Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Vaivat jotka hävisivät laihduttamalla?
Mä olen huomannut, että voin kokonaisvaltaisesti paremmin nyt kun olen päässyt normaalipainoon. Listaan tähän konkreettisia juttuja, joita ylipainosta aiheutui mulle ja jotka ovat nyt hävinneet:
1. Kuorsaaminen
2. Väsymys
3. Virtsankarkailu
4. Itsetunto-ongelmat ja siitä seurannut seksielämän virkistyminen
5. Libido
6. Ahdistus ja masentuneisuus
Sen lisäksi iloitsen päivittän uudesta peilikuvastani ja saan jatkuvasti kysymyksiä: olenko rakastunut? Olen kyllä: ITSEENI
Kommentit (871)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiivatulehdukset loppuivat, samoin proppujen kertyminen nielurisoihin. Verenpaine laski lievästi kohonneesta ihannelukemiin. Polvet alkoivat taas kestää reippaampaa lenkkeilyä ja jyrkkiäkin ylämäkiä. Vaatteita löytyy helpommin kaupoista ja valikoima on parempi. Ennen laihtumista BMI 29, nyt BMI 24.
Nämäkinkö voi aiheutua ylipainosta?! Ei saakeli, tässä ketjussa on ollut liuta asioita joita ei ikinä itse (olisi) ymmärtänyt yhdistää ylipainon aiheuttamiksi vaikka kyllähän sitä näin kun joku asian mainitsee, niin sen ajallisen yhteyden osaa itsekin laskea. Ja sitten voikin tuntea itsensä ihan höl möksi sekä siksi, ettei tajunnut ja siksi että on tämänkin vaivan itselleen hankkinut ihan vaan lihomalla.
On oikeasti motivoivin ketju ehkä ikinä! Kiitos kaikille.
Jeps. Nyt on aiempaa vaikeampi teeskennellä ja uskotella itselleen, ettei ylipaino ole onneksi mitään terveysmurhetta aiheuttanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heh, luin ensin otsikon: Vauvat jotka hävisivät laihduttamalla.
No itse aiheeseen, olen laihtunut 10 ja vielä ajattelin vajaat 10kg lisää. Suurin ilonaihe mulle ovat kun löytää sopivampia vaatteita. Olen muuten suht hyvässä kunnossa. Olen aina harrastanut liikuntaa, kävelen ja fillaroin, käyn uimassa ja ajoittain salilla. Olen terve ja mitään erityisiä vaivoja mulla ei ole. Olen kyllä syönyt vähän liikaa, ihan tavallista kotiruokaa, leipää ym. En siis mässytä pizzoja ym. Nyt olen onnistunut muuttamaan ruokailutapojani ja pienentämään annoksia ym. Se antaa lisämotivaatiota kun laihdutus onnistuu. Toivottavasti myös onnistun ylläpitämään uudet tapani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaisi erityisesti niiden kokemukset, jotka ovat pudottaneet 5-10 kiloa. Itse olen 7 kg päässä normaalipainosta, lääkäreiden mielestä ei tarvitse laihduttaa, mutta oloni on jotenkin epämääräisen vaivainen koko ajan.
Olen 167 pitkä, miellän että oma normaalipainoni on siinä 65 hujakoilla tai alle. Tällä hetkellä painan 75. Lihoin aikanaan yhden lääkekuurin takia nopeasti 20 kg, 10 niistä lähti heti kun lääke lopetettiin mutta 10 jäi. Älkää vaan suostuko syömään Ketipinoria edes miniannoksella pelkkiin uniongelmiin.
Turhaan haukut toimivaa lääkettä. Sivuvaikutuksena sillä on joillain ihmisillä lihomista kyllä, mutta uni on tärkeämpi asia ja unettomuuskin voi lihottaa. Laihdut kyllä ne kilot pois.
Ketipinor EI ole hyvä lääke uniongelmiin, koska se on pahaksi unen laadulle. Ei se riitä, että on 10 tuntia tajuton, kun pitäisi olla niitä oikeita unen vaiheita oikeassa järjestyksessä.
