Vaivat jotka hävisivät laihduttamalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laihdutus kannattaa kirjoitti:

Jos laihtumiseen on yhdistetty ruokavalion korjaamisen lisäksi myös liikunta, niin todella moni asia muuttui ainakin omalla kohdallani, mikä on saanut jäämään pysyvään elämänmuutokseen:

- Veriarvot paranivat aina verensokerista hemoglobiiniin ja kolesteroliin, riskit moniin sairauksiin pienenivät

- Nukun syvempää ja virkistävämpää unta, näen taas unia, uni ei ole katkonaista

- En tarvitse päiväunia enää

- Töissä jaksaa ihan eri tavalla, ja sen jälkeen on energiaa harrastaa ym. eli saan enemmän asioita aikaiseksi

- Muisti on parempi, opin helpommin asioita

- Mieliala on positiivisempi, olen tyytyväisempi elämään ja itseeni

- Väsyttää vähemmän, ihan sama mikä kellon aika on. Aterioiden jälkeen ei iske väsy

- En ajattele jatkuvasti ruokaa tai herkkuja

- Jumit, kivut ja kolotukset on poissa, vatsa toimii, iltapäivän päänsäryt harvenivat

- En haise hielle niin helposti, ei ole kuuma tai kylmä (inhottavaa ylipainoisena, kun koko ajan hikoilee kuin pieni eläin, alipainoisena taas paleli aina) --> tähän liittyen painon jojoilun loppu

- Reidet ei hankaa enää yhteen, voi käyttää kesällä mekkoja ilman, että reiden sisäsyrjät on vereslihalla

- Herkuttelun ym. epäterveellisen ja epäsäännöllisen syömisen loputtua henki ei haise aamuisin miltään, samoin kuin pönttöön menevät asiat (eipä tarvii nolostella enää kakkosella käymistä töissäkään :D)

- Kasvojen iho oikein säteilee, ei näppyjä enää, ja tästä olen saanut paljon kyselyjä, että mitä tuotteita oikein käytät, kun iho hehkuu (ihan marketin halpistuotteita, mutta ruokavaliolla on niin iso rooli)

- Kynnet ja hiukset voivat paremmin, hiukset ei ravoitu enää helposti, ihon kuivuus ja hilseily hävisi

- Säästän ruokakuluissa paljon, kun teen peruskotiruokaa enkä käytä herkkuihin niin paljon rahaa enää

En todellakaan palaa enää vanhaan!

Terv. nainen 167 cm ja 55 kg

Melkein kadehdituttaa... Olen samoissa mitoissa ja reidet todellakin hankaa yhteen, olen rättiväsynyt jatkuvasti, kasvot täynnä aknea (lihavampana ei ollut), hiukset rasvoittuvat nopeammin, töiden jälkeen ei todellakaan jaksa mitään muuta samana päivänä.

Kaikki on tutkittu ja mitään vikaa ei ole. Mitä ihmettä voisi tehdä kun laihduttakaan ei voi.

En tiedä sun syömisistäs, mutta ekana tulee mieleen ruokavalion korjaaminen.

Mullakin tulee mieleen ensiksi, että ruokavalio voi olla edelleen pielessä, vaikka paino olisikin normaali. Samaten ihmisten ruumiinrakenteet ja paikka, jonne rasva kertyy elimistössä hoikkanakin, vaihtelevat, joten eivät kaikki saavuta samoja hyötyjä laihtuessaan. Reidet voi hangata yhteen laihanakin. 

Onko kilpirauhasarvot tarkistettu? 

Urheiletko liikaa? Onko työ hektistä ja stressaavaa? Stressihormoni voi aiheuttaa väsymystä ja muita kuvailemiasi ikäviä oireita, esim. rasvan kertymistä ja pysymistä elimistössä ja vastavaasti lihasten surkastumista, vaikka olisikin hoikka. Samaten heikko nukkuminen. 

Kevyempi olla, vaikka olisi paikallaan.

Liikkuminen on helpompaa ja kevyempää.

Hikoilu on vähentynyt.

Helteellä ei enää niin turvota.

Nukun paremmin (enimmäkseen ehkä paremman ruokavalion ja liikunnan ansiota).

Vierailija kirjoitti:

Normaalipainoon ei tarvitse tulla kuin muutama lisäkilo niin virtsanpidätys vaikeutuu. Ongelmaa ei ole kun olen ihannepainossa. Todella hyvä syy olla keräämättä painoa.

eli alakertaki on huonommassa kunnossa pullukoilla ainaki vanhempana ?

En ole koskaan laihduttanut millään tavalla, mutta olen laihtunut ihan muista syistä. Mitään vaivoja ei sen seurauksena ole kadonnut mutta on tullut: on pitänyt ostaa suunnillen kaikki vaatteet uusiksi, kun entiset kävivät aivan liian suuriksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaalipainoon ei tarvitse tulla kuin muutama lisäkilo niin virtsanpidätys vaikeutuu. Ongelmaa ei ole kun olen ihannepainossa. Todella hyvä syy olla keräämättä painoa.

