IS hox! Miksi KOULUliikuntaa ei muuteta, vaikka se todistetusti traumatisoi?
Olen kuullut aikuisten tuttavieni kertovan, että he eivät ole koko aikuisiällä harrastaneet koskaan minkäänlaista liikuntaa, koska aikanaan koululiikunta on ollut niin vastenmielistä. Moni nuori menettää itsetuntonsa ja liikunnan ilon siinä, että -ei niin hyvänä pelaajana- on tullut aina valituksi joukkueisiin viimeisenä, tai liikuntatunnilla luokkakaverit ovat nauraneet ja palkanneet.
Tämä on tunnettu ilmiö jo vuosikymmeniä, mutta MIKSI sen annetaan jatkua vielä 2020 -luvulla??
Omien lapsieni koulussa tunnutaan tänäkin päivänä keskittyvän luokkien ja koulujen välisiin kilpailuihin ja turnauksiin. Niihin valitut oppilaat ovat etusijalla ja treenataan esim. jalkapalloturnaukseen ihan tosissaan. Muille oppilaille ei niin väliä, kunhan ovat poissa tieltä liikuntatunneilla... tämä on omien lasteni ja heidän kavereidensa kokemus.
Alaluokalla olevaa tyttöäni kiusataan liikuntatunneilla, häntä nimitellään, nauretaan ja hänet jätetään pelien ulkopuolelle. Olen ottanut yhteyttä koulun liikunnanopettajan ja kertonut ongelmasta, hän vähätteli asiaa, eikä ole tytön kertoman mukaan mitenkään puuttunut siihen tunneilla. Kehoitin tyttöä itse puhumaan opettajalle uudelleen, mutta opettaja oli vain sanonut, että tytön tulee itse olla aktiivisempi tunnilla.
Kuitenkin liikuntapäivänä kotiin tulee masentunut, joskus itkuinen lapsi, joka kertoo, että hänelle ei pallopelissä syötetä ja toiset tytöt käskevät edestä pois ja tönivät tahallaan.
Eikö opettajan tehtävä olisi tehdä koululiikunnasta mukavaa ja tasapuolista kaikille? Eikö kilpaurheilun voisi jättää seurojen tehtäväksi ja koululiikunnassa keskittyä perustaitojen opettamiseen? Tottakai koulussa on jo valmiita harrastajia esim. poikien jääkiekossa ja ymmärrän, että he pelaavat eritasoista peliä, kuin ne, jotka eivät vapaa-ajallaan luistele. Mutta eikö oppilaan oikeus ole silti saada opetusta luistelutaidoissa ja jääkiekon peluussa, eikä olettaa, että esim. kaikki pojat ovat hakeneet opin jo vapaa-ajallaan ja koulussa sitten keskitytään pelkkään pelaamiseen ja vieläpä niiden parhaiden ehdoilla?
Entä voisiko oppilaita jakaa tasoryhmiin? Eikö siten saataisi kaikille tasapuolinen opetus oman tason mukaisesti?
Toivoisin tästä asiasta laajaa keskustelua ja nimenomaan näiden kiusattujen ja heikompien näkökulmasta ja oikeudesta liikunnan iloon.
Toivoisin, että Ilta-Sanomat nostaisi asian ihan valtakunnan laajuiseksi puheenaiheeksi, tekisi vaikka ison asiantuntevan jutun lehteen.
Kansanterveyden kannalta olisi merkittävä asia, että koululiikunta koettaisiin positiivisena ja siellä saisi tutustua eri lajeihin ja kukin löytäisi oman liikuntamuotonsa ilman kilpailupaikkoa.
Kommentit (202)
Vierailija kirjoitti:
Liikunta on vain olennaisempaa ja olennaisempaa lapsille mitä enemmän teknologia kehittyy. Liikunta koulussa on tarpeellista ja vain hyväksi kaikille. Ei se koulun tai liikunnan vika ole että kostoksi päätätte ettette liiku sitten enää ikinä. Teette vain karhunpalveluksen itsellenne. Syyllinen liikkumattomuuteeen on ihminen itse ei koulu eikä liikunta siellä.
