Lue keskustelun säännöt.
Ajatuksia Mensan testin pätevyydestä
25.01.2020 |
Tein niitä eilen ja seuraavaa tuli mieleen.
Kaikki tehtävät olivat päättelytehtäviä, miten kuvio jatkuu. Tämä on tietysti sen takia, että testi olisi universaali. Kuitenkin voisi kuvitella, että se sopii hyvin ihmisille, joilla on hyvä hahmotuskyky. Esimerkiksi sellaiset, jotka harrastavat kuvataidetta tai työssään tulkitsevat visuaalista informaatiota, saattavat olla paremmin ehdollistuneita käsittelemään visuaalista informaatiota nopeasti.
Se, mikä tehtävissä oli vaikeinta, oli mielestäni tajuta, että mitä tässä haetaan, eli minkä säännönmukaisuuden olisi jatkuttava. Kuvioista voi löytää monia jatkuvuuksia, joista vain yksi on tietysti oikea. Voisi luulla, että liian luova tai monipuolinen ajatteluprosessi häiritsee oikeaan tulokseen pääsyä tarpeeksi nopeasti. Vai onko sitten älykkyyttä juuri se, että näkee nopeasti, että tässä tehtävässä vastaus on ihan simppeli, mutta tässä toisessa pitää kaivaa se monimutkaisesti?
Kolmas asianhaara on se, että luulisi persoonallisuuden piirteiden vaikuttavan tapaan tehdä testiä. Onko perusteellinen ja tehtävän oikein saaminen on tärkeämpää kuin nopeasti lopouun saattaminen (tehtäviä voi myös skipata tai arvata), ahdistuuko helposti stressistä eli kokeeko painetta ja negatiivista jännitystä jne.
Tähän ei tarvitse tulla vinoilemaan, että harmi kun sait huonon tuloksen. Kestän kyllä tulokseni, mutta kaipaan mielipiteitä, mitä muilla on tullut tuosta testistä. Tein siis eilen ilmaista Mensan nettitestiä.
Kommentit (196)
Itse onnistun niissä kuviotehtävissä paremmin, kun pidän toisen silmän peitettynä. Muuten ne kuviot pyörii silmissä eikä mikään pysy paikallaan.
Mutta tosiasia on, että noin 11-vuotiaana pärjäsin tällaisissa testeissä paremmin. Mihin lie se yleisälykkyys päästä karannut. Loogista päättelykykyä on tarvittu sekä opinnoissa että työssä. Varmaan pää tylsynyt aikojen saatossa. Keskittymiskykykin on huonontunut. Olisiko stressiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle tulee heti nousta jatkumosta ärsytys. Nuoli ylös, oikealle, alas, vasemmalle, mihin seuraava? Oletus kaiketi taas ylös, prkl, jospa se on kiertänyt niin kovaa että lentänyt huitsin nevadaan tai nuolen kiertäjää vaan vttt ja kääntääkin takaisin päin tai kello pysähtyykin just nyt ja tähän.
Hirveästi vaihtoehtoja joista joku on keksinyt tällä mennään.
Oon just miettinyt että millä perusteella jatkumo-tehtäviin on vain yksi oikea vastaus. Siis niitä kuvioitahan voi jatkaa vaikka miten ja perustella ne valitsemallaan "loogisella" sarjalla. Esim. ne nuolet lähteekin takaisin tulosuuntaan, tai jatkaa samaan suuntaan mutta jättää joka toisen suunnan välistä jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, noista piirustustesteistä pitäisi tietää, mitä haetaan ja millä perusteilla ja miten tulokset arvioidaan. Muutenhan jokainen vaan kuvittelee omassa päässään, miten piirustus on tarkoitettu tehtäväksi.
Se on sitten sattumaa, osuuko oma toiminta yhteen haetun tuloksen kanssa.
Sama juttu älykkyystesteissä ainakin tietystä tasosta alkaen. Helpoimmissa tehtävissä ei ole tulkinnan varaa, mutta mitä vaikeammaksi kuviopäättely menee, sitä useampia vaihtoehtoja siinä näyttää olevan.Itseasiassa niissä vaikeimmissa ei ole yhtään enemmän tulkinnanvaraa, tuo on harha. Aivojen pitää kyetä prosessoimaan tehokkaasti jotta näkee niiden loogisuuden. Ne näyttävät sulle tulkinnanvaraiselta eli vaikeilta. Eivät näyttäydy samoin sille tarpeeksi älykkäälle.
Tuo testi on harvinaisen johdonmukainen ja etenee samalla logiikalla vaikeutuen. Ei siis muutu epäloogiseksi tai tulkinnanvaraiseksi.
Älykkyystestit todentavat kovin huonosti skaalan yläpäässä olevien älykkyyttä juuri sen vuoksi, että niiden tekijät ovat vain keskimääräistä älykkäämpiä eivätkä pysty näkemään kaikkia vaihtoehtoja, joita heitä huomattavasti älykkäämmät näkevät.
