Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.

Kiinnostaisi saada vinkkejä kaikesta, mikä on mahdollisimman monikäyttöistä ja soveltuu useisiin eri käyttötarkoituksiin. Muitakin kuin sveitsiläinen linkkari ja kaiken pelastava jeesusteippi.

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaisi saada vinkkejä kaikesta, mikä on mahdollisimman monikäyttöistä ja soveltuu useisiin eri käyttötarkoituksiin. Muitakin kuin sveitsiläinen linkkari ja kaiken pelastava jeesusteippi.

Mielellään myös muuta kuin erityisesti maastokäyttöön sopivia välineitä ja vinkkejä niiden eri käyttötavoista, koska noista löytyy netistä jo lukemattomia valmiita listoja. Itseäni kiinnostaa enimmäkseen kaikki, mikä soveltuu joko kotikäyttöön tai kaupunkiolosuhteissa kävellen liikkuvalle henkilölle.

Mitä näiden varautumistarvikkeiden kanssa tehdään sitten kun pitää lähteä isänmaata puolustamaan? Jos ei ole asevalvollinen, niin on silti työvelvollinen sodan aikana ja tämä koskee myös naisia aina 67-ikävuoteen saakka. Roudaatteko varusteenne, ruokanne yms. mukananne rintamalle tai sinne minne teidät osoitetaan työtä tekemään?

Vierailija kirjoitti:

Mitä näiden varautumistarvikkeiden kanssa tehdään sitten kun pitää lähteä isänmaata puolustamaan? Jos ei ole asevalvollinen, niin on silti työvelvollinen sodan aikana ja tämä koskee myös naisia aina 67-ikävuoteen saakka. Roudaatteko varusteenne, ruokanne yms. mukananne rintamalle tai sinne minne teidät osoitetaan työtä tekemään?

Eiköhän retkivarusteet ole sinne ihan tarpeen. Ruoka menee vaikka kaikille jakoon. Ei se hukkaan mene missään tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä näiden varautumistarvikkeiden kanssa tehdään sitten kun pitää lähteä isänmaata puolustamaan? Jos ei ole asevalvollinen, niin on silti työvelvollinen sodan aikana ja tämä koskee myös naisia aina 67-ikävuoteen saakka. Roudaatteko varusteenne, ruokanne yms. mukananne rintamalle tai sinne minne teidät osoitetaan työtä tekemään?

Tuo logiikka on vähän sama kuin että esimerkiksi sijoittaminen ja säästäminen on turhaa, kun ne voivat mennä hukkaan. Jos oikeasti joutuisi jättämään kotinsa, en usko, että päällimmäinen harmitus olisi kaappeihin jääneet 20 purkkia tonnikalaa.

Ja kotivaraa on ylläpidetty yli vuosikymmen, tällä hetkellä eniten inflaation ja ruoan hinnannousun vuoksi. En tiennytkään, että on sota Suomessa jonkun mielestä.

Lehdessä on tänään artikkeli, mitä saa/ei saa ottaa mukaan pommisuojaan:

Väestönsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Mikko Malmi kertoo, että jos väestönsuojaan tulisi siirtyä tilanteesta tai toisesta, siihen on hyvä varautua muutaman päivän varusteilla.

– Jokaisen tulisi ottaa omaan käyttöönsä elintarvikkeita, eli vettä ja juomaa, ruokailuvälineet, tölkinavaaja, muovipusseja, henkilökohtaiset lääkkeet, haavanhoitovälineet, vuodevaatteet, makuupussi, retkipatja, taskulamppu, korvatulpat, paristot ja varaparistot ja joditabletteja, luettelee Turun seudun Väestönsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Mikko Malmi.

Väestönsuojassa on hyvin vaikea valmistaa ruokaa, joten säilykkeet tai pussikeitot voivat olla hyvä vaihtoehto kuten myös pähkinät ja kuivat hedelmät. Suomen Pelastusalan keskusjärjestön (SPEK) mukaan kokonaisvedentarve on 1–2 ämpärillistä vettä henkeä kohti vuorokaudessa.

Listaa voisi päivittää vielä kasvomaskeilla näin koronaepidemian aikana.

Suojasta vastaava henkilö taas vastaa siitä, että väestönsuojassa on esimerkiksi matkaradio, matkapuhelin, käsivalaisin, jätesäkkejä, pesuvati, vesisanko, wc-paperia, paperipyyhkeitä, siivousvälineitä, keittolevy ja välttämätön kalustus, kuten vuoteita. (Onkohan joka taloyhtiössä näin vastuullinen väestösuojasta vastaava henkilö?... Suuresti epäilen.)

Malmi toteaa, että liikaa tavaraa ei ole syytä ottaa mukaan. Hän nostaa esille myös sen, että kipeänä väestönsuojaan ei saa tulla muita tarttumaan.

– Jos on paha infektiotauti, esimerkiksi vaikka korona, niin täytyisi pysyä omassa asunnossaan. Muuten altistat muita.

