Palkkasin asianajajan perinnönjakoon. Hän on jo nyt luultavasti säästänyt minulle 8000 eurosta puolet
Ja hän tutki papereitani vasta yhden kerran, eikä yhtäkään osituskokousta ole vielä edes ollut. Pesässä on vain siis kaksi osakasta, leski ja minä, joten varsinaista perinnönjakoa ei ole, ainoastaan ositus.
Kyseinen summa koskee vuokrasaatavaa, joka oli vuokralaisella ulosotossa, ja piti oikeuden kesällä antaman päätöksen mukaan maksaa silloin elossa olleen isäni edunvalvontatilille. Isäni ehti kuolla ennen summien saamista asukkaalta, mutta ihme kyllä nyt syksyn aikana rästit saatiin ulosoton kautta perittyä. Ne oli merkitty perukirjaan aviovarallisuudeksi, vaikka raha tulee asunnosta, joka ei kuulu aviovarallisuuteen. Myöskään sellaisen asunnon osalta sen tuotto ei kuulu aviovarallisuuteen. (Tarkoittaa siis, että puolisolla ei ollut tähän omaisuuteen eikä sen tuottoon avio-oikeutta).
Kas kas, enpä olisi itse huomannutkaan, eikä huomannut perunkirjoittaja (lakimies) eikä vainajan asioita hoitava lakimies. Eiväthän he olekaan palkattu minun etujani ajamaan, että ei sen ihmeellisempää sikäli.
Asialla on merkitystä laskettaessa puolisoiden varallisuuseroja, joiden perusteella katsotaan saako leski tasinkoa, ja minkä verran. Tuo summa toi leskelle tasinkona puolet siitä, jota hän ei näin ollen nyt saa.
On kiinnostavaa nähdä, mitä muuta suoraa rahallista hyötyä siitä saa, että palkkaa juristin avukseen, vaikkei perinnönjaossa olisikaan itsellä riitaa.
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko on loppusumma selvillä, monenko miljoonan arvoinen varallisuus sinulle lohkeaa?
On kyllä, ihan yksi miljoona ja risat se on. Mutta lesken hallintaan jää vielä 600-800 000 euron omaisuus, (Sis. kolme kiinteistöä/asuntoa) jonka jo omistan, ja ne eivät ole mukana tässä summassa. Kun hän kuolee, saan nekin haltuuni. Sillälailla omaisuuteni nousee pariin miljoonaan, koska omistan jo yhden kämpän nyt. Ja joudun maksamaan parisataa tuhatta perintöveroja.
Ap
Miksi leskelle jää kolme kiinteistöä hallintaan? Eikö riitä että hänelle jää yksi, eli vainajan kanssa yhteisenä kotina pidetty? Ja kun omasuutta on noin paljon, niin varmaan voisi yhteisen kodin sijaan tarjota jonku muunkin asunnon? Otapa tämä puheeksi juristin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juristin palkkiot ovat niin korkeita, että yksityishenkilön hyvin harvoin kannattaa juristia palkata.
Monet perikunnat hassaa juristeille oman riidan alaisen perintöosuutensa...Niin, ei tietenkään jos saa sellaisen suomalaisten keskivertoperinnön, oliko se nyt jotain 30 000. Mutta tää perinö onkin yli miljoonan, niin summat, joista voi tulla vääriä olettamuksia kasvavat sen verran isommiksi, että kannattaa palkata kyllä. Luultavasti asianajajan käyttäminen ei tule maksamaan itselleni yhtään mitään hyötyinä, joita se tuo.
ApNo se palkkio on prosentteja pesän varallisuudesta. Kunhan Paavo pääsette koulussa prosenttilaskuun asti, niin sisäistät viestin merkityksen.
Oletpa kyllä erinomaisen vittumaisen oloinen ihminen. Kuulostaa omituiselta että palkkio on prosentteja pesästä, yksi prosentti on jo 10.000€. Lisäksihän tuo kannustaa juristia nostattamaan pesän arvoa, joka nostaa hänen palkkiottaan ja sinun perintöveroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko on loppusumma selvillä, monenko miljoonan arvoinen varallisuus sinulle lohkeaa?