Naurettava ajatus että kostoksi jättäisi liikkumatta. Minä löysin liikunnan ilon nelikymppisenä vasta kun krempat pakottivat siihen. Sitä ennen ajatus oli että olen maailman huonoin ja hävettävin liikunnassa eikä onnistumisen tai mielihyvin mahdollisuutta ole, olinhan se joka aina valittiin viimeisenä joukkueisiin ja oli cooperin testissä viimeinen heti ennen astmapotilasta. Jolla liikunta yhdistyi ennen kaikkea nöyryytyksen tunteeseen eikä hyvään oloon. Noh, liikunta on mahtavaa. Harmi että meni 40 vuotta ennen kuin ymmärsin tämän.
Vit.tu mitä änkytystä. Liika oli peruskoulun ja lukion suola. T. Aina 10 ja paras joka lajissa. Toki oli lukuaineetkin 8-10 mutta kyllä parhaat muistot jäi liikasta.
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsytti suunnattomasti koulussa ne tytöt jotka seisoi maila kädessä ja katseli kelloa.. sitten ihmettelivät kun meitä ärsytti jotka halusimme numeron ja yritimme tosissamme voittaa. Voisi sitä nyt edes yrittää!!!
Poikien liikuntatunnilla taas lähes kaikki yrittää ottaa tosissaan sen liikkumisen ja kilpailuhenki on kova. Toki aina poikien joukosta löytyy myös niitä heikompia ja ne voisi ihan hyvin siirtyä tyttöjen liikuntatunnille.
Koululikunta on parhaimmillaaan vain yhdessäoloa ja kevyttä liikkumista eikä siellä todellakaan mennä mikään taidon ja peremmuuden mukaan. Sellainen joka harrastaa urheilua ei saa koululiikunnasta sitä mitä urheilustan odottaa.
Sellainen ei ryhmityksilläkään mahdollistuisi suurin osa ei osaa niitä lajeja kuin joku joka kyseistä lajia harrastaa.
Ihan sama kuin väittäisi että musiikkia harrastavan mukaan mennään musiikkitunnilla. Musiikkia harrastava on muuta luokkaa niin paljon edellä ettei se musiikin tunti tuo mitään uutta sitä harrastavalle.
Sama on liikunnassa. Kevyttä perusoppia siellä koulun tunneilla saa ja siten tunnit menee keskiarvoisen osaamisen mukaan ei minkään pro tason.
Sadat tuhannet suomalaiset miehet ovat käyneet armeijan ja ainakin ennen vanhaan kyyti siellä oli kylmää. Läskit ja muut saivat vinkua porukan mukana ilman armoa, usein vielä niin, että koko porukkaa rangaistiin sen heikoimmasta lenkistä. Pahimmassa tapauksessa heikkoa lenkkiä kuritti niin esimiehet kuin vertaiset, eikä sieltä päässyt kotiin karkuun. Silti en ole kuullut miesten vinkuvan asiasta samaan tyyliin kuin naisten jostakin koululiikunnasta. Omituista.
Vierailija kirjoitti:
Sadat tuhannet suomalaiset miehet ovat käyneet armeijan ja ainakin ennen vanhaan kyyti siellä oli kylmää. Läskit ja muut saivat vinkua porukan mukana ilman armoa, usein vielä niin, että koko porukkaa rangaistiin sen heikoimmasta lenkistä. Pahimmassa tapauksessa heikkoa lenkkiä kuritti niin esimiehet kuin vertaiset, eikä sieltä päässyt kotiin karkuun. Silti en ole kuullut miesten vinkuvan asiasta samaan tyyliin kuin naisten jostakin koululiikunnasta. Omituista.
