Lue keskustelun säännöt.
Ajatuksia Mensan testin pätevyydestä
25.01.2020 |
Tein niitä eilen ja seuraavaa tuli mieleen.
Kaikki tehtävät olivat päättelytehtäviä, miten kuvio jatkuu. Tämä on tietysti sen takia, että testi olisi universaali. Kuitenkin voisi kuvitella, että se sopii hyvin ihmisille, joilla on hyvä hahmotuskyky. Esimerkiksi sellaiset, jotka harrastavat kuvataidetta tai työssään tulkitsevat visuaalista informaatiota, saattavat olla paremmin ehdollistuneita käsittelemään visuaalista informaatiota nopeasti.
Se, mikä tehtävissä oli vaikeinta, oli mielestäni tajuta, että mitä tässä haetaan, eli minkä säännönmukaisuuden olisi jatkuttava. Kuvioista voi löytää monia jatkuvuuksia, joista vain yksi on tietysti oikea. Voisi luulla, että liian luova tai monipuolinen ajatteluprosessi häiritsee oikeaan tulokseen pääsyä tarpeeksi nopeasti. Vai onko sitten älykkyyttä juuri se, että näkee nopeasti, että tässä tehtävässä vastaus on ihan simppeli, mutta tässä toisessa pitää kaivaa se monimutkaisesti?
Kolmas asianhaara on se, että luulisi persoonallisuuden piirteiden vaikuttavan tapaan tehdä testiä. Onko perusteellinen ja tehtävän oikein saaminen on tärkeämpää kuin nopeasti lopouun saattaminen (tehtäviä voi myös skipata tai arvata), ahdistuuko helposti stressistä eli kokeeko painetta ja negatiivista jännitystä jne.
Tähän ei tarvitse tulla vinoilemaan, että harmi kun sait huonon tuloksen. Kestän kyllä tulokseni, mutta kaipaan mielipiteitä, mitä muilla on tullut tuosta testistä. Tein siis eilen ilmaista Mensan nettitestiä.
Kommentit (196)
ÄÖ 153 kirjoitti:
ÄÖ käsitteenä on melko kyseenalainen, ja monet alan asiantuntijat ovat jo vuosikausia tehneet pesäeroa siitä.
Mutta sellaisena kuin se käsite on, niin Mensan testi kyllä mittaa sitä melko hyvin.
Mitö tuo nimmarisi ÄÖ tarkoittaa? Onko se millä keskihajonnalla verrattavissa ÄOn kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootteko huomanneet että mensan jäsenissä on ärsyttävintä se, että luulevat olevansa parempia kuin muut? Arjessa tulee esille esim. siinä että kaikki olevinaan pyörii heidän elämän ympärillä. Lisäksi valehtelvat kun luulevat ettei tyhmemmät tajua.
Olen Mensan jäsen. Paikallisosaston puheenjohtaja on ainoa, joka on julkijäsen. Muut salaavat asian muilta kuin ihan lähipiiriltä, koska yleinen käsitys on että huippuälykäs luulee olevansa parempi ja suhtautuminen on todella negatiivista.
Minkä possin alueella näin tylsä tilanne on?
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys tarkoittaa nimenomaan kykyä ratkaista ongelma nopeasti. Älykkäällä ihmisellä on tehokas "prosessori" aivoissaan.
AP: lle: Ajattele asia näin päin: Jos ihminen on älykäs, miten voisi olla mahdollista, että hän ei selviäisi niistä Mensan tehtävistä?
Suurin osa ihmisistä on älykkyydeltään keskivertoja. Hyvin älykkäät (esim. Mensan rajan ylittävät) ovat poikkeus. Tästä on myös haittaa, esim. yksinäisyyden tunne.
Kyllä kai jokainen niistä testeistä selviää, joku paremmilla, joku huonommilla pisteillä. Tehtäväthän vaikeutuu graduaalisesti, joten vain aivan huippuälykkäälle kaikki tehtävät olisivat itsestäänselviä.
