Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.
Itse en ole mikään tuomionpäivään varautuja, mutta kieltämättä on alkanut mietityttämään yhteiskuntaamme mahdollisesti kohtaavat uhkatilanteet. Mitä jos pska osuukin tuulettimeen, ja pitää selviytyä x määrä päiviä enemmän tai vähemmän kaoottisessa tilanteessa. Meillä kaivo, josta saa vettä (tosin vaatinee keittämisen), puuliesi jolla saa tarvittaessa lämmitettyä vettä, ruokaa ja kotia. Pino polttopuita. Siinäpä ne oikeastaan ovat. Perheessä kaksi aikuista, kaksi teiniä, kaksi koiraa. En pelkää koronavirusta, mutta tiedostan mahdollisen pandemian riskit. Siksipä tässä herättelen (asiallista) keskustelua. Ajatuksia? Vinkkejä?
Kommentit (7592)
Vierailija kirjoitti:
Säilytän 1,5 l vesi- ja limupullot, jotka täytän tarvittaessa vedellä. Ruokaa kaappeihin. Makkaraa, jota voi syödä kuumentamatta., esimerkiksi meetvurstia. Muuten normaalia ruokaa. Kauraryyniä paljon., koska niitä voi syödä, kun liottaa vähän veteen. Oletan, että kriisin aikana voi sähköt katketa. Tärkeintä on jemmata passi ja käteistä rahaa.
Passi ja käteinen raha on kyllä oikeasti siellä välttämättömien listan loppupäässä.
Ehdottomasti ois oltava keittomahdollisuus ja välineet lämpimänä pysymiseen kotona.
Eli retkikeitin ja kunnon makuupussi.
Kannattaa siis vielä lukea ne viranomaisen antamat ohjeet. Muuten voi painottaa vähän vääriä asioita ja unohtaa jotain hyvin tärkeää. 95% realistisemmista kriiseistä on sellaisia, että kotona on parhaassa turvassa, mutta siellä on ehkä lämmöt poikki tai viranomainen on kertonut, että vesi pitää keittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä kuivamuonat tai säilykkeet säilyvät pisimpään? Säilyykö mikään 3-5 vuotta?
Totta kai säilyy, mut se ei ole idea, että on joku erikseen oleva varasto johon ei kosketa ja sitten – oho, ne on vuosien päästä vanhoja. Kotivara on kiertävää normaalia ruokaa, mitä söisit muutenkin.
Eli kysy itseltäsi, miksi haluat juuri viisi vuotta säilyvää ruokaa? Siihen täytyy olla hyvä ja järkevä syy. Muuten seurauksena on haaskuun joutuvaa hamstrausta.
Pakastekuivatut retkiateriavalmisteet on kalliita, helppoja, laadukkaita ja päiväykset nyt esim 2028 -vuodelle.
Hankkia kannattaa niistäkin vain tuotteita jotka ovat mieleisiä.
Juuri tämä oli itselläni idea. Ostin kahdelle ihmiselle vuoden ruoat. Voin unohtaa ne. Ihan sama vaikka vanhenee, niin teen minäkin.
Päiväykset ovat 2040+
Vierailija kirjoitti:
Mitkä kuivamuonat tai säilykkeet säilyvät pisimpään? Säilyykö mikään 3-5 vuotta?
Pakastekuivatut valmisruuat (”lisää vain vesi”). Sissimuona. Ihan fiksu valinta (joskin kallis), ateriat on koostettu niin, että niillä myös pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säilytän 1,5 l vesi- ja limupullot, jotka täytän tarvittaessa vedellä. Ruokaa kaappeihin. Makkaraa, jota voi syödä kuumentamatta., esimerkiksi meetvurstia. Muuten normaalia ruokaa. Kauraryyniä paljon., koska niitä voi syödä, kun liottaa vähän veteen. Oletan, että kriisin aikana voi sähköt katketa. Tärkeintä on jemmata passi ja käteistä rahaa.
Passi ja käteinen raha on kyllä oikeasti siellä välttämättömien listan loppupäässä.
Ehdottomasti ois oltava keittomahdollisuus ja välineet lämpimänä pysymiseen kotona.
Eli retkikeitin ja kunnon makuupussi.Kannattaa siis vielä lukea ne viranomaisen antamat ohjeet. Muuten voi painottaa vähän vääriä asioita ja unohtaa jotain hyvin tärkeää. 95% realistisemmista kriiseistä on sellaisia, että kotona on parhaassa turvassa, mutta siellä on ehkä lämmöt poikki tai viranomainen on kertonut, että vesi pitää keittää.
Kyllähän mikä tahansa asunto Suomessa muuttuu asumiskelvottomaksi ilman vettä ja lämmitystä. Miten ajattelit elää pakkasella kerrostalossa ilman lämmitystä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä kuivamuonat tai säilykkeet säilyvät pisimpään? Säilyykö mikään 3-5 vuotta?
Totta kai säilyy, mut se ei ole idea, että on joku erikseen oleva varasto johon ei kosketa ja sitten – oho, ne on vuosien päästä vanhoja. Kotivara on kiertävää normaalia ruokaa, mitä söisit muutenkin.
