Lue keskustelun säännöt.
Miesten kokemat shokkierot
12.01.2020 |
https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/ihmiset/miten-selvita-erosta-yll…
"Kun suomalaiset eroavat, aloitteen tekee 70 prosentissa tapauksista nainen. Vain 30 prosenttia miehistä on niin sanotusti jättäjiä. Tämä selviää Osmo KontulanPerhebarometri 2013 -tutkimuksesta.
”Ero voi tulla miehelle todella yllätyksenä. Parisuhteessa mies ei ole havainnut ongelmia tai parisuhteen laatu ei ole tullut puheeksi, ja sitten vaimo ilmoittaa, että nyt erotaan. Kun apua lähdetään sen jälkeen hakemaan esimerkiksi parisuhdeterapista, tilanne on edennyt jo niin pitkälle, että terapia ei enää auta. Se jos mikä tuntuu epäreilulta ja silloin käynnistyy varsinainen shokkierokriisi, kun mies huomaa, että mitään ei olekaan enää tehtävissä”, Miessakit ry:n vastaava erotyöntekijä Kari Vilkko sanoo."
Ai luoja mua ärsyttää nää eroista tehdyt lehtijutut. Ihan varmasti on eroja, jotka tulee toiselle osapuolelle täytenä yllätyksenä, en todellakaan kiistä sitä. Mutta kyllä näissä jutuissa unohdetaan joka kerta tehokkaasti se miten hyvin miehet osaa sulkea silmänsä ja korvansa ja ilmeisesti aivonsakin kun toinen kertoo, että nyt menee huonosti ja tarttis tehdä jotain.
Kerronpa omasta avioerostani, eikä varmasti ole ainutlaatuinen kokemus.
Yritin kahden vuoden ajan puhua miehelle, sanoin että asioiden ja meidän kummankin tulisi muuttua, meidän pitäisi huomioida toisemme paremmin jne. Mies ei suostunut kuuntelemaan tai keskustelemaan ja monesti lyttäsi minun mielipiteet kokonaan, koska "olin täysin väärässä". Kun viimein ilmoitin, että otan avioeron, se tuli miehelle "ihan yllätyksenä" ja hänen mielestä "kaikkihan oli hyvin" ja silloin hän ehdotti muun muassa terapiaa... Eipä kiinnostanut enää.
Eihän tässäkään olisi mitään helkkarin yllätystä ollut, jos olisi ottanut sen pään pois omasta per.seestään ajoissa.
Sitten kun näitä lehtijuttuja lukee niin miehistä tehdään ihan reppanoita, joita julman naiset kohtelee ikävästi. Jep jep.
Kommentit (456)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovin itseriittoinen ketju.
Tuttavapiirissä pari eroa, jossa ero tuli naiselle shokkina.
Minusta ketju on koominen. Naiset oikein kilpailevat keskenään siitä, kuka on tehnyt paskimman miesvalinnan, sössinyt elämänsä ja pilannut parisuhteensa.
Ja näkevät sen vielä jossain ihme ulottuvuudessa suunnattomana voimaantumisena.
Ja huono miesvalinta on tehty vaikka on kemiat ja horoskoopitkin apuna.
Unohdit pettämättömän naisen vaiston! Joka on aina oikeassa!
Joo niin taisin tehdä. Kyllä noilla kolmella tekijälläpitäisi pitäisi osata tehdä jo hyviä ratkaisuja. Mutta ei..
Fakta on, että miehissä on niin paljon huonoa ainesta, että kaikille naisille ei riitä kunnollista. Siinä ei auta tiede eikä taiat. Moni nainen saa väkisinkin jämäpalan, sitä ei voi mitenkään välttää. Miehet ovat johdossa aivan kaikissa tilastoissa, mikä tekee kumppanista huonon. Miehet sukupuolena ovat väkivaltaisempia, käyttävät enemmän alkoholia, elävät epäterveellisemmin, isompi osa miehistä on ylipainoisia... Ei ole naisten syy, että joskus tarjolla on vain huonoja ehdokkaita. Jotka ovat sitä joko alkujaan tai muuttuvat sellaisiksi. Esim. miesten ongelmajuominen riistäytyy käsistä yleensä keski-iässä.