Voisi ajatella, että olisi kaksi yhtä älykästä ihmistä, mutta toisella on kokemusta kuvioiden pyörittelystä, hyvä itseluottamus ja nopea temperamentti. Toinen ei ole koskaan juuri tehnyt kuvallisia tehtäviä, on luonteeltaan neuroottinen ja perusteellinen, haluaisi saada vaikean tehtävän loppuun, vaikka siinä kestää aikaa. Toinen saa 120 pistettä huonon tekniikkansa takia ja toinen 140 hyvän luontaisen tekniikkansa takia. ..vai kuuluuko älykkyyteen, että osaa äkkiä hioa toimintatapansa optimaalisesti persoonallisista ominaisuuksista huolimatta? Ap
Itsellä ainakin tuli loppua kohti hetkiä, jolloin käytin melko paljon aikaa tehtävän miettimiseen, mutta jouduin lopulta arvaamaan. Sitten seuraava tehtävä olikin jostain syystä MINULLE helpompi, ja uskoin saavani sen pääteltyä oikein. "Jostain syystä vaikeat" tehtävät olisi melkein kannattanut arvata alunperinkin, koska muistaakseni vääristä vastauksista ei sakoteta. Toisaalta jos arvaa paljon, niin silloin kaiketi tehtävät vaikeutuu nopeammin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys tarkoittaa nimenomaan kykyä ratkaista ongelma nopeasti. Älykkäällä ihmisellä on tehokas "prosessori" aivoissaan.
AP: lle: Ajattele asia näin päin: Jos ihminen on älykäs, miten voisi olla mahdollista, että hän ei selviäisi niistä Mensan tehtävistä?
Suurin osa ihmisistä on älykkyydeltään keskivertoja. Hyvin älykkäät (esim. Mensan rajan ylittävät) ovat poikkeus. Tästä on myös haittaa, esim. yksinäisyyden tunne.
Kyllä kai jokainen niistä testeistä selviää, joku paremmilla, joku huonommilla pisteillä. Tehtäväthän vaikeutuu graduaalisesti, joten vain aivan huippuälykkäälle kaikki tehtävät olisivat itsestäänselviä.
Voisi ajatella, että olisi kaksi yhtä älykästä ihmistä, mutta toisella on kokemusta kuvioiden pyörittelystä, hyvä itseluottamus ja nopea temperamentti. Toinen ei ole koskaan juuri tehnyt kuvallisia tehtäviä, on luonteeltaan neuroottinen ja perusteellinen, haluaisi saada vaikean tehtävän loppuun, vaikka siinä kestää aikaa. Toinen saa 120 pistettä huonon tekniikkansa takia ja toinen 140 hyvän luontaisen tekniikkansa takia. ..vai kuuluuko älykkyyteen, että osaa äkkiä hioa toimintatapansa optimaalisesti persoonallisista ominaisuuksista huolimatta? Ap
Sun ajattelu on aivan liian mustavalkoista. Sillä perusteellisella on myös suotuisia ominaisuuksia kuten ettei hutiloi ja ole virhealtis joten tilanne tasautuu. Aikaa tehtävien teolle on ihan tarpeeksi jos aivot ovat tehokkaat ja tajuavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsellä ainakin tuli loppua kohti hetkiä, jolloin käytin melko paljon aikaa tehtävän miettimiseen, mutta jouduin lopulta arvaamaan. Sitten seuraava tehtävä olikin jostain syystä MINULLE helpompi, ja uskoin saavani sen pääteltyä oikein. "Jostain syystä vaikeat" tehtävät olisi melkein kannattanut arvata alunperinkin, koska muistaakseni vääristä vastauksista ei sakoteta. Toisaalta jos arvaa paljon, niin silloin kaiketi tehtävät vaikeutuu nopeammin. Ap
"Jes pääsin arvailemalla ja hyvällä koetaktiikalla mensan jäseneksi!" Luuletko olevasi jollain lääkiksen valmennuskurssilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle tulee heti nousta jatkumosta ärsytys. Nuoli ylös, oikealle, alas, vasemmalle, mihin seuraava? Oletus kaiketi taas ylös, prkl, jospa se on kiertänyt niin kovaa että lentänyt huitsin nevadaan tai nuolen kiertäjää vaan vttt ja kääntääkin takaisin päin tai kello pysähtyykin just nyt ja tähän.