Lemmikkieläimiä ei saa ottaa väestönsuojaan. Tilanteen mukaan väestönsuojasta voi päästä kotiinsa hakemaan lisävarusteita ja ruokkimaan lemmikkieläimiään.

Missään nimessä mukaan ei saa ottaa esimerkiksi tietokonetta tai muita laitteita, jotka voivat tuottaa tilaan kohtuuttomasti lämpöä.

– Väestönsuojassa ilman lämpötila nousee jo muutenkin nopeasti, kun siellä on paljon ihmisiä, Malmi toteaa.

SPEK nostaa esille myös, että suojaan ei saa myöskään tuoda alkoholia tai vaarallisia aineita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kaikki kallisarvoiset korut pakkaukseen, jonka saa teipattua vatsan ympärille tms. tai ommeltua vaatteisiin. Passi kaikille perheenjäsenille ja tarvittavat dokumentit esim. syntymätodistukset, vihkitodistukset ym. vedenkestävään pakkaukseen.

Jos oikein kunnolla haluaa varustautua niin ompelee ne jalokivet vaatteisiin, esim. rintaliivien sisälle. Seteliraha menee näppärästi alushousujen haarasaumaan jossa on kaksinkertainen kangas. Kenkien ja pohjallisten väliin saa rahaa. Terveyssiteisiin voi piilottaa rahaa. Repun vuoren voi avata, täyttää litteäksi ja ommella kiinni.

Koska joissain tilanteissa sinut voidaan myös ryöstää, ja rintaliiveihin ommeltu koru on paljon mukavampi kuin nielaistu. Sekin metodi kyllä toimii, vähän korusta riippuen.

Muuten hyviä vinkkejä, mutta kunnon kriisitilanteessa vähänkin keskimääräistä fiksummat ryöstäjät tarkastaa kyllä vaatteet ja muut helpot piilot rahan ja arvotavaroiden varalta. Siksi kannattaa hankkia sopivan kokoinen putkilo, jossa setelit voi piilottaa peräsuoleen.

..rahalla ja koruilla voi heittää sorsaa siinä vaiheessa, kun yhteiskunta kaatuu. Näillä ei ole enää siinä vaiheessa mitään arvoa. Arvoa on käsityötaidolla ja kyvyllä hankkia omat sapuskansa+lämmikkeet kylmän varalta.

Näitä taitoja osaavat vielä ne vihatut suuret ikäluokat, joten pysykääpä ystävinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tavaratoimitusketjut romahtaa niin ettei kauposta saa ruokaa ym. välttämättömyyksiä ollaan jonkinlaisen hätäavun ja (omien) varastojen varassa. Jos kriisi pitkittyy ja nämäkin alkavat loppua syntyy yksinkertaisesti nälänhätä, jopa melko nopeasti. Kovin montaa päivää kun ihminen ei pysy toimintakykyisenä ilman ruokaa, vaikka hengissä pysyykin kohtuullisen pitkään pelkällä vedelllä.

Nykyisellä väestöllä on hyvin heikot edellytykset hankkia itse ruokavaransa. Nälkään kuoltiin ennen katovuosina vaikka väestö oli erittäin kenttäkelpoista ja selviytymään tottunutta. 

"Preppaaminen" ei missään tapauksessa ole vastaus pitkittyneeseen kriisiin, se on vain ensiapua. Jos todella aikoo elää pitkään omavaraisesti se vaatii kykyä muuttaa nykyinen elämäntapa aivan toiseksi. Ja silloinkin riskit ovat erittäin suuret että kaikki epäonnistuu, esim. jos vaikka sairastuu viikoksi tai loukkaa itsensä se voi olla heti kohtalokasta. 

Oma vinkkini ennemmin kuin kerätä suuria varastoja on lisätä omaa osaamista. Pitää osata metsästää ja kalastaa, tuntea kaikki resurssit mitä luonto tarjoaa (luonnonmuona), pitää olla varusteet ja kyky tulla toimeen luonnossa vähän pidempiäkin aikoja.  Ja pitää osata rakentaa ja korjata - yksinkertaisesti selviytyä kaikista mahdollisista tilanteista. 

Jonkinlainen yhteisö tulisi myös olla. Mieluusti sellaisia ihmisiä joista on hyötyä ja jotka eivät ole taakka.

Joku veden varastoiminen kanistereihin on aika höpöhöpöä. Talviaikaan vettä saa sulattamalla lunta ja Suomen luonto on täynnä lähteitä tai jopa pintavesiä joista saa juomakelpoista vettä. Tarvittaessa veden voi keittää.  Jos esim. radioaktiivinen laskeuma saastuttaa kaiken tilanne on jo niin epätoivoinen että silloin on aika sama mistä juomavetensä saa. Syöpähän ei yleensä kehity kovin nopeasti  ja jos säteilytasot ovat niin korkeita että siitä sairastuu heti sille tuskin voi mitään. Sisälle eristäytyminen ei kuitenkaan pidemmän päälle ole mahdollista

Tämähän on sinänsä ihan totta, mutta aika ylimielistä kirjoitusta eikä pitkän ajan varautuminen millään tavalla sulje pois lyhyemmän aikavälin preppausta ja vesivarastoja.

