Perhetyö käy meillä teini-ikäisen pojan ongelmien vuoksi
Ei siis mitään lastensuojelua varsinaisesti, mutta kouluongelmien vuoksi olen toivonut että tulisivat meille aamuisin, kun itse olen töissä ja katsoisivat että poika herää ja lähtee kouluun. Ei onnistu, haluavat tulla iltapäivisin. No, ei siinä mitään, tulkoot, mutta en ymmärrä miten se auttaa poikaa lähtemään kouluun. Istuvat tunnin sohvalla ja juovat kahvia. Mikä virka näillä on?!
Kommentit (221)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi avuttomuutta kirjoitti:
Voi ristus tuota saamattomuutta.
Laittakaa se kersanne sinne kouluun ja piste.
Sanokaa sille kersalle, että on olemassa OPPIVELVOLLISUUS ja sinne on PAKKO mennä ja aikuisenakin on melkein PAKKO tehdä töitä jos ei ole miljoonia lotossa voittanut.
Ei kai se vetelys vain ole jäämässä yhteiskunnan elätiksi?!En minä 60 kiloinen nainen saa millään 72 kiloista nuorta väkisin kouluun eikä Timo Rautiainen ole häntä siellä pidättelemässä. Valitettavasti.
Voi ristus tuota ongelmanratkaisutaitoa.Voi ristus tuota huonoa kasvatusta.
Juupa. Ja olisiko pitänyt kasvattaa jo vähän ennemmin tuota herranterttua ettei ihan noin mätäpaiseeksi asti pääse. Tsiisus.
Minulle on valjennut sellainen asia, että perhetyön tarkoitus ei olekaan auttaa tai tehdä puolesta, vaan ennemminkin ohjata ja konsultoida. Se miten se auttaa vaikkapa väsyneitä vanhempia, onkin sitten toinen juttu.
Te jotka haukutte aapeetä huonoksi äidiksi niin ettekö ole ajatelleet että teineillä voi olla aika pahojakin juttuja. Ihan hyvien perheiden lapsetkin sekoilevat. Joku reksin poika tappoi ohikulkijan, on väärää kaveripiiriä ja otetaan hatkoja. Juuri siksi että teininä tehdään tyhmyyksiä, kun aivot ovat vielä keskeneräiset. Ilmeisesti ap on hakenut kuitenkin pojalle apua kun perhetyö heillä käy.
Täällä on näitä elämänkoulun maistereita aina tuomisemassa muita huonoiksi vanhemmiksi vaikka todellisuudessa eivät itse tietäisi senkään vertaa miten tilanteessa tulisi menetellä.
Voimia aloittajalle!
Yläasteikäinen ei suostunut kouluun jatkuvista patisteluista huolimatta – koulu ilmoitti poliisille, huoltaja joutui oikeuteen
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3b592e17-f1cc-4bdc-ad1e-0f6247b27333
Vierailija kirjoitti:
Yläasteikäinen ei suostunut kouluun jatkuvista patisteluista huolimatta – koulu ilmoitti poliisille, huoltaja joutui oikeuteen
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3b592e17-f1cc-4bdc-ad1e-0f6247b27333
Tuossa tapauksessa vanhempi ei ollut yhteistyökykyinen tai ottanut apua vastaan, toisin kuin ap.
Vierailija kirjoitti:
Yläasteikäinen ei suostunut kouluun jatkuvista patisteluista huolimatta – koulu ilmoitti poliisille, huoltaja joutui oikeuteen
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3b592e17-f1cc-4bdc-ad1e-0f6247b27333
”Käräjäoikeus hylkäsi syytteen”
Vierailija kirjoitti:
Noniin, työpäivä tehty ja kaupassa käyty. Poika nukkui kotiin tullessa. Mies tuli kotiin kolmelta ja minä heti perään. Mikään meteli ei tunnu herättävän häntä. Ongelma lienee se että kukaan ei ole kotona päivisin, paitsi poika, joka nukkuu kuin tukki. Yöt sitten menee valvoessa. Viikonloppuisin on kiltisti samassa rytmissä muun perheen kanssa, kun kaikki ovat kotona, mutta kun maanantai koittaa ja talo tyhjenee, hän jää nukkumaan. En tosiaan tiedä mitä asialle voi tehdä. Viimeeksi poika kävi koulussa lokakuussa.