Miksei tästä puhuta?

Mulla on ollut jo vuosia virtsankarkailua ja olen ajatellut sen johtuvan siitä, että olen synnyttänyt. Yksi lapsi toki vain, mutta alatiesynnytys silti. No luin alkuvuodesta tätä vanhaa ketjua ja tajusin jo ekalla sivulla, että mun virtsankarkailu saattaa johtuakin ylipainosta. En ole tätä aiemmin tajunnut. 

Nyt paino on tippunut n.7kg parissa kuukaudessa ja suunta on alaspäin. Paljon tiputettavaa on vielä, mutta olisi jo saavutus päästä alle 100kg koska silloin paino olisi tippunut n.30kg.

Klebin kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaalipainoon ei tarvitse tulla kuin muutama lisäkilo niin virtsanpidätys vaikeutuu. Ongelmaa ei ole kun olen ihannepainossa. Todella hyvä syy olla keräämättä painoa.

eli alakertaki on huonommassa kunnossa pullukoilla ainaki vanhempana ?

Näin vanhuspuolella työskentelevänä voin sanoa, että virtsankarkailua on kaiken kokoisilla vanhuksilla. 

Vierailija kirjoitti:

Pääsin eroon ylimääräisestä 100kg kun erosin ukostani

Miten olit antanut itsesi lihota niin pahasti?

Ilmavaivat vähenivät. Kun en syö enää pitsoja ja hampurilaisia, ei maha turpoa. Syön aika paljon juureksia ja niissä on ongelma, että joutuu ulostamaan pari kertaa päivässä. Kuitua varmaankin tulee enemmän. Salaattiainekset syön joka päivä lounaaksi (ilman leipää). Eipä se ulostustarve haittaa, jos ei ole jossain reissussa. Olen viimeisen pitsan syönyt uutena vuotena 2021. Sitä ennen pari kertaa viikossa pitsa, iso hamppariateria tai nugetit ranskiksilla. Ja kaikista noista sain ilmavaivoja.

Vierailija kirjoitti:

Klebin kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaalipainoon ei tarvitse tulla kuin muutama lisäkilo niin virtsanpidätys vaikeutuu. Ongelmaa ei ole kun olen ihannepainossa. Todella hyvä syy olla keräämättä painoa.

eli alakertaki on huonommassa kunnossa pullukoilla ainaki vanhempana ?

Näin vanhuspuolella työskentelevänä voin sanoa, että virtsankarkailua on kaiken kokoisilla vanhuksilla. 

Näin on. Olin vanhusten parissa töissä 8 vuotta. Virtsankarkailu liittyy vanhenemiseen ja lopulta alkaa falskata peräsuolikin. Ei ole ihmisen koosta kiinni millään tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Klebin kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaalipainoon ei tarvitse tulla kuin muutama lisäkilo niin virtsanpidätys vaikeutuu. Ongelmaa ei ole kun olen ihannepainossa. Todella hyvä syy olla keräämättä painoa.

eli alakertaki on huonommassa kunnossa pullukoilla ainaki vanhempana ?

Näin vanhuspuolella työskentelevänä voin sanoa, että virtsankarkailua on kaiken kokoisilla vanhuksilla. 

Näin on. Olin vanhusten parissa töissä 8 vuotta. Virtsankarkailu liittyy vanhenemiseen ja lopulta alkaa falskata peräsuolikin. Ei ole ihmisen koosta kiinni millään tavalla.

Niin, vanhoilla ihmisillä.

Nuorilla terveillä ihmisillä ylipaino voi aiheuttaa tämmöisiä vanhusten vaivoja, tai pahentaa niiden oireita.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä tarkkaan, kun en mitannut lähtöpainoa, mut ainakin 20 kg. 

Minä pudotin saman verran suurin piirtein kuin sinäkin ja samat vaivat paranivat kuin sinullakin ja lisäksi selätin ruokavaliomuutoksilla 2 tyypin diabeteksen, jota en tiennyt minulla olevan ja joka ehti jo aiheuttaa monia vaivoja joita luulin jonkun muun syyn aiheuttamiksi (minulla taisi jo olla jonkin asteinen munuaistulehduskin). 2 vuotta painon pudotuksesta aikaa eikä kiloakaan ole tullut takaisin koska ruokavaliomuutokseni ovat pysyviä. Sitten, kun oivalsin mitä pitää tehdä painon pudottaminen oli varsin helppoa. Toteutin painon pudottamisen maltilla eli 1,5-2 kg kuukaudessa jolloin kroppa ehti hyvin sopeutua painon putoamiseen eikä löysää nahkaakaan juuri mihinkään jäänyt mikä on meille naisille aika tärkeä asia, ikää minulla on jo yli 60 v. Ruokavaliomuutosten lisäksi lisäsin liikuntaa (lähinnä kävelyä n. tunti 6 päivänä viikossa).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Klebin kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaalipainoon ei tarvitse tulla kuin muutama lisäkilo niin virtsanpidätys vaikeutuu. Ongelmaa ei ole kun olen ihannepainossa. Todella hyvä syy olla keräämättä painoa.

eli alakertaki on huonommassa kunnossa pullukoilla ainaki vanhempana ?