Naiset itse suosivat nuoruudessa miehiä joiden käytös viittaa kuvaamiisi ongelmiin tulevaisuudessa, ja vamistavat että näiden miesten geenit pääsevät jatkoon.
Naiset haluavat meneviä bailumiehiä joilla on kova meno. Plussaa on kilpailuhenkisyys ja merkit korkeista testosteronitasoista.
Miinusta on liika terveysintoilu (eihän sellainen mies edes herkuttele) ja liika rauhallisuus/kohteliaisuus (eihän sellaiselta mieheltä saa kunnon dominoivaa panoa).
Nämä miehet eivät sitten ole helpoimmin ohjelmoitavissa vakaiksi ja tasaisiksi koti-isiksi, vaan ruuhkavuosien aikana seuraa kyllästyminen arkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovin itseriittoinen ketju.
Tuttavapiirissä pari eroa, jossa ero tuli naiselle shokkina.
Minusta ketju on koominen. Naiset oikein kilpailevat keskenään siitä, kuka on tehnyt paskimman miesvalinnan, sössinyt elämänsä ja pilannut parisuhteensa.
Ja näkevät sen vielä jossain ihme ulottuvuudessa suunnattomana voimaantumisena.
Virheistä oppiminen, niiden välttäminen jatkossa ja omien kokemuksien jakaminen on tottakai positiivinen asia. Näin itsetuntemus lisääntyy eikä toivottavasti enää joudu vastaaviin tilanteisiin. Voiko joku olla eri mieltä? Pitkässä huonossa liitossa elämänsä hukkaamisesta ei ole mitään hienoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovin itseriittoinen ketju.
Tuttavapiirissä pari eroa, jossa ero tuli naiselle shokkina.
Minusta ketju on koominen. Naiset oikein kilpailevat keskenään siitä, kuka on tehnyt paskimman miesvalinnan, sössinyt elämänsä ja pilannut parisuhteensa.
Ja näkevät sen vielä jossain ihme ulottuvuudessa suunnattomana voimaantumisena.
Ja huono miesvalinta on tehty vaikka on kemiat ja horoskoopitkin apuna.
Unohdit pettämättömän naisen vaiston! Joka on aina oikeassa!
Joo niin taisin tehdä. Kyllä noilla kolmella tekijälläpitäisi pitäisi osata tehdä jo hyviä ratkaisuja. Mutta ei..
Fakta on, että miehissä on niin paljon huonoa ainesta, että kaikille naisille ei riitä kunnollista. Siinä ei auta tiede eikä taiat. Moni nainen saa väkisinkin jämäpalan, sitä ei voi mitenkään välttää. Miehet ovat johdossa aivan kaikissa tilastoissa, mikä tekee kumppanista huonon. Miehet sukupuolena ovat väkivaltaisempia, käyttävät enemmän alkoholia, elävät epäterveellisemmin, isompi osa miehistä on ylipainoisia... Ei ole naisten syy, että joskus tarjolla on vain huonoja ehdokkaita. Jotka ovat sitä joko alkujaan tai muuttuvat sellaisiksi. Esim. miesten ongelmajuominen riistäytyy käsistä yleensä keski-iässä.
Niin katkeraa, niin katkeraa =)
Ja silti sinäkään et ole pystynyt elämään ilman miestä?
En ymmärrä miksi tilastollisten faktojen kertominen tekisi minusta katkeran? Minulla kävi parempi tuuri kuin monella epäonnisella siskolla täällä. Sympatiat heille.
Miesvihasi loistaa kuuhun asti. Säälittävä ihminen olet, kaikin puolin.
Eli nyt tilastollisten faktojen kertominen tekee sinun mielestäsi ihmisestä sekä katkeran, miesvihaajaan että säälittävän. Ammattiauttaja kutsuisi tuota defenssimekanismiksi.
Oman paskan miesvalintasi perusteella teet paskayleistyksiäsi ihan kaikista miehistä.
Minusta se ei ole mitään muuta kuin vähä-älyisen naisen miesvihaa ja sen lietsomista.
Paskapaskapaska... Ihan kuin pikkulapsi joka on oppinut tuhman sanan... Syytelet muita vähä-älyiseksi vaikka oma älysi ei riitä edes muutaman lauseen lukemiseen. Jätit varmaan peruskoulunkin kesken.