Vertaus toimisi jos ihmiset voisivat suorittaa koko elämän mittaisen liikuntatarpeen armeijan pituisessa jaksossa ja se olisi sitten siinä. Mutta kun se ei mee näin. Pitäisi saada ihmiset motivoitumaan koko loppuelämän mittaiseen liikkumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Sadat tuhannet suomalaiset miehet ovat käyneet armeijan ja ainakin ennen vanhaan kyyti siellä oli kylmää. Läskit ja muut saivat vinkua porukan mukana ilman armoa, usein vielä niin, että koko porukkaa rangaistiin sen heikoimmasta lenkistä. Pahimmassa tapauksessa heikkoa lenkkiä kuritti niin esimiehet kuin vertaiset, eikä sieltä päässyt kotiin karkuun. Silti en ole kuullut miesten vinkuvan asiasta samaan tyyliin kuin naisten jostakin koululiikunnasta. Omituista.
No ainakin nykyään armeija on kunnon leikkokoulu vailla haasteita tai kuria.
Ei armeija ole enään samanlainen paikka kuin vaikka 1980-luvulla.
Armeijan pystyy nykyään suorittamaan oikeastaan ihan kuka vain.
M29
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sadat tuhannet suomalaiset miehet ovat käyneet armeijan ja ainakin ennen vanhaan kyyti siellä oli kylmää. Läskit ja muut saivat vinkua porukan mukana ilman armoa, usein vielä niin, että koko porukkaa rangaistiin sen heikoimmasta lenkistä. Pahimmassa tapauksessa heikkoa lenkkiä kuritti niin esimiehet kuin vertaiset, eikä sieltä päässyt kotiin karkuun. Silti en ole kuullut miesten vinkuvan asiasta samaan tyyliin kuin naisten jostakin koululiikunnasta. Omituista.
Vertaus toimisi jos ihmiset voisivat suorittaa koko elämän mittaisen liikuntatarpeen armeijan pituisessa jaksossa ja se olisi sitten siinä. Mutta kun se ei mee näin. Pitäisi saada ihmiset motivoitumaan koko loppuelämän mittaiseen liikkumiseen.
Mutta miksi ne miehet ei valita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sadat tuhannet suomalaiset miehet ovat käyneet armeijan ja ainakin ennen vanhaan kyyti siellä oli kylmää. Läskit ja muut saivat vinkua porukan mukana ilman armoa, usein vielä niin, että koko porukkaa rangaistiin sen heikoimmasta lenkistä. Pahimmassa tapauksessa heikkoa lenkkiä kuritti niin esimiehet kuin vertaiset, eikä sieltä päässyt kotiin karkuun. Silti en ole kuullut miesten vinkuvan asiasta samaan tyyliin kuin naisten jostakin koululiikunnasta. Omituista.
Vertaus toimisi jos ihmiset voisivat suorittaa koko elämän mittaisen liikuntatarpeen armeijan pituisessa jaksossa ja se olisi sitten siinä. Mutta kun se ei mee näin. Pitäisi saada ihmiset motivoitumaan koko loppuelämän mittaiseen liikkumiseen.
Mutta miksi ne miehet ei valita?
Jaa että miehet ei valita armeijasta :D. Et oo tosissasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sadat tuhannet suomalaiset miehet ovat käyneet armeijan ja ainakin ennen vanhaan kyyti siellä oli kylmää. Läskit ja muut saivat vinkua porukan mukana ilman armoa, usein vielä niin, että koko porukkaa rangaistiin sen heikoimmasta lenkistä. Pahimmassa tapauksessa heikkoa lenkkiä kuritti niin esimiehet kuin vertaiset, eikä sieltä päässyt kotiin karkuun. Silti en ole kuullut miesten vinkuvan asiasta samaan tyyliin kuin naisten jostakin koululiikunnasta. Omituista.
Vertaus toimisi jos ihmiset voisivat suorittaa koko elämän mittaisen liikuntatarpeen armeijan pituisessa jaksossa ja se olisi sitten siinä. Mutta kun se ei mee näin. Pitäisi saada ihmiset motivoitumaan koko loppuelämän mittaiseen liikkumiseen.