Eli kysy itseltäsi, miksi haluat juuri viisi vuotta säilyvää ruokaa? Siihen täytyy olla hyvä ja järkevä syy. Muuten seurauksena on haaskuun joutuvaa hamstrausta.
Pakastekuivatut retkiateriavalmisteet on kalliita, helppoja, laadukkaita ja päiväykset nyt esim 2028 -vuodelle.
Hankkia kannattaa niistäkin vain tuotteita jotka ovat mieleisiä.Juuri tämä oli itselläni idea. Ostin kahdelle ihmiselle vuoden ruoat. Voin unohtaa ne. Ihan sama vaikka vanhenee, niin teen minäkin.
Päiväykset ovat 2040+
Et kai erehtynyt siis ostamaan jotain, minkä nimessä on ”survival” ja ne on sellaisessa yhdessä säiliössä? ”All meals for x days” tms. Jossain muovilaatikossa tms? Toivottavasti et. Ne setit on nimittäin ihan kusetusta.
Sitten jos on jotain Mountain Housea tms, niin ne on hyviä. Mut siinä tapauksessa varastossa on kiinni pitkälle toistakymmentätuhatta euroa, ja sellaista on järjetöntä ostaa vanhenemaan.
Se ei ole kriisivalmistautumista, vaan juuri sitä yhteiskuntaa rapauttavaa hamstrausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säilytän 1,5 l vesi- ja limupullot, jotka täytän tarvittaessa vedellä. Ruokaa kaappeihin. Makkaraa, jota voi syödä kuumentamatta., esimerkiksi meetvurstia. Muuten normaalia ruokaa. Kauraryyniä paljon., koska niitä voi syödä, kun liottaa vähän veteen. Oletan, että kriisin aikana voi sähköt katketa. Tärkeintä on jemmata passi ja käteistä rahaa.
Passi ja käteinen raha on kyllä oikeasti siellä välttämättömien listan loppupäässä.
Ehdottomasti ois oltava keittomahdollisuus ja välineet lämpimänä pysymiseen kotona.
Eli retkikeitin ja kunnon makuupussi.Kannattaa siis vielä lukea ne viranomaisen antamat ohjeet. Muuten voi painottaa vähän vääriä asioita ja unohtaa jotain hyvin tärkeää. 95% realistisemmista kriiseistä on sellaisia, että kotona on parhaassa turvassa, mutta siellä on ehkä lämmöt poikki tai viranomainen on kertonut, että vesi pitää keittää.
Kyllähän mikä tahansa asunto Suomessa muuttuu asumiskelvottomaksi ilman vettä ja lämmitystä. Miten ajattelit elää pakkasella kerrostalossa ilman lämmitystä?
Ihan niillä viranomaisen ohjeilla. Enhän mä silloin ole ilman vettä ja lämpöä, vaikka katko onkin.
Muutaman päivän kriisin yli helposti kokemuksella ja oikeilla välineillä. Ja tää on käsitelty täällä jo. :)
(Koska mulla on retkeilyvarusteita myös harrastukseen, ei pelkästään varautumiseen, pärjäisin pidempäänkin.)
Lukekaa nyt ihan oikeasti ne ohjeet ennen kuin tulette huutamaan ”ei onnistu!”
Ne on teidän hyväksi ja auttamiseksi tehty..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä mainittu pikaliima haavojen sulkemiseen... tarkoittaako siis ihan tavallista (myrkylliseltä haisevaa) pikaliimaa jota voi ostaa vaikkapa rautakaupasta? Kysyn kun en tiedä, kiitos vastauksesta.
Kyllä, sitä minkä pääasiallinen ainesosa on syanoakrylaatti. Sitä ”sekuntiliimaa”, minkä käyttö on hankalaa, kun monet meinaavat liimata sillä sormetkin yhteen vahingossa. 😅
Kiitos! Ja tälläkö uskaltaa liimata esim verta vuotavan viiltohaavan umpeen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä mainittu pikaliima haavojen sulkemiseen... tarkoittaako siis ihan tavallista (myrkylliseltä haisevaa) pikaliimaa jota voi ostaa vaikkapa rautakaupasta? Kysyn kun en tiedä, kiitos vastauksesta.
Kyllä, sitä minkä pääasiallinen ainesosa on syanoakrylaatti. Sitä ”sekuntiliimaa”, minkä käyttö on hankalaa, kun monet meinaavat liimata sillä sormetkin yhteen vahingossa. 😅
Kiitos! Ja tälläkö uskaltaa liimata esim verta vuotavan viiltohaavan umpeen?
Jos sieltä haavasta vuotaa verta pulppuamalla, niin ei sen ihon sulkeminen auta, se veri vuotaa sitten kudoksiin.
