Risto järkyttyi, joutuu maksamaan yli 47 000 euron elatusmaksut lapsesta, jonka biologinen isä hän ei ole – ”Ei jumalauta, ei ole todellista”
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006388889.html
Siis miten tää on ees mahdollista Suomessa vuonna #2020?
Miehillä on 2 vuotta tehdä isyystesti. Sen jälkeen asialle ei mitään voi vaikka lapsi ei olisi hänen oma? Where's #tasa-arvo? Ja lapsi myös elää siinä tilanteessa, missä hänellä ei ole tietoa omasta biologisesta isästään.
What's in it for me!
Kommentit (749)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai tuollainen on petos, ja väärin. Mutta silti en voi olla ajattelematta asiaa lapsen kannalta ja sen, mitä tuo kertoisi esim. siteestä adoptiolapseen. Jos kaksi vuotta on lasta pitänyt omanaan, katkeaako se side tosiaan heti kun selviää, ettei lapsi olekaan biologinen? Totta kai ero adoptiolapseen on se, että adoptiolapsen tietääkin olevan ei-biologinen. Mutta tässä ketjussa puhutaan suureen ääneen, että mitä jos Risto saa vielä OMIA lapsia, kaikki tähän lapseen menevä raha ja energia on pois Riston OMILTA lapsilta, ja niin edelleen. Kuinkakohan monen adoptiolapsen asema mahtaa oikeasti perheessä olla vähän tuollaisena varalapsena, että ei ihan aikuisten oikeasti nähdäkään OMANA lapsena, vaan ne biologiset ovat enemmän omia, jos niitä vielä syntyy? Jos sitä tunnesidettä ei kahdessa vuodessa ole kehittynyt lapseen, jota jopa luuli OMAKSEEN, niin milloin se oikein kehittyy?
En siis ole sitä mieltä, että mies pitäisi pakottaa elättämään lasta joka ei ole hänen - mutta ihmettelen vain, loppuiko se rakkaus lapseen tosiaan kuin seinään. Jotenkin kylmäävää.
Samaa mieltä. Tuntuu että naisilla tuo rakkaus lapseen on syvempää, kun moni on valmis kasvattamaan ei-omankin omanaan. Itselle se olisi kuitenkin se oma lapsi vaikka biologisesti ei olisi. Kuitenkin niin hartaasti toivottu ja kaksi vuotta kasvatettu että miten se isäsuhde ha rakkaus loppuu kuin seinään. Ja miksi haluaisi lapsen tuollaisen naisen kasvattamiseksi.
Eli kuvitellaan tilanne:
Sinä ja minä olemme naimisissa ja olisimme yrittäneet saada lasta 2v. Yhtenä päivänä tuon kotiin vauvan ja kerron että kävin polkaisemassa naapurin Pirjoa. Sinulle on siis täysin ok pitää lasta omanasi ja kasvattaa häntä omana lapsenasi sen takia että olimmehan me jo yrittäneet saada lasta - ei väliä vaikka lapsi olisi naapurin Pirjon?Kummasti nämä miesvastaiset kommentoijat yleensä hiljenevät kun käännetään roolit toisinpäin...
Olisin onnellinen lapsesta sillä oletuksella, että Pirjo ei kuuluisi kauppaan. Toki real lifessä myös vähän huolissani ihmiskaupasta.
Älä valehtele:DD
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai tuollainen on petos, ja väärin. Mutta silti en voi olla ajattelematta asiaa lapsen kannalta ja sen, mitä tuo kertoisi esim. siteestä adoptiolapseen. Jos kaksi vuotta on lasta pitänyt omanaan, katkeaako se side tosiaan heti kun selviää, ettei lapsi olekaan biologinen? Totta kai ero adoptiolapseen on se, että adoptiolapsen tietääkin olevan ei-biologinen. Mutta tässä ketjussa puhutaan suureen ääneen, että mitä jos Risto saa vielä OMIA lapsia, kaikki tähän lapseen menevä raha ja energia on pois Riston OMILTA lapsilta, ja niin edelleen. Kuinkakohan monen adoptiolapsen asema mahtaa oikeasti perheessä olla vähän tuollaisena varalapsena, että ei ihan aikuisten oikeasti nähdäkään OMANA lapsena, vaan ne biologiset ovat enemmän omia, jos niitä vielä syntyy? Jos sitä tunnesidettä ei kahdessa vuodessa ole kehittynyt lapseen, jota jopa luuli OMAKSEEN, niin milloin se oikein kehittyy?