On kyllä, ihan yksi miljoona ja risat se on. Mutta lesken hallintaan jää vielä 600-800 000 euron omaisuus, (Sis. kolme kiinteistöä/asuntoa) jonka jo omistan, ja ne eivät ole mukana tässä summassa. Kun hän kuolee, saan nekin haltuuni. Sillälailla omaisuuteni nousee pariin miljoonaan, koska omistan jo yhden kämpän nyt. Ja joudun maksamaan parisataa tuhatta perintöveroja.
ApMiksi leskelle jää kolme kiinteistöä hallintaan? Eikö riitä että hänelle jää yksi, eli vainajan kanssa yhteisenä kotina pidetty? Ja kun omasuutta on noin paljon, niin varmaan voisi yhteisen kodin sijaan tarjota jonku muunkin asunnon? Otapa tämä puheeksi juristin kanssa.
Siksi, koska niihin kaikkiin on joko lahjakirjalla määräys niin tai testamentissa. Testamentissa isäni määräsi sen asunnon, jossa he viimeisenä asuivat lesken hallintaan, koska he eivät testamentin tekoaikana olleet naimisissa. Eli leski olisi joutunut muuten siitä lähtemään. Muut taas ovat kesämökki ja kiinteistö ulkomailla. Näistä haluan itselleni nyt ainoastaan kesämökin. Ts. muutkin kelpaavat kyllä, mutta se on eri asia, koska niistä ei ollut riitaa. Kesämökin kohdalla isoäitini teki virheellisesti, koska ei ymmärtänyt, mitä elinikäinen hallintaoikeus isäni puolisolle oikeasti tarkoitti. Hän EI TARKOITTANUT, että se jatkuu isäni kuoleman jälkeen, mutta häntä avustanut juristi oli paska, ja neuvoi tekemään noin, koska se alensi lahjaveroa vaimon ollessa nuorempi!!!
Ap
Sitä vaan, että sinun kirjoitukset, eivät koskaan ole oikein selväjärkisesti kirjoitettuja. Sillä hän sinut tunnistaa. Raivoat täällä palstalla, etkä ihmettele miksi saat aina niin paljon miinuksia? Olisikohan ulosannissa vikaa? Itsekkäistä syistä aina kirjoitat. Voisit oikeesti hankkia sen elämän ja lopettaa täällä palstalla anonyymisti raivoamisen.
Haluaisin myydä joko ksämökin tai kiinteistön ulkomailla, jos leski ei sitä käytä, niin saisin maksettua perintöverot myymättä tuottavaa omaisuutta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Sitä vaan, että sinun kirjoitukset, eivät koskaan ole oikein selväjärkisesti kirjoitettuja. Sillä hän sinut tunnistaa. Raivoat täällä palstalla, etkä ihmettele miksi saat aina niin paljon miinuksia? Olisikohan ulosannissa vikaa? Itsekkäistä syistä aina kirjoitat. Voisit oikeesti hankkia sen elämän ja lopettaa täällä palstalla anonyymisti raivoamisen.
Pahoittelen, jos jokin on epäselvää, mutta minusta on lukijan osa kysyä tarkennusta, eikä HAUKKUA toista tyhmäksi. Tai etten muka tiedä perintöasioista alkeitakaan, hävytöntä. Mä haukun silloin vain takaisin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin myydä joko ksämökin tai kiinteistön ulkomailla, jos leski ei sitä käytä, niin saisin maksettua perintöverot myymättä tuottavaa omaisuutta.
Ap
Nämä eivät siis huom. ole perinnössä mukana mitenkään, siis sen arvossa. Enkä maksa niistä veroa, thank god.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin myydä joko ksämökin tai kiinteistön ulkomailla, jos leski ei sitä käytä, niin saisin maksettua perintöverot myymättä tuottavaa omaisuutta.
Ap
Jos leskellä on hallintaoikeus näihin ulkomailla oleviin kiinteistöihin, niin niiden myyntytuotasta korvataan leskelle tämän lallintaoikeuden kättämättä jäänyt osa, mutta juruisti on nämä asiat sinulle varmaan jo selittänyt.
