Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
IS hox! Miksi KOULUliikuntaa ei muuteta, vaikka se todistetusti traumatisoi?
Kiusatun äiti
26.01.2020 |
Olen kuullut aikuisten tuttavieni kertovan, että he eivät ole koko aikuisiällä harrastaneet koskaan minkäänlaista liikuntaa, koska aikanaan koululiikunta on ollut niin vastenmielistä. Moni nuori menettää itsetuntonsa ja liikunnan ilon siinä, että -ei niin hyvänä pelaajana- on tullut aina valituksi joukkueisiin viimeisenä, tai liikuntatunnilla luokkakaverit ovat nauraneet ja palkanneet.
Tämä on tunnettu ilmiö jo vuosikymmeniä, mutta MIKSI sen annetaan jatkua vielä 2020 -luvulla??
Omien lapsieni koulussa tunnutaan tänäkin päivänä keskittyvän luokkien ja koulujen välisiin kilpailuihin ja turnauksiin. Niihin valitut oppilaat ovat etusijalla ja treenataan esim. jalkapalloturnaukseen ihan tosissaan. Muille oppilaille ei niin väliä, kunhan ovat poissa tieltä liikuntatunneilla... tämä on omien lasteni ja heidän kavereidensa kokemus.
Alaluokalla olevaa tyttöäni kiusataan liikuntatunneilla, häntä nimitellään, nauretaan ja hänet jätetään pelien ulkopuolelle. Olen ottanut yhteyttä koulun liikunnanopettajan ja kertonut ongelmasta, hän vähätteli asiaa, eikä ole tytön kertoman mukaan mitenkään puuttunut siihen tunneilla. Kehoitin tyttöä itse puhumaan opettajalle uudelleen, mutta opettaja oli vain sanonut, että tytön tulee itse olla aktiivisempi tunnilla.
Kuitenkin liikuntapäivänä kotiin tulee masentunut, joskus itkuinen lapsi, joka kertoo, että hänelle ei pallopelissä syötetä ja toiset tytöt käskevät edestä pois ja tönivät tahallaan.
Eikö opettajan tehtävä olisi tehdä koululiikunnasta mukavaa ja tasapuolista kaikille? Eikö kilpaurheilun voisi jättää seurojen tehtäväksi ja koululiikunnassa keskittyä perustaitojen opettamiseen? Tottakai koulussa on jo valmiita harrastajia esim. poikien jääkiekossa ja ymmärrän, että he pelaavat eritasoista peliä, kuin ne, jotka eivät vapaa-ajallaan luistele. Mutta eikö oppilaan oikeus ole silti saada opetusta luistelutaidoissa ja jääkiekon peluussa, eikä olettaa, että esim. kaikki pojat ovat hakeneet opin jo vapaa-ajallaan ja koulussa sitten keskitytään pelkkään pelaamiseen ja vieläpä niiden parhaiden ehdoilla?
Entä voisiko oppilaita jakaa tasoryhmiin? Eikö siten saataisi kaikille tasapuolinen opetus oman tason mukaisesti?
Toivoisin tästä asiasta laajaa keskustelua ja nimenomaan näiden kiusattujen ja heikompien näkökulmasta ja oikeudesta liikunnan iloon.
Toivoisin, että Ilta-Sanomat nostaisi asian ihan valtakunnan laajuiseksi puheenaiheeksi, tekisi vaikka ison asiantuntevan jutun lehteen.
Kansanterveyden kannalta olisi merkittävä asia, että koululiikunta koettaisiin positiivisena ja siellä saisi tutustua eri lajeihin ja kukin löytäisi oman liikuntamuotonsa ilman kilpailupaikkoa.
Kommentit (202)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonokuntoiset pojat pitäisi laittaa tyttöjen liikuntatunnille. Toki se voi olla poikien mielestä nöyryyttävää kun ne laitetaan tyttöjen liikuntatunnille mutta normaalikuntoiset pojat sekä hyväkuntoiset pojat kärsii siitä jos liikuntatunnilla on niitä heikkokuntoisia.
Joukkuelajeissa niistä heikkokuntoisista pojista on vain hallaa muille.
Eli liikuntatunnit pitäisi järjestää niin että:
Tytöt ja ne muutamat heikkokuntoiset pojat liikkuu keskenään ja loput pojat keskenään.Miksi palstan naiset vastustaa sitä että huonokuntoiset pojat siirtyisivät tyttöjen liikuntatunnille?
Tässä voittaisi kaikki jos ne pojat ketkä ei pärjää poikienliikunnassa siirtyisi tyttöjen liikuntatunnille.
Siinä oikeasti kärsii poikien liikunta joukkuelajeissa jos ne heikkokuntoiset pojat ovat siellä kentällä vain tiellä.
