Mustasukkainen anoppi
Nyt meni lopullisesti hermo anoppiin. Minun mies, minun lapset ja minun koti, ei pitäisi olla vaikeaa ymmärtää ja kunnioittaa sitä. Mitähän hän sanoisi, jos menisin hänen kotiinsa ja alkaisin neuvomaan häntä joka asiassa? Ja jäisikin sille neuvomisen tasolle, mutta kun pitää tahallaan tehdä päinvastoin mitä sanon.
Ja ennen kuin joku tästä sanoo, niin olen koittanut puhua hänen kanssaan. Yksilöinyt mitkä asiat minua harmittavat ja miten haluan kotonani toimittavan. Siitä seuraa suuttuminen ja kiukuttelu. Mieheni on ainoa lapsi, mutta en silti aio uhrata perhettäni sille että anoppi saa toteuttaa itseään.
Nyt välit ovat sellaiset, etten tiesä palaavatko ne ennalleen. Mitä te olette tehneet tässä tilanteessa? En halua joutua tilanteeseen jossa lapset ihmettelevät kireitä välejä. Myös vertaistukea saa tarjota vuodatuksen muodossa.
Anoppi on tottunut varmaan siihen, että maalla sukupolvet asuvat käytännössä saman katon alla ja vanha emäntä on neuvomassa. Varmaan odottanut koko nuoruutensa että saa olla itse se vanha emäntä. Minä taas olen aika itsenäinen enkä mene neuvomaan myöskään muita.
Kommentit (26)
Miehesi pitää asettaa äidilleen rajat, sillä tilanne ratkeaa. Olette tekemisissä anopin kanssa siten ja siinä määrin kuin itse haluatte, anoppi kiukutelkoot, ei kiukkuun ja suuttumukseen kukaan kuole. Vähän sama kuin taaperon kanssa rajat ja johdonmukaisuus.
"Haluan kotonani toimittavan" ?? Jos anoppisi on teillä niin hän kylässä . Silloin ei toimita vaan ns.seurustellaan. Siihen mitään ohjeita tarvita. Olen sanonut tämän ennenkin, jos anoppi alkaa jotain säätämään käske lopettamaan. Jos et halua neuvoja , anna lätistä seinille , jos arvostelee sohvaasi niin sanot että mä tykkään j ne, Jatkuvasti arvosteleva ym.ihminen rasittava, mutta ei kai anoppi teillä asu ?
T.anoppi
Ratkaisun avaimet on miehelläsi. Hänen pitää asettaa rajat äidilleen, kuten joku tuossa yllä jo sanoikin. Ja asettua sinun puolelle eli perheensä puolelle.
Sinua auttaa etäisyyden otto anoppiin.
Onko miehelläsi oma koti, jos tuo on sinun kotisi?
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisun avaimet on miehelläsi. Hänen pitää asettaa rajat äidilleen, kuten joku tuossa yllä jo sanoikin. Ja asettua sinun puolelle eli perheensä puolelle.
Sinua auttaa etäisyyden otto anoppiin.
Miehellä on oma koti. Anopilla ei ole mitään asiaa sinun kotiisi.
Puutu tilanteeseen ajoissa, pidä puolesi. Pikkuhiljaa menee vain pahemmaksi, kokemusta on. Napakasti, asiallisesti, uudestaan ja uudestaan. Itse uuvuin n 10 vuoden kuluttua kun annoin liiaaksi periksi.
Heh, yksi anoppi sanoi kiitos miniälle kun miniä synnytti hänelle lapsenlapsen. Poikansa vielä kuulemma lykkäsi lapsentekoa siihen asti kun äiteensä jäi eläkkeelle, äitinsä pyynnöstä. Tosi rakkautta ❤️.
Vierailija kirjoitti:
Heh, yksi anoppi sanoi kiitos miniälle kun miniä synnytti hänelle lapsenlapsen. Poikansa vielä kuulemma lykkäsi lapsentekoa siihen asti kun äiteensä jäi eläkkeelle, äitinsä pyynnöstä. Tosi rakkautta ❤️.
Näitä on, mutta miniä saa tietää anopin todellisesta ohjailusta vasta kun on liian myöhäistä. Siinä selviää samalla anopin pojan luonne, äiti on tehnyt pojastaan jatkeensa.
Vierailija kirjoitti:
Heh, yksi anoppi sanoi kiitos miniälle kun miniä synnytti hänelle lapsenlapsen. Poikansa vielä kuulemma lykkäsi lapsentekoa siihen asti kun äiteensä jäi eläkkeelle, äitinsä pyynnöstä. Tosi rakkautta ❤️.
Siis mitä pahaa on siinä, jos sanoi kiitos miniälle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh, yksi anoppi sanoi kiitos miniälle kun miniä synnytti hänelle lapsenlapsen. Poikansa vielä kuulemma lykkäsi lapsentekoa siihen asti kun äiteensä jäi eläkkeelle, äitinsä pyynnöstä. Tosi rakkautta ❤️.
Siis mitä pahaa on siinä, jos sanoi kiitos miniälle?
Ei mitään, paitsi jos anoppi ajattelee vain jatkeita. Eli on pahaa, kun anoppi ohjailee laspsenlapsen syntymähetkeä.