Itseasiassa ulkoman kiinteistöstä ei ole koskaan maksettu lahjaveroa, hehe. Se ostettiin suoraan minun nimiini, pelkkänä tonttina, aikana, jolloin kumpikin maa oli EU-maa. Silloin voi ilmeisesti siirtää rahaa suomalaisesta pankista ulkomaille ja sanoa syyksi, että aikoo ostaa sieltä tontin ja rakennuttaa talon? Mutta kukaan ei vahtinut sitä, että kenen nimiin se laitettiinkaan, ja että siitä pitäisi maksaa veroja!
Nyt verovelka on vanhentunut, joten verottaja ei voi asialle enää yhtään mitään, kun se tulee heidän tietoonsa, haha.
Ap
Eikö ole vittumaista että isäsi asetti kumppaninsa edut lapsensa etujen edelle? Itseä harmitti aikoinaan kun isäni eläessään lupasi että veljelleni annetut rahat huomioidaan viimeistään hänen perinnössään, mutta eipä huomioitu, vaan testamentti oli puolisonsa eli äitini hyväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin myydä joko ksämökin tai kiinteistön ulkomailla, jos leski ei sitä käytä, niin saisin maksettua perintöverot myymättä tuottavaa omaisuutta.
ApJos leskellä on hallintaoikeus näihin ulkomailla oleviin kiinteistöihin, niin niiden myyntytuotasta korvataan leskelle tämän lallintaoikeuden kättämättä jäänyt osa, mutta juruisti on nämä asiat sinulle varmaan jo selittänyt.
Siis ei olla käyty läpi näitä, nehän ovat ihan sovittavissa olevia asioita. Tietenkin jos leski on ylipäätään valmis luopumaan niiden hallinnasta hän itse miettii, mitä se minulle maksaa. Sitten mä mietin, onko se sen arvoista. Sen jälkeen voin tehdä kiinteistöillä mitä haluan, myyminen ei tähän liity mitenkään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa äitihuIIun perintö upota lakimiesten palkkioihin merkityksettömistä asioista riidellessä. Toivottavasti edes vähän jää lasten terapiaan, sitä he tulevat tarvitsemaan.
Millälailla uppaisi, kun sitä tulisi ainakin 4000 vähemmän ilman asianajajaa? Toki en sen neljän tuhannen takia häntä palkannut, enkä katso, että se olisi karmea summa menetettäväksi, mutta hän voi nyt ainakin tehdä 4000 euroon asti töitä, ilman, että se maksoi minulle yhtään mitään :) Ja jos saan hänen avullaan taivuteltua lesken luopumaan mökin hallintaoikeudesta, joka on hänelle vahingossa annettu (isoäitini, joka lahjoitti mökin minulle), niin se on useamman sadantuhannen arvoinen apu minulle nyt.
Ap
4000 euroa tarkoittaa maksimissaan 16 tuntia eli kahta päivää asianajajan laskutettavaa työtä. Eli jos asianajaja tekee juttusi eteen työtä tätä enemmän, on hänen laskusi yli 4000 euroa. Huomaa myös, että asianajaja laskuttaa vähintään 60 euroa jokaisesta kerrasta kun soitat hänelle tai lähetät hänelle sähköpostin, vaikka kysymys olisi alle 5 minuutin puhelusta. Kannattaa siis koota yhteen viestiin/puheluun useampi asia eikä soittaa/viestittää joka asiasta erikseen.
Sinänsä on ihan järkevää, että olet palkannut oman asianajajan, niin voit lopuksi olla varma siitä, että kaikki on mennyt sinun kannaltasi oikein. Rahallisesti et välttämättä voita, mutta varmuus asioiden oikein menemisestä on varmasti palkkion arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Itseasiassa ulkoman kiinteistöstä ei ole koskaan maksettu lahjaveroa, hehe. Se ostettiin suoraan minun nimiini, pelkkänä tonttina, aikana, jolloin kumpikin maa oli EU-maa. Silloin voi ilmeisesti siirtää rahaa suomalaisesta pankista ulkomaille ja sanoa syyksi, että aikoo ostaa sieltä tontin ja rakennuttaa talon? Mutta kukaan ei vahtinut sitä, että kenen nimiin se laitettiinkaan, ja että siitä pitäisi maksaa veroja!
