä niille suojaa ja aitausta. Tarvikkeet pitää siis olla jossain varastossa. Jos kanoja ei saa mistään, niitä voi yrittää hautoa kylmässä säilytetyistä luomumunista. Osa hygieniatuotteista alkaa olla lopussa. Kaikki menee tässä vaiheessa tiukan säännöstelyn alle. Kasvatetaan kasviksia ja säilötään kaikkea mahdollista. Tutustutaan kasvilääkintään ja valmistetaan kasvilääkkeitä. Keksitään uutta tilannetta vastaavia työrooleja ja ammatteja.

Vuosi. Viimeisetkin säilykkeet ja muut loppuu. Yksittäisiä kauan säilyviä tuotteita voi olla jäljellä. Tähän mennessä on pitänyt ratkaista kaikki ravinto-, vesi-, lämpö- ja hygienia-asiat siten, että pärjää käytännössä omavaraisesti tai osin vaihdantataloudessa. Opetellaan valamaan kynttilöitä ja valmistamaan saippuaa jne. [quote/]

Paitsi raaka liha säilyy pakastimessa paremmin kuin kypsennetty. Kuivaus on paras keino tässäkin asiassa.

Vierailija kirjoitti:

Sivusta. Olen ajatellut tämän niin, että varautumisessa on monta astetta tai "pykälää". Ne hoidetaan kuntoon tässä järjestyksessä:

Ensimmäinen on 3 vrk kotona ja siksi ajaksi varaudutaan suunnilleen aivan kaikkeen ja siten, että elämänlaatu ei juurikaan muutu. Kriisin toteutuessa veden saanti pitää selvittää tämän jakson aikana. Samoin suojautuminen tarvittaessa ja tehdä tarvittavat pikajärjestelyt lämmön, wc:n ja ruuanlaiton suhteen. Kerätään oma lähipiiri yhteen paikkaan. Jutellaan naapureiden kanssa.

Sitten se reppu. Tämän voi miettiä oman tilanteensa ja omien kykyjensä mukaan, että onko se enemmän tyyppiä sairaalareissu/evakuointitilanne vai varustellumpi rinkka vaativiin maasto-olosuhteisiin. Valmiiksi pakattujen lisäksi reppuun valmis lista asioista, jotka sinne pitää lähtötilanteessa lisätä.

Seuraava pykälä on 1 kk. Edelleen kaikkea, mitä normaalistikin käytetään ja mitä tarvitaan esim. ruuanlaittoon, peseytymiseen ja lämpimänä pysymiseen. Ainoastaan vesi pitää löytää jostain, mutta sitäkin varten täytyy olla astiat. Polttoainetta ei ehkä enää ole, eikä tuoreita kasviksia, jos on talvi. Joitakin tuoretuotteita ei enää ole. Tämän kuukauden aikana pyritään turvaamaan vesihuolto ja lämpö jatkossa, sekä tehdään kompostikäymälä ja paremmat pesu- ja ruuanlaitto-olosuhteet. Säilötään ruokia tilanteen mukaan ja vähennetään kahvin juontia. Kartoitetaan yhteisö ja pyritään aktiivisesti luomaan toimivaa yhteistyötä muiden kanssa. Jaetaan neuvoja ja autetaan toisia.

Sitten 3 kk. Pakasteet on varmaan kulutettu ja iso osa jääkaapin sisällöstä. Pitkän sähkökatkon sattuessa muuten kannattaa käyttää ne pakasteet ensin ja keksiä tapoja säilöä niitä. Esim. kypsä liha säilyy vähän kauemmin kuin raaka. Jotain voi ehkä kuivata. Marjat voi keittää hilloiksi. Kaikkea muuta kuin tuoretta on edelleen, mutta säännöstely on jo tiukkaa. Tänä aikana parannellaan olosuhteita, mietitään puutteita, opetellaan kalastamaan, kasvattamaan kasveja, keräilemään luonnonkasveja jne. Vieroittaudutaan kahvista kokonaan. Yhteisö järjestäytyy paremmin.

6 kk. Kananmunat on viimeistään tässä kohtaa loppuneet, eli puolen vuoden sisällä on hommattava kanoja sekä niille suojaa ja aitausta. Tarvikkeet pitää siis olla jossain varastossa. Jos kanoja ei saa mistään, niitä voi yrittää hautoa kylmässä säilytetyistä luomumunista. Osa hygieniatuotteista alkaa olla lopussa. Kaikki menee tässä vaiheessa tiukan säännöstelyn alle. Kasvatetaan kasviksia ja säilötään kaikkea mahdollista. Tutustutaan kasvilääkintään ja valmistetaan kasvilääkkeitä. Keksitään uutta tilannetta vastaavia työrooleja ja ammatteja.