Näin vanhuspuolella työskentelevänä voin sanoa, että virtsankarkailua on kaiken kokoisilla vanhuksilla. 

Näin on. Olin vanhusten parissa töissä 8 vuotta. Virtsankarkailu liittyy vanhenemiseen ja lopulta alkaa falskata peräsuolikin. Ei ole ihmisen koosta kiinni millään tavalla.

Niin, vanhoilla ihmisillä.

Nuorilla terveillä ihmisillä ylipaino voi aiheuttaa tämmöisiä vanhusten vaivoja, tai pahentaa niiden oireita.

Lue koko viestirimpsu ennen kuin kommentoit. Nyt oli kyse vanhoista ihmisistä ja siitä, että tuo yksi kuvitteli virtsankarkailua olevan vain ylipainoisilla vanhuksilla. Häntä sitten infottiin, että vanhuksilla on virtsankarkailua painosta riippumatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Klebin kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaalipainoon ei tarvitse tulla kuin muutama lisäkilo niin virtsanpidätys vaikeutuu. Ongelmaa ei ole kun olen ihannepainossa. Todella hyvä syy olla keräämättä painoa.

eli alakertaki on huonommassa kunnossa pullukoilla ainaki vanhempana ?

Näin vanhuspuolella työskentelevänä voin sanoa, että virtsankarkailua on kaiken kokoisilla vanhuksilla. 

Näin on. Olin vanhusten parissa töissä 8 vuotta. Virtsankarkailu liittyy vanhenemiseen ja lopulta alkaa falskata peräsuolikin. Ei ole ihmisen koosta kiinni millään tavalla.

Niin, vanhoilla ihmisillä.

Nuorilla terveillä ihmisillä ylipaino voi aiheuttaa tämmöisiä vanhusten vaivoja, tai pahentaa niiden oireita.

Lue koko viestirimpsu ennen kuin kommentoit. Nyt oli kyse vanhoista ihmisistä ja siitä, että tuo yksi kuvitteli virtsankarkailua olevan vain ylipainoisilla vanhuksilla. Häntä sitten infottiin, että vanhuksilla on virtsankarkailua painosta riippumatta.

Kyllä se ylipaino vanhoillakin ihmisillä sitä virtsan karkailua lisää niin kuin monia muitakin vaivoja.

Elämänmuutos kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaalipainoon ei tarvitse tulla kuin muutama lisäkilo niin virtsanpidätys vaikeutuu. Ongelmaa ei ole kun olen ihannepainossa. Todella hyvä syy olla keräämättä painoa.

Miksei tästä puhuta?

Mulla on ollut jo vuosia virtsankarkailua ja olen ajatellut sen johtuvan siitä, että olen synnyttänyt. Yksi lapsi toki vain, mutta alatiesynnytys silti. No luin alkuvuodesta tätä vanhaa ketjua ja tajusin jo ekalla sivulla, että mun virtsankarkailu saattaa johtuakin ylipainosta. En ole tätä aiemmin tajunnut. 

Nyt paino on tippunut n.7kg parissa kuukaudessa ja suunta on alaspäin. Paljon tiputettavaa on vielä, mutta olisi jo saavutus päästä alle 100kg koska silloin paino olisi tippunut n.30kg.

Nuo valaistumishetket ovat hyviä. Itse olen ollut kahvin suurkuluttaja pitkään.

Olen kärsinyt unettomuudesta ja  ymmärrän kyllä puhetta ja tiedettä, mutta jotenkin sitä asiaa ei vain halunnut myöntää. Ja nyt kun lopulta kokeilin että en iltakahdeksan jälkeen juo kahvia, niin tättärää, uniaika piteni, eikä ole tarvinnut pissallakaan hyppiä keskellä yötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäisenä huomasin että nukun paremmin ja hengästyn vähemmän. Sitten hävisi polvi- ja lonkkakivut. Samoin sellainen omituinen "pistely" iholla. Autossa ratti ei enää osu mahaan eikä takeissa kiristä hartiat/käsivarret kun jotain tekee. Peilikuva sen sijaan ei vielä miellytä.

Ylipainoa oli pahimmillaan 30 kiloa ja vielä pitäisi 15kg pudottaa.