Käytännössä kaikki lihovat antipsykooteilla, ja kun suomalaiset ovat kovin paksua kansaa jo ennestään, lääkäreiden pitäisi hieman miettiä mitä lääkkeitä määräävät missäkin tilanteessa.
Ja tuo Ketipinor aiheuttama lihominen muuten johtuu siitä, että sitä herää keskellä yötä syömään kuin mikäkin ahmiva zombi, ei mitään mahdollisuutta että itsekuri ehtisi väliin kun olet hädin tuskin hereillä.
Sen yksi sivuvaikutus on myös kolesterolitasojen nousu (joka ei siis riipuu siitä syömisestä yksistään). Minullakin nousi kokonaiskolesteroli normaalista yli seitsemään, toki normalisoitui kun lääke lensi lepikkoon.
Vastuullinen lääkäri ei ikinä määräisi psykoosilääkkeitä uniongelmiin. Perus tk-kandilla ei pitäisi olla edes lupaa kirjoitella tuollaisia.
Vaikeassa unettomuudessa sitä ottas vaikka pillerin mikä räjäyttäs aivot,kunhan vaan sais nukuttua edes muutaman tunnin putkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaisi erityisesti niiden kokemukset, jotka ovat pudottaneet 5-10 kiloa. Itse olen 7 kg päässä normaalipainosta, lääkäreiden mielestä ei tarvitse laihduttaa, mutta oloni on jotenkin epämääräisen vaivainen koko ajan.
Olen 167 pitkä, miellän että oma normaalipainoni on siinä 65 hujakoilla tai alle. Tällä hetkellä painan 75. Lihoin aikanaan yhden lääkekuurin takia nopeasti 20 kg, 10 niistä lähti heti kun lääke lopetettiin mutta 10 jäi. Älkää vaan suostuko syömään Ketipinoria edes miniannoksella pelkkiin uniongelmiin.
Hyvä tietää! kannattaa myös varoa sellaista kuin "mirtazapin" itselle määrättiin nukahtamislääkkeeksi hyvin pieni annos ja siitäkin puolikas.
Ihmettelin, mikä oli, kun en ollut sokeria ja makeisia syönyt vuosiin ja seuraavina päivinä lääkkeen ottamisen jälkeen, alkoi "makeanhammasta" kolottaa, eli kaupasta tulin kotiin suklaan ja irtokarkkien kanssa ja ahmin himooni. Ruokahalu kaksinkertaistui. Kestin aikansa ja parisen kiloa, ihmetellä sairaaloista makeannälkää ja ahmimishimoa, ennen kuin älysin jättää lääkkeen.
Eli ei tarvitse kuin pikkumurunen tuota ja vaikutukset huomas.
kun lopetin lääkkeen käytön ja paluun normaaliin, ihmettelen edelleen, mikä minuun iski, koska en edes pidä makeasta.
Mielestäni itse olen onnistunut pysymään suht. hoikkana harrastamalla liikuntaa, jossa syke kohoaa ja pitämällä itseni aktiivisena. Jos jään tylsistymään telkkarin ääreen, niin tulee syötyä huvikseen.
juuri tuo. Korjaa unen hienosti, mutta käyttäjö jää aivan totaaliseen sokerikoukkuun ja lihominen on väistämätöntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen en kehdannut käydä ulkona, hävetti käydä jopa kaupassa. En ollut sinänsä edes kovin lihava, normipainon ja lievän ylipainon rajaoilla. Peili näytti kumminkin mursua ja naama tuntui liian pyöreältä.
No en yhäkään tykkää pyöriä ihmisten ilmoilla, mutta en enää häpeä itteäni samalla lailla.. Tai no nyt häpeän mun tummia silmänalusia, mutta ilman niitä kai löytyisi taas jotain muuta hävettävää? On vaikeeta mulla :D
Arvaa mitä? KETÄÄN EI KIINNOSTA. Tämä siis ihan positiivisesti sanottuna. Ihmiset on niin narsistisia ylipäätään, että ei ketään jaksa kiinnostaa jonkun pyöreä naama tai tummat silmänaluset.