Vuosi. Viimeisetkin säilykkeet ja muut loppuu. Yksittäisiä kauan säilyviä tuotteita voi olla jäljellä. Tähän mennessä on pitänyt ratkaista kaikki ravinto-, vesi-, lämpö- ja hygienia-asiat siten, että pärjää käytännössä omavaraisesti tai osin vaihdantataloudessa. Opetellaan valamaan kynttilöitä ja valmistamaan saippuaa jne.

Tässä on lähes kaikki pielessä ja jos yhteiskuntaa meinaa, niin kaikki loppuu paljon aiemmin. Luonnonlääkkeidenkin kohdalla opiskelu kannattaa aloittaa melkoisen paljon aikaisemmin, koska kenttä ei ole mitenkään suppea tai tietomäärä vähäinen. Liha on tosiaan parempi säilöä raakana ja marjat parempi kuivata. Kuin myös pikkuisen myöhäistä opetella kalastmaaan enää siinä vaiheessa kun sille kalalle on tarve. Tai ylipäätään kuvitella, että taitoja voisi opetella tuosta vaan sitä mukaa kuin tarve ilmenee. Kyllä ne taidot pitää olla olemassa ennalta. Keinoja voi kyllä keksiä sit lennosta.

Kanojen, kasvien tai minkään kasvatus ei käynnisty tuosta vaan hetkessä, kannattaa nyt kuitenkin ottaa vähän selvää asioista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitkä kuivamuonat tai säilykkeet säilyvät pisimpään? Säilyykö mikään 3-5 vuotta?

Totta kai säilyy, mut se ei ole idea, että on joku erikseen oleva varasto johon ei kosketa ja sitten – oho, ne on vuosien päästä vanhoja. Kotivara on kiertävää normaalia ruokaa, mitä söisit muutenkin.

Eli kysy itseltäsi, miksi haluat juuri viisi vuotta säilyvää ruokaa? Siihen täytyy olla hyvä ja järkevä syy. Muuten seurauksena on haaskuun joutuvaa hamstrausta.

Pakastekuivatut retkiateriavalmisteet on kalliita, helppoja, laadukkaita ja päiväykset nyt esim 2028 -vuodelle.

Hankkia kannattaa niistäkin vain tuotteita jotka ovat mieleisiä.

Tätä kiertoa korostetaan vähän liikaa. Se on ajatuksena hyvä sellaisten tuotteiden kohdalla, jotka vanhenevat 2-3 vuodessa, mutta pidempään säilyviä voi surutta varastoida ilman kiertoa, kuten riisiä, suolaa, sokeria, hunajaa ja vaikka sitä soijarouhetta. Nämä onkin parempi varastoida huolella, ilmatiiviisti ja pimeään. Jos niille joskus todellinen tarve tulee vaikka 10v kuluttua, tuskin siinä laimentuneita makuja valittelee, kun säästyy nälkäkuolemalta.

Erikseen on sitten lyhyen ajan yli auttava varasto, jota kannattaa kierrättää. Mut ei sen säilyvyyden kanssa tarvitse olla niin tarkka, aivan helposti tuotteet, joiden hyllyaika on vuosia, säilyvät vähintään tuplasti sen ajan mitä pakettiin merkitty. Just syötiin puuroa hiutaleista, joissa oli mennyt päiväys 2019, eikä ollut mitään havaittavaa muutosta maussa.

Minäkin käytän jatkuvasti päiväysvanhoja tuotteita, varsinkin just hiutaleita ja jauhoja, jotka voi olla pari vuottakin vanhoja. En muissakaan tuotteissa niuhota, jos vaikuttavat vielä hyviltä. Ennenhän ei päiväyksiä edes ollut ja jossain mökillä saatettiin käyttää vuosia vanhoja aineksia, mitä sieltä sattui löytymään.

Ajattelen myös niin, että kun nyt ei ole kriisiä ja terveydenhuoltokin pelaa, on turvallisempaa testata ja totuttaa itseään ruokiin, joihin voi teoriassa sisältyä pieni riski. Ettei sitten kriisin tullen ole vielä sekin uutena. Tosin harva hyvältä vaikuttava ruoka taitaa olla mitenkään haitaksi.

Osaisiko joku muuten listata, jos sellaisia aineita on, jotka vanhetessaan aiheuttavat akuutin terveysriskin, vaikkei tuotteessa päälle päin olisi vikaa? Entäs pitkäaikaisessa käytössä?

