Lue keskustelun säännöt.
Ajatuksia Mensan testin pätevyydestä
25.01.2020 |
Tein niitä eilen ja seuraavaa tuli mieleen.
Kaikki tehtävät olivat päättelytehtäviä, miten kuvio jatkuu. Tämä on tietysti sen takia, että testi olisi universaali. Kuitenkin voisi kuvitella, että se sopii hyvin ihmisille, joilla on hyvä hahmotuskyky. Esimerkiksi sellaiset, jotka harrastavat kuvataidetta tai työssään tulkitsevat visuaalista informaatiota, saattavat olla paremmin ehdollistuneita käsittelemään visuaalista informaatiota nopeasti.
Se, mikä tehtävissä oli vaikeinta, oli mielestäni tajuta, että mitä tässä haetaan, eli minkä säännönmukaisuuden olisi jatkuttava. Kuvioista voi löytää monia jatkuvuuksia, joista vain yksi on tietysti oikea. Voisi luulla, että liian luova tai monipuolinen ajatteluprosessi häiritsee oikeaan tulokseen pääsyä tarpeeksi nopeasti. Vai onko sitten älykkyyttä juuri se, että näkee nopeasti, että tässä tehtävässä vastaus on ihan simppeli, mutta tässä toisessa pitää kaivaa se monimutkaisesti?
Kolmas asianhaara on se, että luulisi persoonallisuuden piirteiden vaikuttavan tapaan tehdä testiä. Onko perusteellinen ja tehtävän oikein saaminen on tärkeämpää kuin nopeasti lopouun saattaminen (tehtäviä voi myös skipata tai arvata), ahdistuuko helposti stressistä eli kokeeko painetta ja negatiivista jännitystä jne.
Tähän ei tarvitse tulla vinoilemaan, että harmi kun sait huonon tuloksen. Kestän kyllä tulokseni, mutta kaipaan mielipiteitä, mitä muilla on tullut tuosta testistä. Tein siis eilen ilmaista Mensan nettitestiä.
Kommentit (196)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen käynyt Mensan testissä 17-vuotiaana lukiolaisena. Arvelin olevani melko älykäs, mutta utelias tietämään kuinka älykäs. Mietin kyllä etukäteen miten siihen tulokseen pitäisi sitten suhtautua ja olin sitä mieltä, että jos tulos ei ole kovin hyvä, niin se ei ole mitenkään minun vikani eikä siitä pidä mieltänsä pahoittaa. Ja yhtä lailla, jos tulos on hyvä, niin ei se ole mikään saavutus tai asia mistä voisin olla ylpeä.
Silloin oli erilainen mitta-asteikko ja tulokseni oli 145, kun Mensan raja oli 148. Olin alimmilla pisteillä "erittäin älykäs", älykkäämpi kuin 97% suomalaisista mutta liian tyhmä Mensaan. Houkuttelin myös muutaman koulukaverin, joita arvelin älykkäiksi ja he kaikki vetivät minua paremmat tulokset. Kaikista fiksuin oli älykkäämpi kuin 99,7% suomalaisista, en muista hänen pisteitään. Oma poikaystäväni kävi myös testissä ja jekutti minua että tuloksessa luki 99. Olin tästä kovasti ihmeissäni kun pidin häntä ihan fiksuna, mutta hän olikin älykkäämpi kuin 99% suomalaisista ja ÄO oli jotain ihan muuta kuin 99.
Minusta ei koskaan tullut oikein mitään, vaikka älyä olisi ollut. Muista syistä olen päätynyt alisuoriutujaksi ja tämä on ollut elämässäni vaikea asia, kipuilen sitä vielä näin viisikymppisenäkin. Pääsin opiskelemaan TKK:lle teknillisen fysiikan osastolle ja kaikki vuosikurssini opiskelukaverit ovat pärjänneet hienosti. Minä en edes valmistunut, en pystynyt opiskelemaan kun lukiossa en ollut tottunut puurtamaan ja epäonnistumisen pelko lamaannutti minut. Myöhemmin opiskelin AMK-tutkinnon (jossa viimeisen illan paniikkilukeminen tuotti yllättävän hyviä arvosanoja koska vaatimustaso oli luokattoman alhainen) mutta en päässyt edes sitä vastaaviin töihin vaan teen ihan suorittavan tason työtä pienellä palkalla.
Tietyllä tapaa olen kyllä iloinen siitä että olen kohtuullisen älykäs. Mieheni on minua huomattavasti älykkäämpi ja saimme lapsen, joka on minua reippaasti älykkäämpi, ei kuitenkaan ihan yhtä älykäs kuin mieheni. Tämä tuntuu olevan ainoa hyvä asia mitä olen voinut yhteiskunnalle antaa - fiksu ja tasapainoinen lapsi (joka on jo nuori aikuinen). Kaikesta päätellen en ole antanut hänelle eteenpäin niitä ongelmia jotka ovat estäneet minua menestymästä elämässä ja hän on saanut mukavasti jalkansa työelämään ja opinnotkin sujuvat.
Omista koulukavereistani kaksi, jotka olivat minua piirun verran tyhmempiä (silti todella älykkäitä) ovat tehneet aivan käsittämättömän hienot urat. He ovat ilmeisesti olleet tasapainoisempia ja ennen kaikkia oppivat jo lukiossa puurtamaan. Ja ovat menestyneet loistavasti, väitelleet tohtoreiksi ja menestyneet urillaan. Siitä erinomaisesta älykkyydestä ei loppupeleissä ole paljonkaan iloa jos muut asiat eivät ole kunnossa niin että sitä älykkyyttä pystyisi hyödyntämään. Tasapainoinen ihminen joka pystyy hyödyntämään potentiaalinsa menee heittämällä ohi älykkäästä, joka ei sisäisten ongelmiensa takia pysty hyödyntämään älykkyyttään.