Nyt verovelka on vanhentunut, joten verottaja ei voi asialle enää yhtään mitään, kun se tulee heidän tietoonsa, haha.
Ap
No eihän ne sitten liity tähän perinnön jakoon mitenkän ja voi myydä ne vaikka heti.
Vierailija kirjoitti:
Eikö ole vittumaista että isäsi asetti kumppaninsa edut lapsensa etujen edelle? Itseä harmitti aikoinaan kun isäni eläessään lupasi että veljelleni annetut rahat huomioidaan viimeistään hänen perinnössään, mutta eipä huomioitu, vaan testamentti oli puolisonsa eli äitini hyväksi.
Ei ole, eikä asettanut. Hänhän lahjoitti ulkomaan kiinteistön MINULLE. On aika kohtuullista, että leskellä on siihen hallintaoikeus, mutta minun ei tarvitse jakaa sitä hänen kanssaan eikä tapella siitä perinnössä. Se on nimenomaan oikeus ja kohtuus, varsinkin mulle. Mökki taas oli isoäidin virheen seurausta ja se, että leski saa hallita heidän yhteistä suomikotiaan olis toteutunut nyt ilmankin isän testamenttia, koska he olivat naimisissa ja asuivat siinä viimeisenä. Leskellä on omakin asunto kyllä, mutta en ole varma menestyisikö oikeudessa puskea häntä sinne, koska siinä ei ole pihaa ja perinnössä olevassa on, plus siinä on kaksi huonetta enemmän. En tosin tiedä, mitä hän niillä tekee. Muistelee menneitä kenties.
Isä siis ainoastaan soi leskelle hallintaoikeuden, sen sijaan vaimo itse oli määrännyt samassa testamentissa, että jos hän kuolee ensin, niin isäni SAA OMAKSEEN hänen asuntopuolikkaansa, ja lapset sen toisen asunnon. Mutta ehkä se tehtiin siksi näin, että isänihän senkin kämpän maksoi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseasiassa ulkoman kiinteistöstä ei ole koskaan maksettu lahjaveroa, hehe. Se ostettiin suoraan minun nimiini, pelkkänä tonttina, aikana, jolloin kumpikin maa oli EU-maa. Silloin voi ilmeisesti siirtää rahaa suomalaisesta pankista ulkomaille ja sanoa syyksi, että aikoo ostaa sieltä tontin ja rakennuttaa talon? Mutta kukaan ei vahtinut sitä, että kenen nimiin se laitettiinkaan, ja että siitä pitäisi maksaa veroja!
Nyt verovelka on vanhentunut, joten verottaja ei voi asialle enää yhtään mitään, kun se tulee heidän tietoonsa, haha.
ApNo eihän ne sitten liity tähän perinnön jakoon mitenkän ja voi myydä ne vaikka heti.
En voi, koska kiinteistössä on lesken hallintaoikeus. Se ei purkaudu myydessä, niin että kukahan sen ostaisi, kun ei saisi sitä käyttää? Sama koskee mökkiä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa äitihuIIun perintö upota lakimiesten palkkioihin merkityksettömistä asioista riidellessä. Toivottavasti edes vähän jää lasten terapiaan, sitä he tulevat tarvitsemaan.
Millälailla uppaisi, kun sitä tulisi ainakin 4000 vähemmän ilman asianajajaa? Toki en sen neljän tuhannen takia häntä palkannut, enkä katso, että se olisi karmea summa menetettäväksi, mutta hän voi nyt ainakin tehdä 4000 euroon asti töitä, ilman, että se maksoi minulle yhtään mitään :) Ja jos saan hänen avullaan taivuteltua lesken luopumaan mökin hallintaoikeudesta, joka on hänelle vahingossa annettu (isoäitini, joka lahjoitti mökin minulle), niin se on useamman sadantuhannen arvoinen apu minulle nyt.