Hirveästi vaihtoehtoja joista joku on keksinyt tällä mennään.Oon just miettinyt että millä perusteella jatkumo-tehtäviin on vain yksi oikea vastaus. Siis niitä kuvioitahan voi jatkaa vaikka miten ja perustella ne valitsemallaan "loogisella" sarjalla. Esim. ne nuolet lähteekin takaisin tulosuuntaan, tai jatkaa samaan suuntaan mutta jättää joka toisen suunnan välistä jne.
Ymmärrätkö sanan ”jatkumo” merkityksen? Jos ei ymmärrä edes annettua tehtävää, ei taida se älykään ihan partaveitsen terävä olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
BB-Eevis malliesimerkki siitä, että Mesan testistä saa vain naurettavan "tittelin", jolla muka-älykkäät ihmiset voivat päteä.
"Opinpolku on johtanut Eeviksen lyhyen kauppakorkeavisiitin kautta teknologiajohtamisen pariin. Akateemisen elämän vastapainoksi Eeva-Leena on harrastanut myös tanssia. Sosiaalista mediaa hän ei käytä lainkaan. Big Brotherin voittorahoilla Eeva-Leena kustantaisi itselleen laajan geenitutkimuksen.
Kuulostaa kyllä ihan perus mensalaiselta älyköltä. Ulkonäöltäänkin ihan hillitty ja asiallinen tyyppi. Sinua vain vituttaa että naisella noin korkea ÄO.
Mielestäni on olemassa "testiälykkyyttä" mutta myös muuta laajempaa älykkyyttä.
Tuo ei kerro kaikkea.
Huomaan arjessa kuka on älykäs.
Arjen toiminnoissa ja tietysti keskusteluissa toisten kanssa.
Lisäksi kun lukee tekstiä, huomaa asian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran tein tuon Mensan kotitestin (josta saa sitten lausunnon onko hyvä vai huono mahdollisuus läpäistä Mensan virallinen testi). Huomasin myös tehtävien loppupuolella että joku oli aika vaikea ja hyppäsin seuraavaan ja se olikin helpompi ratkaistava. Eli jotkin "vaikeammat" tehtävät kyllä ovat helpompia. Nämä ovat varmasti yksilöllisiä mikä on sitten se "helppo" niistä vaikeista tehtävistä.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni on olemassa "testiälykkyyttä" mutta myös muuta laajempaa älykkyyttä.
Tuo ei kerro kaikkea.
Huomaan arjessa kuka on älykäs.
Arjen toiminnoissa ja tietysti keskusteluissa toisten kanssa.
Lisäksi kun lukee tekstiä, huomaa asian.
Tuo testi testaa aivojen prosessointiVALMIUDEN. Eri asia on sitten se että tuleeko ihminen sitä ikinä käyttäneeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerran tein tuon Mensan kotitestin (josta saa sitten lausunnon onko hyvä vai huono mahdollisuus läpäistä Mensan virallinen testi). Huomasin myös tehtävien loppupuolella että joku oli aika vaikea ja hyppäsin seuraavaan ja se olikin helpompi ratkaistava. Eli jotkin "vaikeammat" tehtävät kyllä ovat helpompia. Nämä ovat varmasti yksilöllisiä mikä on sitten se "helppo" niistä vaikeista tehtävistä.
Kyllä ihan jokainen ihminen läpäisee Mensan testin.
En varmasti pääsisi mensan jäseneksi, mutta kiinnostaisi tietää mitä hyötyä siitä on jäsenille? Mitä muuta mensa tekee kuin testaa ihmisten älykkyyttä? Onko jotain kokoontumisia ja mitä niissä tehdään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En varmasti pääsisi mensan jäseneksi, mutta kiinnostaisi tietää mitä hyötyä siitä on jäsenille? Mitä muuta mensa tekee kuin testaa ihmisten älykkyyttä? Onko jotain kokoontumisia ja mitä niissä tehdään?