Ainiin, kyse on pojista niin heidän hyvinvoinnin eteen ei saa tehdä mitään?Ai poikien hyvinvointi kasvaa kun osa laitetaan tyttöjen ryhmään, kun eivät pärjää poikien kanssa? Että muut pojat saa pelata rauhassa niin huonot pois tieltä? En ole kyllä pitkään aikaan kuullut mitään noin tyhmää.
Mites nämä valinnat sitten tehtäisiin? Olisko jotkut kuntotestit vai opettajako vaan kylmästi päättää? Eipähän jää sitten kenellekään epäselväksi, että ketkä ei kuulu joukkoon.
Kyllä siinä heikkojen poikien hyvinvointi kasvaa kun he saavat urheilla omantasoisten kanssa.
Muut pojat saa silloin pelata rauhassa kun siellä kentällä ei ole niitä heikkoja poikia säheltämässä.
Ne valinnat tehdään siten että ne pojat ketkä ei pärjää poikien mukana joukkuelajeissa niin ne siirrettäisiin tyttöjen ryhmään.
Siis oikeasti siinä kärsii valtaosan poikien liikkuminen jos siinä ryhmässä on niitä heikkoja poikia, tämän takia juuri on erilliset liikuntatunnit pojille ja tytöille kun tytöt vain pilaisivat poikien liikkumista.
Olen myös ei vastaaja.
M29
Mihin heikot tytöt siirretään? Eikö liikunnallisen tyttöjen liikkuminen kärsi siitä että kaikki löllöilijät laitetaan heidän ryhmäänsä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun poikani on jo viisivuotiaasta lähtien harrastanut säännöllisesti (monta kertaa viikossa) lenkkeilyä, hiihtoa ja uintia. Lisäksi hän pyöräilee mielellään koulumatkat.
Hän ei ole joukkuelajeista kiinnostunut, eikä ole niissä lahjakas. Alakoulun ensimmäiset luokat oli kivaa, mutta siirryttyään poikien liikuntaan, on liikunnan ilo ja pojan aikaisemmin terve itsetunto murenemassa. (Liikuntatunnit ovat kesät jalkapalloa, talvet jääkiekkoa ja rumalla ilmalla sählyä, aina ja aina vaan, hiihtotunnitkin aina sään takia peruttu...)
Toiset pojat eivät huoli joukkueeseen ja puhuvat rumasti pojalleni. Liikuntapäivänä kotiin palaa murheellinen 10-vuotias, joka kertoo, että Äiti, minä yritin, mutta en koskaan ehtinyt kiekkoon ja kun kaaduin, pojat nauroivat ja haukkuivat. Kukaan ei syöttänyt minulle. Raastavaa kuunneltavaa.
Tuttu liikunnanopettaja (harmikseni eri paikkakunnalla) kertoi tekevänsä lajista riippumatta jokaisella tunnilla kaksi tasoryhmää, joissa toisessa pelataan tosissaan ja toisessa harjoitellaan taitoja ja pelataan rauhallisemmin. Lapset saavat itse päättää kullakin tunnilla erikseen, kumpaan ryhmään menevät. Kenttä jaetaan ryhmien mukaan. Hän on saanut oppilailta ja vanhemmilta erinomaista palautetta.
Hänkin kertoi, että monet opettajat ovat itse intohimoisia joukkueurheilijoita ja sen vuoksi eivät innostu jakamaan kentän tilaa. Heidän mielestään on tärkeää, että kenttä on tarpeeksi iso oikeaan peliin. Ihanteellista olisi, jos koululla olisi kaksi kenttää, mutta harvoin on. Hän myös kertoi, että valitettavan usein näillä opettajilla on ihan selkeä asennevamma heikompia oppilaita kohtaan. Näin tuntuu olevan myös minun poikani liikunnanopettajalla. Se on hyvin surullista ja ko. opettajan ollessa myös kulun rehtori, ei mitään ole tehtävissä. Onneksi nuoremmalle siskolleen sentään tulee eri opettaja aikanaan. Pikkusisko tosin onkin veljeään innokkaampi joukkuelajeihin. On nyt eskari-ikäisenä innostunut mm. jalkapallosta ja pesäpallosta. Aina ei siis ole kotikasvatuksesta kiinni nämä, vaan puhtaasti lasten luonne-eroista.
No haluaisitteko läksyjä liikunnasta? Opettele jalkapallon säännöt ja potkutekniikat ja kuljettele palloa 30 minuuttia jne. Tai hölkkää päivittäin 40 minuuttia.
Koululiikunta on yhtä fiksua kuin lukiossa määrättäisiin jokaiselle pitkä matematiikka, fysiikka ja neljä vierasta kieltä pakollisiksi.