En siis ole sitä mieltä, että mies pitäisi pakottaa elättämään lasta joka ei ole hänen - mutta ihmettelen vain, loppuiko se rakkaus lapseen tosiaan kuin seinään. Jotenkin kylmäävää.
Samaa mieltä. Tuntuu että naisilla tuo rakkaus lapseen on syvempää, kun moni on valmis kasvattamaan ei-omankin omanaan. Itselle se olisi kuitenkin se oma lapsi vaikka biologisesti ei olisi. Kuitenkin niin hartaasti toivottu ja kaksi vuotta kasvatettu että miten se isäsuhde ha rakkaus loppuu kuin seinään. Ja miksi haluaisi lapsen tuollaisen naisen kasvattamiseksi.
Josko nyt tähän soppaan sanoisin sanasen minäkin. Olin tuon Iltasanomien jutun pohjalta samoilla linjoilla varsinkin kun tavallaan ehkä tapaus hipaisee hieman itseänikin. Minun ex-vaimoni tuli aikoinaan raskaaksi vaikka olin itse aina käyttänyt kondomia. Tarkistin myös aina ennen kuin avasin sen, että pakkauksessa oli painetta, eli että siinä itse paketissa ei ollut reikää. Myös yhdynnän jälkeen tarkastin, että kondomi oli säilynyt ehjänä ja spermat kondomissa. Olin siis melkoisen puulla päähän lyöty, kun vaimo kertoi olevansa raskaana. Luonnollisesti kysyin heti, että onko lapsi minun ja hän sanoi kyllä. Olin myös tietoinen, että kondomi ei ole 100% varma ehkäisymyoto. Hetken aikaa asiaa sulattelin ja sitten päätin, että mitää testejä ei tehdä ja että lapsi on minun.
Enkä sitä sen jälkeen pähkäillyt yhtään, vaan pidin itsestään selvänä, että minä olen lapsen isä ja sillä selvä. Nyt on lapseni jo aikuinen ja olemme ex.vaimoni kanssa eronneet jo ajat sitten ja olen todella onnellinen, että hän synnytti minulle ainoan lapseni. En siis koskaan ole edes sen ensipäätöksen jälkeen miettinyt, olenko oikeasti lapseni biologinen isä vain en. Olen hänen isänsä ja se riittää. Olen aivan varma, että jos minulle olisi joskus alkuaikoina paljastunut, että en ole lapseni biologinen isä, niin se ei olisi isyyttäni muuttanut mitenkään. Sain lapsen, jonka isä halusin olla, se riitti minulle.
Kuitenkin kun tuon Ylen jutun https://yle.fi/uutiset/3-9483039 luin, jossa asiaa käsiteltiin paljon syvällisemmin kuin iltasanomissa, niin ymmärrän hieman paremmin myös tuota miestä. Varmaankin olisi ollut jatkossa ollut haastavaa toimia isänä tuollaisessa tapauksessa, jossa hänelle oli varattu vain varamiehen ja maksajan rooli, eikä ollut edes lainkaan varmaa, että hän ylipäätään olisi saanut nähdä lastaan ainakaan siinä määrin kuin olisi ehkä itse halunnut.
En todellakaan osaa ihan suoralta kädeltä sanoa, miten olisin tuom miehen sijassa toiminut, mutta uskoisin, että ainakin lähtökohtaisesti olisin halunnut jatkaa lapsen isänä, kaikesta huolimatta.
M49
Täällä tuntuu naiset olevan vahvasti sitä mieltä, että miehen olisi pitänyt hyväksyä äidin syrjähyppy ja kasvattaa vieraan miehen lapsi omanaan.