Se on se todellinen älykkyystesti. Maksatko jäsenmaksun vai et.
Vierailija kirjoitti:
En varmasti pääsisi mensan jäseneksi, mutta kiinnostaisi tietää mitä hyötyä siitä on jäsenille? Mitä muuta mensa tekee kuin testaa ihmisten älykkyyttä? Onko jotain kokoontumisia ja mitä niissä tehdään?
Salaisia riittejä.
Minä olen käynyt Mensan testissä 17-vuotiaana lukiolaisena. Arvelin olevani melko älykäs, mutta utelias tietämään kuinka älykäs. Mietin kyllä etukäteen miten siihen tulokseen pitäisi sitten suhtautua ja olin sitä mieltä, että jos tulos ei ole kovin hyvä, niin se ei ole mitenkään minun vikani eikä siitä pidä mieltänsä pahoittaa. Ja yhtä lailla, jos tulos on hyvä, niin ei se ole mikään saavutus tai asia mistä voisin olla ylpeä.
Silloin oli erilainen mitta-asteikko ja tulokseni oli 145, kun Mensan raja oli 148. Olin alimmilla pisteillä "erittäin älykäs", älykkäämpi kuin 97% suomalaisista mutta liian tyhmä Mensaan. Houkuttelin myös muutaman koulukaverin, joita arvelin älykkäiksi ja he kaikki vetivät minua paremmat tulokset. Kaikista fiksuin oli älykkäämpi kuin 99,7% suomalaisista, en muista hänen pisteitään. Oma poikaystäväni kävi myös testissä ja jekutti minua että tuloksessa luki 99. Olin tästä kovasti ihmeissäni kun pidin häntä ihan fiksuna, mutta hän olikin älykkäämpi kuin 99% suomalaisista ja ÄO oli jotain ihan muuta kuin 99.
Minusta ei koskaan tullut oikein mitään, vaikka älyä olisi ollut. Muista syistä olen päätynyt alisuoriutujaksi ja tämä on ollut elämässäni vaikea asia, kipuilen sitä vielä näin viisikymppisenäkin. Pääsin opiskelemaan TKK:lle teknillisen fysiikan osastolle ja kaikki vuosikurssini opiskelukaverit ovat pärjänneet hienosti. Minä en edes valmistunut, en pystynyt opiskelemaan kun lukiossa en ollut tottunut puurtamaan ja epäonnistumisen pelko lamaannutti minut. Myöhemmin opiskelin AMK-tutkinnon (jossa viimeisen illan paniikkilukeminen tuotti yllättävän hyviä arvosanoja koska vaatimustaso oli luokattoman alhainen) mutta en päässyt edes sitä vastaaviin töihin vaan teen ihan suorittavan tason työtä pienellä palkalla.
Tietyllä tapaa olen kyllä iloinen siitä että olen kohtuullisen älykäs. Mieheni on minua huomattavasti älykkäämpi ja saimme lapsen, joka on minua reippaasti älykkäämpi, ei kuitenkaan ihan yhtä älykäs kuin mieheni. Tämä tuntuu olevan ainoa hyvä asia mitä olen voinut yhteiskunnalle antaa - fiksu ja tasapainoinen lapsi (joka on jo nuori aikuinen). Kaikesta päätellen en ole antanut hänelle eteenpäin niitä ongelmia jotka ovat estäneet minua menestymästä elämässä ja hän on saanut mukavasti jalkansa työelämään ja opinnotkin sujuvat.