Ruokaa ja juomaa tarvitsee heti eikä yhteisöjän muodostaminen viljelysmaineen kovin nopeasti onnistu. Luonnossa pitää osata toimia joo, mutta kun tilanne on päällä niin luonnonmuonien keräily keskellä talvea tuntuu aika epätodennäköiseltä.

Preppauksen ja valmistautumisen tavoite kuitenkin on valmistautua poikkeustilanteisiin. Se voi olla tilapäinen vesikatko tai se voi olla jotain paljon vakavampaa.

Sivusta. Olen ajatellut tämän niin, että varautumisessa on monta astetta tai "pykälää". Ne hoidetaan kuntoon tässä järjestyksessä:

Ensimmäinen on 3 vrk kotona ja siksi ajaksi varaudutaan suunnilleen aivan kaikkeen ja siten, että elämänlaatu ei juurikaan muutu. Kriisin toteutuessa veden saanti pitää selvittää tämän jakson aikana. Samoin suojautuminen tarvittaessa ja tehdä tarvittavat pikajärjestelyt lämmön, wc:n ja ruuanlaiton suhteen. Kerätään oma lähipiiri yhteen paikkaan. Jutellaan naapureiden kanssa.

Sitten se reppu. Tämän voi miettiä oman tilanteensa ja omien kykyjensä mukaan, että onko se enemmän tyyppiä sairaalareissu/evakuointitilanne vai varustellumpi rinkka vaativiin maasto-olosuhteisiin. Valmiiksi pakattujen lisäksi reppuun valmis lista asioista, jotka sinne pitää lähtötilanteessa lisätä.

Seuraava pykälä on 1 kk. Edelleen kaikkea, mitä normaalistikin käytetään ja mitä tarvitaan esim. ruuanlaittoon, peseytymiseen ja lämpimänä pysymiseen. Ainoastaan vesi pitää löytää jostain, mutta sitäkin varten täytyy olla astiat. Polttoainetta ei ehkä enää ole, eikä tuoreita kasviksia, jos on talvi. Joitakin tuoretuotteita ei enää ole. Tämän kuukauden aikana pyritään turvaamaan vesihuolto ja lämpö jatkossa, sekä tehdään kompostikäymälä ja paremmat pesu- ja ruuanlaitto-olosuhteet. Säilötään ruokia tilanteen mukaan ja vähennetään kahvin juontia. Kartoitetaan yhteisö ja pyritään aktiivisesti luomaan toimivaa yhteistyötä muiden kanssa. Jaetaan neuvoja ja autetaan toisia.

Sitten 3 kk. Pakasteet on varmaan kulutettu ja iso osa jääkaapin sisällöstä. Pitkän sähkökatkon sattuessa muuten kannattaa käyttää ne pakasteet ensin ja keksiä tapoja säilöä niitä. Esim. kypsä liha säilyy vähän kauemmin kuin raaka. Jotain voi ehkä kuivata. Marjat voi keittää hilloiksi. Kaikkea muuta kuin tuoretta on edelleen, mutta säännöstely on jo tiukkaa. Tänä aikana parannellaan olosuhteita, mietitään puutteita, opetellaan kalastamaan, kasvattamaan kasveja, keräilemään luonnonkasveja jne. Vieroittaudutaan kahvista kokonaan. Yhteisö järjestäytyy paremmin.

6 kk. Kananmunat on viimeistään tässä kohtaa loppuneet, eli puolen vuoden sisällä on hommattava kanoja sekä niille suojaa ja aitausta. Tarvikkeet pitää siis olla jossain varastossa. Jos kanoja ei saa mistään, niitä voi yrittää hautoa kylmässä säilytetyistä luomumunista. Osa hygieniatuotteista alkaa olla lopussa. Kaikki menee tässä vaiheessa tiukan säännöstelyn alle. Kasvatetaan kasviksia ja säilötään kaikkea mahdollista. Tutustutaan kasvilääkintään ja valmistetaan kasvilääkkeitä. Keksitään uutta tilannetta vastaavia työrooleja ja ammatteja.

Vuosi. Viimeisetkin säilykkeet ja muut loppuu. Yksittäisiä kauan säilyviä tuotteita voi olla jäljellä. Tähän mennessä on pitänyt ratkaista kaikki ravinto-, vesi-, lämpö- ja hygienia-asiat siten, että pärjää käytännössä omavaraisesti tai osin vaihdantataloudessa. Opetellaan valamaan kynttilöitä ja valmistamaan saippuaa jne.

Erittäin hyvä ja selkeä viesti. Kiitos.

Voin vakuuttaa, että sodan tai muun katastrofin tullessa ratkaisu ei kynttilöiden valamisesta tai muusta "omavaraisuudesta".