1. Minkä ikäinen lapsi?
2. Oletteko te vanhemmat saaneet apua itsellenne, esim. tunne-elämän ja vuorovaikutuksen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa mitä apua poika tarvitsisi, mutta tässä pari pohdintaa ongelmaan:
- Poika kärsii ahdistuksesta, yksinäisyydestä, sydänsuruista, huonosta itsetunnosta, masennuksesta tms:
-> alisuoriutuu koulussa ja hoitaa pahaa oloaan iltaisin pelaamalla, katsomalla pokea, kirjoittamalla Ylikselle, snäppäämällä, jne.
-> -> valvoo myöhään, unettomuus pahenee näyttöpäätteen valosta ja dopamiinijärjestelmä ylirasittuu jatkuvasta stimulaatiovirrasta. Kärsii levottomista ajatuksista, syyllisyydestä jne. Verkkokalvoille saattanut piirtyä kaikenlaista tai somessa lähtenyt postaaminen laukalle. Tai sitten mikään ei tunnu enää miltään, ei pahinkaan goatse, hulvattomin meemiketju tai alistusfantasiat, ja se ahdistaa. Monet tämän hetken teinit ovat altistuneet pornografiselle kuvastolle jo alakouluikäisinä, 14-vuotias on jo PornHubin veteraanikäyttäjä. Sen sijaan vaikeita ja herkkiä tunteita tuon ikäisten on yhä edelleen vaikea tunnistaa ja käsitellä.
- On koulu/nettikiusattu, sosiaalisissa suhteissa on ongelmia:
-> ahdistus muuttuu neuroottiseksi, etääntyy, hakee yllä mainituin keinoin lohtua netistä tai päihteistä
-> -> kokemus siitä, ettei vanhemmat näe tämän ahdistuksen läpi pojan hätää on murskaava ja johtaa yhä vahvempaan sulkeutumiseen ja vanhempien hakeman avun torjuntaan. Poika saattaa pitää itseään laiskana ja huonona, ja tätä viestiä vahvistaa vanhempien turhautuminen. Poika ei myöskään näe miten esim. sosiaalityöntekijä voisi auttaa sen kanssa, ettei vaikkapa osaa vaikeita matematiikan tehtäviä, on liian heikko vetämään leukoja, ei onnistu saamaan tarpeeksi tubeseuraajia tai uskalla lähestyä ihastustaan. Koulussa on saattanut tapahtua jotain aikuisten silmiin mitätöntä, mutta pojan minäkuvalle vakavaa.
- Liikkumattomuus, epäterveelinen ruokavalio, elämänhallinnan puute:
-> hormonitasapaino häiriintyy, ilmenee väsymyksenä, masennuksena, päivärytmin heittämisenä ja kehosomaattisena oireiluna
-> -> itseään ruokkiva kehä, jonka katkaisu vaatii monialaista yhteistyötä lääkärin ja sosiaalityön kanssa. Jo pelkästään runsas energiajuomien kofeiini tai nuuskaaminen voivat sekoittaa murrosikäisen kropan. Kofeiini aiheuttaa valvomisen lisäksi ahdistuneisuutta ja jännittyneisyyttä, nikotiini taas keskittymiskyvyn heikkenemistä, ärtyisyyttä ja makean himon ja ruokahalun lisääntymistä. Jatkuva kannabiksen käyttö tekee väsyneeksi ja poissaolevaksi, sekä voimistaa masennusalttiutta.
Ja sitten tietty on vielä esim. harrastustoiminnassa koettu henkinen tai fyysinen väkivalta, psyykkinen oireilu jonka tausta on pidemmällä lapsuudessa, seksuaalisuuteen liittyvät ahdistukset, traumat ja fyysiset sairaudet.
Ap, mitä ajatuksia tämä kommentti herättää?
Mun Aspergerveli jättäytyi pois koulusta teininä. Oli kiusaamista ja jumittamista. Sai vasta aikuisena diagnoosin. Kävi koulun kotoa käsin loppuun.