En muista omasta lapsuudesta että liikuntatunneilla kukaan olisi kiusannut toista. Johtui varmaan siitä että vielä ennen säkimpikin lapsi omasi jonkinlaista mielenlujuutta ja halua näyttää että pärjää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku heitti ajatuksen, että ei olisi tytöt/pojat jakoa, vaan olisi kilpaviettiset ryhmä ja harrastelija/eri lajeja kokeileva ryhmä, tämä on hieno idea, kannatan!
Sen sijaan joku valopää (tod.näk.itse jääkiekkoa harrastava joukkueurheilija) ehdotti, että olisi kovien (=oikeiden) poikien ryhmä ja sitten ne heikot pojat pantaisiin tyttöjen ryhmään. Just joo, että kiusataan ja leimataan sitä yksilöliikkujapoikaa oikein porukalla ja koulunkin toimesta vieläkin enemmän. Hei mammari mee tyttöjen tunnille, kun et mitään osaa.
Tässä juuri näkee tämän kiusaajien ajattelutavan, jos ei ole täysillä harrastaja, on tiellä.Yhteiset liikuntatunnit ei ole hyvä vaihtoehto koska tytöt tuppaa jäämään jalkoihin joukkuelajeissa ja tytöt ovat huonompia urheilussa kuin pojat, siinä kärsii poikien liikunta huomattavasti jos tyttöjä tulee poikien liikuntatunneille.
Se ei ole kiusaamista jos ne heikot pojat laitetaan tyttöjen liikuntatunnille vaan siinä ajatellaan niitten heikkojen poikien parasta laittamalla ne oman tasoisten kanssa liikkumaan.
Täällä maalla pojat jäävät jalkoihin. Tytöissä on runsaasti aktiivisia urheilijoita ihan maajoukkuetasolle asti. Pojissa taas ei. Osa pojista ei kykene liikkumaan edes puolta tuntia! Liikunnassa on jo pitkään ollut sekaryhmät.
Tässä aloittaja on pyytänyt kokemuksia ja esimerkkejä kiusatun näkökulmasta, niin miksi tässä ketjussa joku liikuntatunnin kiusaajapoika trollailee, saatko jotain ihme tyydytystä täälläkin heikompien alistamisesta?
Liikuntatunnit voisi aivan hyvin ottaa tapakasvatuksena, miten toisia ihmisiä huomioidaan ja miten erilaisuudesta huolimatta voimme toimia ryhmänä onnistuen.
Näin meillä tehtiin amiksen liikunnassa. Pelailtiin milloin mitäkin ja säännöt olivat aina jotain tyyliin, että pallo piti käydä kaikilla joukkueen jäsenillä, ennenkuin sai tehdä maalin/korin. Käytiin keilaamassa, pelaamassa biljardia, seinäkiipeilyä jne. Älyttömän mukavat muistot jäi ja moni sai kokeilla uusia lajeja mitä innostui harrastamaan vapaa-ajallaan. Se pitäisi olla koululiikunnassakin se idea. Ne verenmaku suussa pelattavat pelit ja kilpailut voisi ihan suosiolla jättää harrasteseurojen tehtäväksi. Siellä on samanhenkistä porukkaa, siellä pelataan tosissaan ja se on sen kilpaseuran idea.
Hyvä olisi, jos koulussaniitä lahjakkaimpia kannustettaisiin seuroihin, mutta samalla opetettaisiin heille ryhmätaitoja ja hauskan pitoa eritasoisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteisistä liikuntatunneista kärsii valtaosa pojista ja valtaosa tytöistä.
Erillisistä liikuntarunneista kärsii erittäin harva poika ja erittäin harva tyttö.
Ihmisiltä on tässä asiassa unohtunut se että sukupuolet ovat erilaisia, toki muutamia poikkeuksia löytyy molemmista sukupuolista kuten aina on muutamia tyttöjä ketkä pärjäisi poikien liikunnassa ja muutamia poikia ketkä pärjäisi paremmin tyttöjen liikunnassa.
Joukkuelajeista ei tulisi sekaryhmissä oikein mitään mutta yksilölajeissa sillä ei olisi merkitystä onko sekaryhmät vai ei.
Sukulaisiani asuu saksassa ja norjassa, kyseisissä maissa liikuntatunneilla joukkuelajeissa sukupuolet on eroteltu, kun taas yksilölajeissa monesti ollaan sekaryhmissä.
Koulussa opetellaan asioita. Ei siellä pelata mitään propelejä eikä sellaista keneltäkään vaadita. Se ei ole mitään vaativaa, kaikki kuviot ja säännöt osattavaa urheilua, vaan kevyttä liikuntaa. Lähinnä häiriköt siellä kiusaavat muita, ei ne jotka lajeja harrastavat, vaan juurikin läskisksi lyövät epäurheilulliset kovikset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku heitti ajatuksen, että ei olisi tytöt/pojat jakoa, vaan olisi kilpaviettiset ryhmä ja harrastelija/eri lajeja kokeileva ryhmä, tämä on hieno idea, kannatan!