Älykkyyttä koskevat keskustelut väljähtyvät poikkeuksetta siihen, että sekaan otetaan arvokysymyksiä ja muita "inhimillisiä" näkökulmia. Kun on kysymys tehtävänratkaisukyvystä, ei tarvitse sepustaa tasapainoisuudesta tai potentiaalista, kuten sinä olet tehnyt, tai liikunnallisesta, taiteellisesta tai sosiaalisesta yms. "älykkyydestä", joilla lievitetään omaa pahaa mieltä siitä, että oma ÄO-numero ei ole niin korkea kuin sen toivoisi olevan.
Eihän tuo kirjoittaja niistä sepustanut liittyen tehtävänratkaisukykyyn vaan Ap.
Lainaamasi kirjoittaja puhui älyn hyödyntämisessä käytännön elämässä. Opettelisit sinäkin pätemisen sijaan lukemaan.
Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys tarkoittaa nimenomaan kykyä ratkaista ongelma nopeasti. Älykkäällä ihmisellä on tehokas "prosessori" aivoissaan.
AP: lle: Ajattele asia näin päin: Jos ihminen on älykäs, miten voisi olla mahdollista, että hän ei selviäisi niistä Mensan tehtävistä?
Suurin osa ihmisistä on älykkyydeltään keskivertoja. Hyvin älykkäät (esim. Mensan rajan ylittävät) ovat poikkeus. Tästä on myös haittaa, esim. yksinäisyyden tunne.
Kyllä kai jokainen niistä testeistä selviää, joku paremmilla, joku huonommilla pisteillä. Tehtäväthän vaikeutuu graduaalisesti, joten vain aivan huippuälykkäälle kaikki tehtävät olisivat itsestäänselviä.
Voisi ajatella, että olisi kaksi yhtä älykästä ihmistä, mutta toisella on kokemusta kuvioiden pyörittelystä, hyvä itseluottamus ja nopea temperamentti. Toinen ei ole koskaan juuri tehnyt kuvallisia tehtäviä, on luonteeltaan neuroottinen ja perusteellinen, haluaisi saada vaikean tehtävän loppuun, vaikka siinä kestää aikaa. Toinen saa 120 pistettä huonon tekniikkansa takia ja toinen 140 hyvän luontaisen tekniikkansa takia. ..vai kuuluuko älykkyyteen, että osaa äkkiä hioa toimintatapansa optimaalisesti persoonallisista ominaisuuksista huolimatta? Ap
Itseasiassa älykkäiden on tutkittu olevan joustavampia, eli juurikin toiminnan/ajattelun optimointi tilanteen mukaan onnistuu helpommin, koska tavoite, relevanssi ja reunaehdot tunnistetaan helpommin.
Eli jos sinulla on rajattu aika, on hyödyllistä mahdollisuuksien mukaan luopua liiasta perfektionismista paremman tuloksen saamiseksi. Pitää löytää se keskitie, suoriutua mahdollisimman hyvin mahdollisimman nopeasti, ei huonosti mahdollisimman nopeasti, eikä hyvin mahdollisimman hitaasti. Optimointi onkin oikeastaan avainsana kaikessa, älykäs huomioi kokonaisuuden.
Älykkyystestit mittaavat aina pelkästään sitä miten hyvä olet kyseisen testin tekemisessä. Mitään älykkyyttä sinänsä ei ole olemassa, ja kaikkein vähiten se liittyy johonkin testien tekemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Älykkyystestit mittaavat aina pelkästään sitä miten hyvä olet kyseisen testin tekemisessä. Mitään älykkyyttä sinänsä ei ole olemassa, ja kaikkein vähiten se liittyy johonkin testien tekemiseen.
Tismalleen!
Pituuttakaan ei ole olemassa. Ihmisistä ei voi mitenkään sanoa, kuka on toista pidempi. Mittaustapahtuma on vain testi, jolla ihmistä verrataan mittanauhaan. Se ei mitenkään liity pituuteen, jota siis ei ole. Jokainen voi olla niin pitkä kuin tahtoo ja ihmisten pituudet ovat vain omia arvioita, joihin on tietenkin oikeus kaikilla.
Nyt tasa-arvo ja järki kehiin tähän kaiken mittaamiseen.
En muuten ole lihava, koska painoa ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyystestit mittaavat aina pelkästään sitä miten hyvä olet kyseisen testin tekemisessä. Mitään älykkyyttä sinänsä ei ole olemassa, ja kaikkein vähiten se liittyy johonkin testien tekemiseen.
Tismalleen!
Pituuttakaan ei ole olemassa. Ihmisistä ei voi mitenkään sanoa, kuka on toista pidempi. Mittaustapahtuma on vain testi, jolla ihmistä verrataan mittanauhaan. Se ei mitenkään liity pituuteen, jota siis ei ole. Jokainen voi olla niin pitkä kuin tahtoo ja ihmisten pituudet ovat vain omia arvioita, joihin on tietenkin oikeus kaikilla.
Nyt tasa-arvo ja järki kehiin tähän kaiken mittaamiseen.
En muuten ole lihava, koska painoa ei ole.
Yrität olla nokkela, mutta kaivat vain omaa kuoppaasi. Pituuden näkee kuka tahansa kun avaa silmänsä.
Ja tietysti sitten on vielä se että loppujen lopuksi se pituuskin on itsessään täysin hyödytön tieto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys tarkoittaa nimenomaan kykyä ratkaista ongelma nopeasti. Älykkäällä ihmisellä on tehokas "prosessori" aivoissaan.
