Lue keskustelun säännöt.
Sivistetään toisiamme: opeta joku esim. työhösi tai opintoihisi liittyvä asia meille muillekin
Olisi kiva oppia jotain uutta, mitä ei ole ennen tiennyt :)
Kommentit (1295)
Vierailija kirjoitti:
Ronkkaaminen on kansanomaisen kirjonnan hienostunut tekniikka, jossa valkoisella langalla valkoiselle kankaalle ommellaan kankaan lankoja laskemalla etupistoja siten, että vain kankaan oikealle puolelle muodostuu pitsimäinen kuvio. Taitavan tekijän työssä nurja puoli on sileä eivätkä pistot juuri näy.
Ja kuin taikaiskusta o muuttuu uuksi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruki (kädet) veer (ylös) Tuntemattomassa sekä Itisuta =istu tähän. Tuo on rallivenäjää Tuntemattomassa.
Suomen kartalla on useita Venäjäperäisiä paikannimiä kuten Ruka =käsi>monikko siis tuo ruki
Nilsiä ( Nilsjä)= ei mitään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikkileikkauskuvan suorat osuudet ilmoittavat saumanvaran, käänteen tai päärmeen leveyden. Taitteiden kohdalla kangaskerrokset yhdistetään toisiinsa aina puoliympyrän muotoisella kaarella. Kangaskerrosten välinen etäisyys toisistaan on 2 millimetriä. Ompeleen ja kangaskerrosten välinen etäisyys toisistaan on myös kaksi millimetriä. Tällöin saumassa, jonka saumanvarat avataan ja jossa ommel piirretään vaakasuoraan, kangaskerrosten välinen etäisyys toisistaan on 4 millimetriä
Teen kapeasta pitkästä trikoomekosta (helmaosasta) itselleni puseroa. Kannattako tehdä istutettu hiha vai raglan hiha?
Kummasta tykkäät enemmän itse? Ja riittääkö kangas istutettuun hihaa ? Trikookangasta ei onneksi tarvitse niin istuttaa, eli työnä lähes sama.
Ja en ole ompelija vaan mallimestari. :) /42
Vierailija kirjoitti:
Toimittajat eivät otsikoi itse juttujaan, paitsi poikkeustapauksissa ja joissain pienissä medioissa. Juttu on saatettu jättää täysin neutraalina ja haastateltavaa arvostavana valmiiksi ja aamulla saa toimittaja itse sitten lukea nettisivuilta, millaista klikkipaskaa on mennyt tekemään. Jotkut stalkkaavat toimittajan somet ja haukkuvat sitten siellä jonkin staran vainoamisesta.
Siellä on vedetty mutkat suoriksi ja päädytty kikkailemaan mahdollisimman paljon lukuja. Otsikot uusiks ja jutusta nostetaan esille jokin täysin irrallinen sitaatti otsikoksi. Vihaan tällaista "journalismia".
Kumman vähän julkkisetkaan tajuavat, miten vähän yksittäinen rivitoimittaja voi mihinkään lehden sisällössä vaikuttaa.
Nyt varmaan puhutaan Iltalehden "toimittajista"? Heidän tuotoksiaan saa muutenkin korjailla.
Perunajauho on hiivan herkkua (eli siis altistaa hiivatulehduksille), minkä vuoksi sitä ei enää oikein suositella talkin korvikkeena esim. vauvan pyllyyn.
Hengitystiheys kertoo ihmisen tilasta enemmän kuin verenpaine, kun soitat ambulanssia. Tiheys lasketaan siis niin, että sisään-ulos on yksi hengitys, montako niitä tulee minuutin aikana. Normaali hengitystiheys 12–16 kertaa minuutissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleisanestesiassa, eli kansankielellä nukutettuna ollessaan, ihminen ei hengitä itse. Ihmisen hengitystiet on turvattava asettamalla nielun auki pitävä larnyx-maski, tai intuboimalla, eli viemällä muovinen putki ihmisen henkitorveen. Hengittämisen toimenpiteen aikana hoitaa respirattori , eli olet siis nukkuessasi hengityskoneessa.
Nukuttaessa on aina riskinä että ihminen saattaa oksentaa, jolloin vaarana on, että ihminen vetää vatsansisältöä keuhkoihinsa (kanttuvei kun on), eli aspiroi. Tästä syystä sairaalassa painotetaan ravinnosta oloa vähintään 6 tuntia ennen nukutusta .