Sen sijaan joku valopää (tod.näk.itse jääkiekkoa harrastava joukkueurheilija) ehdotti, että olisi kovien (=oikeiden) poikien ryhmä ja sitten ne heikot pojat pantaisiin tyttöjen ryhmään. Just joo, että kiusataan ja leimataan sitä yksilöliikkujapoikaa oikein porukalla ja koulunkin toimesta vieläkin enemmän. Hei mammari mee tyttöjen tunnille, kun et mitään osaa.
Tässä juuri näkee tämän kiusaajien ajattelutavan, jos ei ole täysillä harrastaja, on tiellä.Yhteiset liikuntatunnit ei ole hyvä vaihtoehto koska tytöt tuppaa jäämään jalkoihin joukkuelajeissa ja tytöt ovat huonompia urheilussa kuin pojat, siinä kärsii poikien liikunta huomattavasti jos tyttöjä tulee poikien liikuntatunneille.
Se ei ole kiusaamista jos ne heikot pojat laitetaan tyttöjen liikuntatunnille vaan siinä ajatellaan niitten heikkojen poikien parasta laittamalla ne oman tasoisten kanssa liikkumaan.Täällä maalla pojat jäävät jalkoihin. Tytöissä on runsaasti aktiivisia urheilijoita ihan maajoukkuetasolle asti. Pojissa taas ei. Osa pojista ei kykene liikkumaan edes puolta tuntia! Liikunnassa on jo pitkään ollut sekaryhmät.
Maalaispojista on sitten tullut aika heikkoja. Oli aika eri meininki täällä kaupungissa kun mun nuoruudessa ihan joukkuepeleissä ja lihaskunnon osalta. 90% tytöistä käveli coopperin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsytti suunnattomasti koulussa ne tytöt jotka seisoi maila kädessä ja katseli kelloa.. sitten ihmettelivät kun meitä ärsytti jotka halusimme numeron ja yritimme tosissamme voittaa. Voisi sitä nyt edes yrittää!!!
Poikien liikuntatunnilla taas lähes kaikki yrittää ottaa tosissaan sen liikkumisen ja kilpailuhenki on kova. Toki aina poikien joukosta löytyy myös niitä heikompia ja ne voisi ihan hyvin siirtyä tyttöjen liikuntatunnille.
Koska sinun päänsisäisessä maailmassasihan tytöt eivät ilmeisesti siis voi haluta liikkua kovaa ja kilpailullisesti, eivätkä ainakaan osata pallopelejä tai muita "oikeita" liikuntalajea? Millä tavalla olisi oikein ja kohtuullista mielestäsi niitä liikunnassa hyviä tyttöjä kohtaan, että sinne tulisi liikunnassa paskojen tyttöjen lisäksi vielä sakki liikunnassa paskoja poikia liikuntatunteja "pilaamaan"? Ja olisiko muka näille paskoille pojille sitten jotenkin helpompaa, kun tytöt juoksisivat yli ja ohi ja huokailisivat tuskastuneina, kun tuo köntys ei mitään osaa ja on vain tiellä?
Ja kyllä, näin aikuisena tajuan, etteivät ne koulun liikuntatunnit varmasti olleet kivoja ja mieltä ylentäviä kokemuksia liikunnassa heikoimmille, kun valittiin aina viimeisenä, pitkin hampain joukkueeseen ja koko ajan varmasti tunsi olevansa tiellä ja hidas ja huono. Mutta kyllä ne olivat melkoista kidutusta tällaiselle joukkuelajeja harrastaneelle, muutenkin hyvällä liikkujalle, kun tuntui, etteivät jotkut viitsineet edes vähää alusta yrittää, vaan seisoivat tumput suorassa keskellä kentää ja korkeintaan väistetivät palloa, jos sitä yritti heille syöttää. Tuntui kuin olisi päässyt taivaaseen, kun siirtyi urheilulukioon, jossa liikuntatunneilla olivat tytöt ja pojat yhdessä ja kaikki yrittivät tosissaan. Oli kivaa, tuli hiki ja kaikilla oli hyvä mieli. Tasoryhmät olisi hieno ratkaisu, mutta ne eivät saa perustua sukupuoleen, vaan oikeasti osaamiseen ja harrastuneisuuteen.
Tytöt ei osaa pelata kovaa ja kilpailullisesti, eikä myöskään tytöt osaa palloilupelejä yhtä hyvin kuin pojat. Tämä on fakta eikä mikään naisia/tyttöjä mollaava viesti.