Lässynlässyn. Ymmärrän kyllä, että sinua itkettää, kun olet sössinyt elämäsi paskoilla valinnoillasi.
Sitä en ymmärrä miten te miesvihaajat jaksatte ruikuttaa omia paskoja valintojanne ja tehdä niistä paskoja johtopäätöksiänne koskemaan kaikkia miehiä.
Suurin osa naisistakin on paskaa. Tämä on kiistaton totuus.
Jaha, täällä aletaan taas ottamaan kierroksia.
Yritä nyt rauhoittua (ulkona kauniissa kuutamossa kävely voisi rauhoittaa) ja ajattele, ettei tämä ketju sinusta kerro, vaan ihan sinulle tuntemattomista miehistä, eikä kukaan syytä sinua heidän virheistään.
Turha sinun on pultteja vetää, jos jonkun naisen aviomies ei ole ymmärtänyt kuunnella, kun vaimo on sille järkeä puhunut.
Ja ymmärrärtkö ollenkaan, että kun sinä täällä räyhäät miesvihasta, niin tuo sinun oma ulosantisi on ihan täyttä naisvihaa? Onko se muka jotenkin hyväksyttävämpää?
Luepa tämä viestipolku uudestaan, ja tule sitten lässyttämään kuinka edellinenkin kirjoittaja "puhui vain omasta miehestään". Tässä ketjussa on haukuttu ihan kaikki miehet pystyyn, sitä sinun lässytyksesi ei muuta miksikään.
Mitä väliä mitä tässä ketjussa on kirjoitettu?
En tunne yhtään miestä, jonka itsetuntoon vaikuttaisi avioerotilastot, tuntemattomien naisten huonot kokemukset avioliitosta, nettikirjoittelut tai muut vastaavat. Kohauttaisivat olkiaan jos tällaista keskustelua joutuisivat lukemaan. Tai vääntäisivät vitsiä. Eivät ainakaan vaivautuisi kirjoittamaan yhtään ainutta viestiä vauvapalstalle.
Eli miesvihan lietsominen on mielestäsi ihan ok ja jees?
Tässä ketjussa on paljon miesvihayleistyksiä, vaikka muuta jankkaat.
Hienoa että haluat eriyttää miesten näkökulmat kokonaan keskustelusta, kertoo kaiken oleellisen sinunkin asenteistasi
En ole tuo kenen kanssa kinaat, mutta vastaan silti. Tässä ketjussa ei ole mitään miesvihaa vaan naisten kokemuksia eroista, jotka ovat tulleet miehille yllätyksenä.
Ja kun näin tilastollisesti puhutaan niin suomalaisella miehellä ei mene erityisen hyvin. On paljon alkoholiongelmaa, ylipainoa, rahapeliongelmia, väkivaltaista käytöstä, mielenterveysongelmia - monessa Euroopan tilastossa edustavat kärkipäätä. Tästä joukosta on haastavaa löytää se mies, joka ei käytä alkoholia, on urheilullinen, ei ole agressiivinen jne. Minulle kävi äärimmäisen hyvä tuuri ja löysin unelmieni miehen. Kun taas exäni oli tuollainen klassinen tapaus, jolle ero oli yllätys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovin itseriittoinen ketju.
Tuttavapiirissä pari eroa, jossa ero tuli naiselle shokkina.
Minusta ketju on koominen. Naiset oikein kilpailevat keskenään siitä, kuka on tehnyt paskimman miesvalinnan, sössinyt elämänsä ja pilannut parisuhteensa.
Ja näkevät sen vielä jossain ihme ulottuvuudessa suunnattomana voimaantumisena.
Ja huono miesvalinta on tehty vaikka on kemiat ja horoskoopitkin apuna.
Unohdit pettämättömän naisen vaiston! Joka on aina oikeassa!
Joo niin taisin tehdä. Kyllä noilla kolmella tekijälläpitäisi pitäisi osata tehdä jo hyviä ratkaisuja. Mutta ei..