Vaikuttaa siltä että pojalla ei ole ystäviä ja siltä että asia ei teitä vanhempia liiemin huolestuta.
Monennella luokalla sun teini on ? Onko muuten millainen oppilas ? Pärjääkö tunneilla ym . Oletko koskaan lukennut JOPO luokasta ? Suosittelen :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa mitä apua poika tarvitsisi, mutta tässä pari pohdintaa ongelmaan:
- Poika kärsii ahdistuksesta, yksinäisyydestä, sydänsuruista, huonosta itsetunnosta, masennuksesta tms:
-> alisuoriutuu koulussa ja hoitaa pahaa oloaan iltaisin pelaamalla, katsomalla pokea, kirjoittamalla Ylikselle, snäppäämällä, jne.
-> -> valvoo myöhään, unettomuus pahenee näyttöpäätteen valosta ja dopamiinijärjestelmä ylirasittuu jatkuvasta stimulaatiovirrasta. Kärsii levottomista ajatuksista, syyllisyydestä jne. Verkkokalvoille saattanut piirtyä kaikenlaista tai somessa lähtenyt postaaminen laukalle. Tai sitten mikään ei tunnu enää miltään, ei pahinkaan goatse, hulvattomin meemiketju tai alistusfantasiat, ja se ahdistaa. Monet tämän hetken teinit ovat altistuneet pornografiselle kuvastolle jo alakouluikäisinä, 14-vuotias on jo PornHubin veteraanikäyttäjä. Sen sijaan vaikeita ja herkkiä tunteita tuon ikäisten on yhä edelleen vaikea tunnistaa ja käsitellä.
- On koulu/nettikiusattu, sosiaalisissa suhteissa on ongelmia:
-> ahdistus muuttuu neuroottiseksi, etääntyy, hakee yllä mainituin keinoin lohtua netistä tai päihteistä
-> -> kokemus siitä, ettei vanhemmat näe tämän ahdistuksen läpi pojan hätää on murskaava ja johtaa yhä vahvempaan sulkeutumiseen ja vanhempien hakeman avun torjuntaan. Poika saattaa pitää itseään laiskana ja huonona, ja tätä viestiä vahvistaa vanhempien turhautuminen. Poika ei myöskään näe miten esim. sosiaalityöntekijä voisi auttaa sen kanssa, ettei vaikkapa osaa vaikeita matematiikan tehtäviä, on liian heikko vetämään leukoja, ei onnistu saamaan tarpeeksi tubeseuraajia tai uskalla lähestyä ihastustaan. Koulussa on saattanut tapahtua jotain aikuisten silmiin mitätöntä, mutta pojan minäkuvalle vakavaa.
- Liikkumattomuus, epäterveelinen ruokavalio, elämänhallinnan puute:
-> hormonitasapaino häiriintyy, ilmenee väsymyksenä, masennuksena, päivärytmin heittämisenä ja kehosomaattisena oireiluna
-> -> itseään ruokkiva kehä, jonka katkaisu vaatii monialaista yhteistyötä lääkärin ja sosiaalityön kanssa. Jo pelkästään runsas energiajuomien kofeiini tai nuuskaaminen voivat sekoittaa murrosikäisen kropan. Kofeiini aiheuttaa valvomisen lisäksi ahdistuneisuutta ja jännittyneisyyttä, nikotiini taas keskittymiskyvyn heikkenemistä, ärtyisyyttä ja makean himon ja ruokahalun lisääntymistä. Jatkuva kannabiksen käyttö tekee väsyneeksi ja poissaolevaksi, sekä voimistaa masennusalttiutta.
Ja sitten tietty on vielä esim. harrastustoiminnassa koettu henkinen tai fyysinen väkivalta, psyykkinen oireilu jonka tausta on pidemmällä lapsuudessa, seksuaalisuuteen liittyvät ahdistukset, traumat ja fyysiset sairaudet.
Ap, mitä ajatuksia tämä kommentti herättää?