AP: lle: Ajattele asia näin päin: Jos ihminen on älykäs, miten voisi olla mahdollista, että hän ei selviäisi niistä Mensan tehtävistä?
Suurin osa ihmisistä on älykkyydeltään keskivertoja. Hyvin älykkäät (esim. Mensan rajan ylittävät) ovat poikkeus. Tästä on myös haittaa, esim. yksinäisyyden tunne.
Kyllä kai jokainen niistä testeistä selviää, joku paremmilla, joku huonommilla pisteillä. Tehtäväthän vaikeutuu graduaalisesti, joten vain aivan huippuälykkäälle kaikki tehtävät olisivat itsestäänselviä.
Voisi ajatella, että olisi kaksi yhtä älykästä ihmistä, mutta toisella on kokemusta kuvioiden pyörittelystä, hyvä itseluottamus ja nopea temperamentti. Toinen ei ole koskaan juuri tehnyt kuvallisia tehtäviä, on luonteeltaan neuroottinen ja perusteellinen, haluaisi saada vaikean tehtävän loppuun, vaikka siinä kestää aikaa. Toinen saa 120 pistettä huonon tekniikkansa takia ja toinen 140 hyvän luontaisen tekniikkansa takia. ..vai kuuluuko älykkyyteen, että osaa äkkiä hioa toimintatapansa optimaalisesti persoonallisista ominaisuuksista huolimatta? ApMuilla tekijöillä kuin älykkyydellä (persoonallisuus, itseluottamus, huolellisuus, keskittyminen jne.) on merkitystä silloin, kun älykkyyttä ei ole riittävästi tehtävien nopeaan ratkomiseen. Eli nämä muut tekijät vaikuttavat kyllä keskivertoälykkään ihmisen saamaan pistemäärään. Hyvin älykkäälle tehtävät ovat niin helppoja, että mitkään väliintulevat tekijät eivät haittaa testin suoritusta.
Jos vieläkin on vaikea ymmärtää, niin ajattele jotakin helppoa ongelmaa, kuten paljonko on 1+1. Vaikeuttaako adhd tai persoonallisuus tämän ongelman ratkiasemista?
Ainoastaan täysin pystyviidakosta repäisty henkilö tai pieni lapsi joka ei ole koskaan tehnyt tehtäviä voi hämmentyä niistä suoritukseen vaikuttavalla tavalla. Ap:n kohdalla ei ole tuollaisesta kyse joten harjoittelu on aika turhaa. Vaikuttaa pisteen verran ehkä.
Moni väittää, että harjoittelemalla voi parantaa pisteitään. Minä taas olen samaa mieltä sinun kanssasi siitä, että tulos paranee vain marginaalisesti, jos sitäkään. Sähläämällä toki voi huonontaa tulostaan.
Lähisukulaiseni kävi Mensan testeissä vuosikymmeniä sitten. Testin jälkeen hän potki itseään sen vuoksi, että oli vastannut joihikin tehtäviin väärin. Hän kävi testissä uudelleen ja sai pari pistettä paremman tuloksen. Ainakaan tuolloin ei kahta kertaa useammin voinut tehdäkään testiä, joten hän elää jälkimmäisen tuloksensa kanssa. Häntä ei edes kiinnosta testata itseään enempää, koska hän tiesi saaneensa oikean tuloksen.
Kuvailemani henkilö on kaukana Mensan nettisivuilla olevan Gaussin käyrän ulkopuolella, älykkäämpi kuin 99,9 % ihmisistä. Tuohon on aikoinaan laskettu vielä yksi desimaali, mutta jätän sen tarkentamatta. Tällaiset ääritapaukset eivät jää pohtimaan tehtävien kuvia kovin pitkäksi aikaa tai anna ympäristön harhauttaa itseään, koska he näkevät kuvat eri tavalla kuin me muut. Tätä on vaikea kuvitella, jollei ole päässyt seuraamaan ääriälykästä ihmistä "suorittamassa" turvoaivoillaan. Toisaalta he ovat tavallisia ihmisiä, mutta toisaalta aivan eri lajia.
(Ketjussa uusi kirjoittaja.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyystestit mittaavat aina pelkästään sitä miten hyvä olet kyseisen testin tekemisessä. Mitään älykkyyttä sinänsä ei ole olemassa, ja kaikkein vähiten se liittyy johonkin testien tekemiseen.
Tismalleen!
Pituuttakaan ei ole olemassa. Ihmisistä ei voi mitenkään sanoa, kuka on toista pidempi. Mittaustapahtuma on vain testi, jolla ihmistä verrataan mittanauhaan. Se ei mitenkään liity pituuteen, jota siis ei ole. Jokainen voi olla niin pitkä kuin tahtoo ja ihmisten pituudet ovat vain omia arvioita, joihin on tietenkin oikeus kaikilla.
Nyt tasa-arvo ja järki kehiin tähän kaiken mittaamiseen.
En muuten ole lihava, koska painoa ei ole.
Yrität olla nokkela, mutta kaivat vain omaa kuoppaasi. Pituuden näkee kuka tahansa kun avaa silmänsä.
Ja tietysti sitten on vielä se että loppujen lopuksi se pituuskin on itsessään täysin hyödytön tieto.
Näkeekö?
http://putiikki.sirkussirkus.com/product?category=2&subcategory=puujala…
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fe/M%C3%BCller-L…
Niinpä. Mittanauha on keksitty syystä, koska monessa tapauksessa se on aika hyödyllinen tieto. Kysy vaikka vaatturiltasi. Nykyaikaiset räätälit turvautuvat tieteen uutuuksiin, kuten mittanauhaan, eivätkä enää katsele silmällä kokoa kohdilleen, kuten vielä vuohenvuotien aikaan tehtiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys tarkoittaa nimenomaan kykyä ratkaista ongelma nopeasti. Älykkäällä ihmisellä on tehokas "prosessori" aivoissaan.