Fakta on, että miehissä on niin paljon huonoa ainesta, että kaikille naisille ei riitä kunnollista. Siinä ei auta tiede eikä taiat. Moni nainen saa väkisinkin jämäpalan, sitä ei voi mitenkään välttää. Miehet ovat johdossa aivan kaikissa tilastoissa, mikä tekee kumppanista huonon. Miehet sukupuolena ovat väkivaltaisempia, käyttävät enemmän alkoholia, elävät epäterveellisemmin, isompi osa miehistä on ylipainoisia... Ei ole naisten syy, että joskus tarjolla on vain huonoja ehdokkaita. Jotka ovat sitä joko alkujaan tai muuttuvat sellaisiksi. Esim. miesten ongelmajuominen riistäytyy käsistä yleensä keski-iässä.
Niin katkeraa, niin katkeraa =)
Ja silti sinäkään et ole pystynyt elämään ilman miestä?
En ymmärrä miksi tilastollisten faktojen kertominen tekisi minusta katkeran? Minulla kävi parempi tuuri kuin monella epäonnisella siskolla täällä. Sympatiat heille.
Miesvihasi loistaa kuuhun asti. Säälittävä ihminen olet, kaikin puolin.
Eli nyt tilastollisten faktojen kertominen tekee sinun mielestäsi ihmisestä sekä katkeran, miesvihaajaan että säälittävän. Ammattiauttaja kutsuisi tuota defenssimekanismiksi.
Oman paskan miesvalintasi perusteella teet paskayleistyksiäsi ihan kaikista miehistä.
Minusta se ei ole mitään muuta kuin vähä-älyisen naisen miesvihaa ja sen lietsomista.
Paskapaskapaska... Ihan kuin pikkulapsi joka on oppinut tuhman sanan... Syytelet muita vähä-älyiseksi vaikka oma älysi ei riitä edes muutaman lauseen lukemiseen. Jätit varmaan peruskoulunkin kesken.
Lässynlässyn. Ymmärrän kyllä, että sinua itkettää, kun olet sössinyt elämäsi paskoilla valinnoillasi.
Sitä en ymmärrä miten te miesvihaajat jaksatte ruikuttaa omia paskoja valintojanne ja tehdä niistä paskoja johtopäätöksiänne koskemaan kaikkia miehiä.
Suurin osa naisistakin on paskaa. Tämä on kiistaton totuus.
Jaha, täällä aletaan taas ottamaan kierroksia.
Yritä nyt rauhoittua (ulkona kauniissa kuutamossa kävely voisi rauhoittaa) ja ajattele, ettei tämä ketju sinusta kerro, vaan ihan sinulle tuntemattomista miehistä, eikä kukaan syytä sinua heidän virheistään.
Turha sinun on pultteja vetää, jos jonkun naisen aviomies ei ole ymmärtänyt kuunnella, kun vaimo on sille järkeä puhunut.
Ja ymmärrärtkö ollenkaan, että kun sinä täällä räyhäät miesvihasta, niin tuo sinun oma ulosantisi on ihan täyttä naisvihaa? Onko se muka jotenkin hyväksyttävämpää?
Luepa tämä viestipolku uudestaan, ja tule sitten lässyttämään kuinka edellinenkin kirjoittaja "puhui vain omasta miehestään". Tässä ketjussa on haukuttu ihan kaikki miehet pystyyn, sitä sinun lässytyksesi ei muuta miksikään.
Mitä väliä mitä tässä ketjussa on kirjoitettu?
En tunne yhtään miestä, jonka itsetuntoon vaikuttaisi avioerotilastot, tuntemattomien naisten huonot kokemukset avioliitosta, nettikirjoittelut tai muut vastaavat. Kohauttaisivat olkiaan jos tällaista keskustelua joutuisivat lukemaan. Tai vääntäisivät vitsiä. Eivät ainakaan vaivautuisi kirjoittamaan yhtään ainutta viestiä vauvapalstalle.
Eli miesvihan lietsominen on mielestäsi ihan ok ja jees?
Tässä ketjussa on paljon miesvihayleistyksiä, vaikka muuta jankkaat.
Hienoa että haluat eriyttää miesten näkökulmat kokonaan keskustelusta, kertoo kaiken oleellisen sinunkin asenteistasi
En ole tuo kenen kanssa kinaat, mutta vastaan silti. Tässä ketjussa ei ole mitään miesvihaa vaan naisten kokemuksia eroista, jotka ovat tulleet miehille yllätyksenä.