Tunteita herättää toki, nyt kun meillä on tällainen tilanne ja ajatuksia myös, siitä mistä olisi pojalle apua.. onneksi poika ei käytä päihteitä, mutta hirvittää tietysti se, mikä kaiken tämän takana voi piillä.. mielenterveysongelmat pelottavat, niistä ei itselläni ole ennestään kokemusta.
Oletteko ap asioineet koulupsykologin kanssa? Millaisia tutkimuksia lapselle on tehty? Onko kartoitettu adhd, autismi tai psyykkiset ongelmat? Oletteko saaneet lähetettä nuorisopsykiatriaan?
Meillä oli vastaava tilanne, lapsella todettiin masennus, autistisia piirteitä ja itsetunto-ongelmia. Sai lääkityksen ja aloitti koulunkäynnin uudestaan. Otin yhden viikon palkatonta ja vein lapsen joka päivä kouluun ja olin valmis olemaan siellä mukana. Jäi kouluun ja pysyi siellä.
Tilanne vähän parempi, lääkitys lopetettiin lääkärin toimesta sivuoireiden takia. Nyt ehkä heikkoa alamäkeä joten ehkä ollaan kohta taas lääkärissä. Koulun kanssa on sovittu massiiviset tukitoimet, on erityisen tuen oppilas nyt.
Me emme saaneet lastensuojelusta mitään apua, heidän mielestään meillä oli kaikki kunnossa, edes psykan polin huoli ei auttanut avun saannissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noniin, työpäivä tehty ja kaupassa käyty. Poika nukkui kotiin tullessa. Mies tuli kotiin kolmelta ja minä heti perään. Mikään meteli ei tunnu herättävän häntä. Ongelma lienee se että kukaan ei ole kotona päivisin, paitsi poika, joka nukkuu kuin tukki. Yöt sitten menee valvoessa. Viikonloppuisin on kiltisti samassa rytmissä muun perheen kanssa, kun kaikki ovat kotona, mutta kun maanantai koittaa ja talo tyhjenee, hän jää nukkumaan. En tosiaan tiedä mitä asialle voi tehdä. Viimeeksi poika kävi koulussa lokakuussa.
Jep. Voi hellanlettas sentään. Nukkuiko poika.
Mä antaisin selkäsaunan ja laittaisin tuollaisen pojan ruotuun.
Oletteko mielestänne onnistuneet kasvatuksessanne?Niin, en tiedä. En kuitenkaan ole väkivallan kannalla. Jos puhe ei mene perille eikä sanktiot auta, aika kädettömäksi sitä itsensä huomaa.
Iso eikä pikkusisaruksella ole vastaavia ongelmia, joten olen taipuvainen ajattelemaan ettei se kotikasvatuksesta johdu.
Samankin perheen lapset ovat yksilöitä, joita ei voi asettaa samaan muottiin kasvamaan. Toinen saattaa tarvita tiukemmat rajat kuin toinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noniin, työpäivä tehty ja kaupassa käyty. Poika nukkui kotiin tullessa. Mies tuli kotiin kolmelta ja minä heti perään. Mikään meteli ei tunnu herättävän häntä. Ongelma lienee se että kukaan ei ole kotona päivisin, paitsi poika, joka nukkuu kuin tukki. Yöt sitten menee valvoessa. Viikonloppuisin on kiltisti samassa rytmissä muun perheen kanssa, kun kaikki ovat kotona, mutta kun maanantai koittaa ja talo tyhjenee, hän jää nukkumaan. En tosiaan tiedä mitä asialle voi tehdä. Viimeeksi poika kävi koulussa lokakuussa.
Jep. Voi hellanlettas sentään. Nukkuiko poika.
Mä antaisin selkäsaunan ja laittaisin tuollaisen pojan ruotuun.
Oletteko mielestänne onnistuneet kasvatuksessanne?Niin, en tiedä. En kuitenkaan ole väkivallan kannalla. Jos puhe ei mene perille eikä sanktiot auta, aika kädettömäksi sitä itsensä huomaa.