AP: lle: Ajattele asia näin päin: Jos ihminen on älykäs, miten voisi olla mahdollista, että hän ei selviäisi niistä Mensan tehtävistä?
Suurin osa ihmisistä on älykkyydeltään keskivertoja. Hyvin älykkäät (esim. Mensan rajan ylittävät) ovat poikkeus. Tästä on myös haittaa, esim. yksinäisyyden tunne.
Kyllä kai jokainen niistä testeistä selviää, joku paremmilla, joku huonommilla pisteillä. Tehtäväthän vaikeutuu graduaalisesti, joten vain aivan huippuälykkäälle kaikki tehtävät olisivat itsestäänselviä.
Voisi ajatella, että olisi kaksi yhtä älykästä ihmistä, mutta toisella on kokemusta kuvioiden pyörittelystä, hyvä itseluottamus ja nopea temperamentti. Toinen ei ole koskaan juuri tehnyt kuvallisia tehtäviä, on luonteeltaan neuroottinen ja perusteellinen, haluaisi saada vaikean tehtävän loppuun, vaikka siinä kestää aikaa. Toinen saa 120 pistettä huonon tekniikkansa takia ja toinen 140 hyvän luontaisen tekniikkansa takia. ..vai kuuluuko älykkyyteen, että osaa äkkiä hioa toimintatapansa optimaalisesti persoonallisista ominaisuuksista huolimatta? ApMuilla tekijöillä kuin älykkyydellä (persoonallisuus, itseluottamus, huolellisuus, keskittyminen jne.) on merkitystä silloin, kun älykkyyttä ei ole riittävästi tehtävien nopeaan ratkomiseen. Eli nämä muut tekijät vaikuttavat kyllä keskivertoälykkään ihmisen saamaan pistemäärään. Hyvin älykkäälle tehtävät ovat niin helppoja, että mitkään väliintulevat tekijät eivät haittaa testin suoritusta.
Jos vieläkin on vaikea ymmärtää, niin ajattele jotakin helppoa ongelmaa, kuten paljonko on 1+1. Vaikeuttaako adhd tai persoonallisuus tämän ongelman ratkiasemista?
Ainoastaan täysin pystyviidakosta repäisty henkilö tai pieni lapsi joka ei ole koskaan tehnyt tehtäviä voi hämmentyä niistä suoritukseen vaikuttavalla tavalla. Ap:n kohdalla ei ole tuollaisesta kyse joten harjoittelu on aika turhaa. Vaikuttaa pisteen verran ehkä.
Moni väittää, että harjoittelemalla voi parantaa pisteitään. Minä taas olen samaa mieltä sinun kanssasi siitä, että tulos paranee vain marginaalisesti, jos sitäkään. Sähläämällä toki voi huonontaa tulostaan.
Lähisukulaiseni kävi Mensan testeissä vuosikymmeniä sitten. Testin jälkeen hän potki itseään sen vuoksi, että oli vastannut joihikin tehtäviin väärin. Hän kävi testissä uudelleen ja sai pari pistettä paremman tuloksen. Ainakaan tuolloin ei kahta kertaa useammin voinut tehdäkään testiä, joten hän elää jälkimmäisen tuloksensa kanssa. Häntä ei edes kiinnosta testata itseään enempää, koska hän tiesi saaneensa oikean tuloksen.
Kuvailemani henkilö on kaukana Mensan nettisivuilla olevan Gaussin käyrän ulkopuolella, älykkäämpi kuin 99,9 % ihmisistä. Tuohon on aikoinaan laskettu vielä yksi desimaali, mutta jätän sen tarkentamatta. Tällaiset ääritapaukset eivät jää pohtimaan tehtävien kuvia kovin pitkäksi aikaa tai anna ympäristön harhauttaa itseään, koska he näkevät kuvat eri tavalla kuin me muut. Tätä on vaikea kuvitella, jollei ole päässyt seuraamaan ääriälykästä ihmistä "suorittamassa" turvoaivoillaan. Toisaalta he ovat tavallisia ihmisiä, mutta toisaalta aivan eri lajia.
(Ketjussa uusi kirjoittaja.)
Tämä juuri. Ne vaikeat tehtävät sujuvat siltä tarpeeksi älykkäältä yhtä tehokkaasti ja 'helposti' kuin muilta ne helpot tehtävät. Eivät vaadi siis suurta pohdintaa, näyttäytyvät heille itsestäänselvinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys tarkoittaa nimenomaan kykyä ratkaista ongelma nopeasti. Älykkäällä ihmisellä on tehokas "prosessori" aivoissaan.
AP: lle: Ajattele asia näin päin: Jos ihminen on älykäs, miten voisi olla mahdollista, että hän ei selviäisi niistä Mensan tehtävistä?
Suurin osa ihmisistä on älykkyydeltään keskivertoja. Hyvin älykkäät (esim. Mensan rajan ylittävät) ovat poikkeus. Tästä on myös haittaa, esim. yksinäisyyden tunne.
Kyllä kai jokainen niistä testeistä selviää, joku paremmilla, joku huonommilla pisteillä. Tehtäväthän vaikeutuu graduaalisesti, joten vain aivan huippuälykkäälle kaikki tehtävät olisivat itsestäänselviä.