Kannattaa hankkia myös ensiaputaitoja - SPR:n ensiapukurssit on tietenkin hyviä, mutta jo ihan netistä opiskelemalla pystyy ainakin teoriaa oppimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä mainittu pikaliima haavojen sulkemiseen... tarkoittaako siis ihan tavallista (myrkylliseltä haisevaa) pikaliimaa jota voi ostaa vaikkapa rautakaupasta? Kysyn kun en tiedä, kiitos vastauksesta.
Kyllä, sitä minkä pääasiallinen ainesosa on syanoakrylaatti. Sitä ”sekuntiliimaa”, minkä käyttö on hankalaa, kun monet meinaavat liimata sillä sormetkin yhteen vahingossa. 😅
Kiitos! Ja tälläkö uskaltaa liimata esim verta vuotavan viiltohaavan umpeen?
Jos sieltä haavasta vuotaa verta pulppuamalla, niin ei sen ihon sulkeminen auta, se veri vuotaa sitten kudoksiin.
Kannattaa hankkia myös ensiaputaitoja - SPR:n ensiapukurssit on tietenkin hyviä, mutta jo ihan netistä opiskelemalla pystyy ainakin teoriaa oppimaan.
Ensiapukurssit tai ensiavun kertaaminen netistä ovat hyvä vinkki.
Suuri valtimoverenvuoto pitää tyrehdyttää. Yleensä haavat sulkeutuvat itsestään tietyn ajan sisällä, ihmiskeho on ihmeellisen uusiutuva. Mutta jos haavat ovat sellaisia, että ne aukeavat uudestaan liikkeessä ja on esim. pakko kävellä niin voihan sitä rupeutumista avittaa jollain liimalla.
Terveyssiteet ovat mielestäni hyvä lisä ensiaputarvikkeisiin. Ne ovat puhtaita, imukykyisiä ja niitä on helppo lätkäistä haavan päälle.
Vierailija kirjoitti:
kaikki kallisarvoiset korut pakkaukseen, jonka saa teipattua vatsan ympärille tms. tai ommeltua vaatteisiin. Passi kaikille perheenjäsenille ja tarvittavat dokumentit esim. syntymätodistukset, vihkitodistukset ym. vedenkestävään pakkaukseen.
Jos oikein kunnolla haluaa varustautua niin ompelee ne jalokivet vaatteisiin, esim. rintaliivien sisälle. Seteliraha menee näppärästi alushousujen haarasaumaan jossa on kaksinkertainen kangas. Kenkien ja pohjallisten väliin saa rahaa. Terveyssiteisiin voi piilottaa rahaa. Repun vuoren voi avata, täyttää litteäksi ja ommella kiinni.
Koska joissain tilanteissa sinut voidaan myös ryöstää, ja rintaliiveihin ommeltu koru on paljon mukavampi kuin nielaistu. Sekin metodi kyllä toimii, vähän korusta riippuen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon varaisitte juomaa nelihenkiselle perheelle? Ilmeisesti sitä menee 8 litraa päivässä. Mihin sellaisen määrän varastoi?
2 litra per nenu on liikaa vuorokaudessa, laskisin, että litra saa riittää hätätilanteessa. Meillä on 5l vesikanistereita, limua, mehua jne. keittiön yhdessä korkeassa kaapissa. Yhteensä juomia on 50 litraa, riittää meillä pariksi viikoksi neljälle hengelle kun säännöstellään.
Kun tulee se oikea hätätilanne niin kaikkea aloitetaan tietysti säännöstellä, niin ruokaa kuin juomaakin koska ei tarkoitus on että riittää mahdollisimman pitkälle.
Ei, ei ole liikaa! Sitä menee aina myös ruoanlaittoon. Vedestä/nesteen saannista tinkiminen ois vaarallista. Poikkeustilan aikana poksahtaneet munuaiset ois auttamaton paikka.
2l nesteitä päivässä on siis jo se ”säännöstelty” versio.
Minimimäärä vettä per nuppi on 5 litraa päivässä. Tämäkin on äärimmäistä kehitysmaatasoa vain tilapäiseen hätään. Vettä menee juomaveden lisäksi ruuanlaittoon ja peseytymiseen.
Toi on se juomaksi kelpaava vesi/nesteet tuo 2 l/vrk.
Pesuvedeksi kelpaa kehnompikin, ei tarvitse miettiä päiväyksiä tai säilytysaikoja. Aika monta päivää selviää terveenä minimaalisella peseytymisellä.
Siinä ensimmäisen tason, aloittavan kriisivalmiudessa pesuvettä ei tarvitse juuri miettiä. Eli tuo kolmen vuorokauden varautuminen.
Itse lasken hätävaraan juomaveden. Peseytyminen onnistuu kylmässä joessa/järvessä tai lumessakin. Olen harjoittanut Wim Hof -nimisen miekkosen kylmäaltistusmetodia terveysmielessä ja tottunut pesemään itseni aamuisin jääkylmällä vedellä. Muut metodia noudattavat meditoivat tai makoilevat jääaltaisssa, minä hyödynnän tuon ajan peseytymällä.
Siihen tottuu yllättävän nopeasti! Avannossa voi käydä myös pesemässä itsensä.