Terveysriskejä tuskin on, mikäli on säilytetty oikein. Viljoihin tulee helposti hometta, jos saavat kosteutta, jauhoissa saattaa alkaa samasta syystä kehittyä toukkia ja muita tuholaisia ym, mutta molemmat havaitsee joko silmin tai haistamalla. Turvallisimpia ovat kuivatut elintarvikkeet ja kaiken on hyvä olla ilmatiiviisti säilötty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä löytyis kunnon ensiapuvälineitä oikein tosipaikan varalle?

Riippuu tietysti mitä tarkoitat kunnon välineillä. Tavikset eivät pysty ostamaan muuta kuin apteekeista ja muutamasta verkkokaupasta.

Tikkausvälineitä, hemostaasia yms. Oliso hyvä olla mukana esimerkiksi vaelluksilla ja vaikka ihan kotonakin.

Betadinella ja jesarilla hoituu 80% haavoista, joista selviää noin muuten hengissä. Tää ei ole vitsi. Useampi ensihoitoammattilainen on tän vahvistanut. Steriilejä haavataitoksia pienissä pakkauksissa lisäksi. Pienissä, koska avattu pakkaus lakkaa olemasta steriili.

Betadine on oikeasti muuten ihmeainetta haavojen bakteeritulehdusten estämiseen. Kokemusta sekä siitä et muista desinfiointiaineista. Monia pitkiä kalastusvaelluksia takana pohjoisessa. Oon mm ”tikannut” omasta kädestä viiltohaavan jesarista tehdyllä haavasululla. Arpi on sievä kuin sika pienenä, eikä tulehtunut missään vaiheessa.

Samat kokemukset molemmista. Eläimiltä ja lapsilta olen monet pahemmatkin jo tulehtuneet haavat parannellut betadinella. Toinen hyvä siihen päälle on bacibact jauhe. Betadinea voi laimentaa ja hautoa sillä. Kannattaa myös antaa betadinen kuivua haavaan. Jesarilla korjasin sormen, jossa haava niveleen asti. Ei suoristu enää kokonaan, mutta muuten hyvä sormi. N44

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kaikki kallisarvoiset korut pakkaukseen, jonka saa teipattua vatsan ympärille tms. tai ommeltua vaatteisiin. Passi kaikille perheenjäsenille ja tarvittavat dokumentit esim. syntymätodistukset, vihkitodistukset ym. vedenkestävään pakkaukseen.

Jos oikein kunnolla haluaa varustautua niin ompelee ne jalokivet vaatteisiin, esim. rintaliivien sisälle. Seteliraha menee näppärästi alushousujen haarasaumaan jossa on kaksinkertainen kangas. Kenkien ja pohjallisten väliin saa rahaa. Terveyssiteisiin voi piilottaa rahaa. Repun vuoren voi avata, täyttää litteäksi ja ommella kiinni.

Koska joissain tilanteissa sinut voidaan myös ryöstää, ja rintaliiveihin ommeltu koru on paljon mukavampi kuin nielaistu. Sekin metodi kyllä toimii, vähän korusta riippuen.

Muuten hyviä vinkkejä, mutta kunnon kriisitilanteessa vähänkin keskimääräistä fiksummat ryöstäjät tarkastaa kyllä vaatteet ja muut helpot piilot rahan ja arvotavaroiden varalta. Siksi kannattaa hankkia sopivan kokoinen putkilo, jossa setelit voi piilottaa peräsuoleen.

Eiköhän ne fiksuimmat tarkasta perseenkin.

Olemme pitäneet kunnossa ja opetelleet käyttämään vanhoja maatalouskoneita. Tarvittaessa onnistuu viljely ja metsätyöt vaikka hevosvetoisesti. Perunaa kasvatamme joka kesä vanhoilla menetelmillä istuttaen. Kasvimaat ja marjapensaat, omenapuut, marjastaminen.itsestään selviä asioita.

Ostamme esim juurekset, kalan ja munat paikallisilta. Lihan ja maidonkin voisi ostaa. Eläintenpito on tuttua ja tilat olemassa.

Tieto ja taito on tärkeää ja isovanhemmilta lapsen lapsille asti opetettua. Voi tulla vielä aikoja kun näille on käyttöä.