Ei nyt käynyt selväksi että mitä se anoppi teillä häärää? Joten vaikea ottaa kantaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt käynyt selväksi että mitä se anoppi teillä häärää? Joten vaikea ottaa kantaa.
Etkö osaa lukea vai etkö ymmärrä. Aloituksessa sanotaan että anoppi neuvoo joka asiassa, ap:n kotona. Ja toimii tahallaan päinvastoin kun mitä ap sanoo. Kyllä minulle selkeni millainen anoppi käy ap:n kotona. Itse lukitsisin oven ja pitäisin puolisolleni puhuttelun.
Vaikea ottaa kantaa, kun aloittaja kertoo vain, ettei pidä anopin käytöksestä. Kuvaus tilanteesta ja esimerkkitapaukset auttaisivat ymmärtämään.
Ei tuohon oikein mikään auta. Minä haluaisin pitää hyvät välit anoppiin joten olen sietänyt melko paljon ja antanut mennä yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos. Mielestäni se olisi miehen tehtävä laittaa rajat omalle äidilleen. On inhottavaa olla se kamala miniä joka ei hyväksy mitään.
Mutta kaikkea en siedä ja tarvittaessa olen ollut aika jyrkkäkin. Esimerkiksi kun anopilta kysyttiin haluaako hän että häntä kutsutaan lapsemme mummoksi vai mummiksi niin hän halusi että hänestä puhutaan lapsemme äitinä. Totesin että se ei käy ja jos hän ei järjellisistä vaihtoehdoista kykene itse päättämään niin minä päätän hänen puolestaan ja niin myös päätin.
Sitten taas on paljon tilanteita joissa toivon että olisin sanonut vastaan. Esimerkiksi olimme antaneet matkamme ajaksi appiukolle avaimet meille että käy kerran matkamme aikana kastelemassa kukat. Olimme myös kertoneet että toivomme ettei muuten asunnossamme tehdä mitään. Anoppi oli kuitenkin käynyt hääräämässä ja kaikki siivouskomerosta lähtien oli eri järjestyksessä. Jopa kylpyhuoneen lastan varsi oli pidennetty hänelle sopivan mittaiseksi. Omasta mielestäni oli todella yököttävää tulla omaan kotiin jossa joku oli käynyt tonkimassa. Miehen mielestä taas asia oli kurja muttei siitä voi äidille sanoa ettei tämä suutu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh, yksi anoppi sanoi kiitos miniälle kun miniä synnytti hänelle lapsenlapsen. Poikansa vielä kuulemma lykkäsi lapsentekoa siihen asti kun äiteensä jäi eläkkeelle, äitinsä pyynnöstä. Tosi rakkautta ❤️.
Siis mitä pahaa on siinä, jos sanoi kiitos miniälle?
No yök. Lapsi ei ole lahja. Se on ihan oikea ihminen tunteineen ja tarpeineen. Ei mikään mummon leikkeihin ostettu lelu.
Jos meillä mummot olisivat noin sanoneet, niin olisin ottanut reippaasti etäisyyttä.
Et kertonut ollenkaan mitä se oikein teki, niin kuin konkreettisesti. Tuollaiseen tunteen purkaukseen on vaikea sanoa mitään.
Ihmiset on mitä on. Muakin ärsyttää välillä kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Et kertonut ollenkaan mitä se oikein teki, niin kuin konkreettisesti. Tuollaiseen tunteen purkaukseen on vaikea sanoa mitään.
Ihmiset on mitä on. Muakin ärsyttää välillä kaikki.
No, en halua kuitenkaan kaikkea kirjoittaa keskustelupalstoille ja luotan siihen, että olennainen ymmärretään ilman esimerkkejä. Mutta nämä perinteiset: siivotaan kaappeja minun kotona, jopa heitetään minun tavaroita roskiin. Luetaan meille tulleita kirjeitä. Puututaan minun ja puolisoni rahankäyttöön. Ollaan minua kohtaan ilkeitä, kun muut ei näe ja sitten heittäydytään uhriksi. Nyt uusin tapaus mihin meni hermot liittyi siihen, että anoppi alkoi arvostella minun harrastuksen kalliutta.
Ja kyllä. Harmittaa, että on mennyt liian monta vuotta asettaa rajat anopille. Aikanaan tuntui että hän oikeasti halusi auttaa, joten annoin olla vaikka ärsytti.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Miehesi pitää asettaa äidilleen rajat, sillä tilanne ratkeaa. Olette tekemisissä anopin kanssa siten ja siinä määrin kuin itse haluatte, anoppi kiukutelkoot, ei kiukkuun ja suuttumukseen kukaan kuole. Vähän sama kuin taaperon kanssa rajat ja johdonmukaisuus.
Tämä on varmasti paras ehdotus tässä, mutta huvittaa suhtautua anoppiin kuin taaperoon 😂 en minä haluaisi olla hänelle auktoriteetti vaan yrittää suhtautua kuin toiseen aikuiseen, mutta minkäs teet.
Raitkaisuideoita otan mielellään vastaan ihan kaikilta, ei tarvitse olla kokemusta asiasta
Ap