Omista koulukavereistani kaksi, jotka olivat minua piirun verran tyhmempiä (silti todella älykkäitä) ovat tehneet aivan käsittämättömän hienot urat. He ovat ilmeisesti olleet tasapainoisempia ja ennen kaikkia oppivat jo lukiossa puurtamaan. Ja ovat menestyneet loistavasti, väitelleet tohtoreiksi ja menestyneet urillaan. Siitä erinomaisesta älykkyydestä ei loppupeleissä ole paljonkaan iloa jos muut asiat eivät ole kunnossa niin että sitä älykkyyttä pystyisi hyödyntämään. Tasapainoinen ihminen joka pystyy hyödyntämään potentiaalinsa menee heittämällä ohi älykkäästä, joka ei sisäisten ongelmiensa takia pysty hyödyntämään älykkyyttään.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen käynyt Mensan testissä 17-vuotiaana lukiolaisena. Arvelin olevani melko älykäs, mutta utelias tietämään kuinka älykäs. Mietin kyllä etukäteen miten siihen tulokseen pitäisi sitten suhtautua ja olin sitä mieltä, että jos tulos ei ole kovin hyvä, niin se ei ole mitenkään minun vikani eikä siitä pidä mieltänsä pahoittaa. Ja yhtä lailla, jos tulos on hyvä, niin ei se ole mikään saavutus tai asia mistä voisin olla ylpeä.
Silloin oli erilainen mitta-asteikko ja tulokseni oli 145, kun Mensan raja oli 148. Olin alimmilla pisteillä "erittäin älykäs", älykkäämpi kuin 97% suomalaisista mutta liian tyhmä Mensaan. Houkuttelin myös muutaman koulukaverin, joita arvelin älykkäiksi ja he kaikki vetivät minua paremmat tulokset. Kaikista fiksuin oli älykkäämpi kuin 99,7% suomalaisista, en muista hänen pisteitään. Oma poikaystäväni kävi myös testissä ja jekutti minua että tuloksessa luki 99. Olin tästä kovasti ihmeissäni kun pidin häntä ihan fiksuna, mutta hän olikin älykkäämpi kuin 99% suomalaisista ja ÄO oli jotain ihan muuta kuin 99.
Minusta ei koskaan tullut oikein mitään, vaikka älyä olisi ollut. Muista syistä olen päätynyt alisuoriutujaksi ja tämä on ollut elämässäni vaikea asia, kipuilen sitä vielä näin viisikymppisenäkin. Pääsin opiskelemaan TKK:lle teknillisen fysiikan osastolle ja kaikki vuosikurssini opiskelukaverit ovat pärjänneet hienosti. Minä en edes valmistunut, en pystynyt opiskelemaan kun lukiossa en ollut tottunut puurtamaan ja epäonnistumisen pelko lamaannutti minut. Myöhemmin opiskelin AMK-tutkinnon (jossa viimeisen illan paniikkilukeminen tuotti yllättävän hyviä arvosanoja koska vaatimustaso oli luokattoman alhainen) mutta en päässyt edes sitä vastaaviin töihin vaan teen ihan suorittavan tason työtä pienellä palkalla.
Tietyllä tapaa olen kyllä iloinen siitä että olen kohtuullisen älykäs. Mieheni on minua huomattavasti älykkäämpi ja saimme lapsen, joka on minua reippaasti älykkäämpi, ei kuitenkaan ihan yhtä älykäs kuin mieheni. Tämä tuntuu olevan ainoa hyvä asia mitä olen voinut yhteiskunnalle antaa - fiksu ja tasapainoinen lapsi (joka on jo nuori aikuinen). Kaikesta päätellen en ole antanut hänelle eteenpäin niitä ongelmia jotka ovat estäneet minua menestymästä elämässä ja hän on saanut mukavasti jalkansa työelämään ja opinnotkin sujuvat.
Omista koulukavereistani kaksi, jotka olivat minua piirun verran tyhmempiä (silti todella älykkäitä) ovat tehneet aivan käsittämättömän hienot urat. He ovat ilmeisesti olleet tasapainoisempia ja ennen kaikkia oppivat jo lukiossa puurtamaan. Ja ovat menestyneet loistavasti, väitelleet tohtoreiksi ja menestyneet urillaan. Siitä erinomaisesta älykkyydestä ei loppupeleissä ole paljonkaan iloa jos muut asiat eivät ole kunnossa niin että sitä älykkyyttä pystyisi hyödyntämään. Tasapainoinen ihminen joka pystyy hyödyntämään potentiaalinsa menee heittämällä ohi älykkäästä, joka ei sisäisten ongelmiensa takia pysty hyödyntämään älykkyyttään.