Pikaliimaa ostettu ensiapulaukkuun, kiitos vinkeistä. Käteisen määrää ja säilytystä pohdin. En edes tiedä mistä päästä aloittaisin kysymykset. Joten täysin hypoteettisia kysymyksiä ja vastauksia ja pohdintoja  käteisestä otetaan mieluusti vastaan, kiitos. -Ap

Voiko leipää kuivata niin, ettei homehdu, jos laittaa reikäleipiä keppii kattoon ja vaika paahtoleivän viipaleita naruun katosta roikkumaan ihan perushuoneessa? Kauanko ne voivat olla siellä roikkumassa, ennen kuin menevät pilalle, eikä voi enää syödä?

Vierailija kirjoitti:

Pikaliimaa ostettu ensiapulaukkuun, kiitos vinkeistä. Käteisen määrää ja säilytystä pohdin. En edes tiedä mistä päästä aloittaisin kysymykset. Joten täysin hypoteettisia kysymyksiä ja vastauksia ja pohdintoja  käteisestä otetaan mieluusti vastaan, kiitos. -Ap

Kai sitä rahaa voi laitella muuallekin, esim Paypaliin tms? Ettei olisi kauheasti käteistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kaikki kallisarvoiset korut pakkaukseen, jonka saa teipattua vatsan ympärille tms. tai ommeltua vaatteisiin. Passi kaikille perheenjäsenille ja tarvittavat dokumentit esim. syntymätodistukset, vihkitodistukset ym. vedenkestävään pakkaukseen.

Jos oikein kunnolla haluaa varustautua niin ompelee ne jalokivet vaatteisiin, esim. rintaliivien sisälle. Seteliraha menee näppärästi alushousujen haarasaumaan jossa on kaksinkertainen kangas. Kenkien ja pohjallisten väliin saa rahaa. Terveyssiteisiin voi piilottaa rahaa. Repun vuoren voi avata, täyttää litteäksi ja ommella kiinni.

Koska joissain tilanteissa sinut voidaan myös ryöstää, ja rintaliiveihin ommeltu koru on paljon mukavampi kuin nielaistu. Sekin metodi kyllä toimii, vähän korusta riippuen.

Muuten hyviä vinkkejä, mutta kunnon kriisitilanteessa vähänkin keskimääräistä fiksummat ryöstäjät tarkastaa kyllä vaatteet ja muut helpot piilot rahan ja arvotavaroiden varalta. Siksi kannattaa hankkia sopivan kokoinen putkilo, jossa setelit voi piilottaa peräsuoleen.

..rahalla ja koruilla voi heittää sorsaa siinä vaiheessa, kun yhteiskunta kaatuu. Näillä ei ole enää siinä vaiheessa mitään arvoa. Arvoa on käsityötaidolla ja kyvyllä hankkia omat sapuskansa+lämmikkeet kylmän varalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kaikki kallisarvoiset korut pakkaukseen, jonka saa teipattua vatsan ympärille tms. tai ommeltua vaatteisiin. Passi kaikille perheenjäsenille ja tarvittavat dokumentit esim. syntymätodistukset, vihkitodistukset ym. vedenkestävään pakkaukseen.

Jos oikein kunnolla haluaa varustautua niin ompelee ne jalokivet vaatteisiin, esim. rintaliivien sisälle. Seteliraha menee näppärästi alushousujen haarasaumaan jossa on kaksinkertainen kangas. Kenkien ja pohjallisten väliin saa rahaa. Terveyssiteisiin voi piilottaa rahaa. Repun vuoren voi avata, täyttää litteäksi ja ommella kiinni.

Koska joissain tilanteissa sinut voidaan myös ryöstää, ja rintaliiveihin ommeltu koru on paljon mukavampi kuin nielaistu. Sekin metodi kyllä toimii, vähän korusta riippuen.

Muuten hyviä vinkkejä, mutta kunnon kriisitilanteessa vähänkin keskimääräistä fiksummat ryöstäjät tarkastaa kyllä vaatteet ja muut helpot piilot rahan ja arvotavaroiden varalta. Siksi kannattaa hankkia sopivan kokoinen putkilo, jossa setelit voi piilottaa peräsuoleen.

..rahalla ja koruilla voi heittää sorsaa siinä vaiheessa, kun yhteiskunta kaatuu. Näillä ei ole enää siinä vaiheessa mitään arvoa. Arvoa on käsityötaidolla ja kyvyllä hankkia omat sapuskansa+lämmikkeet kylmän varalta.

Minkähänlaisesta yhteiskunnan romahduksesta puhut? Sota, tulvat, luonnonkatastrofit sun muut ei vie korujen ja arvoesineiden arvoa. Keskitysleireilläkin vaihdettiin koruja ruokaan.

Jos puhut sivilisaation romahduksesta ydinsodan seurauksena, siinä ei millään ompelutaidolla ja kalaverkkojen kudonnalla pärjää.