Jos yhteiskunta romahtaa, olipa se syy sitten aurinkomyrsky, oikeasti tappava pandemia tai jokin muu, niin siinä kohtaa ne ovat äärimmäisen tarpeellisia taitoja. Jos haluaa varautua kyseiseen skenaarioon, niin pitää olla varastoja siihen saakka, että ehtii saada asiat ja omavaraisuuden kuntoon.

Ohjeita ei muuten siinä vaiheessa saa enää netistä. Kannattaa tulostaa niitä paperille ja kerätä kansioon, vaikkei vielä kiinnostaisikaan sen enempää. Myös opaskirjat, varsinkin vanhat sellaiset, on hyviä. Puutarhanhoito, kokkaus, erätaidot, kalastus, saippuan valmistus, eläinten hoito, ensiapu, lääketiede, riistan käsittely, nikkarointi, ompelu, neulominen, d.i.y. muun muassa hyviä aiheita.

Nikkarointi, ompelu jne vaatii metalliteollisuutta. Jos sivilisaatio romahtaa, pitäisi aloittaa kivikaudesta ennen kuin pääsisi edes keskiaikaisiin menetelmiin. Opaskirjojen sijaan kannattaisi varastoida ihan vaan tarvikkeita, joilla pärjää ydintalvessa tai mikä kriisi onkaan.

Totta. Olen säästänyt hyvän poljettavan ompelukoneen ja hienoja vanhoja villakangastakkeja ja turkkeja, joista voi tehdä uutta vaatetta.

Olen noin joutunut toimimaan 60-luvulla köyhän perheen lapsena.

Paljon tein itselle vaatteita toisten vanhoista rytkyistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitkä kuivamuonat tai säilykkeet säilyvät pisimpään? Säilyykö mikään 3-5 vuotta?

Totta kai säilyy, mut se ei ole idea, että on joku erikseen oleva varasto johon ei kosketa ja sitten – oho, ne on vuosien päästä vanhoja. Kotivara on kiertävää normaalia ruokaa, mitä söisit muutenkin.

Eli kysy itseltäsi, miksi haluat juuri viisi vuotta säilyvää ruokaa? Siihen täytyy olla hyvä ja järkevä syy. Muuten seurauksena on haaskuun joutuvaa hamstrausta.

Pakastekuivatut retkiateriavalmisteet on kalliita, helppoja, laadukkaita ja päiväykset nyt esim 2028 -vuodelle.

Hankkia kannattaa niistäkin vain tuotteita jotka ovat mieleisiä.

Tätä kiertoa korostetaan vähän liikaa. Se on ajatuksena hyvä sellaisten tuotteiden kohdalla, jotka vanhenevat 2-3 vuodessa, mutta pidempään säilyviä voi surutta varastoida ilman kiertoa, kuten riisiä, suolaa, sokeria, hunajaa ja vaikka sitä soijarouhetta. Nämä onkin parempi varastoida huolella, ilmatiiviisti ja pimeään. Jos niille joskus todellinen tarve tulee vaikka 10v kuluttua, tuskin siinä laimentuneita makuja valittelee, kun säästyy nälkäkuolemalta.

Erikseen on sitten lyhyen ajan yli auttava varasto, jota kannattaa kierrättää. Mut ei sen säilyvyyden kanssa tarvitse olla niin tarkka, aivan helposti tuotteet, joiden hyllyaika on vuosia, säilyvät vähintään tuplasti sen ajan mitä pakettiin merkitty. Just syötiin puuroa hiutaleista, joissa oli mennyt päiväys 2019, eikä ollut mitään havaittavaa muutosta maussa.

Minäkin käytän jatkuvasti päiväysvanhoja tuotteita, varsinkin just hiutaleita ja jauhoja, jotka voi olla pari vuottakin vanhoja. En muissakaan tuotteissa niuhota, jos vaikuttavat vielä hyviltä. Ennenhän ei päiväyksiä edes ollut ja jossain mökillä saatettiin käyttää vuosia vanhoja aineksia, mitä sieltä sattui löytymään.

Ajattelen myös niin, että kun nyt ei ole kriisiä ja terveydenhuoltokin pelaa, on turvallisempaa testata ja totuttaa itseään ruokiin, joihin voi teoriassa sisältyä pieni riski. Ettei sitten kriisin tullen ole vielä sekin uutena. Tosin harva hyvältä vaikuttava ruoka taitaa olla mitenkään haitaksi.

Osaisiko joku muuten listata, jos sellaisia aineita on, jotka vanhetessaan aiheuttavat akuutin terveysriskin, vaikkei tuotteessa päälle päin olisi vikaa? Entäs pitkäaikaisessa käytössä?

Terveysriskejä tuskin on, mikäli on säilytetty oikein. Viljoihin tulee helposti hometta, jos saavat kosteutta, jauhoissa saattaa alkaa samasta syystä kehittyä toukkia ja muita tuholaisia ym, mutta molemmat havaitsee joko silmin tai haistamalla. Turvallisimpia ovat kuivatut elintarvikkeet ja kaiken on hyvä olla ilmatiiviisti säilötty.