No ei ole noin ainakaan mensan testissä. Eihän se edes tutki yli 135 äo:ta
Se testi osoittaa itse logiikan jolla ne ratkaistaan ja samaa logiikkaa käytetään loppuun asti. Vain yksi vaihtoehto on looginen.
Itse en ole Mensan testiä tehny. Omaa vajavaisuuttani selittää se, että minulle käsiteenä älykkyys on edelleen mystinen asia. Mistä minä tiedä esimerkiksi kumpaa minun pitäsi uskoa niitä, jotka sanoavat, että ei ole olemassa esimerkiksi sosiaalista älykkyyttä vai heitä jotka ova sitä mieltä, että sosiaalinen älykkyys on vain yksi älykkyyden muoto.
Tai miksi matemaattisa "älykkyyttä" pideään arvostettavampana kuin vaikka kirjallista tai visuaalista? - Tähän tieysi joku sanoo, että ei ole sellaisa asiaa kuin kirjallinen älykkyys tai visuaalinen älykkyys? No miksi siten on matemaattista älykkyyttä; vai onko siäkään?
Olen tavannut pitää Mensan testin perusteella itseään älykkäänä pitäviä enempi "wanna be -älykkäinä." Mutta en tapaa näin sanoa ääneen, koska sanomattakin tiedän vastauksen, että olen vain kateellinen heille. - Toivottavasti en kuitenkaan ole se, jota kohtaan laitettaan tai haluttaisiin laittaa eugeniikalliset toimenpiteet täytäntöön. Vaikka sanomattakin lienee selvää, ettei minulla ole juurikaan älyä, jotta sen vuoksi vosiin pitää itseni elävien kirjoissa, heitä vastaan, jotka ovat vakaasti sitä mieltä, että älykkyysosamäärämme kertoisi sen, kenellä meillä on suurempi oikeus elää (tai jatkaa elämää) ja kenellä ei.
Kyllähän testi mittaa hyvin nopeita hoksottiamia, sitähän äly juuri on. Normaalissa arkielämässäkin erottaa helposti ihmiset, jotka hoksaa asiat nopeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän testi mittaa hyvin nopeita hoksottiamia, sitähän äly juuri on. Normaalissa arkielämässäkin erottaa helposti ihmiset, jotka hoksaa asiat nopeasti.
Joku voi syvissä mietteissään ja jättää hoksaamatta jotain aivan ilmeistä arkipäivässä. Ihminen keskittyy hoksaamaan asioita jotka vaikuttaa tärkeiltä.
Vierailija kirjoitti:
Jokuhan voi olla myös vain hidas, vaikka olisi kuinka älykäs...
Itse koen olevani tällainen. Ihan kohtalainen tulos Mensan kotitestistä ja vastaavista tulee, mutta voisi tulla parempikin jos ei olisi mitään aikarajaa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi älykkyyden mittaaminen herättää niin suuria tunteita?? Kauhee tarve selitellä, ettei lukema kerro siitä ja tästä. Se, että joku on 195cm pitkä, ei myöskään kerro luonteesta tai että on varmasti loistava koripallossa. Ei, se kertoo vain ihmisen pituuden faktana, kuten Mensan testi ÄO:n.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle tulee heti nousta jatkumosta ärsytys. Nuoli ylös, oikealle, alas, vasemmalle, mihin seuraava? Oletus kaiketi taas ylös, prkl, jospa se on kiertänyt niin kovaa että lentänyt huitsin nevadaan tai nuolen kiertäjää vaan vttt ja kääntääkin takaisin päin tai kello pysähtyykin just nyt ja tähän.
Hirveästi vaihtoehtoja joista joku on keksinyt tällä mennään.Oon just miettinyt että millä perusteella jatkumo-tehtäviin on vain yksi oikea vastaus. Siis niitä kuvioitahan voi jatkaa vaikka miten ja perustella ne valitsemallaan "loogisella" sarjalla. Esim. ne nuolet lähteekin takaisin tulosuuntaan, tai jatkaa samaan suuntaan mutta jättää joka toisen suunnan välistä jne.
Mulla on ollut Mensan joku tehtäväkirja lainassa ja siellä oli joitain harvoja tehtäviä joihin oli esitelty pari mahdollista ratkaisua ja ajattelutapaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletteko panneet merkille, ettei näitä ketjuja ikinä aloita henkilö, jonka äo on 154 kuten minulla?
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän testi mittaa hyvin nopeita hoksottiamia, sitähän äly juuri on. Normaalissa arkielämässäkin erottaa helposti ihmiset, jotka hoksaa asiat nopeasti.
Mielestäni älyä ei voi määritellä noin yksinkertaisesti. Onko sellainen tyhmempi, jolla kestää tehtävän/ongelman tms. selvittämisessä kauemmin kuin sillä nopeaälyisellä, mutta joka kuitenkin päätyy yhtä oikeaan tai toimivaan ratkaisuun? Tietysti nimenomaan niistä nopeista hoksottimista on arkielämässä usein enemmän hyötyä. Mutta on hitaita, pohdiskelevia ja puntaroivia ihmisiä, joita ei voi mitenkään väittää yksinkertaisiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ÄÖ käsitteenä on melko kyseenalainen, ja monet alan asiantuntijat ovat jo vuosikausia tehneet pesäeroa siitä.