Ja arvaas mitä sinä! Se ei kiinnosta hevonveetäkään ajatteleeko joku ventovierastolvana jotakin tai onko sillä edes aivotoimintaa. Se oma ulkomuoto kun ei muistuta omaa identiteettiä eikä mitenkään miellytä itseä niin sitä häpeää itseään omissa silmissään.
Ja silloin ei huvita liikkua missään. Ei edes silloin kuin missään ei ole ketään.
Samahan se on vaikka jos tukka on omasta mielestä huonosti kampaajan jäljiltä. Se hävettää, eikä näytä itseltään eikä siltä miltä halusi ja vaikka kaikki kehuisi kuinka tukka on kiva niin ei se omissa silmissä muutu mihinkään. Se vaan on hirveä ja sen tahtoo saada takaisin sellaiseksi kuin se oli ennen. Eikä silloinkaan huvita mikään ennen kuin sen saa jotenkin fiksattua sellaiseksi joka miellyttää omaa silmää.
Miten tuohon sitten liittyy tuo ihmisten ilmoilla pyöriminen, jos ei yhtään kuvittele, että muita kiinnostaa sun ulkonäkösi? Jos se on vain sun ongelma, niin kai se on sitten yhtä kurjaa olla kotona kuin ihmisten ilmoilla?
Muutenkin kuvitelma, että omat mieltymykset, häpeät ja minäkuvan ongelmat olisi sisäsyntyisiä on niin naiivi, mutta toki juuri sellainen, mitä markkinavoimat haluaa meidän uskovan.
Kun ihan oikesti sinäkin olet vain hyvin oppinut länsimaiset kauneusihanteet ja elät niiden vankina. Kuvittelet ihmisarvosi ja itsetuntosi olevan riippuvainen jostain silmänalusista ja liikakiloista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hiivatulehdukset loppuivat, samoin proppujen kertyminen nielurisoihin. Verenpaine laski lievästi kohonneesta ihannelukemiin. Polvet alkoivat taas kestää reippaampaa lenkkeilyä ja jyrkkiäkin ylämäkiä. Vaatteita löytyy helpommin kaupoista ja valikoima on parempi. Ennen laihtumista BMI 29, nyt BMI 24.
Mulla proput myös väheni n. 90 % siitä mitä niitä oli pahimmillaan, mutta arvelen syyn olevan ennemmin uusi ruokavalio kuin laihtuminen. Voin olla väärässä, mutta olen päätellyt sokerin ruokkivan nielussa muhivia bakteereja. Ehkä sama pätee hiivaan.
PCOS:sta johtuvat puuttuvat ovulaatiot. Ylipaino oli vain lievää, mutta kierto normalisoitui laihduttamalla ja Metforemilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiivatulehdukset loppuivat, samoin proppujen kertyminen nielurisoihin. Verenpaine laski lievästi kohonneesta ihannelukemiin. Polvet alkoivat taas kestää reippaampaa lenkkeilyä ja jyrkkiäkin ylämäkiä. Vaatteita löytyy helpommin kaupoista ja valikoima on parempi. Ennen laihtumista BMI 29, nyt BMI 24.
Nämäkinkö voi aiheutua ylipainosta?! Ei saakeli, tässä ketjussa on ollut liuta asioita joita ei ikinä itse (olisi) ymmärtänyt yhdistää ylipainon aiheuttamiksi vaikka kyllähän sitä näin kun joku asian mainitsee, niin sen ajallisen yhteyden osaa itsekin laskea. Ja sitten voikin tuntea itsensä ihan höl möksi sekä siksi, ettei tajunnut ja siksi että on tämänkin vaivan itselleen hankkinut ihan vaan lihomalla.
On oikeasti motivoivin ketju ehkä ikinä! Kiitos kaikille.
Jeps. Nyt on aiempaa vaikeampi teeskennellä ja uskotella itselleen, ettei ylipaino ole onneksi mitään terveysmurhetta aiheuttanut.