Dubbauksessa näyttelijät kutsutaan studioon yksi kerrallaan tekemään kaikki roolihahmonsa repliikit kohtaus kerrallaan. Ääninäyttelijät päätyvät dialogiin keskenään vasta miksauksessa, eivätkä näyttelijät näe koko elokuvaa kuin aikaisintaan ennakkonäytöksessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toimittajat eivät otsikoi itse juttujaan, paitsi poikkeustapauksissa ja joissain pienissä medioissa. Juttu on saatettu jättää täysin neutraalina ja haastateltavaa arvostavana valmiiksi ja aamulla saa toimittaja itse sitten lukea nettisivuilta, millaista klikkipaskaa on mennyt tekemään. Jotkut stalkkaavat toimittajan somet ja haukkuvat sitten siellä jonkin staran vainoamisesta.
Siellä on vedetty mutkat suoriksi ja päädytty kikkailemaan mahdollisimman paljon lukuja. Otsikot uusiks ja jutusta nostetaan esille jokin täysin irrallinen sitaatti otsikoksi. Vihaan tällaista "journalismia".
Kumman vähän julkkisetkaan tajuavat, miten vähän yksittäinen rivitoimittaja voi mihinkään lehden sisällössä vaikuttaa.
Nyt varmaan puhutaan Iltalehden "toimittajista"? Heidän tuotoksiaan saa muutenkin korjailla.
Ei kun ihan kaikista keskikokoisten lehtien jne. toimittajista. Sen takia lehdillä on uutispäälliköt ja toimitussihteerit jne. että heidän filtterinsä läpi ne jutut menevät.
lltisten toimittajilla on jäätävä paine tuutata verkkoon tavaraa koko ajan, en syyttäisi toimittajia kirjoitusvirheistä.
Ihmeen vähän näkyy huteja suhteessa siihen datan määrään, jota joutuvat suoltamaan ja lyhyessä ajassa. Ihmisten asenteissa toimittajia kohtaan ja juurikin näitä "kesureita" haukkuessa paljastuu, miten vähän toimittajien arjesta tiedetään. Enpä ole silti nähnyt montaakaan marmattajaa toimittajissa, aika suut supussa painavat menemään ja lukevat päivittäin meilistä ihmisten vihaviestejä.
Vierailija kirjoitti:
Perunajauho on hiivan herkkua (eli siis altistaa hiivatulehduksille), minkä vuoksi sitä ei enää oikein suositella talkin korvikkeena esim. vauvan pyllyyn.
Hengitystiheys kertoo ihmisen tilasta enemmän kuin verenpaine, kun soitat ambulanssia. Tiheys lasketaan siis niin, että sisään-ulos on yksi hengitys, montako niitä tulee minuutin aikana. Normaali hengitystiheys 12–16 kertaa minuutissa.
Tosi tarpeellinen tieto jota ei kyllä tavis tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laadullisen aineiston sisällönanalyysi voi olla aineistolähtöistä, teorialähtöistä tai teoriaohjaavaa.
Aineistolähtöisessä analyysissä aineistoa teemoitellaan aineistosta käsin, ilman erityisiä etukäteisoletuksia. Teorialähtöisessä aineistoa taas lähdetään jäsentämään jonkin olemassaolevaan teorian tai jäsentelyn mukaan, etsitään näihin aineistosta sopivia kohtia. Teoriaohjaavassa toimitaan vähän vuorotellen, aineisto- ja teorialähtöisiä vaiheita yhdistellen.
Myötistä yhteiskuntatieteilijälle
Vuonna 1997 syntyneistä lapsista tehtiin seurantatutkimus, joka kesti heidän täysi-ikäistymiseensä saakka. Tutkimukseen koottiin tietoja erilaisista tilastoista ja viranomaisten rekistereistä.
Selkeää oli jo maalaisjärjellä, että korkeasti koulutettujen ja hyvätuloisten vanhempien lapset pärjäsivät kaikilla elämänalueilla paremmin kuin pienituloisten ja heikosti koulutettujen lapset. Samoin yksinhuoltajuus ennustaa huonompaa pärjäämistä esim. opinnoissa.
Itselleni yllätävää oli, että perheissä, joissa nostettiin kotihoidontukea 3-5 vuotta, oli ENEMMÄN kodin ulkopuolelle tapahtuneita lasten sijoituksia kuin perheissä, joissa kotihoidontukea nostettiin alle 3 vuotta.
