Lue keskustelun säännöt.
Vaivat jotka hävisivät laihduttamalla?
Mä olen huomannut, että voin kokonaisvaltaisesti paremmin nyt kun olen päässyt normaalipainoon. Listaan tähän konkreettisia juttuja, joita ylipainosta aiheutui mulle ja jotka ovat nyt hävinneet:
1. Kuorsaaminen
2. Väsymys
3. Virtsankarkailu
4. Itsetunto-ongelmat ja siitä seurannut seksielämän virkistyminen
5. Libido
6. Ahdistus ja masentuneisuus
Sen lisäksi iloitsen päivittän uudesta peilikuvastani ja saan jatkuvasti kysymyksiä: olenko rakastunut? Olen kyllä: ITSEENI
Kommentit (871)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaalipainoon ei tarvitse tulla kuin muutama lisäkilo niin virtsanpidätys vaikeutuu. Ongelmaa ei ole kun olen ihannepainossa. Todella hyvä syy olla keräämättä painoa.
Miksei tästä puhuta?
Ehkä siksi, ettei se ole automaattisesti ongelma. Painoin jossain vaiheessa valehtelematta kaksi kertaa normipainoni verran, mutta pidätyskyky ei kärsinyt lainkaan. Koin itseni terveeksi, koska ei ollut mitään tuntuvia vaivoja, mutta kerran jouduin menemään lääkärille ihan muun vaivan takia (joka ei tosiaan liity painoon mitenkään), ja hänpä päättikin tutkia minut ihan perinpohjaisesti ja määräsi kolmea eri lääkettä. Minä kun olin pitänyt itseäni terveenä ihmisenä, en sopeutunut ajatukseen, että nyt olisi ruvettava popsimaan kroonisesti lääkkeitä aamuin illoin. Se sai minut käynnistämään painonpudotuksen. Ehkä saan jättää lääkkeet piankin pois kokonaan, se nähdään syksyllä, kun menen labrakokeisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hoikassa kunnossa olevien ihmisten halveksivat ja vahingon iloiset katseet.
Tämä. Tai se miten näkymätön sitä on toisille, kun on lihava. Nyt laihtumisen jälkeen minut taas huomataan. Ihmiset ovat pinnallisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoikassa kunnossa olevien ihmisten halveksivat ja vahingon iloiset katseet.
Tämä. Tai se miten näkymätön sitä on toisille, kun on lihava. Nyt laihtumisen jälkeen minut taas huomataan. Ihmiset ovat pinnallisia.
Vanhemmat ihmiset erityisesti mulkkaavat. Painosta johtuu tietenkin. täälläkin palstalla saa hirveästi lukea painoihmettelyitä! Oikein mittailevat katseellaan ja luulevat etten huomaa.
Onko kenenkään astma parantunut painon pudotuksen myötä? Tai oireilu vähentynyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen lihonut n.25kg parissa vuodessa ja mua ärsyttää monikin asia lisääntyneessä painossa: 1.reidet hankaa kun on mekko päällä. 2.kuorsaan enemmän 3.selkä ja polvet ja lonkanseutu kipuilee 4.vaatteet ei mahdu päälle 5.tiedostan riskin mm.2.tyypin diabeteksen puhkeamisesta ja maksan rasvoittumisesta. Nyt on kolmisen kiloa saanut pudotettua sellaista "järkevää vauhtia" ja olen myös lisännyt liikuntaa. Olisin tyytyväinen jos nyt ens alkuun sen 10kg sais vähennettyä niin sitten katsoo, mihin seuraavaks. Moni tuttu on sanonu ettei musta huomaa että olisi noin paljon paino noussut mutta kyllä mä itse sen tunnen ja huomaan. Sama kuin kiikuttaisi kolmea 8l ämpärillistä vettä mukanaan jatkuvasti joka paikkaan.
Kiitos tästä ketjusta, sain taas lisäinspiraatiota päästä lähemmäs normaalipainoa.
Minulla kävi sama. Paino nousi yli 20 kg ja tuli kaikenlaista vaivaa riesaksi.
Mutta yhden vaivan kanssa kävi niin, että se katosi. Selkäkipu ei vaivannut kun olin tukevamman saa kunnossa. Se oli outoa. Olen kärsinyt selkäkivuista lapsuudesta asti.
Nyt olen laihtunut yli 10 kg ja selkäkipu on palannut. Mutta ne muut vaivat ovat lähteneet pois.
Mieluummin pidän kuitenkin nämä selkäongelmat kuin ison määrän muita vaivoja ja valtavan ylipainon. Kipulääkkeillä tämän kanssa pärjää. Painonpudotus siis jatkuu.
En tiedä onko joku hermo väärässä asennossa ja jää puristuksiin helposti vai mikä selässäni on vialla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsin eroon ylimääräisestä 100kg kun erosin ukostani
keksi jotain uutta
🥳 kui?
Multa lähti 23 kiloa, kun kilpirauhasen vajaatoiminta löytyi ja lääketasapaino. En mä kyllä huomannut silloin, että mikään muu asia olisi helpottanut.
Olin lihavanakin liikkuva, eikä ollut verenpainetautia tai D2sta.
On mulla vielä kymmenisen kiloa ylimääräistä, mutta se nyt saa olla, ellei mitään dramaattista tapahdu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poistui kohonnut verenpaine, kohonnut kolesteroli, rasvamaksa.
Väheni raudan määrä elimistössä (minulla on raudankertymissairaus) ruokavaliomuutoksen ansiosta.