Kiva tietää, että hoikkana en sairastu ikinä mihinkään eikä mitään muutakaan terveysvaivaa ikinä tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiivatulehdukset loppuivat, samoin proppujen kertyminen nielurisoihin. Verenpaine laski lievästi kohonneesta ihannelukemiin. Polvet alkoivat taas kestää reippaampaa lenkkeilyä ja jyrkkiäkin ylämäkiä. Vaatteita löytyy helpommin kaupoista ja valikoima on parempi. Ennen laihtumista BMI 29, nyt BMI 24.
Nämäkinkö voi aiheutua ylipainosta?! Ei saakeli, tässä ketjussa on ollut liuta asioita joita ei ikinä itse (olisi) ymmärtänyt yhdistää ylipainon aiheuttamiksi vaikka kyllähän sitä näin kun joku asian mainitsee, niin sen ajallisen yhteyden osaa itsekin laskea. Ja sitten voikin tuntea itsensä ihan höl möksi sekä siksi, ettei tajunnut ja siksi että on tämänkin vaivan itselleen hankkinut ihan vaan lihomalla.
On oikeasti motivoivin ketju ehkä ikinä! Kiitos kaikille.
Jeps. Nyt on aiempaa vaikeampi teeskennellä ja uskotella itselleen, ettei ylipaino ole onneksi mitään terveysmurhetta aiheuttanut.
Kiva tietää, että hoikkana en sairastu ikinä mihinkään eikä mitään muutakaan terveysvaivaa ikinä tule.
Taitavaa, loistavaa luetun ymmärtämistä. 👍
*sarkasmia*
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaisi erityisesti niiden kokemukset, jotka ovat pudottaneet 5-10 kiloa. Itse olen 7 kg päässä normaalipainosta, lääkäreiden mielestä ei tarvitse laihduttaa, mutta oloni on jotenkin epämääräisen vaivainen koko ajan.
Olen 167 pitkä, miellän että oma normaalipainoni on siinä 65 hujakoilla tai alle. Tällä hetkellä painan 75. Lihoin aikanaan yhden lääkekuurin takia nopeasti 20 kg, 10 niistä lähti heti kun lääke lopetettiin mutta 10 jäi. Älkää vaan suostuko syömään Ketipinoria edes miniannoksella pelkkiin uniongelmiin.
Turhaan haukut toimivaa lääkettä. Sivuvaikutuksena sillä on joillain ihmisillä lihomista kyllä, mutta uni on tärkeämpi asia ja unettomuuskin voi lihottaa. Laihdut kyllä ne kilot pois.
Ketipinor EI ole hyvä lääke uniongelmiin, koska se on pahaksi unen laadulle. Ei se riitä, että on 10 tuntia tajuton, kun pitäisi olla niitä oikeita unen vaiheita oikeassa järjestyksessä.
Käytännössä kaikki lihovat antipsykooteilla, ja kun suomalaiset ovat kovin paksua kansaa jo ennestään, lääkäreiden pitäisi hieman miettiä mitä lääkkeitä määräävät missäkin tilanteessa.
Ja tuo Ketipinor aiheuttama lihominen muuten johtuu siitä, että sitä herää keskellä yötä syömään kuin mikäkin ahmiva zombi, ei mitään mahdollisuutta että itsekuri ehtisi väliin kun olet hädin tuskin hereillä.
Sen yksi sivuvaikutus on myös kolesterolitasojen nousu (joka ei siis riipuu siitä syömisestä yksistään). Minullakin nousi kokonaiskolesteroli normaalista yli seitsemään, toki normalisoitui kun lääke lensi lepikkoon.
Vastuullinen lääkäri ei ikinä määräisi psykoosilääkkeitä uniongelmiin. Perus tk-kandilla ei pitäisi olla edes lupaa kirjoitella tuollaisia.
Teinilleni määrättiin ketipinor osittain siksi että se nostaa monella painoa.
Lääke on auttanut nukkumaan, mutta painoa se ei ole nostanut.
Teini on autisti ja on kärsinyt unettomuudesta vauvasta lähtien. Se on tyypillinen ongelma niillä autisteilla joilla on hyvin vilkkaat aivot. Eipä siinä paljon nukuta jos aivot ovat koko ajan ylivirittyneessä tilassa. - Ei siis olla ihan pienestä syystä tai turhaan päädytty tuommoiseen lääkkeeseen.
