Mikä on paras LOHTURUOKA? Peukutuksia, ei veetuilua!
Mun lempilohturuokani on Knorrin valmis-Bolognese. En ole kavereillekaan kehdannut tunnustaa tätä yhä välillä ostavani - osaan kuitenkin tehdä ihan alusta alken hyvin maukkaan bolognesen. Mutta lapsuus tulee mieleen tuosta eineskastikkeesta! Olen suurperheen lapsi, emmekä juuri koskaan saaneet mitään herkkuja tai ”kalliita” ruokia. Ja joo eihän tuo maustepussi kallis ole, ellei ole kahdeksaa suuta ruokittavana. Muistan myös innoissani haistelleeni tuota jauhetta kun pussi oli avattu, sillä siinä oli MAUSTEITA toisin kuin äitini ruoissa 😂
Kertokaa, mikä sykähdyttää sydämiänne lohturuokana. Ei kuittailua kiitos 🙂
Kommentit (508)
Mikrotettu juustovoileipä. Paras on ranskanleipä edam-juustolla, sen aikaa mikrossa että juusto on kauttaaltaan sulaa.
Nachopelti
Nachot, tacomaustettu jauheliha, cheddarjuustokastike, salsa. Kerroksitrain vuokaan ja uuniin 225 20 min
Aaah
Mitäs olisi tarkoitus lohduttaa? Joku läheinen menehtynyt vai poikaystävän kanssa mennyt bänks? Pahaan oloon siis syödään?
Amerikassa on comfort food, mutta miksi Suomessa ihmiset puhuu lohturuuasta? Onko teillä koko ajan jostain pahamieli ja siihen pitää syödä jotain?
Lätyt ja pannukakku makealla hillolla, myös perunajauhokakku ajaa asian.
Sen pitää olla makeaa höttöhiilaria.
Miehellä lohturuokaa on lähipitzerian kebab ranskalaisilla tulisella kastikkeella, ja olut päälle.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ruokaa pitää syödä lohduksi?
Ruoka on nautinto ravinnon lisäksi, sosiaalinen hyvänolontuottaja. Lohturuoka ei tarkoita tunnesyömisen tapaista häiriintynyttä syömiskäytöstä tai vastaavasti syömishäiriöisen ns turvaruokaa, vaan hyvää tilanteeseen sopivaa nautittavaa ruokaa joka tuo rauhallisen kylläisen olon.
Ruuasta nauttiminen on muutenkin vähän kaukainen juttu monille suomalaisille, kun ruoka on redusoitu makroravinnetuotteiksi kaupassa (proteiini sitä proteiini tätä) ja lautasella usein nautinnollisen ruuan sijaan hiilarit protskut ja rasvat tai toinen ääripää mitä vaan mättöä kunhan nälkä lähtee. Lohturuuan arvostaminen tuo mukanaan ruokasuhteen normalisoitumista sekä ruuasta kokonaisvaltaisesti nauttimista.
Rasvainen jauheliha, valkoiset pavut tomaatti kastikkeessa ja kesäkurpitsaa.
Koskaan ei jää seuraavalle kerralle, toimii pakkaspäivänä ja murheisiin.
Keitetty makaroni paistetuilla nakeilla, kermaa loraus, valkosipulijauhetta ja valkopippuria,nam!!!
Minulla ei ole epätervettä asennetta ruokaan. En täytä itseäni kaloreilla, kun jokin ottaa päähän, vaan kuuntelen musiikkia ja lähden kävelylle.
Vierailija kirjoitti:
Mun mieheni tekemä shepherd's pie.
Joku hapankaaligulassi ja äidin reseptillä lihapata ja muussi.
Joku hapankaaligulassi siitä vasta murheet alkais kun joutus tollasta syömään
Musta on kivaa hitaasti keitellä bolognesea, kun on ollut jotenkin tosi kiireistä ja sitten on sellainen vapaapäivä, että on aikaa. Se jollain tavalla rentouttaa.
Muut lohturuuat onkin sitten jotain outoja lapsuuden viritelmiä, esim. keitetyt perunat ja raejuusto TAI purkkitonnikala.
Ja pakastepizza. Näitä syön todella harvoin, mutta on siinä joku oma juttunsa.
Perunamuusi ja lihapyörykät.
Hernekeitto ja näkkäriä.
Juomaksi maito.
Linssimuhennos jossa on aivan törkeästi chilliä, suolaa, ja valkosipulia, siis niin että sekä verenpaineeni, että kukaan joka joutuu pieneen tilaan kanssani seuraavan kahdentoista tunnin aikana, saa sätkyn. Töissä oli niin kurja päivä tänään, että jouduin soittamaan kotimatkalta miehelle että ole kiltti ja löydä ne linssit kaapin pohjalta ja laita kiehumaan, muuten en kestä. Näinä ruoan hintojen aikoina suunnittelen ruoat viikoksi etukäteen eikä tänään pitänyt olla linssejä. Mutta täytyi. Padallisen syötyäni on proteiinikooma ja rauhallisempi olo. Otan vielä kotikaljalasillisen ennen nukkumaanmenoa (ketä huijaan, ison mukillisen).
Vierailija kirjoitti:
Graavikalavoileipä.
- majoneesia, katkarapuja, keitetty muna, tomaattia, kurkkua ja salaattia.
Päällisiä pitää olla vyörymällä.Muutkin Smørrebrødit on oivallisia.
Lohdutonta on se, että Hgin Cafe Smørrebrød
lopetti aikoja sitten.
Till det ska man ha en Hof att dricka, men här får man ingen sån bira. Muuten se on vaan kunnon landgång.
Mun "lohturuoka" on iso pussillinen irtokarkkeja. Ja tietysti niitä pitää mättää niin paljon, että lopuksi ihan paha olo.
Seuraavan kerran kun tulee tarve ryhtyä besserwisseröimään, mieti tarkoin, mitä ongelmaa sillä yrität peittää.
Ongelmasi ei katoa sillä, että alat muille saarnata ylimielisenä ja omahyväisenä. Kannattaa käyttää sekin aika hyödyksi hyvän psykoterapeutin vastaanotolla pohtimassa, miksi tunnet voimakasta tarvetta tällaiseen käytökseen.