Olen kokeillut huvikseni myös pelkällä lattialla nukkumista. Selällään nukkuvana se oli mukavaa ja tosiasia on että jos on todella väsynyt, sitä nukkuu missä vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä mainittu pikaliima haavojen sulkemiseen... tarkoittaako siis ihan tavallista (myrkylliseltä haisevaa) pikaliimaa jota voi ostaa vaikkapa rautakaupasta? Kysyn kun en tiedä, kiitos vastauksesta.
Kyllä, sitä minkä pääasiallinen ainesosa on syanoakrylaatti. Sitä ”sekuntiliimaa”, minkä käyttö on hankalaa, kun monet meinaavat liimata sillä sormetkin yhteen vahingossa. 😅
Kiitos! Ja tälläkö uskaltaa liimata esim verta vuotavan viiltohaavan umpeen?
Voit hyvin käyttää. Toki ohje on, et ”tavallista” pikaliimaa vain hätätilanteissa. (Mutta eikö me puhutakin täällä juuri niistä?)
Mutta ihan sama aine syanoakrylaatti on siis kalliissa haavaliimassa kuin prisman hyllystä haetussa pikaliimassakin.
Tää linkki on vähän amerikkalainen näkökulma, mutta asiantuntijan tekstiä:
https://www.healthline.com/health/super-glue-on-cuts
terv se jesarilla sormensa Lapissa paikannut kalastelijaeukko
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä mainittu pikaliima haavojen sulkemiseen... tarkoittaako siis ihan tavallista (myrkylliseltä haisevaa) pikaliimaa jota voi ostaa vaikkapa rautakaupasta? Kysyn kun en tiedä, kiitos vastauksesta.
Kyllä, sitä minkä pääasiallinen ainesosa on syanoakrylaatti. Sitä ”sekuntiliimaa”, minkä käyttö on hankalaa, kun monet meinaavat liimata sillä sormetkin yhteen vahingossa. 😅
Kiitos! Ja tälläkö uskaltaa liimata esim verta vuotavan viiltohaavan umpeen?
Jos sieltä haavasta vuotaa verta pulppuamalla, niin ei sen ihon sulkeminen auta, se veri vuotaa sitten kudoksiin.
Kannattaa hankkia myös ensiaputaitoja - SPR:n ensiapukurssit on tietenkin hyviä, mutta jo ihan netistä opiskelemalla pystyy ainakin teoriaa oppimaan.
Ensiapukurssit tai ensiavun kertaaminen netistä ovat hyvä vinkki.
Suuri valtimoverenvuoto pitää tyrehdyttää. Yleensä haavat sulkeutuvat itsestään tietyn ajan sisällä, ihmiskeho on ihmeellisen uusiutuva. Mutta jos haavat ovat sellaisia, että ne aukeavat uudestaan liikkeessä ja on esim. pakko kävellä niin voihan sitä rupeutumista avittaa jollain liimalla.
Terveyssiteet ovat mielestäni hyvä lisä ensiaputarvikkeisiin. Ne ovat puhtaita, imukykyisiä ja niitä on helppo lätkäistä haavan päälle.
Jospa nyt kuitenkin liima käytettäisiin liimaamiseen ja apteekista ostaisi ensiaputarvikkeet? Miltä kuulostaisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä mainittu pikaliima haavojen sulkemiseen... tarkoittaako siis ihan tavallista (myrkylliseltä haisevaa) pikaliimaa jota voi ostaa vaikkapa rautakaupasta? Kysyn kun en tiedä, kiitos vastauksesta.
Kyllä, sitä minkä pääasiallinen ainesosa on syanoakrylaatti. Sitä ”sekuntiliimaa”, minkä käyttö on hankalaa, kun monet meinaavat liimata sillä sormetkin yhteen vahingossa. 😅
Kiitos! Ja tälläkö uskaltaa liimata esim verta vuotavan viiltohaavan umpeen?
Jos sieltä haavasta vuotaa verta pulppuamalla, niin ei sen ihon sulkeminen auta, se veri vuotaa sitten kudoksiin.
Kannattaa hankkia myös ensiaputaitoja - SPR:n ensiapukurssit on tietenkin hyviä, mutta jo ihan netistä opiskelemalla pystyy ainakin teoriaa oppimaan.
Myös tälle ensiaputaitojen opettelulle ja päivittämiselle (kurssit, hyvät nettisivut, tubevideotkin kun kriittisesti valitsee) erittäin, erittäin iso suositus!
Suurin osa ulkoilmaelämän ja vaikkapa mökillä rakennellessa tms tulevista haavoista on kokoa puhdista ja sulje. Toki nekin vuotavat vielä siinä hoitaessa, mutta ero runsaasti vuotaviin, huolellista tyrehdyttämistä erikseen vaativiin on aika selvä.
Normaaliaikana melko pienestäkin käsi/sormihaavasta mennään ammattilaisen pakeille, kun riski käden toimintaan vaikuttavien hermojen vaurioitumisesta halutaan minimoida. Minäkin sen vaelluksella tulleen kanssa olisin mennyt lääkäriin, jos olisin ollut lähellä taajamia. Olin monen päivän matkan päässä, keskellä vaikeakulkuista maastoa.