Väheni jatkuvat säryt.
Kaupan päälle heräsi taas kiinnostus aviomieheen, jos ymmärrätte mitä tarkoitan :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rahapula vähän helpotti kun jouduin vähentämään ruokaostoksia.
Luulin, että vaihdevuodet on alkaneet kun lihoin koronan aikana muutaman kilon. Uni oli katkonaista ja olo tukala.
Aloitin terveellisemmän ruokavalion ja magnesiumin iltaisin. Kiloja tippui ne muutama korona aikana tullut ylimääräinen. Yöunet tuli taas pitkiksi ja nukun syvää rauhallista unta.
Ilmeisesti oli joku magnesiumin puutos. Nyt otan magnesiumit illalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Refluksiin herääminen 2-3 kertaa viikossa katosi melko nopeasti noin 10 kilon pudotuksen jälkeen eikä ole tapahtunut kertaakaan sen jälkeen viimeisen 5 vuoden aikana.
Varpaankynsien leikkausjooga
Yölliset kusijuoksut
Hiki aina ja kaikesta
Fillarin pinnaparkojen rusahtelu
Putoilevat gollegehousut
Kadonnut kikkeli (mies olen)
Tietysti polvet ja selkä
Lisääkin löytyisi mutta en ny ehi.
Poistuneita vaivoja mm. kihti, hengenahdistus ja kuorsaaminen (oli jo varmaan uniapneakin), keuhkoputkentulehdukset (tupakoinnin lopettaminen varmaankin se pääasiallinen syy), erinäiset kolotukset polvissa ja nivelissä, hikoilu, liikkumisvaivat ja kipuilut, turvotus ja nesteenkeräytyminen, psyykkinen pahaolo, itsetunto-ongelmat ja ahdistuneisuus. -50kg
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jaa oletko reflektoinut miten se paino pääsi siis nousemaan ylipäätään, lykkäsitko kersaa ulos vai mitä ihmettä oikein tapahtui
minää jos huomaan että paino nousee lopetan syomisen
Lopetin tupakoinnin ja näläntunne palas. Lisäksi varmasti aloin syömään ihan vain korvatakseni yhden tavan toisella. Siitä se vaivihkaa alkoi nousta parissa kolmessa vuodessa. Sitten tuli kaikenlaista muuta mietittävää niin tilanne pääsi turhankin pitkälle ennenkuin havahduin tilanteeseen kunnolla, tympiinnyin ja käänsin kelkan. Eikä pidä käsittää väärin, olen tyytyväinen savuttomuuteen muuten enkä missään nimessä suosittele kenellekään tupakointia/edes kokeilemista koska siitä on vielä hankalampaa päästä eroon ja kaikki nyt tietää ettei se mikään terveystuote ole. Kuorsaaminen on kivempaa kuin herätä hengitystiet tukkivaan limaklönttiin aamulla.
Tähän pitää kommentoida, että minun oli kyllä paljon helpompaa lopettaa tupakointi kuin laihduttaa. Poltin 0,5-1 askia/pv 35 vuotta ja lopetin käytännössä kerrasta, kun korona alkoi. Samoihin aikoihin lopetin tyystin myös alkoholin käytön, eikä siinäkään ollut ongelmia, vaikka en ole koskaan lasiin sylkenyt. Ja olen kyllä käynyt terasseilla, illanistujaisissa, keikoilla ja jopa pikkujouluissa niin, että illan juomasaldo on ollut 1-2 siideriä tai sitten ihan vaan pelkkää Pepsi maxia.
Käytin vähän aikaa Ozempicia ja olin suorastaan järkyttynyt, kuinka erilaista elämä on, kun ei tee koko ajan mieli syödä jotain. Tuntui kuin ihan valtava paino olis pudonnut harteilta ja elämä muuttunut ihmeellisen vapaaksi. Söin silloin, kun oli oikeasti nälkä ja lopetin, vaikka lautasella olisi ollut ruokaa, kun vatsa tuli täyteen. Herkkuja ei tehnyt mieli. Sellaiset ihmiset, joilla suolistohormonit toimii normaalisti eivät voi kuvitellakaan, minkälaista se on, kun ruoka hallitsee ajatuksia heti heräämisestä nukkumaan menoon asti. Itsekurin merkitys on hiukan toisenlainen.
Lopetin em. lääkkeen muista syistä ja ruoka palasi ajatuksiini. Nyt yritän taas sillä kuuluisalla itsekurilla saada kiloja pois. Tämä on ollut hyvä ketju ja antanut motivaatiota. Mulla ei ole muita perussairauksia kuin astma ja se todettiin jo normaalipainossa, joten tuskin lähtee painon pudotuksella pois. Sokeriarvot on ylärajalla eli paastosokeri oli viimeksi 6,4 ja se pitäisi saada nyt normaaliksi. Ylipainoa on vielä 40 kg, mutta olen aina painosta riippumatta liikkunut kohtalaisen paljon (3*vko sali, muut päivät lenkkeilyä, pyöräilyä, uintia) ja se on ehkä säästänyt mua enemmiltä sairauksilta.
Ainut vaiva joka lähti kun laihduin oli se että ihmiset ei enää tuijottaneet ja teinit (ja joskus myös aikuiset miehet kännipäissään) huudelleet rumuuksia.
Pudotin n. 15kg, hikoilu väheni huomattavasti, itsetunto nousi.
Yltyn taas pyyhkimään takapuolen kunnolla takaa päin!