163/70

Siis mikä ihmeen juttu toi pistely oikeasti on?! On nimittäin todella omituisen ja oudon tuntoista (alkoi mulla siis aika äskettäin) ja mä on jo ihan kauhuissani ajatellut että jostain naapurista tunkenut jotain luteita tai kirppuja..

Pistely voi liittyä myös vaihdevuosiin. Jalkojen pistely.

Saatko ravinnosta tarpeeksi kalsiumia? Netissä on  testejä.

Useimmathan ovat aloittaneet laihduttaa monia jopa kymmeniä kertoja ja usein vielä samalla dieetillä uudestaan uskoen, että se sillä kertaa toimisi.

Kerrotaanko, mikä oli se viimeinen pisara, jonka jälkeen painonpudotus onnistui ja jäi pysyväksi.

Itse myöhästyin bussista eräänä hellepäivänä ja päätin kävellä kotiin (noin 2 km). Luulin kuolevani sillä matkalla, jalkoja särki hillitömästi ja ne silminnähden turposivat ja kuumottivat, kun jatkoin tuskallisa taivalta.

Seuraavan päivänä menin terkkarin luo pyytämään apuaa ja hän sanoi, että käyt hänen luonaan punnittavana kerran kuukaudessa ja pidät ruokapäiväkirjaa muutamana päivänä.

Paino putosi aina vähän, yleensä kilon kuukaudessa. Kun aloin olla oppinut pienempiin ruokamääriin jatkoin omin voimin niin  3  vuoden aikana paino putosi yli 120 kilosta 70 kiloon ja on siinä pysynyt. Kerran meinasi alkaa takki kiristää, mutta palasin nopeasti ruotuun.

Se terkkari vaihtoi työpaikkaa, mutta törmäsin häneen kerran kaupassa ja hän kaappasi minut halaukseen. Hyvä ettei ihan itketty. Kai se oli hänellekin hyvä hetki, kun oli onnistunut työssään pelastamaan yhden ihmisen vaaralliseslta lihavuudelta-

Mulla paino aivan normaalipainon alarajalla, mutta silti unihäiriötä, lonkka- ja polvikipua, kilpparin vajis, jatkuva väsymys.. muitakin voi olla mutta nuo tulee heti mieleen. Sitä siis vaan mietin, että jos olisin lihava ja lukisin tätä ketjua, niin yhdistäisin nämä painoon ja olisin siis väärässä. Keho on monimutkainen, ei kannata liiaksi yksinkertaistaa asioita.

Vierailija kirjoitti:

Mulla paino aivan normaalipainon alarajalla, mutta silti unihäiriötä, lonkka- ja polvikipua, kilpparin vajis, jatkuva väsymys.. muitakin voi olla mutta nuo tulee heti mieleen. Sitä siis vaan mietin, että jos olisin lihava ja lukisin tätä ketjua, niin yhdistäisin nämä painoon ja olisin siis väärässä. Keho on monimutkainen, ei kannata liiaksi yksinkertaistaa asioita.

Muiden positiiviset kokemukset laihtumisesta ja sinun tämän hetkiset vaivasi eivät sulje toisiaan pois. Joku saattaa hyötyöä laihtumisesta, toinen ei laihanakaan ole terve

Laihduin noin 15 kiloa, joista on tullut takaisin muutama. Mitään eroa entiseen en ole huonannut, muuta kuin pienemmät vaatteet mahtuu päälle. No,ihan niin paljon ei lenkillä hengästytä ja hikoiluta. Ei näin pieni painon muutos taida paljon vaikuttaa. Mies laihdutti noin 30 kiloa eikä ole  myöskään muuta eroa huomannut, kuin vaatteet roikkuvat löysinä. 

Laihdutin noin 35 kiloa, jotka eivät ole tulleet takaisin.

Alla oireet, joista pääsin eroon:

Vihasin hellettä ja hikoilin kokoajan. Hikoilusta johtuen jalat ja taipeet hinkkasivat yhteen, joista tuli aivan älyttömän kipeätä ihottumaa.

Tuoreista venymisarvista johtuen iho oli muutenkin hellänä ja pahannäköinen.

Sopivien kenkien löytäminen leveään ja paksuun jalkaan mahdotonta. Kaikki kengät puristivat ja tekivät rakkuloita jalkoihin.

Polvet särkivät, vaikka olin nuori.

Hengästyin todella helposti. Eläminen oli muutenkin tosi tuskaista.

Istuminen oli hankalaa esimerkiksi toimistotuolissa. Mahan kanssa hyvän asennon löytäminen oli myös hankalaa erilaisissa tapahtumissa, jossa oli käsinojattomat tuolit. Istuminen maassa käytännössä mahdotonta, kun en jaksanut pitää itseäni pystyssä ilman, että otin kädellä maasta tukea. Risti-istuntaan en päässyt lainkaan.