Normaaliaikoina en suosittele selkeästi tikkejä kaipaavien haavojen hoitamista itse. Selvennyksen vuoksi tämä.
t jesarieukko vielä kerran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kaikki kallisarvoiset korut pakkaukseen, jonka saa teipattua vatsan ympärille tms. tai ommeltua vaatteisiin. Passi kaikille perheenjäsenille ja tarvittavat dokumentit esim. syntymätodistukset, vihkitodistukset ym. vedenkestävään pakkaukseen.
Käteistä kahdella eri valuutalla tai kolmella esim. ruotsin tai norjan kruunuja, dollareita ja euroja
Lääkkeiden reseptit englannin kielellä jos on jotain lääkitystä mitä ilman ei pärjää.
Särkylääkeeitä, joditabletit yms. sidetarvikkeita ja laastareita ja bepanten-rasvaa
tulukset ja puukko kans mukaan ja joku kirja
Miksi niitä tuluksia taas tyrkytetään, kun on jo todettu niiden olevan tyyliin partiotaitokisojen kuriositeetti? Pari sytkäriä, olkaa hyvä.
Mulla on kotona paljon tulitikkuja ja repussa vesitiiviisti pakattuna pari rasiaa. On kuitenkin myös tulukset, koska ne ei lopu kesken eikä haittaa, jos kastuu. Niin kauan kuin tikkuja riittää, ehdin harjoitella tulusten käyttöä. Eiköhän senkin pakon edessä opi. Ajattelen siis tämmöisten kohdalla, että molempi parempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hankkikaa sellanen taskulamppu missä on kampi jota voi veivata, niin ei tarvi pattereita
Ei, vaan muutama paketti kestäviä paristoja (esim duracelleissa on parasta ennen päiväykset miltei kymmenen vuotta eteenpäin).
Kampilaitteet on hitaita ladata ja hajoaa herkästi. Jos on mikä tahansa hätätilanne, et halua käyttää aikaa ja käsiparia siihen kihnuttamiseen.Kaikki ”kammella sähköä” -vehkeet ovat vertailuissa surkeita.
Ajattelen tässäkin, että molempi parempi. Kotona eivät niin paljoa tilaa vie. Reppuun pitää sitten osata valita.
Kannattaa olla muuten tarkkana noiden paristojen kanssa, eikä haksahtaa hyviin tarjouksiin, joissa joskus myydään vanhoja paristoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tavaratoimitusketjut romahtaa niin ettei kauposta saa ruokaa ym. välttämättömyyksiä ollaan jonkinlaisen hätäavun ja (omien) varastojen varassa. Jos kriisi pitkittyy ja nämäkin alkavat loppua syntyy yksinkertaisesti nälänhätä, jopa melko nopeasti. Kovin montaa päivää kun ihminen ei pysy toimintakykyisenä ilman ruokaa, vaikka hengissä pysyykin kohtuullisen pitkään pelkällä vedelllä.
Nykyisellä väestöllä on hyvin heikot edellytykset hankkia itse ruokavaransa. Nälkään kuoltiin ennen katovuosina vaikka väestö oli erittäin kenttäkelpoista ja selviytymään tottunutta.
"Preppaaminen" ei missään tapauksessa ole vastaus pitkittyneeseen kriisiin, se on vain ensiapua. Jos todella aikoo elää pitkään omavaraisesti se vaatii kykyä muuttaa nykyinen elämäntapa aivan toiseksi. Ja silloinkin riskit ovat erittäin suuret että kaikki epäonnistuu, esim. jos vaikka sairastuu viikoksi tai loukkaa itsensä se voi olla heti kohtalokasta.
Oma vinkkini ennemmin kuin kerätä suuria varastoja on lisätä omaa osaamista. Pitää osata metsästää ja kalastaa, tuntea kaikki resurssit mitä luonto tarjoaa (luonnonmuona), pitää olla varusteet ja kyky tulla toimeen luonnossa vähän pidempiäkin aikoja. Ja pitää osata rakentaa ja korjata - yksinkertaisesti selviytyä kaikista mahdollisista tilanteista.
Jonkinlainen yhteisö tulisi myös olla. Mieluusti sellaisia ihmisiä joista on hyötyä ja jotka eivät ole taakka.
Joku veden varastoiminen kanistereihin on aika höpöhöpöä. Talviaikaan vettä saa sulattamalla lunta ja Suomen luonto on täynnä lähteitä tai jopa pintavesiä joista saa juomakelpoista vettä. Tarvittaessa veden voi keittää. Jos esim. radioaktiivinen laskeuma saastuttaa kaiken tilanne on jo niin epätoivoinen että silloin on aika sama mistä juomavetensä saa. Syöpähän ei yleensä kehity kovin nopeasti ja jos säteilytasot ovat niin korkeita että siitä sairastuu heti sille tuskin voi mitään. Sisälle eristäytyminen ei kuitenkaan pidemmän päälle ole mahdollista
Tämähän on sinänsä ihan totta, mutta aika ylimielistä kirjoitusta eikä pitkän ajan varautuminen millään tavalla sulje pois lyhyemmän aikavälin preppausta ja vesivarastoja.