Miehet/pojat ovat naisia/tyttöjä fyysisempiä, miehillä/pojilla on parempi motoriikka, miehet/pojat ovat agressiivisempia, miehet/pojat on kilpailuhenkisempiä... jne.
Mieti nyt vähän jos tyttöjä laitettaisiin pelaamaan poikien sekaan vaikka sählyä, siitä ei tulisi juuri mitään kun heidän edellämainitut taidot ovat huonompia kuin poikien.
No, tyttönä, joka koko lukioaikansa pelasi sitä sählyä, lentopalloa, koripalloa, jalkapalloa, pesäpalloa ja ties mitä muuta urheilijapoikien kanssa samoilla liikuntatunneilla, voi kertoa, että oikein hyvä siitä tuli. Siellä olivat sekaisin niin 190 cm/100 kg lätkänpelaajapojat kuin me vähän pienemmät jalkapalloilijatytöt kuin myös ne voimistelija- ja telinevoimistelija tytät ja pojat ja kaikki muutkin lajiin ja sukupuoleen katsomatta. Osa osasi jotain lajia paremmin, toiset toisia, mutta kun kaikki olivat urheilullisia ja täysjärkisiä, ei sukupuoli aiheuttanut mitään ongelmia missään vaiheessa. Joo, ne lätkäpoikien iskulyönnit lentopallossa jätti mustelmat, mutta ei niitä yksikään tyttö väistänyt. Eikä saanut yksikään poika traumoja siitä, jos jalkapallossa tai koripallossa lajia harrastavat tytöt menivätkin välillä yli ja ohi vauhdilla. Mutta sinun kaltaisellesi voisin kuvitella olevan henkisesti turhan traumaattista, kun joutuisit liikuntatunnilla toteamaan, ettet sukupuolestasi huolimatta olekaan niin ylivertainen urheilija kuin kuvittelet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä nautin liikunnasta. Jopa niistä peruskoulun liikuntatunneista. Mutta en nauttinut muiden oppilaiden kiusaamisesta.
Koulukiusaaminen jatkuu 9 vuotta putkeen (koko peruskouluajan) mutta liikuntatunteja on vain pari kertaa viikossa. Olisin itse mieluummin suorittanut peruskoulun niin, että JOKAINEN oppitunti on liikuntatunti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsytti suunnattomasti koulussa ne tytöt jotka seisoi maila kädessä ja katseli kelloa.. sitten ihmettelivät kun meitä ärsytti jotka halusimme numeron ja yritimme tosissamme voittaa. Voisi sitä nyt edes yrittää!!!
Poikien liikuntatunnilla taas lähes kaikki yrittää ottaa tosissaan sen liikkumisen ja kilpailuhenki on kova. Toki aina poikien joukosta löytyy myös niitä heikompia ja ne voisi ihan hyvin siirtyä tyttöjen liikuntatunnille.
Koska sinun päänsisäisessä maailmassasihan tytöt eivät ilmeisesti siis voi haluta liikkua kovaa ja kilpailullisesti, eivätkä ainakaan osata pallopelejä tai muita "oikeita" liikuntalajea? Millä tavalla olisi oikein ja kohtuullista mielestäsi niitä liikunnassa hyviä tyttöjä kohtaan, että sinne tulisi liikunnassa paskojen tyttöjen lisäksi vielä sakki liikunnassa paskoja poikia liikuntatunteja "pilaamaan"? Ja olisiko muka näille paskoille pojille sitten jotenkin helpompaa, kun tytöt juoksisivat yli ja ohi ja huokailisivat tuskastuneina, kun tuo köntys ei mitään osaa ja on vain tiellä?
Ja kyllä, näin aikuisena tajuan, etteivät ne koulun liikuntatunnit varmasti olleet kivoja ja mieltä ylentäviä kokemuksia liikunnassa heikoimmille, kun valittiin aina viimeisenä, pitkin hampain joukkueeseen ja koko ajan varmasti tunsi olevansa tiellä ja hidas ja huono. Mutta kyllä ne olivat melkoista kidutusta tällaiselle joukkuelajeja harrastaneelle, muutenkin hyvällä liikkujalle, kun tuntui, etteivät jotkut viitsineet edes vähää alusta yrittää, vaan seisoivat tumput suorassa keskellä kentää ja korkeintaan väistetivät palloa, jos sitä yritti heille syöttää. Tuntui kuin olisi päässyt taivaaseen, kun siirtyi urheilulukioon, jossa liikuntatunneilla olivat tytöt ja pojat yhdessä ja kaikki yrittivät tosissaan. Oli kivaa, tuli hiki ja kaikilla oli hyvä mieli. Tasoryhmät olisi hieno ratkaisu, mutta ne eivät saa perustua sukupuoleen, vaan oikeasti osaamiseen ja harrastuneisuuteen.