Ap4000 euroa tarkoittaa maksimissaan 16 tuntia eli kahta päivää asianajajan laskutettavaa työtä. Eli jos asianajaja tekee juttusi eteen työtä tätä enemmän, on hänen laskusi yli 4000 euroa. Huomaa myös, että asianajaja laskuttaa vähintään 60 euroa jokaisesta kerrasta kun soitat hänelle tai lähetät hänelle sähköpostin, vaikka kysymys olisi alle 5 minuutin puhelusta. Kannattaa siis koota yhteen viestiin/puheluun useampi asia eikä soittaa/viestittää joka asiasta erikseen.
Sinänsä on ihan järkevää, että olet palkannut oman asianajajan, niin voit lopuksi olla varma siitä, että kaikki on mennyt sinun kannaltasi oikein. Rahallisesti et välttämättä voita, mutta varmuus asioiden oikein menemisestä on varmasti palkkion arvoista.
Niin, sanotaan nyt, että olen varautunut maksamaan noi kymppitonnin asianajajasta. Niin onhan se nyt hyvä asia, että hän tienasi siihen jo nyt nelisen tonnia. Toivottavasti lisää. Jos hänen avullaan saan sen yhden muodollisesti vajaan lahjakirjan käymään leskelle, sen teon arvo on 20 000e. Kolmas on tosiaan kesämökki, jos se saadaan, se on iso arvo minulle, koska sitten mun ei tarttisi myydä osakehuoniestoa tai osakesalkkua.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa äitihuIIun perintö upota lakimiesten palkkioihin merkityksettömistä asioista riidellessä. Toivottavasti edes vähän jää lasten terapiaan, sitä he tulevat tarvitsemaan.
Millälailla uppaisi, kun sitä tulisi ainakin 4000 vähemmän ilman asianajajaa? Toki en sen neljän tuhannen takia häntä palkannut, enkä katso, että se olisi karmea summa menetettäväksi, mutta hän voi nyt ainakin tehdä 4000 euroon asti töitä, ilman, että se maksoi minulle yhtään mitään :) Ja jos saan hänen avullaan taivuteltua lesken luopumaan mökin hallintaoikeudesta, joka on hänelle vahingossa annettu (isoäitini, joka lahjoitti mökin minulle), niin se on useamman sadantuhannen arvoinen apu minulle nyt.
Ap4000 euroa tarkoittaa maksimissaan 16 tuntia eli kahta päivää asianajajan laskutettavaa työtä. Eli jos asianajaja tekee juttusi eteen työtä tätä enemmän, on hänen laskusi yli 4000 euroa. Huomaa myös, että asianajaja laskuttaa vähintään 60 euroa jokaisesta kerrasta kun soitat hänelle tai lähetät hänelle sähköpostin, vaikka kysymys olisi alle 5 minuutin puhelusta. Kannattaa siis koota yhteen viestiin/puheluun useampi asia eikä soittaa/viestittää joka asiasta erikseen.
Sinänsä on ihan järkevää, että olet palkannut oman asianajajan, niin voit lopuksi olla varma siitä, että kaikki on mennyt sinun kannaltasi oikein. Rahallisesti et välttämättä voita, mutta varmuus asioiden oikein menemisestä on varmasti palkkion arvoista.
Niin, sanotaan nyt, että olen varautunut maksamaan noi kymppitonnin asianajajasta. Niin onhan se nyt hyvä asia, että hän tienasi siihen jo nyt nelisen tonnia. Toivottavasti lisää. Jos hänen avullaan saan sen yhden muodollisesti vajaan lahjakirjan käymään leskelle, sen teon arvo on 20 000e. Kolmas on tosiaan kesämökki, jos se saadaan, se on iso arvo minulle, koska sitten mun ei tarttisi myydä osakehuoniestoa tai osakesalkkua.
Ap
Mutta jos nämä eivät toteudu, niin jo se, että voin ärsyttää leskeä asianajajalla on yksi arvo sinäsnä. Ja hänen täytyy ehkä palkata oma ja pistää rahaa siihen :D
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa äitihuIIun perintö upota lakimiesten palkkioihin merkityksettömistä asioista riidellessä. Toivottavasti edes vähän jää lasten terapiaan, sitä he tulevat tarvitsemaan.