Vaikka ylipainoa oli aiemmin merkittävästi, niin siitä ei ollut vielä aiheutunut mitään havaittavia haittoja oloon tai veriarvoihin. Sen puolesta ei siis vielä ollut vaivoja, jotka olisivat voineet kadota.
Muutoksia kyllä on tullut. Olen huomannut olevani huonommalla tuulella, kiukkuisempi ja pinnan olevan nykyään lyhyempi. Polvia, olkapäitä, selkää ja oikeastaan vähän joka paikkaa on ruvennut särkemään (toki liikunnan määrä on entisestään lisääntynyt, mikä voi vaikuttaa asiaan). Seksi ei kiinnosta enää juuri laisinkaan, kun ennen sitä kaipasi edes vähän.
-Tiivistäen, joka paikkaa kolottaa ja särkee ja jatkuvasti on ärtynyt, kiukkuinen ja henkinen iskunvaimennin on ihan pohjassa.
Vaatteista en ole koskaan piitannut, joten pienentynyt vaatekokokin lähinnä ärsyttää kun entiset vaatteet nyt sitten roikkuvat vain pahemmin päällä. Ja kun naama on joka tapauksessa ruma, niin mitään huomiota ei ole tullut lisää, jos nyt toki en sitä olisi kaivannutkaan tai edes näillä riekalehermoilla jaksaisikaan.
M36
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaisi erityisesti niiden kokemukset, jotka ovat pudottaneet 5-10 kiloa. Itse olen 7 kg päässä normaalipainosta, lääkäreiden mielestä ei tarvitse laihduttaa, mutta oloni on jotenkin epämääräisen vaivainen koko ajan.
Olen 167 pitkä, miellän että oma normaalipainoni on siinä 65 hujakoilla tai alle. Tällä hetkellä painan 75. Lihoin aikanaan yhden lääkekuurin takia nopeasti 20 kg, 10 niistä lähti heti kun lääke lopetettiin mutta 10 jäi. Älkää vaan suostuko syömään Ketipinoria edes miniannoksella pelkkiin uniongelmiin.
Turhaan haukut toimivaa lääkettä. Sivuvaikutuksena sillä on joillain ihmisillä lihomista kyllä, mutta uni on tärkeämpi asia ja unettomuuskin voi lihottaa. Laihdut kyllä ne kilot pois.
Komppaan tätä! Itse vedän joka ilta Ketipinorin (25mg) ja kaksi erilaista melatoniinia. Nukun 8-9 tuntia hyvin ja näen myös unia. Oon siis tosi tyytyväinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaisi erityisesti niiden kokemukset, jotka ovat pudottaneet 5-10 kiloa. Itse olen 7 kg päässä normaalipainosta, lääkäreiden mielestä ei tarvitse laihduttaa, mutta oloni on jotenkin epämääräisen vaivainen koko ajan.
Olen 167 pitkä, miellän että oma normaalipainoni on siinä 65 hujakoilla tai alle. Tällä hetkellä painan 75. Lihoin aikanaan yhden lääkekuurin takia nopeasti 20 kg, 10 niistä lähti heti kun lääke lopetettiin mutta 10 jäi. Älkää vaan suostuko syömään Ketipinoria edes miniannoksella pelkkiin uniongelmiin.
Hyvä tietää! kannattaa myös varoa sellaista kuin "mirtazapin" itselle määrättiin nukahtamislääkkeeksi hyvin pieni annos ja siitäkin puolikas.
Ihmettelin, mikä oli, kun en ollut sokeria ja makeisia syönyt vuosiin ja seuraavina päivinä lääkkeen ottamisen jälkeen, alkoi "makeanhammasta" kolottaa, eli kaupasta tulin kotiin suklaan ja irtokarkkien kanssa ja ahmin himooni. Ruokahalu kaksinkertaistui. Kestin aikansa ja parisen kiloa, ihmetellä sairaaloista makeannälkää ja ahmimishimoa, ennen kuin älysin jättää lääkkeen.