Ja kun näin tilastollisesti puhutaan niin suomalaisella miehellä ei mene erityisen hyvin. On paljon alkoholiongelmaa, ylipainoa, rahapeliongelmia, väkivaltaista käytöstä, mielenterveysongelmia - monessa Euroopan tilastossa edustavat kärkipäätä. Tästä joukosta on haastavaa löytää se mies, joka ei käytä alkoholia, on urheilullinen, ei ole agressiivinen jne. Minulle kävi äärimmäisen hyvä tuuri ja löysin unelmieni miehen. Kun taas exäni oli tuollainen klassinen tapaus, jolle ero oli yllätys.
Ja sieltä lisää miesvihayleistyksiä. Oletko oikeasti noin tyhmä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovin itseriittoinen ketju.
Tuttavapiirissä pari eroa, jossa ero tuli naiselle shokkina.
Minusta ketju on koominen. Naiset oikein kilpailevat keskenään siitä, kuka on tehnyt paskimman miesvalinnan, sössinyt elämänsä ja pilannut parisuhteensa.
Ja näkevät sen vielä jossain ihme ulottuvuudessa suunnattomana voimaantumisena.
Ja huono miesvalinta on tehty vaikka on kemiat ja horoskoopitkin apuna.
Unohdit pettämättömän naisen vaiston! Joka on aina oikeassa!
Joo niin taisin tehdä. Kyllä noilla kolmella tekijälläpitäisi pitäisi osata tehdä jo hyviä ratkaisuja. Mutta ei..
Fakta on, että miehissä on niin paljon huonoa ainesta, että kaikille naisille ei riitä kunnollista. Siinä ei auta tiede eikä taiat. Moni nainen saa väkisinkin jämäpalan, sitä ei voi mitenkään välttää. Miehet ovat johdossa aivan kaikissa tilastoissa, mikä tekee kumppanista huonon. Miehet sukupuolena ovat väkivaltaisempia, käyttävät enemmän alkoholia, elävät epäterveellisemmin, isompi osa miehistä on ylipainoisia... Ei ole naisten syy, että joskus tarjolla on vain huonoja ehdokkaita. Jotka ovat sitä joko alkujaan tai muuttuvat sellaisiksi. Esim. miesten ongelmajuominen riistäytyy käsistä yleensä keski-iässä.
Niin katkeraa, niin katkeraa =)
Ja silti sinäkään et ole pystynyt elämään ilman miestä?
En ymmärrä miksi tilastollisten faktojen kertominen tekisi minusta katkeran? Minulla kävi parempi tuuri kuin monella epäonnisella siskolla täällä. Sympatiat heille.
Miesvihasi loistaa kuuhun asti. Säälittävä ihminen olet, kaikin puolin.
Eli nyt tilastollisten faktojen kertominen tekee sinun mielestäsi ihmisestä sekä katkeran, miesvihaajaan että säälittävän. Ammattiauttaja kutsuisi tuota defenssimekanismiksi.
Oman paskan miesvalintasi perusteella teet paskayleistyksiäsi ihan kaikista miehistä.
Minusta se ei ole mitään muuta kuin vähä-älyisen naisen miesvihaa ja sen lietsomista.
Paskapaskapaska... Ihan kuin pikkulapsi joka on oppinut tuhman sanan... Syytelet muita vähä-älyiseksi vaikka oma älysi ei riitä edes muutaman lauseen lukemiseen. Jätit varmaan peruskoulunkin kesken.
Lässynlässyn. Ymmärrän kyllä, että sinua itkettää, kun olet sössinyt elämäsi paskoilla valinnoillasi.
Sitä en ymmärrä miten te miesvihaajat jaksatte ruikuttaa omia paskoja valintojanne ja tehdä niistä paskoja johtopäätöksiänne koskemaan kaikkia miehiä.
Suurin osa naisistakin on paskaa. Tämä on kiistaton totuus.
Jaha, täällä aletaan taas ottamaan kierroksia.
Yritä nyt rauhoittua (ulkona kauniissa kuutamossa kävely voisi rauhoittaa) ja ajattele, ettei tämä ketju sinusta kerro, vaan ihan sinulle tuntemattomista miehistä, eikä kukaan syytä sinua heidän virheistään.
Turha sinun on pultteja vetää, jos jonkun naisen aviomies ei ole ymmärtänyt kuunnella, kun vaimo on sille järkeä puhunut.