Miksi nämä samat naiset sitten suuttuvat jos miehet tekevät baarireissuilla syrjähyppyjä ja yhden yön p*non lapsia.
Ovathan ne lapset myös teidän lapsia ja pitäisi hyväksyä jos kerta mies on ne tehnyt? Olette myös valmiita maksamaan näiden lasten elatuksesta?
Tässä sama periaate kuin teillä Risto-casessa.
Vierailija kirjoitti:
No, laki on ihan sama naisille. Kävimme lapsettomuushoidoissa ja jos nyt ilmenisi, että klinikka petti ja käytti jonkun toisen munasoluja, niin olisin silti elatusvelvollinen lapsiini.
...Eikä mikään muu tulisi kyllä mieleenkään. En käsitä, miten R. saattoi hylätä lapsensa. Minulle ei olisi mitään väliä, vaikka nuo lapset eivät oikeasti olisi minun, silti vaikka kuolisin heidän puolestaan. (Toki ymmärrän sen, että eksäänsä R. inhoaa.)
Lapsensa? Eihän se lapsi ollut edes hänen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai tuollainen on petos, ja väärin. Mutta silti en voi olla ajattelematta asiaa lapsen kannalta ja sen, mitä tuo kertoisi esim. siteestä adoptiolapseen. Jos kaksi vuotta on lasta pitänyt omanaan, katkeaako se side tosiaan heti kun selviää, ettei lapsi olekaan biologinen? Totta kai ero adoptiolapseen on se, että adoptiolapsen tietääkin olevan ei-biologinen. Mutta tässä ketjussa puhutaan suureen ääneen, että mitä jos Risto saa vielä OMIA lapsia, kaikki tähän lapseen menevä raha ja energia on pois Riston OMILTA lapsilta, ja niin edelleen. Kuinkakohan monen adoptiolapsen asema mahtaa oikeasti perheessä olla vähän tuollaisena varalapsena, että ei ihan aikuisten oikeasti nähdäkään OMANA lapsena, vaan ne biologiset ovat enemmän omia, jos niitä vielä syntyy? Jos sitä tunnesidettä ei kahdessa vuodessa ole kehittynyt lapseen, jota jopa luuli OMAKSEEN, niin milloin se oikein kehittyy?
En siis ole sitä mieltä, että mies pitäisi pakottaa elättämään lasta joka ei ole hänen - mutta ihmettelen vain, loppuiko se rakkaus lapseen tosiaan kuin seinään. Jotenkin kylmäävää.
Eih... Olet väärillä jäljillä - täysin.
Adoptiolapsi on haluttu lapsi, siihen on jo suhtauduttu että kyseessä ei ole oma biologinen lapsi.
Ei Risto ole syyttänyt lasta missään vaiheessa. Äiti on tehnyt petoksen, pettänyt ristoa törkeästi - tästä tässä pääasiassa on kyse. Tottakai isän suhde lapseen järkkyy huomattavasti kun saa tietää että mikään siitä peruskalliosta ei ole ennallaan minkä varaan on elämänsä varannut (avioliitto, vaimo,lapsi) - vaan kaikki on ollut valetta.
Väärillä jäljillä miten? Minähän sanoin tuossa kirjaimellisesti: "Totta kai ero adoptiolapseen on se, että adoptiolapsen tietääkin olevan ei-biologinen."
Puhuin viestissäni TUNNESITEESTÄ. Onko kiintymyssuhde kehittynyt lapseen kahdessa vuodessa vai ei? Jos ei, niin kuinka hemmetin kauan sen kehittymisessä oikein kestää?
Jos nyt käännetään asia vähän toisin päin, niin jos lapsi saa kuulla, ettei oma isä olekaan "oikea" isä, lakkaako lapsi siltä istumalta rakastamasta isäänsä? No ei. Olo voi olla petetty ja hämmentynyt, voi tuntua siltä että koko elämä on ollut valetta, voi tulla paha identiteettikriisi, mutta kun se kiintymys on olemassa niin ei se sormia napsauttamalla mihinkään häviä.