Mutta miksi ne miehet ei valita?
Jaa että miehet ei valita armeijasta :D. Et oo tosissasi.
En muista yhtään miestä joka ei olis valittanut kun on tullut armeijasta puhe. Aika moni on niin veetuuntunut ettei edes halua puhua koko asiasta.
Joo siis emmäkää tykkää mistään ku mua kiusattiin joka tunnilla. En tykänny ees välitunneista ku sielläki kiusattiin. Ja netissä tuntemattomatki kiusas! Kielletään koulut ja netti!
Armeija ei liity nyt aloitukseen mitenkään. Menkää eri ketjuun vänkäämään armeijasta, tämä ketju koskee koululiikuntaa.
Ymmärrän tuon ongelman. Samanlainen ongelma on vain monessa muussakin aineessa. Ei niin lahjakkaat/motivoituneet joutuvat suorittamaan muiden seuratessa, tulevat ehkä jopa nöyryytetyksi tunneilla parempien edessä tai viimeistään arvestelussa heidät lytätään.
Itse olen saanut traumoja musiikin ja käsitöiden tunnilla. Tiedän ihmisiä, jotka pelkää/vihaa matikkaa ja/tai englantia samoista syistä. Jostain kumman syystä muiden aineiden kohdalla sitä ei nähdä järjestelmän ongelmana vaan juuri liikunnassa. Miksi näin?
Kävin ala- ja yläasteet 90-luvulla ja kyllä liikunta oli sitä pahinta kidutusta. Ensin pakotetaan pelaamaan jotain peliä, jota ei osaa, kun ei koskaan saa rauhassa harjoitella. Esimerkiksi pesäpallo on aika pirun haastavaa, kun vain annetaan viimeisenä joukkueeseen valitulle lapselle maila käteen ja sanotaan että lyöpä kunnari.
Siinä sitten luokan kovikset tuijottavat ja huutelevat läskiä (olin laiha), ja tietenkin siihen jengiin kuuluva syöttäjä yrittää hämätä parhaansa mukaan. Kun lyöt ohi, koko luokka räjähtää nauramaan. Koko lopputunnin ajan sinua tuupitaan ja nimitellään aina tilaisuuden tullen. Huudetaan että tapa ittes.
90 minuuttia kestäneen kidutuksen jälkeen sinun täytyy mennä näiden kiusaajien kanssa alasti suihkuun.
Kukaan aikuinen ei haluaisi tällaista kohtelua - miksi lapsena piti kestää tätä 9 vuotta? Vasta lukiossa sain olla liikuntatunnilla rauhassa, mutta tuhot oli jo tehty. Edelleenkään en liiku muiden nähden, treenaan vain yksin kotona.
Vierailija kirjoitti:
Huonokuntoiset pojat pitäisi laittaa tyttöjen liikuntatunnille. Toki se voi olla poikien mielestä nöyryyttävää kun ne laitetaan tyttöjen liikuntatunnille mutta normaalikuntoiset pojat sekä hyväkuntoiset pojat kärsii siitä jos liikuntatunnilla on niitä heikkokuntoisia.
Joukkuelajeissa niistä heikkokuntoisista pojista on vain hallaa muille.
Eli liikuntatunnit pitäisi järjestää niin että:
Tytöt ja ne muutamat heikkokuntoiset pojat liikkuu keskenään ja loput pojat keskenään.
Miksi palstan naiset vastustaa sitä että huonokuntoiset pojat siirtyisivät tyttöjen liikuntatunnille?
Tässä voittaisi kaikki jos ne pojat ketkä ei pärjää poikienliikunnassa siirtyisi tyttöjen liikuntatunnille.
Siinä oikeasti kärsii poikien liikunta joukkuelajeissa jos ne heikkokuntoiset pojat ovat siellä kentällä vain tiellä.