Eli ei tarvitse kuin pikkumurunen tuota ja vaikutukset huomas.
kun lopetin lääkkeen käytön ja paluun normaaliin, ihmettelen edelleen, mikä minuun iski, koska en edes pidä makeasta.
Mielestäni itse olen onnistunut pysymään suht. hoikkana harrastamalla liikuntaa, jossa syke kohoaa ja pitämällä itseni aktiivisena. Jos jään tylsistymään telkkarin ääreen, niin tulee syötyä huvikseen.juuri tuo. Korjaa unen hienosti, mutta käyttäjö jää aivan totaaliseen sokerikoukkuun ja lihominen on väistämätöntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaisi erityisesti niiden kokemukset, jotka ovat pudottaneet 5-10 kiloa. Itse olen 7 kg päässä normaalipainosta, lääkäreiden mielestä ei tarvitse laihduttaa, mutta oloni on jotenkin epämääräisen vaivainen koko ajan.
Olen 167 pitkä, miellän että oma normaalipainoni on siinä 65 hujakoilla tai alle. Tällä hetkellä painan 75. Lihoin aikanaan yhden lääkekuurin takia nopeasti 20 kg, 10 niistä lähti heti kun lääke lopetettiin mutta 10 jäi. Älkää vaan suostuko syömään Ketipinoria edes miniannoksella pelkkiin uniongelmiin.
Hyvä tietää! kannattaa myös varoa sellaista kuin "mirtazapin" itselle määrättiin nukahtamislääkkeeksi hyvin pieni annos ja siitäkin puolikas.
Ihmettelin, mikä oli, kun en ollut sokeria ja makeisia syönyt vuosiin ja seuraavina päivinä lääkkeen ottamisen jälkeen, alkoi "makeanhammasta" kolottaa, eli kaupasta tulin kotiin suklaan ja irtokarkkien kanssa ja ahmin himooni. Ruokahalu kaksinkertaistui. Kestin aikansa ja parisen kiloa, ihmetellä sairaaloista makeannälkää ja ahmimishimoa, ennen kuin älysin jättää lääkkeen.
Eli ei tarvitse kuin pikkumurunen tuota ja vaikutukset huomas.
kun lopetin lääkkeen käytön ja paluun normaaliin, ihmettelen edelleen, mikä minuun iski, koska en edes pidä makeasta.
Mielestäni itse olen onnistunut pysymään suht. hoikkana harrastamalla liikuntaa, jossa syke kohoaa ja pitämällä itseni aktiivisena. Jos jään tylsistymään telkkarin ääreen, niin tulee syötyä huvikseen.juuri tuo. Korjaa unen hienosti, mutta käyttäjö jää aivan totaaliseen sokerikoukkuun ja lihominen on väistämätöntä.
Jos pitää valita unettomuus vai lihominen, valitsen lihomisen, aina. Paljon pienempi paha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiivatulehdukset loppuivat, samoin proppujen kertyminen nielurisoihin. Verenpaine laski lievästi kohonneesta ihannelukemiin. Polvet alkoivat taas kestää reippaampaa lenkkeilyä ja jyrkkiäkin ylämäkiä. Vaatteita löytyy helpommin kaupoista ja valikoima on parempi. Ennen laihtumista BMI 29, nyt BMI 24.
Mulla proput myös väheni n. 90 % siitä mitä niitä oli pahimmillaan, mutta arvelen syyn olevan ennemmin uusi ruokavalio kuin laihtuminen. Voin olla väärässä, mutta olen päätellyt sokerin ruokkivan nielussa muhivia bakteereja. Ehkä sama pätee hiivaan.
Hei mulla hävisi proput myös, en tajunnutkaan aiemmin, että niitähän ei tosiaan enää ole!
Vierailija kirjoitti:
Vauvat hävisivät laihduttamalla. Jee!
Nyt voin olla vapaa ja vastuuton, rai rai rai!
Minulta hävisi jatkuva päänsärky, kun vaimoni laihdutti itsensä takaisin ihmiseksi.
Alue: Aihe vapaa
Olet tainnut sairastaa koronan?