Iso eikä pikkusisaruksella ole vastaavia ongelmia, joten olen taipuvainen ajattelemaan ettei se kotikasvatuksesta johdu.Samankin perheen lapset ovat yksilöitä, joita ei voi asettaa samaan muottiin kasvamaan. Toinen saattaa tarvita tiukemmat rajat kuin toinen.
Ja mitähän rajoja nyt ehdotat?
Puhuminen? - tehty
Laitteet pois? - tehty
Evätään kiva juttu - tehty
Eli mikä on se toimi jolla sinä saisit haluttoman teinin kouluun?
On ilmeisen helppo huudella puskista sisällyksettömiä neuvoja, lukematta edes ketjua ja sitä mitä ap on jo kertonut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa mitä apua poika tarvitsisi, mutta tässä pari pohdintaa ongelmaan:
- Poika kärsii ahdistuksesta, yksinäisyydestä, sydänsuruista, huonosta itsetunnosta, masennuksesta tms:
-> alisuoriutuu koulussa ja hoitaa pahaa oloaan iltaisin pelaamalla, katsomalla pokea, kirjoittamalla Ylikselle, snäppäämällä, jne.
-> -> valvoo myöhään, unettomuus pahenee näyttöpäätteen valosta ja dopamiinijärjestelmä ylirasittuu jatkuvasta stimulaatiovirrasta. Kärsii levottomista ajatuksista, syyllisyydestä jne. Verkkokalvoille saattanut piirtyä kaikenlaista tai somessa lähtenyt postaaminen laukalle. Tai sitten mikään ei tunnu enää miltään, ei pahinkaan goatse, hulvattomin meemiketju tai alistusfantasiat, ja se ahdistaa. Monet tämän hetken teinit ovat altistuneet pornografiselle kuvastolle jo alakouluikäisinä, 14-vuotias on jo PornHubin veteraanikäyttäjä. Sen sijaan vaikeita ja herkkiä tunteita tuon ikäisten on yhä edelleen vaikea tunnistaa ja käsitellä.
- On koulu/nettikiusattu, sosiaalisissa suhteissa on ongelmia:
-> ahdistus muuttuu neuroottiseksi, etääntyy, hakee yllä mainituin keinoin lohtua netistä tai päihteistä
-> -> kokemus siitä, ettei vanhemmat näe tämän ahdistuksen läpi pojan hätää on murskaava ja johtaa yhä vahvempaan sulkeutumiseen ja vanhempien hakeman avun torjuntaan. Poika saattaa pitää itseään laiskana ja huonona, ja tätä viestiä vahvistaa vanhempien turhautuminen. Poika ei myöskään näe miten esim. sosiaalityöntekijä voisi auttaa sen kanssa, ettei vaikkapa osaa vaikeita matematiikan tehtäviä, on liian heikko vetämään leukoja, ei onnistu saamaan tarpeeksi tubeseuraajia tai uskalla lähestyä ihastustaan. Koulussa on saattanut tapahtua jotain aikuisten silmiin mitätöntä, mutta pojan minäkuvalle vakavaa.
- Liikkumattomuus, epäterveelinen ruokavalio, elämänhallinnan puute:
-> hormonitasapaino häiriintyy, ilmenee väsymyksenä, masennuksena, päivärytmin heittämisenä ja kehosomaattisena oireiluna
-> -> itseään ruokkiva kehä, jonka katkaisu vaatii monialaista yhteistyötä lääkärin ja sosiaalityön kanssa. Jo pelkästään runsas energiajuomien kofeiini tai nuuskaaminen voivat sekoittaa murrosikäisen kropan. Kofeiini aiheuttaa valvomisen lisäksi ahdistuneisuutta ja jännittyneisyyttä, nikotiini taas keskittymiskyvyn heikkenemistä, ärtyisyyttä ja makean himon ja ruokahalun lisääntymistä. Jatkuva kannabiksen käyttö tekee väsyneeksi ja poissaolevaksi, sekä voimistaa masennusalttiutta.
Ja sitten tietty on vielä esim. harrastustoiminnassa koettu henkinen tai fyysinen väkivalta, psyykkinen oireilu jonka tausta on pidemmällä lapsuudessa, seksuaalisuuteen liittyvät ahdistukset, traumat ja fyysiset sairaudet.