Ja ymmärrärtkö ollenkaan, että kun sinä täällä räyhäät miesvihasta, niin tuo sinun oma ulosantisi on ihan täyttä naisvihaa? Onko se muka jotenkin hyväksyttävämpää?
Luepa tämä viestipolku uudestaan, ja tule sitten lässyttämään kuinka edellinenkin kirjoittaja "puhui vain omasta miehestään". Tässä ketjussa on haukuttu ihan kaikki miehet pystyyn, sitä sinun lässytyksesi ei muuta miksikään.
Mitä väliä mitä tässä ketjussa on kirjoitettu?
En tunne yhtään miestä, jonka itsetuntoon vaikuttaisi avioerotilastot, tuntemattomien naisten huonot kokemukset avioliitosta, nettikirjoittelut tai muut vastaavat. Kohauttaisivat olkiaan jos tällaista keskustelua joutuisivat lukemaan. Tai vääntäisivät vitsiä. Eivät ainakaan vaivautuisi kirjoittamaan yhtään ainutta viestiä vauvapalstalle.
Eli miesvihan lietsominen on mielestäsi ihan ok ja jees?
Tässä ketjussa on paljon miesvihayleistyksiä, vaikka muuta jankkaat.
Hienoa että haluat eriyttää miesten näkökulmat kokonaan keskustelusta, kertoo kaiken oleellisen sinunkin asenteistasi
En ole tuo kenen kanssa kinaat, mutta vastaan silti. Tässä ketjussa ei ole mitään miesvihaa vaan naisten kokemuksia eroista, jotka ovat tulleet miehille yllätyksenä.
Ja kun näin tilastollisesti puhutaan niin suomalaisella miehellä ei mene erityisen hyvin. On paljon alkoholiongelmaa, ylipainoa, rahapeliongelmia, väkivaltaista käytöstä, mielenterveysongelmia - monessa Euroopan tilastossa edustavat kärkipäätä. Tästä joukosta on haastavaa löytää se mies, joka ei käytä alkoholia, on urheilullinen, ei ole agressiivinen jne. Minulle kävi äärimmäisen hyvä tuuri ja löysin unelmieni miehen. Kun taas exäni oli tuollainen klassinen tapaus, jolle ero oli yllätys.
Ja sieltä lisää miesvihayleistyksiä. Oletko oikeasti noin tyhmä?
Taidat olla pelkkä trolli?
Tilasto on tilasto. Minkäs sille mahdat. Joukossa sitten on niitä helmiä, joita ei kaikille riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää ruokkiko trollia. Tänne tulee kirjoittaja toisensa jälkeen ihmettelemään, mitä miesvihaa tilastossa on, ja jokaista tuo trolli vuorollaan alkaa solvata.
Sanoisin, että miehet useammin tarjoavat näitä shokkieroja naisille. Yhtäkkiä pitkän avioliiton ja lasten saannin jälkeen jättävät ja lähtevät nuoremman naisen matkaan.
Naiset useammin taas puhuvat ongelmista ja antavat miehelle useita mahdollisuuksia korjata asioita. Mies ei korvaansa lotkauta ja sitten yllättyy kun nainen antaa eropaperit kouraan vuosien yksipuolisen yrittämisen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän hyvin niitä miehiä, jotka luiskahtavat tasaveroisesta puolisosta sohvalle lojuvaksi nalkutuksen kuuntelijaksi. Ymmärrän siksi, että luiskahtaisin varmasti aivan samalla tavalla, jos joku mies tarjoaisi mulle mahdollisuuden luiskahtaa. Miehet vaan eivät yleensä jää sellaisiin suhteisiin, joissa nainen sluibailee kotihommista. He eivät mahdollista naisen sluibailua.
Samalla kun pienet tytöt leikkivät keskenään kesäpäivänä kotia piknik-peiton päällä, niin moni poika leikkii vähän eri tavalla. Tällä pohjustan sitä, että voi olla, että se stereotyyppinen mieskään ei viihdy likaisessa kodissa yhtä hyvin kuin siistissä, mutta ei se silti ole yhtä iso ongelma tälle miehelle kuin sille stereotyyppiselle naiselle.