Tytöt ei osaa pelata kovaa ja kilpailullisesti, eikä myöskään tytöt osaa palloilupelejä yhtä hyvin kuin pojat. Tämä on fakta eikä mikään naisia/tyttöjä mollaava viesti.
Miehet/pojat ovat naisia/tyttöjä fyysisempiä, miehillä/pojilla on parempi motoriikka, miehet/pojat ovat agressiivisempia, miehet/pojat on kilpailuhenkisempiä... jne.
Mieti nyt vähän jos tyttöjä laitettaisiin pelaamaan poikien sekaan vaikka sählyä, siitä ei tulisi juuri mitään kun heidän edellämainitut taidot ovat huonompia kuin poikien.No, tyttönä, joka koko lukioaikansa pelasi sitä sählyä, lentopalloa, koripalloa, jalkapalloa, pesäpalloa ja ties mitä muuta urheilijapoikien kanssa samoilla liikuntatunneilla, voi kertoa, että oikein hyvä siitä tuli. Siellä olivat sekaisin niin 190 cm/100 kg lätkänpelaajapojat kuin me vähän pienemmät jalkapalloilijatytöt kuin myös ne voimistelija- ja telinevoimistelija tytät ja pojat ja kaikki muutkin lajiin ja sukupuoleen katsomatta. Osa osasi jotain lajia paremmin, toiset toisia, mutta kun kaikki olivat urheilullisia ja täysjärkisiä, ei sukupuoli aiheuttanut mitään ongelmia missään vaiheessa. Joo, ne lätkäpoikien iskulyönnit lentopallossa jätti mustelmat, mutta ei niitä yksikään tyttö väistänyt. Eikä saanut yksikään poika traumoja siitä, jos jalkapallossa tai koripallossa lajia harrastavat tytöt menivätkin välillä yli ja ohi vauhdilla. Mutta sinun kaltaisellesi voisin kuvitella olevan henkisesti turhan traumaattista, kun joutuisit liikuntatunnilla toteamaan, ettet sukupuolestasi huolimatta olekaan niin ylivertainen urheilija kuin kuvittelet.
Aika huonossa kunnossa "pojat" on jos ne ei pärjää tytöille liikunnassa.
Todellisessa elämässä tytöt ei pärjää pojille liikunnassa, ne jää poikien jalkoihin.
Taidat olla feikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa kiusaamisella on pitkät perinteet. Liikuntatunnit on vain yksi osa sitä.
Vierailija kirjoitti:
Kasvattakaa itse lapsenne. Opettakaa heidät liikkumaan. Jos lastanne kiusataan, opettakaa häntä suhtautumaan siihen oikein. Opettajat ovat aika kädettömiä kiusaamisen suhteen, ja jotkut opettajat jopa kiusaavat. Yleensä lapsia kiusataan myös muilla tunneilla, eikä pelkästään liikuntatunneilla. Minua kiusattiin koko peruskoulun ajan, enkä harrastanut vapaa-ajalla liikuntaa, ja siksi olikin hyvä, että edes koulussa tuli liikuttua. En ollut liikunnassa paras enkä huonoin, ja jos jotkut yrittivät liikuntatunnilla piikitellä, olivat he yleensä niitä, jotka vapaa-ajallakin juoksivat pitkiä lenkkejä tai pelasivat jääpalloa. Haistatin heille, mitäpä sen väliä vaikka olin heitä huonompi. He puolestaan olivat huonompia jossain muussa.
tuossa tulee tuo kultuurinen seikka selväksi.
Hyvin miehinen rakennelma ja hierarkinen. Sekä koululaitos että armeija.
Molemmat ovat myös sosialistisia luonteeltaan, koska ovat pakollisia ja ne kustannetaan verovaroin.
Olisiko aika keksiä jotain muuta ja ehkä löytää liikunnastakin ja oppimisesta myös jotain muuta kuin kilpailullinen asetelma siitä kuka on paras ja älykkäin.
Se ei hyödytä yhteisöä että joukosta löytyy joku luonnehäiriöinen joka on paras kaikessa.
Yllättäen johtajissa on usein niitä jotka kuvittelee olevansa muita mahtavampia ja se oikeuttaa johtoaseman ja muiden hyväksikäytön.
Koko asetelma palvelee vain vanhaa sairasta antiikin yksinvaltiaan ihannointia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsytti suunnattomasti koulussa ne tytöt jotka seisoi maila kädessä ja katseli kelloa.. sitten ihmettelivät kun meitä ärsytti jotka halusimme numeron ja yritimme tosissamme voittaa. Voisi sitä nyt edes yrittää!!!
Poikien liikuntatunnilla taas lähes kaikki yrittää ottaa tosissaan sen liikkumisen ja kilpailuhenki on kova. Toki aina poikien joukosta löytyy myös niitä heikompia ja ne voisi ihan hyvin siirtyä tyttöjen liikuntatunnille.