Ainiin, kyse on pojista niin heidän hyvinvoinnin eteen ei saa tehdä mitään?
Joku heitti ajatuksen, että ei olisi tytöt/pojat jakoa, vaan olisi kilpaviettiset ryhmä ja harrastelija/eri lajeja kokeileva ryhmä, tämä on hieno idea, kannatan!
Sen sijaan joku valopää (tod.näk.itse jääkiekkoa harrastava joukkueurheilija) ehdotti, että olisi kovien (=oikeiden) poikien ryhmä ja sitten ne heikot pojat pantaisiin tyttöjen ryhmään. Just joo, että kiusataan ja leimataan sitä yksilöliikkujapoikaa oikein porukalla ja koulunkin toimesta vieläkin enemmän. Hei mammari mee tyttöjen tunnille, kun et mitään osaa.
Tässä juuri näkee tämän kiusaajien ajattelutavan, jos ei ole täysillä harrastaja, on tiellä.
Muistelen, että uskoni koululiikuntaan palasi yläasteella.
Olin keskinkertainen joukkueurheilija, muuta en oikein osannut. Korista, jalista, lätkää... Kunhan mentiin viihdyin. Aina oli jaot, eikä kukaan huudellut bestiksiään luokseen.
Uimiset ja juoksut sitten taas kilpailua itseään vastaan, ei toisia. Paljonko olin kehittynyt vuoden aikana.
Ilokseni olen huomannut, että omien lasten liikunnat ovat olleet saman henkisiä. Ei näillä lle vaikeuksia osallistua tunteihin.. kun taas kummankin luokalla on näitä laiskamatoja, jotka makaavat ja valittavat. Välillä saavat tunnit pilattua vaan läsnäolollaan. Omassa lapsuudessa ei ollut puhettakaan, että siellä joktkut vaan aukoo päätään, kun ei huvita liikkua.
Sitä ihmetellyt opeille, että eikö näitä sitten saa poistettua tunnilta? Pahahan se on pururadalla ketään poistaa, kun perässä tulee kuitenkin ja suu käy.
Onhan vanhempien kanssa juteltu, mutta mitään muutosta ei tapahdu.
Israelissa naisillakin on 2 vuoden mittainen pakollinen asepalvelus. Eikä ne tytöt valita. Hävetkää te jotka ulisette jostakin koululiikunnasta.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän tuon ongelman. Samanlainen ongelma on vain monessa muussakin aineessa. Ei niin lahjakkaat/motivoituneet joutuvat suorittamaan muiden seuratessa, tulevat ehkä jopa nöyryytetyksi tunneilla parempien edessä tai viimeistään arvestelussa heidät lytätään.
Itse olen saanut traumoja musiikin ja käsitöiden tunnilla. Tiedän ihmisiä, jotka pelkää/vihaa matikkaa ja/tai englantia samoista syistä. Jostain kumman syystä muiden aineiden kohdalla sitä ei nähdä järjestelmän ongelmana vaan juuri liikunnassa. Miksi näin?
Koska se käsitöiden tai musiikin harrastamattomuus ei ole kansanterveydellinen ongelma. Se ettei liikuta on, ja iso, ja jos saataisin kaikki ihmiset pitämään liikunnasta ja kokemaan se itselleen tärkeäksi, olisi valtava kansantaloudellinen hyöty.
Mielestäni harkitsemien arvoinen idea olisi että tyttöjen ja poikien omiin ryhmiin erottelun sijaan järjestettäisiin edes kahta erilaista liikuntaa yhtä aikaa. Yksi ryhmä kilpailisi ja toinen liikkuisi rennommin, ja jokainen saisi itse valita kumpaan menee. On huomattavasti helpompi heikomman liikkujan tehdä omaan tahtiin punnerruksia kuin yrittää oppia paremmaksi jääkiekon pelaajaksi kun taitavammat luokkatoverit veren maku suussa rynnivät päälle.