Miehillä ja naisilla on erilaiset tarpeet, ajatusmaailma, tärkeysjärjestykset, arvot ynnä muuta noin yleensä, vaikka onnellisempia olisivat, jos nämä enemmän kohtaisivat. Maailma ei ole luonnonkatastrofeilta ja taudeilta vapaa ja maailma ei ole meidän tunteita ja onnellisuutta erityisen hyvin huomioon ottava. Kovalla työllä me voidaan saada jotain aikaiseksi, mutta haasteilla on ihan kaikki täällä miinoitettu. Eikä ne haasteet lopu uusien keksintöjen myötä vaan muuttavat vain muotoaan.
Tutkimusten mukaan on tyypillistä, että heterosuhteessa elävät naiset tunnistavat parisuhteen ongelmat herkemmin kuin mies. Tutkija Hannah Williamsonin ja kollegoiden tutkimuksessa naiset havaitsivat usein jo parisuhteen alussa ne haasteet, jotka vuosien mittaan eskaloituivat ja johtivat eroon. Miehet tunnisavat ongelmat useimmiten vasta silloin, kun kumppani ottaa eron puheeksi ja ilmaisee tyytymättömyytensä.
Aikamoista saivartelua, naiset tunnistavat herkemmin... just. Vai olisiko sittenkin niin, että nuo asiat mitkä ovat naiselle ongelmia, eivät sitä miehelle ole?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tutkimusten mukaan on tyypillistä, että heterosuhteessa elävät naiset tunnistavat parisuhteen ongelmat herkemmin kuin mies. Tutkija Hannah Williamsonin ja kollegoiden tutkimuksessa naiset havaitsivat usein jo parisuhteen alussa ne haasteet, jotka vuosien mittaan eskaloituivat ja johtivat eroon. Miehet tunnisavat ongelmat useimmiten vasta silloin, kun kumppani ottaa eron puheeksi ja ilmaisee tyytymättömyytensä.
Aikamoista saivartelua, naiset tunnistavat herkemmin... just. Vai olisiko sittenkin niin, että nuo asiat mitkä ovat naiselle ongelmia, eivät sitä miehelle ole?
Noin voisi päätellä. Naiset tunnistavat ongelmat jotka heitä häiritsevät ja joiden takia myöhemmin ottavat eron. Mutta suhteen alussa he uskovat miehen muuttuvan.
Hep. Olin nuori lukiolainen, mies teki fyysistä työtä. Pyynnöistä huolimatta ei voinut käydä suihkussa kotiin tultua, vaan haisi hieltä ja niiltä kemikaaleilta, joita käytti töissä.
Puhuttiin asiasta vuoden verran, kysyin miltä hänestä tuntuisi jos haisisin samoin, että tekisikö mieli pussata jne.
Mutta ei mennyt jakeluun, ja ihan puskista tuli ero. Olisi varmaan kaatunut se suhde jossakin vaiheessa joka tapauksessa, mutta tuo oli viimeinen pisara.
Uhriutui sitten ihan huolella, soitteli kuukausia perään jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja mies ei siis haissut kun tavattiin, vasta yhteen muuton jälkeen loppui suihkussa käynti. En siis luullut voivani muuttaa miestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimusten mukaan on tyypillistä, että heterosuhteessa elävät naiset tunnistavat parisuhteen ongelmat herkemmin kuin mies. Tutkija Hannah Williamsonin ja kollegoiden tutkimuksessa naiset havaitsivat usein jo parisuhteen alussa ne haasteet, jotka vuosien mittaan eskaloituivat ja johtivat eroon. Miehet tunnisavat ongelmat useimmiten vasta silloin, kun kumppani ottaa eron puheeksi ja ilmaisee tyytymättömyytensä.
Aikamoista saivartelua, naiset tunnistavat herkemmin... just. Vai olisiko sittenkin niin, että nuo asiat mitkä ovat naiselle ongelmia, eivät sitä miehelle ole?
Noin voisi päätellä. Naiset tunnistavat ongelmat jotka heitä häiritsevät ja joiden takia myöhemmin ottavat eron. Mutta suhteen alussa he uskovat miehen muuttuvan.