Voisi ajatella, että olisi kaksi yhtä älykästä ihmistä, mutta toisella on kokemusta kuvioiden pyörittelystä, hyvä itseluottamus ja nopea temperamentti. Toinen ei ole koskaan juuri tehnyt kuvallisia tehtäviä, on luonteeltaan neuroottinen ja perusteellinen, haluaisi saada vaikean tehtävän loppuun, vaikka siinä kestää aikaa. Toinen saa 120 pistettä huonon tekniikkansa takia ja toinen 140 hyvän luontaisen tekniikkansa takia. ..vai kuuluuko älykkyyteen, että osaa äkkiä hioa toimintatapansa optimaalisesti persoonallisista ominaisuuksista huolimatta? ApMuilla tekijöillä kuin älykkyydellä (persoonallisuus, itseluottamus, huolellisuus, keskittyminen jne.) on merkitystä silloin, kun älykkyyttä ei ole riittävästi tehtävien nopeaan ratkomiseen. Eli nämä muut tekijät vaikuttavat kyllä keskivertoälykkään ihmisen saamaan pistemäärään. Hyvin älykkäälle tehtävät ovat niin helppoja, että mitkään väliintulevat tekijät eivät haittaa testin suoritusta.
Jos vieläkin on vaikea ymmärtää, niin ajattele jotakin helppoa ongelmaa, kuten paljonko on 1+1. Vaikeuttaako adhd tai persoonallisuus tämän ongelman ratkiasemista?
Et nyt taida oikein tietää keskittymishäiriöiden olemuksesta. Kysehän on osaltaan ongelmasta suunnata motivaatiota. Oletko itse miten kiinnostunut itsestäänselvyyksistä? Motivoivatko erittäin helpot ongelmat niin että ihan innostut? Kyllä se on aidot haasteet ainakin itselläni, mitkä pitävät aivoja edes auttavalla tasolla hereillä (jopa ylikeskittyneinä) kun taas yhdentekevät rutiinit ovat käytännössä mahdottomia tylsyydessään. Eli joko kiinnostaa tai ei kiinnosta ja tämä määrittelee paljon enemmän kuin neurotyypillisillä toiminnan mahdollisuuksia tai suoriutumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyystestit mittaavat aina pelkästään sitä miten hyvä olet kyseisen testin tekemisessä. Mitään älykkyyttä sinänsä ei ole olemassa, ja kaikkein vähiten se liittyy johonkin testien tekemiseen.
Tismalleen!
Pituuttakaan ei ole olemassa. Ihmisistä ei voi mitenkään sanoa, kuka on toista pidempi. Mittaustapahtuma on vain testi, jolla ihmistä verrataan mittanauhaan. Se ei mitenkään liity pituuteen, jota siis ei ole. Jokainen voi olla niin pitkä kuin tahtoo ja ihmisten pituudet ovat vain omia arvioita, joihin on tietenkin oikeus kaikilla.
Nyt tasa-arvo ja järki kehiin tähän kaiken mittaamiseen.
En muuten ole lihava, koska painoa ei ole.
Yrität olla nokkela, mutta kaivat vain omaa kuoppaasi. Pituuden näkee kuka tahansa kun avaa silmänsä.
Ja tietysti sitten on vielä se että loppujen lopuksi se pituuskin on itsessään täysin hyödytön tieto.
Näkeekö?
http://putiikki.sirkussirkus.com/product?category=2&subcategory=puujala…
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fe/M%C3%BCller-L…
Niinpä. Mittanauha on keksitty syystä, koska monessa tapauksessa se on aika hyödyllinen tieto. Kysy vaikka vaatturiltasi. Nykyaikaiset räätälit turvautuvat tieteen uutuuksiin, kuten mittanauhaan, eivätkä enää katsele silmällä kokoa kohdilleen, kuten vielä vuohenvuotien aikaan tehtiin.
Ja siltikin mittanauha on edelleen vain suora jossa on merkintöjä. Sitä ei sen kummemmin tarvitse laatia, koska pituus on itsestäänselvä käsite ja mitattavissa oleva näkyvän universumin ominaisuus, joka tunnettiin jo esihistoriallisista ajoista lähtien.
Älykkyystestit sen sijaan ovat höpöilyä ja pseudotiedettä.
Älykkyystestit vertautuvat kallonmittaukseen ja älykkyysosamäärä siihen liittyviin kaiken maailman suhteisiin. Ne käyvät järkeen vain omassa höpöilykontekstissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyystestit mittaavat aina pelkästään sitä miten hyvä olet kyseisen testin tekemisessä. Mitään älykkyyttä sinänsä ei ole olemassa, ja kaikkein vähiten se liittyy johonkin testien tekemiseen.
Tismalleen!
Pituuttakaan ei ole olemassa. Ihmisistä ei voi mitenkään sanoa, kuka on toista pidempi. Mittaustapahtuma on vain testi, jolla ihmistä verrataan mittanauhaan. Se ei mitenkään liity pituuteen, jota siis ei ole. Jokainen voi olla niin pitkä kuin tahtoo ja ihmisten pituudet ovat vain omia arvioita, joihin on tietenkin oikeus kaikilla.
Nyt tasa-arvo ja järki kehiin tähän kaiken mittaamiseen.
En muuten ole lihava, koska painoa ei ole.
Yrität olla nokkela, mutta kaivat vain omaa kuoppaasi. Pituuden näkee kuka tahansa kun avaa silmänsä.
Ja tietysti sitten on vielä se että loppujen lopuksi se pituuskin on itsessään täysin hyödytön tieto.