Tyhjästä ei synny elämää. Toukkia ei voi kehittyä, ellei jauhoihin joku hyönteinen pääse munimaan.

Kannattaa olla tiiviit miel lasipurkit kuiva-aineille.

Olen joskus mökillä käyttäny 3 v vanhoja jauhoja ihan kunnossa ovat olleet.

Teimme just eilen pataleipää vehnäjauhoista, joiden parasta ennen pvm oli 2018. Ihan hyvää tuli. Kuivahiivan pvm 2020 ja taikina nousi ihan normaalisti.

Tässäkin ketjussa on näkynyt passipaniikkia. Tiesittehän, että 32 maata sallii suomalaisille matkustamisen ilman passia?

28 maata, joihin suomalaiset voivat matkustaa matkustusoikeudellisella henkilökortilla, eli passia ei tarvita: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Liechtenstein, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa, San Marino, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Tšekki, Unkari, Viro, sekä Yhdistynyt kuningaskunta (EU-erosopimuksen mukaisesti).

4 maata, joihin ei tarvitse ollenkaan matkustusasiakirjaa, kuten passia tai matkustusoikeudellista henkilökorttia, mutta joissa henkilön on aina vaadittaessa kyettävä osoittamaan henkilöllisyytensä ja pohjoismaan kansalaisuus: Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti.

Lähde: https://poliisi.fi/nain-kaytat-henkilokorttia

Olisi varmaan hyvä ostaa kartta. Sellainen paperinen, tai parikin. Nykyisin kaikki ovat riippuvaisia kännykän karttapalveluista ja -opastuksista. Entä jos virta loppuu? Kartta, kompassi ja jonkinlainen suunnistustaito.

Entäpä kännykän lataaminen, on toki olemassa vara-akkuja, mutta onko jotain aurinkovoimalla tai kammella väännettäviä latureita olemassa?

Että Ruotsiin karkuun, ei puolustamaan kotimaata? Jos toi on asenne, niin senkus menet.

Vierailija kirjoitti:

Että Ruotsiin karkuun, ei puolustamaan kotimaata? Jos toi on asenne, niin senkus menet.

Suvun lapset on järkevää toimittaa turvaan sodasta. Kootaan yhteen ja varustetaan matkaa varten ja yksi äideistä lähtee heidän kanssaan. Tämä on se realistinen ja järkevä tapa toimia. Minä valitettavasti en pääse työni takia lähtemään, mutta voin auttaa tuossa myiden evakuoinnissa. Pitääkin lähteä ostamaan kartta ja bensakanistereita sitä naista varten, joka pääsee lähtemään kaikkien lasten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Että Ruotsiin karkuun, ei puolustamaan kotimaata? Jos toi on asenne, niin senkus menet.

On erittäin tärkeää varautua myös tulevaan jälleenrakennusvaiheeseen. Väestöpohjan uudelleen rakentamista varten pitää olla riittävästi hedelmällisiä synnytysikäisiä naisia elossa, jotta voidaan saada syntyvyys ja väestömäärä sodan tuhojen jälkeen taas nousuun.

Vierailija kirjoitti:

Olisi varmaan hyvä ostaa kartta. Sellainen paperinen, tai parikin. Nykyisin kaikki ovat riippuvaisia kännykän karttapalveluista ja -opastuksista. Entä jos virta loppuu? Kartta, kompassi ja jonkinlainen suunnistustaito.

Entäpä kännykän lataaminen, on toki olemassa vara-akkuja, mutta onko jotain aurinkovoimalla tai kammella väännettäviä latureita olemassa?

On, ainakin aurinkoenergialla toimivia. En tisin tiedä tekeekö niillä mitään. Varavirtapankitkin toimivat hetkellisesti (ilmeisesti niisdä pysyy virta aika pitkään), mutta jos ei voi ladata kännykkää, ei voi ladata varavirtaakaan.

Vierailija kirjoitti:

Sivusta. Olen ajatellut tämän niin, että varautumisessa on monta astetta tai "pykälää". Ne hoidetaan kuntoon tässä järjestyksessä:

Ensimmäinen on 3 vrk kotona ja siksi ajaksi varaudutaan suunnilleen aivan kaikkeen ja siten, että elämänlaatu ei juurikaan muutu. Kriisin toteutuessa veden saanti pitää selvittää tämän jakson aikana. Samoin suojautuminen tarvittaessa ja tehdä tarvittavat pikajärjestelyt lämmön, wc:n ja ruuanlaiton suhteen. Kerätään oma lähipiiri yhteen paikkaan. Jutellaan naapureiden kanssa.

Sitten se reppu. Tämän voi miettiä oman tilanteensa ja omien kykyjensä mukaan, että onko se enemmän tyyppiä sairaalareissu/evakuointitilanne vai varustellumpi rinkka vaativiin maasto-olosuhteisiin. Valmiiksi pakattujen lisäksi reppuun valmis lista asioista, jotka sinne pitää lähtötilanteessa lisätä.