Totta kai Riston suhde lapsen äitiin on karilla, eikä tuollaiseen naiseen voi mitenkään enää luottaa. En ihmettele, että Risto haluaa naisesta mahdollimman kauas. Mutta tästä huolimatta ihmettelyni viestissäni oli mielestäni hyvin selvä - loppuuko rakkaus lapseen todellakin kuin seinään?
Ihan eri lähtökohdat. Lapsi jonka elämä on vanhemmat jotka rakastavat häntä (adoptoineet vauvana) ja lapsella ei ole biologisia vanhempia vs 2v lapsen "isä" joka ei ole lapsen kanssa enään missään tekemisissä ja se että olisi tekemisissä tarkoittaisi sitä että olisi tämän ihmisp*ska äidin kanssa samalla tavalla tekemisissä ja se varmasti tuntuisi niin p*skalta että myrkyttäisi suhteen lapseen jota näkisi muutenkin kerran viikossa tai kahdessa.
Täysin eri asia.
Lapsi on jo viisi vuotta. Risto voisi olla halutessaan vaikka viikko-viikko-huoltaja. Ja aika moni on kokenut pskoja eroja, ja silti eivät sen takia hylkää lapsiaan.
P.S. Useillakin adoptoiduilla lapsilla on biologiset vanhemmat elossa.
Vierailija kirjoitti:
No, laki on ihan sama naisille. Kävimme lapsettomuushoidoissa ja jos nyt ilmenisi, että klinikka petti ja käytti jonkun toisen munasoluja, niin olisin silti elatusvelvollinen lapsiini.
...Eikä mikään muu tulisi kyllä mieleenkään. En käsitä, miten R. saattoi hylätä lapsensa. Minulle ei olisi mitään väliä, vaikka nuo lapset eivät oikeasti olisi minun, silti vaikka kuolisin heidän puolestaan. (Toki ymmärrän sen, että eksäänsä R. inhoaa.)
Ymmärrät varmasti eron ulkopuolisen tahon (klinikan) tahattomassa virheessä ja puolison petoksessa. Eivät ole mitenkään verrannollisia.
Vierailija kirjoitti:
Täällä tuntuu naiset olevan vahvasti sitä mieltä, että miehen olisi pitänyt hyväksyä äidin syrjähyppy ja kasvattaa vieraan miehen lapsi omanaan.
Miksi nämä samat naiset sitten suuttuvat jos miehet tekevät baarireissuilla syrjähyppyjä ja yhden yön p*non lapsia.
Ovathan ne lapset myös teidän lapsia ja pitäisi hyväksyä jos kerta mies on ne tehnyt? Olette myös valmiita maksamaan näiden lasten elatuksesta?
Tässä sama periaate kuin teillä Risto-casessa.
Ei olisi pitänyt hyväksyä rouvansa syrjähyppyä, vaan heivata nainen, mutta pitää suhde lapseen JOS se lapsi on koskaan miehelle ollut rakas. Ilmeisesti ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, laki on ihan sama naisille. Kävimme lapsettomuushoidoissa ja jos nyt ilmenisi, että klinikka petti ja käytti jonkun toisen munasoluja, niin olisin silti elatusvelvollinen lapsiini.
...Eikä mikään muu tulisi kyllä mieleenkään. En käsitä, miten R. saattoi hylätä lapsensa. Minulle ei olisi mitään väliä, vaikka nuo lapset eivät oikeasti olisi minun, silti vaikka kuolisin heidän puolestaan. (Toki ymmärrän sen, että eksäänsä R. inhoaa.)
Ymmärrät varmasti eron ulkopuolisen tahon (klinikan) tahattomassa virheessä ja puolison petoksessa. Eivät ole mitenkään verrannollisia.
Lapsen suhteen siinä ei ole mitään eroa. Yhtä lailla kyseessä on oma lapsi, joka yhtäkkiä paljastuu ei-biologiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Risto jäi lapsen viralliseksi isäksi, koska hän toimitti kanteen isyyden kumoamisesta käräjäoikeuteen parisen kuukautta liian myöhässä. Lain mukaan kanne isyyden kumoamisesta olisi pitänyt nostaa kahden vuoden sisällä lapsen syntymästä"..