Vähemmän älykkäät eivät voi sanoa, ettei mitattavaa älykkyyttä ole olemassa, koska eivät pysty tunnistamaan älykkyyttä ylipäätään. He eivät ymmärrä älyn olemusta ja tasoja, joten eivät käsitä kuinka voidaan liikkua mitattavalla sektorilla. He eivät siis "näe" älykkyyttä vaikka se seisoisi heidän edessään. Tämähän on siis sama, kuin sokea väittäisi kaikille muille, ettei pituuseroja ole olemassa, koska hän ei niitä havaitse, vaikka he joilla on näkökyky tallella, havaitsevat tietysti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyystestit mittaavat aina pelkästään sitä miten hyvä olet kyseisen testin tekemisessä. Mitään älykkyyttä sinänsä ei ole olemassa, ja kaikkein vähiten se liittyy johonkin testien tekemiseen.
Tismalleen!
Pituuttakaan ei ole olemassa. Ihmisistä ei voi mitenkään sanoa, kuka on toista pidempi. Mittaustapahtuma on vain testi, jolla ihmistä verrataan mittanauhaan. Se ei mitenkään liity pituuteen, jota siis ei ole. Jokainen voi olla niin pitkä kuin tahtoo ja ihmisten pituudet ovat vain omia arvioita, joihin on tietenkin oikeus kaikilla.
Nyt tasa-arvo ja järki kehiin tähän kaiken mittaamiseen.
En muuten ole lihava, koska painoa ei ole.
Yrität olla nokkela, mutta kaivat vain omaa kuoppaasi. Pituuden näkee kuka tahansa kun avaa silmänsä.
Ja tietysti sitten on vielä se että loppujen lopuksi se pituuskin on itsessään täysin hyödytön tieto.
Vähemmän älykkäät eivät voi sanoa, ettei mitattavaa älykkyyttä ole olemassa, koska eivät pysty tunnistamaan älykkyyttä ylipäätään. He eivät ymmärrä älyn olemusta ja tasoja, joten eivät käsitä kuinka voidaan liikkua mitattavalla sektorilla. He eivät siis "näe" älykkyyttä vaikka se seisoisi heidän edessään. Tämähän on siis sama, kuin sokea väittäisi kaikille muille, ettei pituuseroja ole olemassa, koska hän ei niitä havaitse, vaikka he joilla on näkökyky tallella, havaitsevat tietysti.
Vähemmän älykkäät sortuvat typeriin metaforiin. Vähemmän älykäs ei ole sokea, jolta puuttuu näkökyky kokonaan, lisäksi mikään ei estä sokeaa ymmärtämästä pituuden konseptia, tai mittaamasta pituutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyystestit mittaavat aina pelkästään sitä miten hyvä olet kyseisen testin tekemisessä. Mitään älykkyyttä sinänsä ei ole olemassa, ja kaikkein vähiten se liittyy johonkin testien tekemiseen.
Tismalleen!
Pituuttakaan ei ole olemassa. Ihmisistä ei voi mitenkään sanoa, kuka on toista pidempi. Mittaustapahtuma on vain testi, jolla ihmistä verrataan mittanauhaan. Se ei mitenkään liity pituuteen, jota siis ei ole. Jokainen voi olla niin pitkä kuin tahtoo ja ihmisten pituudet ovat vain omia arvioita, joihin on tietenkin oikeus kaikilla.
Nyt tasa-arvo ja järki kehiin tähän kaiken mittaamiseen.
En muuten ole lihava, koska painoa ei ole.
Yrität olla nokkela, mutta kaivat vain omaa kuoppaasi. Pituuden näkee kuka tahansa kun avaa silmänsä.
Ja tietysti sitten on vielä se että loppujen lopuksi se pituuskin on itsessään täysin hyödytön tieto.
Näkeekö?
http://putiikki.sirkussirkus.com/product?category=2&subcategory=puujala…
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fe/M%C3%BCller-L…
Niinpä. Mittanauha on keksitty syystä, koska monessa tapauksessa se on aika hyödyllinen tieto. Kysy vaikka vaatturiltasi. Nykyaikaiset räätälit turvautuvat tieteen uutuuksiin, kuten mittanauhaan, eivätkä enää katsele silmällä kokoa kohdilleen, kuten vielä vuohenvuotien aikaan tehtiin.
Ja siltikin mittanauha on edelleen vain suora jossa on merkintöjä. Sitä ei sen kummemmin tarvitse laatia, koska pituus on itsestäänselvä käsite ja mitattavissa oleva näkyvän universumin ominaisuus, joka tunnettiin jo esihistoriallisista ajoista lähtien.
Älykkyystestit sen sijaan ovat höpöilyä ja pseudotiedettä.
Kyllä kuule mittanauhakin on pitänyt joskus keksiä. Aluksi käytettiin jotai keppejä ja reisiluita, mutta niiden ongelmana oli satunnainen vaihtelu. Piti käyttää samaa keppiä eikä mittaa voitu siirtää ja verrata. Siksi kehitettiin standardit pituudelle ja myöskin teknisiä apuvälineitä tehokkaaseen ja luotettavaan mittaamiseen. Mittanauha on yksi monista, nyt vain esimerkki, joten älykkäänä ihmisenä et varmasti takerru sen pintapuolisiin ja erityisiin omonaisuuksiin itse asian käsittämisen sijaan.
Hyvin monia asioita voidaan mitata. Jos ne ovat mitattavissa, ne ovat olemassa. Mittanauha on yksinkertaisille tarkoitettu yksinkertainen esimerkki, mutta voimme puhua ihan hyvin vaikkapa hiukkaskiihdyttimen partikkelisieppareista joilla myös mitataan olemassaolevia asioita. Siitä välistä havainnollistava esimerkki voisi ola ihmisen kestävyyskunto. Sitä voidaan mitata monin eri tavoin. Yksi implementaatio on Cooperin testi. Se ei ole suora, vaan käyrä, mutta pituusmitta on silti lopputulos eikä mittasuure ole pituus.