Seuraava pykälä on 1 kk. Edelleen kaikkea, mitä normaalistikin käytetään ja mitä tarvitaan esim. ruuanlaittoon, peseytymiseen ja lämpimänä pysymiseen. Ainoastaan vesi pitää löytää jostain, mutta sitäkin varten täytyy olla astiat. Polttoainetta ei ehkä enää ole, eikä tuoreita kasviksia, jos on talvi. Joitakin tuoretuotteita ei enää ole. Tämän kuukauden aikana pyritään turvaamaan vesihuolto ja lämpö jatkossa, sekä tehdään kompostikäymälä ja paremmat pesu- ja ruuanlaitto-olosuhteet. Säilötään ruokia tilanteen mukaan ja vähennetään kahvin juontia. Kartoitetaan yhteisö ja pyritään aktiivisesti luomaan toimivaa yhteistyötä muiden kanssa. Jaetaan neuvoja ja autetaan toisia.

Sitten 3 kk. Pakasteet on varmaan kulutettu ja iso osa jääkaapin sisällöstä. Pitkän sähkökatkon sattuessa muuten kannattaa käyttää ne pakasteet ensin ja keksiä tapoja säilöä niitä. Esim. kypsä liha säilyy vähän kauemmin kuin raaka. Jotain voi ehkä kuivata. Marjat voi keittää hilloiksi. Kaikkea muuta kuin tuoretta on edelleen, mutta säännöstely on jo tiukkaa. Tänä aikana parannellaan olosuhteita, mietitään puutteita, opetellaan kalastamaan, kasvattamaan kasveja, keräilemään luonnonkasveja jne. Vieroittaudutaan kahvista kokonaan. Yhteisö järjestäytyy paremmin.

6 kk. Kananmunat on viimeistään tässä kohtaa loppuneet, eli puolen vuoden sisällä on hommattava kanoja sekä niille suojaa ja aitausta. Tarvikkeet pitää siis olla jossain varastossa. Jos kanoja ei saa mistään, niitä voi yrittää hautoa kylmässä säilytetyistä luomumunista. Osa hygieniatuotteista alkaa olla lopussa. Kaikki menee tässä vaiheessa tiukan säännöstelyn alle. Kasvatetaan kasviksia ja säilötään kaikkea mahdollista. Tutustutaan kasvilääkintään ja valmistetaan kasvilääkkeitä. Keksitään uutta tilannetta vastaavia työrooleja ja ammatteja.

Vuosi. Viimeisetkin säilykkeet ja muut loppuu. Yksittäisiä kauan säilyviä tuotteita voi olla jäljellä. Tähän mennessä on pitänyt ratkaista kaikki ravinto-, vesi-, lämpö- ja hygienia-asiat siten, että pärjää käytännössä omavaraisesti tai osin vaihdantataloudessa. Opetellaan valamaan kynttilöitä ja valmistamaan saippuaa jne. [quote/]

Paitsi raaka liha säilyy pakastimessa paremmin kuin kypsennetty. Kuivaus on paras keino tässäkin asiassa.

Kiitos tuosta tiedosta. En tiennytkään, että raaka säilyy pakkasessa paremmin. Miksi se on näin? Jääkaapissahan kypsä säilyy pitempään. Itse kuitenkin ajattelin tuossa tilannetta, että ei ole sähköä ja pakasteet sekä jääkaapin sisältö uhkaa mennä pilalle. Siinä kohtaa säilyvät paremmin valmiina. Kuivaus olisi varmasti säilymisen kannalta paras. Se on itselleni kuitenkin outo asia sekä valmistuksen että käytön kannalta.

Vierailija kirjoitti:

Olisi varmaan hyvä ostaa kartta. Sellainen paperinen, tai parikin. Nykyisin kaikki ovat riippuvaisia kännykän karttapalveluista ja -opastuksista. Entä jos virta loppuu? Kartta, kompassi ja jonkinlainen suunnistustaito.

Entäpä kännykän lataaminen, on toki olemassa vara-akkuja, mutta onko jotain aurinkovoimalla tai kammella väännettäviä latureita olemassa?