Ihan omaa tyhmyyttä tuo on. ei muuta.
Hän ei tiennyt vielä, ettei lapsi ollut oma!! Onko tuo millään tavalla mielestäsi kohtuullista? Ensin huijataan uskomaan omaksi lapsekseen, ja sitten vielä joutuu maksamaan elatuksen. Kyllä on tuolla äidilläkin pokkaa kun ilkeää rahat ottaa vastaan.
Lapsi syntyi kesällä 2014 ja uskottomuus ja ensiepäily lapsen isästä 2016 tammikuussa. DNA-testi vie parisen viikkoa maksimissaankin. Äijällä oli siis useita kuukausia, liki puoli vuotta, jättää toi kumoamishakemus. Ihan turha itkeä, oli kyllä omaa tyhmyyttä tämä osuus asiasta. No, onneksi parin lapsettomuuden syy näyttää olleen isässä, eli tyhmyysgeenit ei saa jatkoa.
Tässähän tämä lain hienous näkyy parhaiten. Eli jos aikaraja menee umpeen, niin game over. Ei auta, kun pulinat pois ja kasvattaa joskun muun herrasmiehen lasta. Kuulostaa harvinaisen legitiltä. Pisteet kotiin rouvalla ja suomalaiselle oikeusvaltiolle. Hyväksyn todellakin tämän hustlin.
Lapsen elämässä vuosikin jo pitkä aika, siksi ei ole mahdollista odotella vuosikausia kuhnuri-isien hitaita käänteitä ajaa omia asioitaan.
Ja se ei-biologinen isä, joka on huijattu isäksi, mutta ei haluaisi olla isä, on sitten hyvä isä lapselle, koska määräaika isyyden kumoamiseen meni?
Eikö lapsen voi antaa adoptioonkin halutessaan, luopua lapsen huoltajuudesta ja eikai silloin mitään maksuja tule maksettavaksi? Vai koskiki tämä äitiä pelkästään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, laki on ihan sama naisille. Kävimme lapsettomuushoidoissa ja jos nyt ilmenisi, että klinikka petti ja käytti jonkun toisen munasoluja, niin olisin silti elatusvelvollinen lapsiini.
...Eikä mikään muu tulisi kyllä mieleenkään. En käsitä, miten R. saattoi hylätä lapsensa. Minulle ei olisi mitään väliä, vaikka nuo lapset eivät oikeasti olisi minun, silti vaikka kuolisin heidän puolestaan. (Toki ymmärrän sen, että eksäänsä R. inhoaa.)
Lapsensa? Eihän se lapsi ollut edes hänen.
"Sosiaalisen lapsensa" sitten.
Vierailija kirjoitti:
Täällä tuntuu naiset olevan vahvasti sitä mieltä, että miehen olisi pitänyt hyväksyä äidin syrjähyppy ja kasvattaa vieraan miehen lapsi omanaan.
Miksi nämä samat naiset sitten suuttuvat jos miehet tekevät baarireissuilla syrjähyppyjä ja yhden yön p*non lapsia.
Ovathan ne lapset myös teidän lapsia ja pitäisi hyväksyä jos kerta mies on ne tehnyt? Olette myös valmiita maksamaan näiden lasten elatuksesta?
Tässä sama periaate kuin teillä Risto-casessa.
Odotas mä arvaan. Tähän tulee kohta tekopyhiä vastauksia "joo tottakait lapsi on se tärkein ja anteeksi annetaan". Sädekehävastauksia naisilta. Kun oikeasti ovat kuitenkin sitä mieltä, että "minähän en valheella ja aviorikoslapsia kasvata ja isäntä saa vaikka hyppää auton alle."
Vierailija kirjoitti:
Risto voisi haastaa ämmän oikeuteen petoksesta ja/tai rikollisen hyödyn tavoittelemisesta.
Jos tämä on viimeinen tuomio ja Risto katsotaan isäksi lain edessä niin silloin hänelle kuuluu myös isän oikeudet. Yhteishuoltajuus ja viikko-viikko systeemi jotta saadaan menetettyä aikaa kiinni ja luotua suhde omaan poikaan.