"Kuviossa 12 tarkastelemme, onko vanhempien käyttämän kotihoidontuen ja lapsen kodin ulkopuolelle sijoittamisen välillä jonkinlaista yhteyttä. Perheet, joiden vuonna 1997 syntynyt lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle, ovat saaneet kotihoidontukea hieman useammin kuin sellaiset perheet joiden lasta ei ole sijoitettu kodin ulkopuolelle. Eroja havaitaan erityisesti ryhmissä, joissa vanhemmat ovat käyttäneet kotihoidontukea 3 ja 5 vuotta"
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137104/URN_ISBN_978-952-34…
sivut 23-24.
Se siitä, että lapsen hoitaminen 3-vuotiaaksi kotona olisi aina lapsen etu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kahvilasta:
Saat mielettömän kuohkeita croissantteja pakastecroissanteista kun laitat ne jäisinä pellille ja uuniin sulamaan ja kohoamaan koko yön ajaksi, siis ei vain pariksi tunniksi. Aamulla vain uuni päälle ja tulos on mahtava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikkileikkauskuvan suorat osuudet ilmoittavat saumanvaran, käänteen tai päärmeen leveyden. Taitteiden kohdalla kangaskerrokset yhdistetään toisiinsa aina puoliympyrän muotoisella kaarella. Kangaskerrosten välinen etäisyys toisistaan on 2 millimetriä. Ompeleen ja kangaskerrosten välinen etäisyys toisistaan on myös kaksi millimetriä. Tällöin saumassa, jonka saumanvarat avataan ja jossa ommel piirretään vaakasuoraan, kangaskerrosten välinen etäisyys toisistaan on 4 millimetriä
Teen kapeasta pitkästä trikoomekosta (helmaosasta) itselleni puseroa. Kannattako tehdä istutettu hiha vai raglan hiha?
Kummasta tykkäät enemmän itse? Ja riittääkö kangas istutettuun hihaa ? Trikookangasta ei onneksi tarvitse niin istuttaa, eli työnä lähes sama.
Ja en ole ompelija vaan mallimestari. :) /42
Kiitos, pitää vielä funtsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laadullisen aineiston sisällönanalyysi voi olla aineistolähtöistä, teorialähtöistä tai teoriaohjaavaa.
Aineistolähtöisessä analyysissä aineistoa teemoitellaan aineistosta käsin, ilman erityisiä etukäteisoletuksia. Teorialähtöisessä aineistoa taas lähdetään jäsentämään jonkin olemassaolevaan teorian tai jäsentelyn mukaan, etsitään näihin aineistosta sopivia kohtia. Teoriaohjaavassa toimitaan vähän vuorotellen, aineisto- ja teorialähtöisiä vaiheita yhdistellen.
Aineistolähtöinen kuulostaa luotettavimmalta.
Ei se aivan noin suoraviivaista kuitenkaan ole. Kaikkia edellä mainittuja voidaan hyödyntää luotettavasti lähdekriittisin keinoin. Se, mikä sisällönanalyysin tyyppi valitaan, riippuu muun muassa oppiaineesta, tutkimuksen aiheesta, näkökulmasta ja erityisesti tutkimuskysymyksestä.
T. Toinen sisällöanalyysiin perehtynyt
Jos haaveilet lentoammatista missään muodossa mene heti katsomaan tätä ihanaa lentosarjatubettajaa, opit kaiken lentämisestä: ja muista tilata kanava tulee aina uutta!
Osaat kaiken sitten lentämisestä varmasti kun haet kouluun :)
Vierailija kirjoitti:
Googleta työttömyysturvalaki. Mistä aloitetaan?
No ei aloiteta.
T. Etuuskäsittelijä
Minkä kassan?
Vierailija kirjoitti:
Kantarellista löytyy myös valkoisia lajikkeita.
Tätähän sinä et tiennytkään! Olen niitä itsekin kerännyt.
Zinccis
Lajike on termi, jota käytetään jalostetuille viljelykasveille. Luonnonlajeista puhuessa kyseessä on esim. kantarellin valkoinen muunnos. Tietoa löydätte googlaamalla esim. taksonomia tai lajien tieteellinen luokittelu.
Pääsipä pätemään muinaisella koulutuksellaan:)
Tarvitsen sairaanhoitajan työssäni vatupassia. Tarvitaan siihen että saadaan luotettava arteria(valtimopaineen )mittaus. Paineanturin ja ns. Nollapisteen tulee olla samassa tasossa. 0-piste sijaitsee 4.kylkiluuvälin ja keskikainalolinjan risteyskohdasssa. Vatupassia tarvitaan siis mittaamaan, että nämä ovat samassa tasossa
Teen kapeasta pitkästä trikoomekosta (helmaosasta) itselleni puseroa. Kannattako tehdä istutettu hiha vai raglan hiha?