Kartat ja kompassi ovat varmasti sinulle tarpeellisia hankintoja, enkä väheksy niitä yhtään. Mutta esitän kuitenkin oman näkökantani tähän. Ensin minäkin nimittäin mietin paperikarttojen ja kompassin ostamista, mutta sitten kysyin itseltäni: missä tilanteessa tarvitsisin niitä? Eniten ne olisivat avuksi tuntemattomassa maastossa liikkuessa, jos älylaitteiden virta olisi vähissä tai lopussa, mutta missä vaaratilanteessa pakenisin kotoa tuntemattomaan maastoon? Varsinkin kun asun kaupungissa. Toki kaupungissakin voi kartta olla hyvinkin tarpeellinen, mutta kysyin kuitenkin taas itseltäni, että kannattaako minun varautua juuri nyt tällä hetkellä siihen skenaarioon, että joudun jonain päivänä suunnistamaan paikasta a paikkaan b kartan ja kompassin avulla, vai olisiko tärkeämpää varautua ensin muihin todennäköisempiin tilanteisiin? Päätin lopulta, että kaupunkilaiselle paperikartta ja kompassi eivät ole ensisijaisen tärkeitä hankintoja, mutta tietysti sitten kun kaikki tärkeämpi varautuminen alkaa olla kunnossa, sen jälkeen nämä voisivat ehkä kenties olla minullekin seuraava askel. Haja-asutusalueella asuville kartat ja kompassi luonnollisesti voivat olla tarpeellisempia, koska siellä voi joutua suuremmalla todennäköisyydellä kotiansa ympäröiviin maasto-olosuhteisiin kriisitilanteen sattuessa. Ja vielä tähän loppuun kommentti edellisen viestin kirjoittajalle, että en tietenkään tiedä mihin tarpeeseen paperikartat ja kompassi tulisivat sinulla, joten tämä kaikki oli ihan vain oman tilanteeni pohdintaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sivusta. Olen ajatellut tämän niin, että varautumisessa on monta astetta tai "pykälää". Ne hoidetaan kuntoon tässä järjestyksessä:

Ensimmäinen on 3 vrk kotona ja siksi ajaksi varaudutaan suunnilleen aivan kaikkeen ja siten, että elämänlaatu ei juurikaan muutu. Kriisin toteutuessa veden saanti pitää selvittää tämän jakson aikana. Samoin suojautuminen tarvittaessa ja tehdä tarvittavat pikajärjestelyt lämmön, wc:n ja ruuanlaiton suhteen. Kerätään oma lähipiiri yhteen paikkaan. Jutellaan naapureiden kanssa.

Sitten se reppu. Tämän voi miettiä oman tilanteensa ja omien kykyjensä mukaan, että onko se enemmän tyyppiä sairaalareissu/evakuointitilanne vai varustellumpi rinkka vaativiin maasto-olosuhteisiin. Valmiiksi pakattujen lisäksi reppuun valmis lista asioista, jotka sinne pitää lähtötilanteessa lisätä.

Seuraava pykälä on 1 kk. Edelleen kaikkea, mitä normaalistikin käytetään ja mitä tarvitaan esim. ruuanlaittoon, peseytymiseen ja lämpimänä pysymiseen. Ainoastaan vesi pitää löytää jostain, mutta sitäkin varten täytyy olla astiat. Polttoainetta ei ehkä enää ole, eikä tuoreita kasviksia, jos on talvi. Joitakin tuoretuotteita ei enää ole. Tämän kuukauden aikana pyritään turvaamaan vesihuolto ja lämpö jatkossa, sekä tehdään kompostikäymälä ja paremmat pesu- ja ruuanlaitto-olosuhteet. Säilötään ruokia tilanteen mukaan ja vähennetään kahvin juontia. Kartoitetaan yhteisö ja pyritään aktiivisesti luomaan toimivaa yhteistyötä muiden kanssa. Jaetaan neuvoja ja autetaan toisia.

Sitten 3 kk. Pakasteet on varmaan kulutettu ja iso osa jääkaapin sisällöstä. Pitkän sähkökatkon sattuessa muuten kannattaa käyttää ne pakasteet ensin ja keksiä tapoja säilöä niitä. Esim. kypsä liha säilyy vähän kauemmin kuin raaka. Jotain voi ehkä kuivata. Marjat voi keittää hilloiksi. Kaikkea muuta kuin tuoretta on edelleen, mutta säännöstely on jo tiukkaa. Tänä aikana parannellaan olosuhteita, mietitään puutteita, opetellaan kalastamaan, kasvattamaan kasveja, keräilemään luonnonkasveja jne. Vieroittaudutaan kahvista kokonaan. Yhteisö järjestäytyy paremmin.

6 kk. Kananmunat on viimeistään tässä kohtaa loppuneet, eli puolen vuoden sisällä on hommattava kanoja sekä niille suojaa ja aitausta. Tarvikkeet pitää siis olla jossain varastossa. Jos kanoja ei saa mistään, niitä voi yrittää hautoa kylmässä säilytetyistä luomumunista. Osa hygieniatuotteista alkaa olla lopussa. Kaikki menee tässä vaiheessa tiukan säännöstelyn alle. Kasvatetaan kasviksia ja säilötään kaikkea mahdollista. Tutustutaan kasvilääkintään ja valmistetaan kasvilääkkeitä. Keksitään uutta tilannetta vastaavia työrooleja ja ammatteja.

Vuosi. Viimeisetkin säilykkeet ja muut loppuu. Yksittäisiä kauan säilyviä tuotteita voi olla jäljellä. Tähän mennessä on pitänyt ratkaista kaikki ravinto-, vesi-, lämpö- ja hygienia-asiat siten, että pärjää käytännössä omavaraisesti tai osin vaihdantataloudessa. Opetellaan valamaan kynttilöitä ja valmistamaan saippuaa jne.