Mutta sellaisena kuin se käsite on, niin Mensan testi kyllä mittaa sitä melko hyvin.
Ootteko huomanneet että mensan jäsenissä on ärsyttävintä se, että luulevat olevansa parempia kuin muut? Arjessa tulee esille esim. siinä että kaikki olevinaan pyörii heidän elämän ympärillä. Lisäksi valehtelvat kun luulevat ettei tyhmemmät tajua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nostan vielä tätä, vaikka muitakin aloituksia aiheesta löytyy.
Taidan kokeilla jonkin aikaa totutella noihin tehtäviin, niin iskostuu ehkä syvemmälle se, miten niissä on tarkoitettu ajateltavan. Katsotaan, nopeutuuko tehtävien teko. Miten muuten virallinen Mensan testi eroaa nettitestistä? Ap
Ne joko osaa tai ei osaa, jossain määrin on toki mahdollista totutella tekemään tuon tyyppisiä tehtäviä, mutta se ei kyllä ole testin idea. Ei niitä tarvitse mitenkään harjoitella, jos looginen ongelmanratkaisu on luontaista.
Vierailija kirjoitti:
Täällä myös Mensan jäsen. Kyllähän se testi mittaa luotettavasti onko älliä päässä. Kannatan myös eugeniikkaa, eli steriloisin kantaväestöstä alle 85 ÄO ihmiset
Ja kun suhteellinen älykkyysosamäärä tämän jalostuksesi myötä nousisi, sinunkin tuloksesi laskisi. Saattaisit ehtiä mukaan uuteen sterilisaatioaaltoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän testi mittaa hyvin nopeita hoksottiamia, sitähän äly juuri on. Normaalissa arkielämässäkin erottaa helposti ihmiset, jotka hoksaa asiat nopeasti.
Mielestäni älyä ei voi määritellä noin yksinkertaisesti. Onko sellainen tyhmempi, jolla kestää tehtävän/ongelman tms. selvittämisessä kauemmin kuin sillä nopeaälyisellä, mutta joka kuitenkin päätyy yhtä oikeaan tai toimivaan ratkaisuun? Tietysti nimenomaan niistä nopeista hoksottimista on arkielämässä usein enemmän hyötyä. Mutta on hitaita, pohdiskelevia ja puntaroivia ihmisiä, joita ei voi mitenkään väittää yksinkertaisiksi.
Määritelmän mukaan kyllä on tyhmempi. Ei nuo tehtävät ole sellaisia, jotka vaativat puntarointia tai pohdiskelua, mittaavat ikäänkuin aivojen prosessoritehoa. Toisilla vaan leikkaa nopeammin. Ei se ihmisestä silti parempaa tee. Ominaisuus muiden joukossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän testi mittaa hyvin nopeita hoksottiamia, sitähän äly juuri on. Normaalissa arkielämässäkin erottaa helposti ihmiset, jotka hoksaa asiat nopeasti.
Mielestäni älyä ei voi määritellä noin yksinkertaisesti. Onko sellainen tyhmempi, jolla kestää tehtävän/ongelman tms. selvittämisessä kauemmin kuin sillä nopeaälyisellä, mutta joka kuitenkin päätyy yhtä oikeaan tai toimivaan ratkaisuun? Tietysti nimenomaan niistä nopeista hoksottimista on arkielämässä usein enemmän hyötyä. Mutta on hitaita, pohdiskelevia ja puntaroivia ihmisiä, joita ei voi mitenkään väittää yksinkertaisiksi.
On. Tehokkuus on olennaista. Onko sellainen tietokone huonompi jolla kestää kauemmin laskea? On.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokuhan voi olla myös vain hidas, vaikka olisi kuinka älykäs...
Itse koen olevani tällainen. Ihan kohtalainen tulos Mensan kotitestistä ja vastaavista tulee, mutta voisi tulla parempikin jos ei olisi mitään aikarajaa :D
No itse asiassa ei voisi, koska testi on pätevä vain, jos sen tekee annetun aikarajan puitteissa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi älykkyyden mittaaminen herättää niin suuria tunteita?? Kauhee tarve selitellä, ettei lukema kerro siitä ja tästä. Se, että joku on 195cm pitkä, ei myöskään kerro luonteesta tai että on varmasti loistava koripallossa. Ei, se kertoo vain ihmisen pituuden faktana, kuten Mensan testi ÄO:n.
Kyllähän älykkyyden ajatellaan vaikuttavan vaikka siihen, mihin työhön sopii ja millaisen kumppanin kanssa. On tärkeää tietää, mille tasolle sijoittuu.
Täällä myös Mensan jäsen. Kyllähän se testi mittaa luotettavasti onko älliä päässä. Kannatan myös eugeniikkaa, eli steriloisin kantaväestöstä alle 85 ÄO ihmiset