Pelkkä tyhjä perusteeton väite ei tietenkään tee mistään pseudotiedettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyystestit mittaavat aina pelkästään sitä miten hyvä olet kyseisen testin tekemisessä. Mitään älykkyyttä sinänsä ei ole olemassa, ja kaikkein vähiten se liittyy johonkin testien tekemiseen.
Tismalleen!
Pituuttakaan ei ole olemassa. Ihmisistä ei voi mitenkään sanoa, kuka on toista pidempi. Mittaustapahtuma on vain testi, jolla ihmistä verrataan mittanauhaan. Se ei mitenkään liity pituuteen, jota siis ei ole. Jokainen voi olla niin pitkä kuin tahtoo ja ihmisten pituudet ovat vain omia arvioita, joihin on tietenkin oikeus kaikilla.
Nyt tasa-arvo ja järki kehiin tähän kaiken mittaamiseen.
En muuten ole lihava, koska painoa ei ole.
Yrität olla nokkela, mutta kaivat vain omaa kuoppaasi. Pituuden näkee kuka tahansa kun avaa silmänsä.
Ja tietysti sitten on vielä se että loppujen lopuksi se pituuskin on itsessään täysin hyödytön tieto.
Vähemmän älykkäät eivät voi sanoa, ettei mitattavaa älykkyyttä ole olemassa, koska eivät pysty tunnistamaan älykkyyttä ylipäätään. He eivät ymmärrä älyn olemusta ja tasoja, joten eivät käsitä kuinka voidaan liikkua mitattavalla sektorilla. He eivät siis "näe" älykkyyttä vaikka se seisoisi heidän edessään. Tämähän on siis sama, kuin sokea väittäisi kaikille muille, ettei pituuseroja ole olemassa, koska hän ei niitä havaitse, vaikka he joilla on näkökyky tallella, havaitsevat tietysti.
Vähemmän älykkäät sortuvat typeriin metaforiin. Vähemmän älykäs ei ole sokea, jolta puuttuu näkökyky kokonaan, lisäksi mikään ei estä sokeaa ymmärtämästä pituuden konseptia, tai mittaamasta pituutta.
Mikään ei sinänsä estä tyhmää ymmärtämästä älykkyyden konseptia, mutta joskus tuntuu ottavan henkisesti koville ja vastarinta on armotonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyystestit mittaavat aina pelkästään sitä miten hyvä olet kyseisen testin tekemisessä. Mitään älykkyyttä sinänsä ei ole olemassa, ja kaikkein vähiten se liittyy johonkin testien tekemiseen.
Tismalleen!
Pituuttakaan ei ole olemassa. Ihmisistä ei voi mitenkään sanoa, kuka on toista pidempi. Mittaustapahtuma on vain testi, jolla ihmistä verrataan mittanauhaan. Se ei mitenkään liity pituuteen, jota siis ei ole. Jokainen voi olla niin pitkä kuin tahtoo ja ihmisten pituudet ovat vain omia arvioita, joihin on tietenkin oikeus kaikilla.
Nyt tasa-arvo ja järki kehiin tähän kaiken mittaamiseen.
En muuten ole lihava, koska painoa ei ole.
Yrität olla nokkela, mutta kaivat vain omaa kuoppaasi. Pituuden näkee kuka tahansa kun avaa silmänsä.
Ja tietysti sitten on vielä se että loppujen lopuksi se pituuskin on itsessään täysin hyödytön tieto.
Vähemmän älykkäät eivät voi sanoa, ettei mitattavaa älykkyyttä ole olemassa, koska eivät pysty tunnistamaan älykkyyttä ylipäätään. He eivät ymmärrä älyn olemusta ja tasoja, joten eivät käsitä kuinka voidaan liikkua mitattavalla sektorilla. He eivät siis "näe" älykkyyttä vaikka se seisoisi heidän edessään. Tämähän on siis sama, kuin sokea väittäisi kaikille muille, ettei pituuseroja ole olemassa, koska hän ei niitä havaitse, vaikka he joilla on näkökyky tallella, havaitsevat tietysti.
Vähemmän älykkäät sortuvat typeriin metaforiin. Vähemmän älykäs ei ole sokea, jolta puuttuu näkökyky kokonaan, lisäksi mikään ei estä sokeaa ymmärtämästä pituuden konseptia, tai mittaamasta pituutta.
Mikään ei sinänsä estä tyhmää ymmärtämästä älykkyyden konseptia, mutta joskus tuntuu ottavan henkisesti koville ja vastarinta on armotonta.
Mitään älykkyyttä ei ole. Se mistä sinä puhut on edelleenkin menestys tuossa testissä mitattuna sen perusteella miten se on laadittu. Älä yritä korottaa sitä miksikään muuksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyystestit mittaavat aina pelkästään sitä miten hyvä olet kyseisen testin tekemisessä. Mitään älykkyyttä sinänsä ei ole olemassa, ja kaikkein vähiten se liittyy johonkin testien tekemiseen.
Tismalleen!
Pituuttakaan ei ole olemassa. Ihmisistä ei voi mitenkään sanoa, kuka on toista pidempi. Mittaustapahtuma on vain testi, jolla ihmistä verrataan mittanauhaan. Se ei mitenkään liity pituuteen, jota siis ei ole. Jokainen voi olla niin pitkä kuin tahtoo ja ihmisten pituudet ovat vain omia arvioita, joihin on tietenkin oikeus kaikilla.
Nyt tasa-arvo ja järki kehiin tähän kaiken mittaamiseen.
En muuten ole lihava, koska painoa ei ole.
Yrität olla nokkela, mutta kaivat vain omaa kuoppaasi. Pituuden näkee kuka tahansa kun avaa silmänsä.