Toivottavasti Risto jaksaa taistella. Parempi tietenkin olisi jos näin selvästi oikeuskäsitystä vastaan olevat lait muutettaisiin.
Mua kiinnostaa myös biologisen siittäjän rooli ja vastuut. Hänkö pääsee kuin koira veräjästä eikä joudu millään tasolla kantamaan vastuutaan?
Miettikääpäs sitä päivää kun Risto heittää kengän nurkkaan ja perinnönjaossa istuu rintaperillisen osaa vaatimassa joku aivan tuntematon jolla ei ole mitään sukulaisuussuhdetta vainajjaan...
No obhan sillä lapdella sukulaisuussuhde kun Risto on lasvattanut lasta kaksi vuotta ja ovat avioliitossa jolloin lapsetkin on yhteisiä. Ja vieläpä hartaasti Risto toivotänyt lasta. Nyt ei kelpaakaan kun ei ole biologinen. Uskomatonta mutta mitä väliä sillä on onko oma dna lapsessa vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Täällä tuntuu naiset olevan vahvasti sitä mieltä, että miehen olisi pitänyt hyväksyä äidin syrjähyppy ja kasvattaa vieraan miehen lapsi omanaan.
Miksi nämä samat naiset sitten suuttuvat jos miehet tekevät baarireissuilla syrjähyppyjä ja yhden yön p*non lapsia.
Ovathan ne lapset myös teidän lapsia ja pitäisi hyväksyä jos kerta mies on ne tehnyt? Olette myös valmiita maksamaan näiden lasten elatuksesta?
Tässä sama periaate kuin teillä Risto-casessa.
Tuosta vaan ei saa vertailukelpoista esimerkkiä, kun naista ei voi samalla tavoin huijata äidiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, laki on ihan sama naisille. Kävimme lapsettomuushoidoissa ja jos nyt ilmenisi, että klinikka petti ja käytti jonkun toisen munasoluja, niin olisin silti elatusvelvollinen lapsiini.
...Eikä mikään muu tulisi kyllä mieleenkään. En käsitä, miten R. saattoi hylätä lapsensa. Minulle ei olisi mitään väliä, vaikka nuo lapset eivät oikeasti olisi minun, silti vaikka kuolisin heidän puolestaan. (Toki ymmärrän sen, että eksäänsä R. inhoaa.)
Ymmärrät varmasti eron ulkopuolisen tahon (klinikan) tahattomassa virheessä ja puolison petoksessa. Eivät ole mitenkään verrannollisia.
Kuka puhui edes tahattomasta virheestä? Mielenvikainen lääkäri olisi voinut käyttää vaikka omia munasolujaan.
Onhan tuo ihme jäänne, jostain keskiajalta, että avioliittoon syntyvälapsi on automaattisesti aviomiehen. Sitä ei kyseenalaisteta mitenkään.
Ja kun se on laki, niin sitä ei pureta oikeusasteissa.
Toi laki pois ja tilalle pakolliset isyystestit, jo loppu kusetus.
Mulla on ystävä, joka vietti kiihkeän hän naisen kanssa. Siitä seurasi lapsi, josta tämä ystävä ei saa huolehtia, tavata yms olla isänä, kun naisen aviomies ei halua luopua perheestään.
Testeillä on siis todistettu, että lapsi on tämän toisen miehen.
Seuraavaksi valitus lähtee EU ihmusoikeusistuimeen. Kunpa edes joskus mies saisi oikeutta näillä huoltajuus asioissa.
Vierailija kirjoitti:
Vi##u mikä äm/mä kun salasi syrjähypyn ja tuli sen jälkeen raskaaksi ja piti puolisoaan lapsen vanhempana.
"syrjähyppy"
on siinäkin eufemismi pettämiselle
Olisi aika saada pettäminen rikoslakiin. Sitten avioliitollakin olisi joku merkitys taas ja sopisi hyvin sellaiselle joka haluaa rakentaa pesää ja tehdä lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi tuossa isyyden kieltämisessä on tuollainen kahden vuoden määräaika. Millä tuota perustellaan?