Tässä on lähes kaikki pielessä ja jos yhteiskuntaa meinaa, niin kaikki loppuu paljon aiemmin. Luonnonlääkkeidenkin kohdalla opiskelu kannattaa aloittaa melkoisen paljon aikaisemmin, koska kenttä ei ole mitenkään suppea tai tietomäärä vähäinen. Liha on tosiaan parempi säilöä raakana ja marjat parempi kuivata. Kuin myös pikkuisen myöhäistä opetella kalastmaaan enää siinä vaiheessa kun sille kalalle on tarve. Tai ylipäätään kuvitella, että taitoja voisi opetella tuosta vaan sitä mukaa kuin tarve ilmenee. Kyllä ne taidot pitää olla olemassa ennalta. Keinoja voi kyllä keksiä sit lennosta.

Kanojen, kasvien tai minkään kasvatus ei käynnisty tuosta vaan hetkessä, kannattaa nyt kuitenkin ottaa vähän selvää asioista.

Tai ehkä et itse ymmärtänyt pointtia. Kyseessä ei ollut kaiken kattava listaus, vaan esimerkinomainen aikataulu ja periaate, jota voi soveltaa oman tilanteensa mukaan. Sehän siinä juuri on idea, että koska kaiken käynnistäminen ottaa aikaa, pitää olla varastoja käytettäväksi kunnes saa omavaraisuuden järjestettyä. Kukaan ei voi osata kaikkea ennalta, ellei ole jo siirtynyt omavaraisuuteen (sellaisia ei Suomessa kyllä monta ole). Voi myös keskittyä omiin vahvuuksiinsa, itse olen kokonaisuuksien ihminen ja luotan, että yksityiskohdat kyllä ratkeavat ajan kanssa. Mikäli resurssit on rajalliset, asiat pitää tehdä oikeassa järjestyksessä eikä lamaantua tai sinkoilla vähän joka suuntaan. Kaikkien ei tarvi osata kaikkea, mutta mitä useampi perehtyy mahdollisimman moneen asiaan, sitä paremmin yhteisönä selviydytään.

Esim. Luonnonlääkkeissä pääsee hyvään alkuun parilla adaptogeenisella peruskasvilla ja niiden käyttäminen on oikeasti äärimmäisen helppoa. Myöhemmin voi oppia lisää meiltä, jotka niistä tiedämme. Eikä nytkään kaikki ihmiset tiedä lääkkeistä mitään ja silti he yhteisön turvin pysyvät hengissä. Yhteisö kuitenkin tarvitsee tätä osaamista. Joidenkin on osattava.

Itse ainakin syön marjat mieluummin tuoreena tai hillona. Hillo säilyy parikin vuotta ja marjoja saa joka vuosi metsästä ja pensaista lisää. Pieni kasvimaa pihalla on helppo laajentaa isommaksi tarvittaessa. Siemeniä on helppo varastoida ja vaihtaa muiden kanssa. Kanat ovat helppoja pitää muuten, mutta lämpöä tarvivat. Tällä hetkellä aika usein saisi kukonpoikia ihan ilmaiseksikin tutuilta. Yleensä päätyvät pataan. Ihan varmasti jatkossakin kanoja ja kukkoja saa vaihtamalla johonkin muuhun, koska ne onneksi lisääntyvät. Kotitarpeiksi kalastus ei mielestäni myöskään ole mitään ihmeellistä.

Kauhean pessimististä lytätä kaikki kauhean vaikeana ketjussa, jossa ajatus on nimenomaan keskustella varautumisesta. Pakon edessä sitä oppii monia asioita, tai itkee ja oppii. Tai kuolee. Itse ajattelin oppia ihan hymyssä suin. Ei me kaikki olla betonilähiöissä kasvaneita teini-ikäisiä kännykkäkyborgeja. Saatetaan jotain osata ja älytä jo valmiiksikin, ja mielellään opetetaan niille nuorille kaupunkilaisillekin. Lisäksi hyllystä voi löytyä vaikka mitää aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, vaikkei niihin vielä olisi ollut aikaa tai mielenkiintoa tutustua.

Jokainen varautumiseen liittyvä teko, oli se sitten varastojen, työkalujen ja materiaalien tai tiedon hankintaa, taitojen opettelua tai muiden neuvomista aiheessa, on hyvä asia kaikille. Asenteella on myös vaikutusta, niin omalla kuin sillä mitä välittää muille.

Kävin hakemassa jo 10 purkkia tonnikalaa ja spagettia repulla sota-ajan muonavarastoon. Pitää hakea joka päivä muutama purkki, ja kai ne pitäs sitten kätkeä? mökille? toki olen uumoillut, etten jää tänne venäläisten hyökkäyksen ajaksi vaan Vietnamiin. yms.