Koska sinun päänsisäisessä maailmassasihan tytöt eivät ilmeisesti siis voi haluta liikkua kovaa ja kilpailullisesti, eivätkä ainakaan osata pallopelejä tai muita "oikeita" liikuntalajea? Millä tavalla olisi oikein ja kohtuullista mielestäsi niitä liikunnassa hyviä tyttöjä kohtaan, että sinne tulisi liikunnassa paskojen tyttöjen lisäksi vielä sakki liikunnassa paskoja poikia liikuntatunteja "pilaamaan"? Ja olisiko muka näille paskoille pojille sitten jotenkin helpompaa, kun tytöt juoksisivat yli ja ohi ja huokailisivat tuskastuneina, kun tuo köntys ei mitään osaa ja on vain tiellä?
Ja kyllä, näin aikuisena tajuan, etteivät ne koulun liikuntatunnit varmasti olleet kivoja ja mieltä ylentäviä kokemuksia liikunnassa heikoimmille, kun valittiin aina viimeisenä, pitkin hampain joukkueeseen ja koko ajan varmasti tunsi olevansa tiellä ja hidas ja huono. Mutta kyllä ne olivat melkoista kidutusta tällaiselle joukkuelajeja harrastaneelle, muutenkin hyvällä liikkujalle, kun tuntui, etteivät jotkut viitsineet edes vähää alusta yrittää, vaan seisoivat tumput suorassa keskellä kentää ja korkeintaan väistetivät palloa, jos sitä yritti heille syöttää. Tuntui kuin olisi päässyt taivaaseen, kun siirtyi urheilulukioon, jossa liikuntatunneilla olivat tytöt ja pojat yhdessä ja kaikki yrittivät tosissaan. Oli kivaa, tuli hiki ja kaikilla oli hyvä mieli. Tasoryhmät olisi hieno ratkaisu, mutta ne eivät saa perustua sukupuoleen, vaan oikeasti osaamiseen ja harrastuneisuuteen.
Tytöt ei osaa pelata kovaa ja kilpailullisesti, eikä myöskään tytöt osaa palloilupelejä yhtä hyvin kuin pojat. Tämä on fakta eikä mikään naisia/tyttöjä mollaava viesti.
Miehet/pojat ovat naisia/tyttöjä fyysisempiä, miehillä/pojilla on parempi motoriikka, miehet/pojat ovat agressiivisempia, miehet/pojat on kilpailuhenkisempiä... jne.
Mieti nyt vähän jos tyttöjä laitettaisiin pelaamaan poikien sekaan vaikka sählyä, siitä ei tulisi juuri mitään kun heidän edellämainitut taidot ovat huonompia kuin poikien.No, tyttönä, joka koko lukioaikansa pelasi sitä sählyä, lentopalloa, koripalloa, jalkapalloa, pesäpalloa ja ties mitä muuta urheilijapoikien kanssa samoilla liikuntatunneilla, voi kertoa, että oikein hyvä siitä tuli. Siellä olivat sekaisin niin 190 cm/100 kg lätkänpelaajapojat kuin me vähän pienemmät jalkapalloilijatytöt kuin myös ne voimistelija- ja telinevoimistelija tytät ja pojat ja kaikki muutkin lajiin ja sukupuoleen katsomatta. Osa osasi jotain lajia paremmin, toiset toisia, mutta kun kaikki olivat urheilullisia ja täysjärkisiä, ei sukupuoli aiheuttanut mitään ongelmia missään vaiheessa. Joo, ne lätkäpoikien iskulyönnit lentopallossa jätti mustelmat, mutta ei niitä yksikään tyttö väistänyt. Eikä saanut yksikään poika traumoja siitä, jos jalkapallossa tai koripallossa lajia harrastavat tytöt menivätkin välillä yli ja ohi vauhdilla. Mutta sinun kaltaisellesi voisin kuvitella olevan henkisesti turhan traumaattista, kun joutuisit liikuntatunnilla toteamaan, ettet sukupuolestasi huolimatta olekaan niin ylivertainen urheilija kuin kuvittelet.
Aika huonossa kunnossa "pojat" on jos ne ei pärjää tytöille liikunnassa.
Todellisessa elämässä tytöt ei pärjää pojille liikunnassa, ne jää poikien jalkoihin.
Taidat olla feikki.