Varmaan sillä, että kaksivuotiaana lapsi alkaa jo tajuta jotain. Jos lapsi on muutaman vuoden kasvanut pitäen tiettyä miestä isänään, sen isyyden vetäminen pois voi viedä lapsen elämältä pohjan. Varhaislapsuuden hylkäyskokemukset voivat pahimmillaan pilata ihmisen mielenterveyden loppuiäksi.
Kun on tuollainen kieroileva kokoomusvaikuttajaämmä äitinä, tuhoaa ihmisen mielenterveyden varmasti.
Äiti vankilaan. Ristolle vapautus ja lapsi biologisen isän perheeseen kasvamaan
Unohtuuko nyt, että bioisäkin on oman perheensä pettäjä? Siis miksi sen bioisän viattoman puolison pitäisi yhtäkkiä omaksua kasvatusvastuu tästä lapsesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Risto voisi haastaa ämmän oikeuteen petoksesta ja/tai rikollisen hyödyn tavoittelemisesta.
Jos tämä on viimeinen tuomio ja Risto katsotaan isäksi lain edessä niin silloin hänelle kuuluu myös isän oikeudet. Yhteishuoltajuus ja viikko-viikko systeemi jotta saadaan menetettyä aikaa kiinni ja luotua suhde omaan poikaan.
Toivottavasti Risto jaksaa taistella. Parempi tietenkin olisi jos näin selvästi oikeuskäsitystä vastaan olevat lait muutettaisiin.
Mua kiinnostaa myös biologisen siittäjän rooli ja vastuut. Hänkö pääsee kuin koira veräjästä eikä joudu millään tasolla kantamaan vastuutaan?
Miettikääpäs sitä päivää kun Risto heittää kengän nurkkaan ja perinnönjaossa istuu rintaperillisen osaa vaatimassa joku aivan tuntematon jolla ei ole mitään sukulaisuussuhdetta vainajjaan...
No obhan sillä lapdella sukulaisuussuhde kun Risto on lasvattanut lasta kaksi vuotta ja ovat avioliitossa jolloin lapsetkin on yhteisiä. Ja vieläpä hartaasti Risto toivotänyt lasta. Nyt ei kelpaakaan kun ei ole biologinen. Uskomatonta mutta mitä väliä sillä on onko oma dna lapsessa vai ei.
Tämä tapaus on ollut itselleni jo aiemmin tuttu ja mies on avoimesti kertonut siitä Facebook-profiilissaan. Hänen ex-vaimonsa on siis tosiaan elänyt kaksoiselämää, jossa on salaa pitänyt rakastajaa ja toista asuntoa toisella paikkakunnalla. Lisäksi kavaltanut rahaa työpaikaltaan ja joutunut siitä syytteisiin.
Tämä ex-puoliso on naiselle vain rahahana, jolla tavoittelee itselleen maksimaalista taloudellista hyötyä. Haluaa siis rahat, mutta ei antaa miehelle mitään oikeuksia lapseen. Lapsen biologinen isä taas ei vastuuta halua ottaa, vaan jatkaa omassa "perheidylissään" elämistä. Miehen vaimo tietää asioiden oikean laidan, mutta ei ilmeisesti välitä tuosta salasuhde-/isyyskuviosta (mitä suuresti ihmettelen). Kunnon kulissia ja farssia puolin ja toisin.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata naisia a-rappuun tuikata. Kun noin kieroja ovat.
Joo. Tuikkaa vaan omaan tumppuun. Se on suora.
Ihan eri lähtökohdat. Lapsi jonka elämä on vanhemmat jotka rakastavat häntä (adoptoineet vauvana) ja lapsella ei ole biologisia vanhempia vs 2v lapsen "isä" joka ei ole lapsen kanssa enään missään tekemisissä ja se että olisi tekemisissä tarkoittaisi sitä että olisi tämän ihmisp*ska äidin kanssa samalla tavalla tekemisissä ja se varmasti tuntuisi niin p*skalta että myrkyttäisi suhteen lapseen jota näkisi muutenkin kerran viikossa tai kahdessa.
Täysin eri asia.