Ap, mitä ajatuksia tämä kommentti herättää?
Tunteita herättää toki, nyt kun meillä on tällainen tilanne ja ajatuksia myös, siitä mistä olisi pojalle apua.. onneksi poika ei käytä päihteitä, mutta hirvittää tietysti se, mikä kaiken tämän takana voi piillä.. mielenterveysongelmat pelottavat, niistä ei itselläni ole ennestään kokemusta.
On ymmärrettävää, että mt-jutut pelottaa jos niistä ole kokemusta. Mutta sinun kannattaa pitää mielessä, että omat pelkosi ja ennakkoluulosi voivat heijastua lapseesi niin, että hän vieroksuu avun vastaanottamista vaikka voisi pahoin. Siksi kannattaa ottaa selvää, ja lukea kaikki vertaistukijutut mitä löydät. Ja onneksi teillä on hoitokontakti, lapsesi saa apua myös terveydenhuollon puolelta.
Vaikka kukaan vanhempi ei haluaisi tätä kuulla, muistutan silti että seksuaalinen hyväksikäyttö ei pojillakaan ole poissuljettu. Siksi tuntuu aika hurjalta että täällä tarjotaan nyrkkiä ja inttiä ”selkärangattomuuteen” - ongelman syyt voi olla vakavia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä laatenkodeissa on nuoria jotka on siellä pelkästään koulunkäynnin ja/tai koulukiusaamisen takia. Silloin on kaikki muut keinot käytetty.
Jokin 1-3 kk avoimen sijoituksen jakso avaisi teinin silmät.
Mikä siinä on ettei tämä mene perille täällä, koulupudokkuus ei ole syy huostaanotolle. Ei ole kuulkaa varaa ottaa joka koulupinnaria huostaan, edes lyhyeksi aikaa. Ja jos sellainen tilaisuus koittaisikin, nuoret saisivat itse päättää lähtevätkö sijoitukseen. Mitään pakkokeinoja ei todellakaan käytetä siksi että nuori ei mene kouluun. Täytyy olla mummoja pitkittu ja liima impattu jo jonkun aikaa ennenkuin ottavat huostaan. Jos siis kotona muuten on asiat kunnossa.
Kyllä koulupudokkuus riittää, jos lisäsyynä on vaikka kädetön vanhempi, joka ei saa tilannetta ratkaistua. t. sijoituksen sossu
Ei hemmetti rakastan suomalaisia äitejä tän keskustelun perusteella :D
T: oon aineis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä laatenkodeissa on nuoria jotka on siellä pelkästään koulunkäynnin ja/tai koulukiusaamisen takia. Silloin on kaikki muut keinot käytetty.
Jokin 1-3 kk avoimen sijoituksen jakso avaisi teinin silmät.
Mikä siinä on ettei tämä mene perille täällä, koulupudokkuus ei ole syy huostaanotolle. Ei ole kuulkaa varaa ottaa joka koulupinnaria huostaan, edes lyhyeksi aikaa. Ja jos sellainen tilaisuus koittaisikin, nuoret saisivat itse päättää lähtevätkö sijoitukseen. Mitään pakkokeinoja ei todellakaan käytetä siksi että nuori ei mene kouluun. Täytyy olla mummoja pitkittu ja liima impattu jo jonkun aikaa ennenkuin ottavat huostaan. Jos siis kotona muuten on asiat kunnossa.
Kyllä koulupudokkuus riittää, jos lisäsyynä on vaikka kädetön vanhempi, joka ei saa tilannetta ratkaistua. t. sijoituksen sossu
Hei sossu!
Lue lastensuojelulaki. Kysy tarvittaessa esimieheltäsi, mikäli et ymmärrä. ”Kädettömyys” ei ole peruste huostaanotolle.
Niin, en tiedä. En kuitenkaan ole väkivallan kannalla. Jos puhe ei mene perille eikä sanktiot auta, aika kädettömäksi sitä itsensä huomaa.
Iso eikä pikkusisaruksella ole vastaavia ongelmia, joten olen taipuvainen ajattelemaan ettei se kotikasvatuksesta johdu.