Pistäpä viestiä vaikka Mäkelänrinteen lukio rehtorille ja kysäisepä, miten siellä edelleen hoidetaan liikuntatunnit. Ja onko koskaan ollut ongelmia siitä, että tytöt ja pojat ovat yhdessä. Jatketaan sen jälkeen keskustelua. Itse veikkaisin, että sinä et olisi pärjännyt noilla liikuntatunneilla edes vähää alusta ja olisit lähtenyt kotiin itkien, kun "jumppaajatytöt" olisivat pyyhkineet sinulla lattiaa lajissa kuin lajissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvattakaa itse lapsenne. Opettakaa heidät liikkumaan. Jos lastanne kiusataan, opettakaa häntä suhtautumaan siihen oikein. Opettajat ovat aika kädettömiä kiusaamisen suhteen, ja jotkut opettajat jopa kiusaavat. Yleensä lapsia kiusataan myös muilla tunneilla, eikä pelkästään liikuntatunneilla. Minua kiusattiin koko peruskoulun ajan, enkä harrastanut vapaa-ajalla liikuntaa, ja siksi olikin hyvä, että edes koulussa tuli liikuttua. En ollut liikunnassa paras enkä huonoin, ja jos jotkut yrittivät liikuntatunnilla piikitellä, olivat he yleensä niitä, jotka vapaa-ajallakin juoksivat pitkiä lenkkejä tai pelasivat jääpalloa. Haistatin heille, mitäpä sen väliä vaikka olin heitä huonompi. He puolestaan olivat huonompia jossain muussa.
tuossa tulee tuo kultuurinen seikka selväksi.
Hyvin miehinen rakennelma ja hierarkinen. Sekä koululaitos että armeija.
Molemmat ovat myös sosialistisia luonteeltaan, koska ovat pakollisia ja ne kustannetaan verovaroin.
Olisiko aika keksiä jotain muuta ja ehkä löytää liikunnastakin ja oppimisesta myös jotain muuta kuin kilpailullinen asetelma siitä kuka on paras ja älykkäin.
Se ei hyödytä yhteisöä että joukosta löytyy joku luonnehäiriöinen joka on paras kaikessa.
Yllättäen johtajissa on usein niitä jotka kuvittelee olevansa muita mahtavampia ja se oikeuttaa johtoaseman ja muiden hyväksikäytön.
Koko asetelma palvelee vain vanhaa sairasta antiikin yksinvaltiaan ihannointia.
Narskuille hyvä ympäristö terrorisoida muita.
Vierailija kirjoitti:
Armeijaa kopioidaan, koska se on toimiva järjestelmä. Ylipainoisia on paljon, koska siitä ei nöyryytetä tarpeeksi.
Armeijassa on lihavimmille alimman tason liikuntaharjoitusta, ryhmänä erikseen peruskuntoisista. Eli toisin sanoen kouluissa ei kopioida armeijaa vaikka pitäisi.
Vierailija kirjoitti:
En muista omasta lapsuudesta että liikuntatunneilla kukaan olisi kiusannut toista. Johtui varmaan siitä että vielä ennen säkimpikin lapsi omasi jonkinlaista mielenlujuutta ja halua näyttää että pärjää.
Nykyään saa harrastaa liikuntaa ihan farkuissakin. Suurin osa näyttäisi olevan farkuissa.
Ennen opettaja oli se fasisti joka kiusasi jos verryttelyasu puuttui. Piti sisäliikunnassakin tulla saliin pitkissäkalsareissa.
se jos mikä on pilkkaamista ja kiusaamista.
Hieno esimerkki jälleen miten miehinen laitos oikein puoltaa simputusta ja nöyryytystä.
Mikäs siinä kun muut pojat vaan nauraa niille joilla oli pitkätkalsarit jalassa.
Mitään perusteita ei löytynyt sille. Farkut jalassa nyt saa spagaatinkin jos on notkea. Eli ei farkuissa ole mitään käytännön estettä tehdä ja liikkua.
Olen joskus juossutkin farkuissa lenkkejä, kun piti säästää opiskeluaikana. Ei ne suuret tulot vaan pienet menot.
Toki aina näki möllöttäjiä että "kato toi juoksee farkut jalassa oho".
Suomi on kunnon kyttääjien ja fasistejen maa. Täällä ei edes ymmärretä yksilönvapauksia.
Kuvitellaan että pitää tehdä kuten muutkin tekee ja pitää olla kuten muutkin on.
No fhitty ei tarvi. Jokainen voi olla rauhassa vapaasti oma itsensä.
Alue: Aihe vapaa
Mulla on poika, joka syntyi keskosena ja tämän takia hänellä on motorista heikkoutta. Sinun mielestäsi oikein on, että hänet siirrettäisiin pois muiden poikien tieltä eli oikein alleviivattaisiin hänen huonouttaan? Hän kun ei itse ole valinnut ongelmiaan, haluaa pelata samoja pelejä kaverien kanssa eikä varmasti ainakaan halua kömpelyytensä takia miksikään silmätikuksi.
Kyllä se on poikienkin hyvä huomata ja tajuta, että on monentasoista liikkujaa ja oppia huomioimaan muita.