Ja tietysti sitten on vielä se että loppujen lopuksi se pituuskin on itsessään täysin hyödytön tieto.
Näkeekö?
http://putiikki.sirkussirkus.com/product?category=2&subcategory=puujala…
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fe/M%C3%BCller-L…
Niinpä. Mittanauha on keksitty syystä, koska monessa tapauksessa se on aika hyödyllinen tieto. Kysy vaikka vaatturiltasi. Nykyaikaiset räätälit turvautuvat tieteen uutuuksiin, kuten mittanauhaan, eivätkä enää katsele silmällä kokoa kohdilleen, kuten vielä vuohenvuotien aikaan tehtiin.
Ja siltikin mittanauha on edelleen vain suora jossa on merkintöjä. Sitä ei sen kummemmin tarvitse laatia, koska pituus on itsestäänselvä käsite ja mitattavissa oleva näkyvän universumin ominaisuus, joka tunnettiin jo esihistoriallisista ajoista lähtien.
Älykkyystestit sen sijaan ovat höpöilyä ja pseudotiedettä.
Kyllä kuule mittanauhakin on pitänyt joskus keksiä. Aluksi käytettiin jotai keppejä ja reisiluita, mutta niiden ongelmana oli satunnainen vaihtelu. Piti käyttää samaa keppiä eikä mittaa voitu siirtää ja verrata. Siksi kehitettiin standardit pituudelle ja myöskin teknisiä apuvälineitä tehokkaaseen ja luotettavaan mittaamiseen. Mittanauha on yksi monista, nyt vain esimerkki, joten älykkäänä ihmisenä et varmasti takerru sen pintapuolisiin ja erityisiin omonaisuuksiin itse asian käsittämisen sijaan.
Hyvin monia asioita voidaan mitata. Jos ne ovat mitattavissa, ne ovat olemassa. Mittanauha on yksinkertaisille tarkoitettu yksinkertainen esimerkki, mutta voimme puhua ihan hyvin vaikkapa hiukkaskiihdyttimen partikkelisieppareista joilla myös mitataan olemassaolevia asioita. Siitä välistä havainnollistava esimerkki voisi ola ihmisen kestävyyskunto. Sitä voidaan mitata monin eri tavoin. Yksi implementaatio on Cooperin testi. Se ei ole suora, vaan käyrä, mutta pituusmitta on silti lopputulos eikä mittasuure ole pituus.
Pelkkä tyhjä perusteeton väite ei tietenkään tee mistään pseudotiedettä.
Jep, on ”älykkyystestejä” joissa valitaan oikea kuvio ja niitä, joissa mittaillaan kalloja. Molemmilla yhtä vähän tekemistä älykkyyden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyystestit mittaavat aina pelkästään sitä miten hyvä olet kyseisen testin tekemisessä. Mitään älykkyyttä sinänsä ei ole olemassa, ja kaikkein vähiten se liittyy johonkin testien tekemiseen.
Tismalleen!
Pituuttakaan ei ole olemassa. Ihmisistä ei voi mitenkään sanoa, kuka on toista pidempi. Mittaustapahtuma on vain testi, jolla ihmistä verrataan mittanauhaan. Se ei mitenkään liity pituuteen, jota siis ei ole. Jokainen voi olla niin pitkä kuin tahtoo ja ihmisten pituudet ovat vain omia arvioita, joihin on tietenkin oikeus kaikilla.
Nyt tasa-arvo ja järki kehiin tähän kaiken mittaamiseen.
En muuten ole lihava, koska painoa ei ole.
Yrität olla nokkela, mutta kaivat vain omaa kuoppaasi. Pituuden näkee kuka tahansa kun avaa silmänsä.
Ja tietysti sitten on vielä se että loppujen lopuksi se pituuskin on itsessään täysin hyödytön tieto.
Vähemmän älykkäät eivät voi sanoa, ettei mitattavaa älykkyyttä ole olemassa, koska eivät pysty tunnistamaan älykkyyttä ylipäätään. He eivät ymmärrä älyn olemusta ja tasoja, joten eivät käsitä kuinka voidaan liikkua mitattavalla sektorilla. He eivät siis "näe" älykkyyttä vaikka se seisoisi heidän edessään. Tämähän on siis sama, kuin sokea väittäisi kaikille muille, ettei pituuseroja ole olemassa, koska hän ei niitä havaitse, vaikka he joilla on näkökyky tallella, havaitsevat tietysti.
Vähemmän älykkäät sortuvat typeriin metaforiin. Vähemmän älykäs ei ole sokea, jolta puuttuu näkökyky kokonaan, lisäksi mikään ei estä sokeaa ymmärtämästä pituuden konseptia, tai mittaamasta pituutta.
Mikään ei sinänsä estä tyhmää ymmärtämästä älykkyyden konseptia, mutta joskus tuntuu ottavan henkisesti koville ja vastarinta on armotonta.
Mitään älykkyyttä ei ole. Se mistä sinä puhut on edelleenkin menestys tuossa testissä mitattuna sen perusteella miten se on laadittu. Älä yritä korottaa sitä miksikään muuksi.
Se testitulos on se, mitä älykkyydeksi kutsutaan. Ihan määritelmällinen juttu, eikä mitään korottamista. Sulla ei nyt oo termit hallussa, jos miellät älykkyyden joksikin muuksi kuin se määritelmän mukaan ja testattavasti on.
Ainoastaan täysin pystyviidakosta repäisty henkilö tai pieni lapsi joka ei ole koskaan tehnyt tehtäviä voi hämmentyä niistä suoritukseen vaikuttavalla tavalla. Ap:n kohdalla ei ole tuollaisesta kyse joten harjoittelu on aika turhaa. Vaikuttaa pisteen verran ehkä.