Ruokaa ja juomaa tarvitsee heti eikä yhteisöjän muodostaminen viljelysmaineen kovin nopeasti onnistu. Luonnossa pitää osata toimia joo, mutta kun tilanne on päällä niin luonnonmuonien keräily keskellä talvea tuntuu aika epätodennäköiseltä.
Preppauksen ja valmistautumisen tavoite kuitenkin on valmistautua poikkeustilanteisiin. Se voi olla tilapäinen vesikatko tai se voi olla jotain paljon vakavampaa.
Sivusta. Olen ajatellut tämän niin, että varautumisessa on monta astetta tai "pykälää". Ne hoidetaan kuntoon tässä järjestyksessä:
Ensimmäinen on 3 vrk kotona ja siksi ajaksi varaudutaan suunnilleen aivan kaikkeen ja siten, että elämänlaatu ei juurikaan muutu. Kriisin toteutuessa veden saanti pitää selvittää tämän jakson aikana. Samoin suojautuminen tarvittaessa ja tehdä tarvittavat pikajärjestelyt lämmön, wc:n ja ruuanlaiton suhteen. Kerätään oma lähipiiri yhteen paikkaan. Jutellaan naapureiden kanssa.
Sitten se reppu. Tämän voi miettiä oman tilanteensa ja omien kykyjensä mukaan, että onko se enemmän tyyppiä sairaalareissu/evakuointitilanne vai varustellumpi rinkka vaativiin maasto-olosuhteisiin. Valmiiksi pakattujen lisäksi reppuun valmis lista asioista, jotka sinne pitää lähtötilanteessa lisätä.
Seuraava pykälä on 1 kk. Edelleen kaikkea, mitä normaalistikin käytetään ja mitä tarvitaan esim. ruuanlaittoon, peseytymiseen ja lämpimänä pysymiseen. Ainoastaan vesi pitää löytää jostain, mutta sitäkin varten täytyy olla astiat. Polttoainetta ei ehkä enää ole, eikä tuoreita kasviksia, jos on talvi. Joitakin tuoretuotteita ei enää ole. Tämän kuukauden aikana pyritään turvaamaan vesihuolto ja lämpö jatkossa, sekä tehdään kompostikäymälä ja paremmat pesu- ja ruuanlaitto-olosuhteet. Säilötään ruokia tilanteen mukaan ja vähennetään kahvin juontia. Kartoitetaan yhteisö ja pyritään aktiivisesti luomaan toimivaa yhteistyötä muiden kanssa. Jaetaan neuvoja ja autetaan toisia.
Sitten 3 kk. Pakasteet on varmaan kulutettu ja iso osa jääkaapin sisällöstä. Pitkän sähkökatkon sattuessa muuten kannattaa käyttää ne pakasteet ensin ja keksiä tapoja säilöä niitä. Esim. kypsä liha säilyy vähän kauemmin kuin raaka. Jotain voi ehkä kuivata. Marjat voi keittää hilloiksi. Kaikkea muuta kuin tuoretta on edelleen, mutta säännöstely on jo tiukkaa. Tänä aikana parannellaan olosuhteita, mietitään puutteita, opetellaan kalastamaan, kasvattamaan kasveja, keräilemään luonnonkasveja jne. Vieroittaudutaan kahvista kokonaan. Yhteisö järjestäytyy paremmin.
6 kk. Kananmunat on viimeistään tässä kohtaa loppuneet, eli puolen vuoden sisällä on hommattava kanoja sekä niille suojaa ja aitausta. Tarvikkeet pitää siis olla jossain varastossa. Jos kanoja ei saa mistään, niitä voi yrittää hautoa kylmässä säilytetyistä luomumunista. Osa hygieniatuotteista alkaa olla lopussa. Kaikki menee tässä vaiheessa tiukan säännöstelyn alle. Kasvatetaan kasviksia ja säilötään kaikkea mahdollista. Tutustutaan kasvilääkintään ja valmistetaan kasvilääkkeitä. Keksitään uutta tilannetta vastaavia työrooleja ja ammatteja.
Vuosi. Viimeisetkin säilykkeet ja muut loppuu. Yksittäisiä kauan säilyviä tuotteita voi olla jäljellä. Tähän mennessä on pitänyt ratkaista kaikki ravinto-, vesi-, lämpö- ja hygienia-asiat siten, että pärjää käytännössä omavaraisesti tai osin vaihdantataloudessa. Opetellaan valamaan kynttilöitä ja valmistamaan saippuaa jne.
Erittäin hyvä ja selkeä viesti. Kiitos.
Voin vakuuttaa, että sodan tai muun katastrofin tullessa ratkaisu ei kynttilöiden valamisesta tai muusta "omavaraisuudesta".