Millälailla uppaisi, kun sitä tulisi ainakin 4000 vähemmän ilman asianajajaa? Toki en sen neljän tuhannen takia häntä palkannut, enkä katso, että se olisi karmea summa menetettäväksi, mutta hän voi nyt ainakin tehdä 4000 euroon asti töitä, ilman, että se maksoi minulle yhtään mitään :) Ja jos saan hänen avullaan taivuteltua lesken luopumaan mökin hallintaoikeudesta, joka on hänelle vahingossa annettu (isoäitini, joka lahjoitti mökin minulle), niin se on useamman sadantuhannen arvoinen apu minulle nyt.
Ap4000 euroa tarkoittaa maksimissaan 16 tuntia eli kahta päivää asianajajan laskutettavaa työtä. Eli jos asianajaja tekee juttusi eteen työtä tätä enemmän, on hänen laskusi yli 4000 euroa. Huomaa myös, että asianajaja laskuttaa vähintään 60 euroa jokaisesta kerrasta kun soitat hänelle tai lähetät hänelle sähköpostin, vaikka kysymys olisi alle 5 minuutin puhelusta. Kannattaa siis koota yhteen viestiin/puheluun useampi asia eikä soittaa/viestittää joka asiasta erikseen.
Sinänsä on ihan järkevää, että olet palkannut oman asianajajan, niin voit lopuksi olla varma siitä, että kaikki on mennyt sinun kannaltasi oikein. Rahallisesti et välttämättä voita, mutta varmuus asioiden oikein menemisestä on varmasti palkkion arvoista.
Niin, sanotaan nyt, että olen varautunut maksamaan noi kymppitonnin asianajajasta. Niin onhan se nyt hyvä asia, että hän tienasi siihen jo nyt nelisen tonnia. Toivottavasti lisää. Jos hänen avullaan saan sen yhden muodollisesti vajaan lahjakirjan käymään leskelle, sen teon arvo on 20 000e. Kolmas on tosiaan kesämökki, jos se saadaan, se on iso arvo minulle, koska sitten mun ei tarttisi myydä osakehuoniestoa tai osakesalkkua.
ApMutta jos nämä eivät toteudu, niin jo se, että voin ärsyttää leskeä asianajajalla on yksi arvo sinäsnä. Ja hänen täytyy ehkä palkata oma ja pistää rahaa siihen :D
Ap
Ja se on siis ihan pottujen maksamista pottuina, jos hän ei olis käyttäytynyt hävyttömästi minua kohtaan suhteessa isääni ja muutenkin, mummiani kohtaan ja isääni kohtaan myös, en tietenkään ajattelisikaan haluavani ärsyttää häntä. Mutta nyt haluan katsoa kaikkien mahdollisten oikeuksieni toteutuvan ja jos se häirotsee häntä, niin soromnoo. Miettikö hän sitä, että häiritseekö itse meitä? Ei.
Ap
Samoin en tiedä, jos me ilman asianajajaa olisimme päätyneet ajattelemaan, että kaikki aviovarallisuuden ulkopuolella olevista asunnoista isäni kuoleman jälkeen tullut tuotto menisi 50:50 lesken ja minun kesken ositukseen saakka.
Nyt asianajajani sanoi, että se kuuluu vain minulle. Sekin on hyvä tieto, koska muuten jos jako pitkittyy, leskikin saa sitä enemän. Pesä on tosin velkaa vielä edunvalvojalle ja leskellekin, joten itse ajattelin, että rahat menevät niihin jokatapauksessa. Nyt leskenkin velan peruste tarkistetaan. Tosin se saattaa olla ihan validi. Mutta kuitenkin.
Ap
Mille hullulle? Itse olet hullu ilmeisesti, mä en. On hävytöntä sössöttää keskitasoa alemmalla äo:lla, miten asianajaja koukuttaa ja puoliaan pitävä on tunnekuohussa. Sellainen korjoittaja on ennemminkin esim. hullu, koska ei omaa älykkyyttä.
Ap