Älykkyyttä koskevat keskustelut väljähtyvät poikkeuksetta siihen, että sekaan otetaan arvokysymyksiä ja muita "inhimillisiä" näkökulmia. Kun on kysymys tehtävänratkaisukyvystä, ei tarvitse sepustaa tasapainoisuudesta tai potentiaalista, kuten sinä olet tehnyt, tai liikunnallisesta, taiteellisesta tai sosiaalisesta yms. "älykkyydestä", joilla lievitetään omaa pahaa mieltä siitä, että oma ÄO-numero ei ole niin korkea kuin sen toivoisi olevan.
Tietämätön mensalainen kirjoitti:
ÄÖ 153 kirjoitti:
ÄÖ käsitteenä on melko kyseenalainen, ja monet alan asiantuntijat ovat jo vuosikausia tehneet pesäeroa siitä.
Mutta sellaisena kuin se käsite on, niin Mensan testi kyllä mittaa sitä melko hyvin.
Mitö tuo nimmarisi ÄÖ tarkoittaa? Onko se millä keskihajonnalla verrattavissa ÄOn kanssa?
En ole viestin kirjoittaja, mutta ÄÖ lienee kirjoitusvirhe. Päättelinkö oikein? Kuinka monta pistettä sain tästä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys tarkoittaa nimenomaan kykyä ratkaista ongelma nopeasti. Älykkäällä ihmisellä on tehokas "prosessori" aivoissaan.
AP: lle: Ajattele asia näin päin: Jos ihminen on älykäs, miten voisi olla mahdollista, että hän ei selviäisi niistä Mensan tehtävistä?
Suurin osa ihmisistä on älykkyydeltään keskivertoja. Hyvin älykkäät (esim. Mensan rajan ylittävät) ovat poikkeus. Tästä on myös haittaa, esim. yksinäisyyden tunne.
Kyllä kai jokainen niistä testeistä selviää, joku paremmilla, joku huonommilla pisteillä. Tehtäväthän vaikeutuu graduaalisesti, joten vain aivan huippuälykkäälle kaikki tehtävät olisivat itsestäänselviä.
Voisi ajatella, että olisi kaksi yhtä älykästä ihmistä, mutta toisella on kokemusta kuvioiden pyörittelystä, hyvä itseluottamus ja nopea temperamentti. Toinen ei ole koskaan juuri tehnyt kuvallisia tehtäviä, on luonteeltaan neuroottinen ja perusteellinen, haluaisi saada vaikean tehtävän loppuun, vaikka siinä kestää aikaa. Toinen saa 120 pistettä huonon tekniikkansa takia ja toinen 140 hyvän luontaisen tekniikkansa takia. ..vai kuuluuko älykkyyteen, että osaa äkkiä hioa toimintatapansa optimaalisesti persoonallisista ominaisuuksista huolimatta? Ap
Muilla tekijöillä kuin älykkyydellä (persoonallisuus, itseluottamus, huolellisuus, keskittyminen jne.) on merkitystä silloin, kun älykkyyttä ei ole riittävästi tehtävien nopeaan ratkomiseen. Eli nämä muut tekijät vaikuttavat kyllä keskivertoälykkään ihmisen saamaan pistemäärään. Hyvin älykkäälle tehtävät ovat niin helppoja, että mitkään väliintulevat tekijät eivät haittaa testin suoritusta.
Jos vieläkin on vaikea ymmärtää, niin ajattele jotakin helppoa ongelmaa, kuten paljonko on 1+1. Vaikeuttaako adhd tai persoonallisuus tämän ongelman ratkiasemista?
Kuviotesteissäkin oma oppimiskäyränsä eli vastaavia testejä kun tekee muutaman kerran saa omat tuloksensa nousee treenaamisen kautta.