Jos yhteiskunta romahtaa, olipa se syy sitten aurinkomyrsky, oikeasti tappava pandemia tai jokin muu, niin siinä kohtaa ne ovat äärimmäisen tarpeellisia taitoja. Jos haluaa varautua kyseiseen skenaarioon, niin pitää olla varastoja siihen saakka, että ehtii saada asiat ja omavaraisuuden kuntoon.
Ohjeita ei muuten siinä vaiheessa saa enää netistä. Kannattaa tulostaa niitä paperille ja kerätä kansioon, vaikkei vielä kiinnostaisikaan sen enempää. Myös opaskirjat, varsinkin vanhat sellaiset, on hyviä. Puutarhanhoito, kokkaus, erätaidot, kalastus, saippuan valmistus, eläinten hoito, ensiapu, lääketiede, riistan käsittely, nikkarointi, ompelu, neulominen, d.i.y. muun muassa hyviä aiheita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tavaratoimitusketjut romahtaa niin ettei kauposta saa ruokaa ym. välttämättömyyksiä ollaan jonkinlaisen hätäavun ja (omien) varastojen varassa. Jos kriisi pitkittyy ja nämäkin alkavat loppua syntyy yksinkertaisesti nälänhätä, jopa melko nopeasti. Kovin montaa päivää kun ihminen ei pysy toimintakykyisenä ilman ruokaa, vaikka hengissä pysyykin kohtuullisen pitkään pelkällä vedelllä.
Nykyisellä väestöllä on hyvin heikot edellytykset hankkia itse ruokavaransa. Nälkään kuoltiin ennen katovuosina vaikka väestö oli erittäin kenttäkelpoista ja selviytymään tottunutta.
"Preppaaminen" ei missään tapauksessa ole vastaus pitkittyneeseen kriisiin, se on vain ensiapua. Jos todella aikoo elää pitkään omavaraisesti se vaatii kykyä muuttaa nykyinen elämäntapa aivan toiseksi. Ja silloinkin riskit ovat erittäin suuret että kaikki epäonnistuu, esim. jos vaikka sairastuu viikoksi tai loukkaa itsensä se voi olla heti kohtalokasta.
Oma vinkkini ennemmin kuin kerätä suuria varastoja on lisätä omaa osaamista. Pitää osata metsästää ja kalastaa, tuntea kaikki resurssit mitä luonto tarjoaa (luonnonmuona), pitää olla varusteet ja kyky tulla toimeen luonnossa vähän pidempiäkin aikoja. Ja pitää osata rakentaa ja korjata - yksinkertaisesti selviytyä kaikista mahdollisista tilanteista.
Jonkinlainen yhteisö tulisi myös olla. Mieluusti sellaisia ihmisiä joista on hyötyä ja jotka eivät ole taakka.
Joku veden varastoiminen kanistereihin on aika höpöhöpöä. Talviaikaan vettä saa sulattamalla lunta ja Suomen luonto on täynnä lähteitä tai jopa pintavesiä joista saa juomakelpoista vettä. Tarvittaessa veden voi keittää. Jos esim. radioaktiivinen laskeuma saastuttaa kaiken tilanne on jo niin epätoivoinen että silloin on aika sama mistä juomavetensä saa. Syöpähän ei yleensä kehity kovin nopeasti ja jos säteilytasot ovat niin korkeita että siitä sairastuu heti sille tuskin voi mitään. Sisälle eristäytyminen ei kuitenkaan pidemmän päälle ole mahdollista
Tämähän on sinänsä ihan totta, mutta aika ylimielistä kirjoitusta eikä pitkän ajan varautuminen millään tavalla sulje pois lyhyemmän aikavälin preppausta ja vesivarastoja.
Ruokaa ja juomaa tarvitsee heti eikä yhteisöjän muodostaminen viljelysmaineen kovin nopeasti onnistu. Luonnossa pitää osata toimia joo, mutta kun tilanne on päällä niin luonnonmuonien keräily keskellä talvea tuntuu aika epätodennäköiseltä.
Preppauksen ja valmistautumisen tavoite kuitenkin on valmistautua poikkeustilanteisiin. Se voi olla tilapäinen vesikatko tai se voi olla jotain paljon vakavampaa.
Sivusta. Olen ajatellut tämän niin, että varautumisessa on monta astetta tai "pykälää". Ne hoidetaan kuntoon tässä järjestyksessä:
Ensimmäinen on 3 vrk kotona ja siksi ajaksi varaudutaan suunnilleen aivan kaikkeen ja siten, että elämänlaatu ei juurikaan muutu. Kriisin toteutuessa veden saanti pitää selvittää tämän jakson aikana. Samoin suojautuminen tarvittaessa ja tehdä tarvittavat pikajärjestelyt lämmön, wc:n ja ruuanlaiton suhteen. Kerätään oma lähipiiri yhteen paikkaan. Jutellaan naapureiden kanssa.
Sitten se reppu. Tämän voi miettiä oman tilanteensa ja omien kykyjensä mukaan, että onko se enemmän tyyppiä sairaalareissu/evakuointitilanne vai varustellumpi rinkka vaativiin maasto-olosuhteisiin. Valmiiksi pakattujen lisäksi reppuun valmis lista asioista, jotka sinne pitää lähtötilanteessa lisätä.
Seuraava pykälä on 1 kk. Edelleen kaikkea, mitä normaalistikin käytetään ja mitä tarvitaan esim. ruuanlaittoon, peseytymiseen ja lämpimänä pysymiseen. Ainoastaan vesi pitää löytää jostain, mutta sitäkin varten täytyy olla astiat. Polttoainetta ei ehkä enää ole, eikä tuoreita kasviksia, jos on talvi. Joitakin tuoretuotteita ei enää ole. Tämän kuukauden aikana pyritään turvaamaan vesihuolto ja lämpö jatkossa, sekä tehdään kompostikäymälä ja paremmat pesu- ja ruuanlaitto-olosuhteet. Säilötään ruokia tilanteen mukaan ja vähennetään kahvin juontia. Kartoitetaan yhteisö ja pyritään aktiivisesti luomaan toimivaa yhteistyötä muiden kanssa. Jaetaan neuvoja ja autetaan toisia.
Sitten 3 kk. Pakasteet on varmaan kulutettu ja iso osa jääkaapin sisällöstä. Pitkän sähkökatkon sattuessa muuten kannattaa käyttää ne pakasteet ensin ja keksiä tapoja säilöä niitä. Esim. kypsä liha säilyy vähän kauemmin kuin raaka. Jotain voi ehkä kuivata. Marjat voi keittää hilloiksi. Kaikkea muuta kuin tuoretta on edelleen, mutta säännöstely on jo tiukkaa. Tänä aikana parannellaan olosuhteita, mietitään puutteita, opetellaan kalastamaan, kasvattamaan kasveja, keräilemään luonnonkasveja jne. Vieroittaudutaan kahvista kokonaan. Yhteisö järjestäytyy paremmin.
6 kk. Kananmunat on viimeistään tässä kohtaa loppuneet, eli puolen vuoden sisällä on hommattava kanoja sekä niille suojaa ja aitausta. Tarvikkeet pitää siis olla jossain varastossa. Jos kanoja ei saa mistään, niitä voi yrittää hautoa kylmässä säilytetyistä luomumunista. Osa hygieniatuotteista alkaa olla lopussa. Kaikki menee tässä vaiheessa tiukan säännöstelyn alle. Kasvatetaan kasviksia ja säilötään kaikkea mahdollista. Tutustutaan kasvilääkintään ja valmistetaan kasvilääkkeitä. Keksitään uutta tilannetta vastaavia työrooleja ja ammatteja.
Vuosi. Viimeisetkin säilykkeet ja muut loppuu. Yksittäisiä kauan säilyviä tuotteita voi olla jäljellä. Tähän mennessä on pitänyt ratkaista kaikki ravinto-, vesi-, lämpö- ja hygienia-asiat siten, että pärjää käytännössä omavaraisesti tai osin vaihdantataloudessa. Opetellaan valamaan kynttilöitä ja valmistamaan saippuaa jne.
Erittäin hyvä ja selkeä viesti. Kiitos.
Voin vakuuttaa, että sodan tai muun katastrofin tullessa ratkaisu ei kynttilöiden valamisesta tai muusta "omavaraisuudesta".
Jos yhteiskunta romahtaa, olipa se syy sitten aurinkomyrsky, oikeasti tappava pandemia tai jokin muu, niin siinä kohtaa ne ovat äärimmäisen tarpeellisia taitoja. Jos haluaa varautua kyseiseen skenaarioon, niin pitää olla varastoja siihen saakka, että ehtii saada asiat ja omavaraisuuden kuntoon.
Ohjeita ei muuten siinä vaiheessa saa enää netistä. Kannattaa tulostaa niitä paperille ja kerätä kansioon, vaikkei vielä kiinnostaisikaan sen enempää. Myös opaskirjat, varsinkin vanhat sellaiset, on hyviä. Puutarhanhoito, kokkaus, erätaidot, kalastus, saippuan valmistus, eläinten hoito, ensiapu, lääketiede, riistan käsittely, nikkarointi, ompelu, neulominen, d.i.y. muun muassa hyviä aiheita.
Nikkarointi, ompelu jne vaatii metalliteollisuutta. Jos sivilisaatio romahtaa, pitäisi aloittaa kivikaudesta ennen kuin pääsisi edes keskiaikaisiin menetelmiin. Opaskirjojen sijaan kannattaisi varastoida ihan vaan tarvikkeita, joilla pärjää ydintalvessa tai mikä kriisi onkaan.
Kannattaako opetella morsettamaan vaikka taskulampulla? Lasten kanssa voi vaikka leikkiä morsettamista kun arvaa, mitä toinen morsettaa.
Kyllä, sitä minkä pääasiallinen ainesosa on syanoakrylaatti. Sitä ”sekuntiliimaa”, minkä käyttö on hankalaa, kun monet meinaavat liimata sillä sormetkin yhteen vahingossa. 😅