Minun teoriani on se, että miehen käytös muuttuu siinä vaiheessa, kun hän alkaa pitää naistaan itsestäänselvänä. Silloin puhekin alkaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimusten mukaan on tyypillistä, että heterosuhteessa elävät naiset tunnistavat parisuhteen ongelmat herkemmin kuin mies. Tutkija Hannah Williamsonin ja kollegoiden tutkimuksessa naiset havaitsivat usein jo parisuhteen alussa ne haasteet, jotka vuosien mittaan eskaloituivat ja johtivat eroon. Miehet tunnisavat ongelmat useimmiten vasta silloin, kun kumppani ottaa eron puheeksi ja ilmaisee tyytymättömyytensä.
Aikamoista saivartelua, naiset tunnistavat herkemmin... just. Vai olisiko sittenkin niin, että nuo asiat mitkä ovat naiselle ongelmia, eivät sitä miehelle ole?
Noin voisi päätellä. Naiset tunnistavat ongelmat jotka heitä häiritsevät ja joiden takia myöhemmin ottavat eron. Mutta suhteen alussa he uskovat miehen muuttuvan.
Minun teoriani on se, että miehen käytös muuttuu siinä vaiheessa, kun hän alkaa pitää naistaan itsestäänselvänä. Silloin puhekin alkaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Jos viittaat että ihminen on erilainen ihastumisen aikana, niin se pätee molempiin. Totta kai käytös ihastuneena on erilaista, tuleeko tämä muka joillekin naisille yllätyksenä? Tässä toisaalta puhuttiin että "naiset havaitsivat usein jo parisuhteen alussa"...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et muuta käytöstäsi haluan erota(haukkui ulkonäköäni, ei ikinä huomioinut seksissä, teki vain 1/10 osan kotitöistä... yms). Näin kryptisesti kerroin asian miehelleni vuosien ajan. Sitten erosin. Oli yllättynyt.
Ymmärsinkö oikein.
Nalkutit vuosikausia, pidit kodin ja lapset hyvässä kuosissa. Pesit vaatteet, tiskasit tiskit ja annoit hitusvinkulaa tarvittaessa ja nalkutit ja nalkutit, uhkailit erolla ja nalkutit.
Jos kaikki mitä mies avioliitolta tahtoi, meni sujuvasti, mitä syytä miehellä olisi ollut muuttaa totuttuja tapojaan?
Ihminen ei pysty muuttamaan muita tahtonsa mukaiseksi, vaan ainoastaan itseään ja oman muutoksen kautta ehkä myös jossainmäärin muita.
Miksi et lopettanut piikana oloa?
Miksi annoit piparia vaikka et itse saanut siitä mitään?
AInoastaan tekemättömyyden kautta mies olisi havahtunut olemassaolevaan tilanteeseen ja muuttanut käyttäytymistään toisenlaiseksi.
Ymmärrän että miehellesi ero tuli yllätyksenä, sillä mitään konkreettista ei tapahtunut ennen eroa, pelkkää vinkumista ja nalkutusta.
Eli miehet ovat idiootteja ,jotka ei ymmärrä puhetta? Miten nämä samaiset ihmiset edes työelämässä pystyy toimimaan? Mitä työnantaja tekee, että saa nämä hoitamaan tehtävänsä? Uskotaanko siellä puhetta?
Työnantaja valitsee rekrytoinnin kautta firmaansa parhaan ehdokkaista.
Jos ajattelet miestäsi liittonne työntekijänä ja hänen täytyy muuttua, eli vallankäytön kohteena, lähtökohtasi tasa-arvoiselle parisuhteelle ovat vääristyneitä.
Yleensähän naiset haluaa, että mies tekisi edes oman osuutensa perheen töistä ja asioiden hoidosta. Auton renkaidenvaihto ei riitä.
Yleensä se on kyllä nainen jonka vaatimustaso kasvaa järjettömiin mittoihin yhteisen kodin hankkimisen jälkeen.
On siivottava kuten nainen haluaa ja silloin kun nainen haluaa. Koti on sisustettava kuten nainen haluaa ja miehen henkilökohtaiset asiat on piilotettava jonnekin pois näkyvistä.
Lasta hoidetaan kuten nainen haluaa, rokotetaan, puetaan, puunataan ja pestään naisen määräämällä tavalla ja nainen haluaa olla päällepäsmäri wilma viestien vastaanottajana, eikä miehen tavoitteilla helpommasta ja iisimmin otettavasta elämäntavasta ole mitään mahdollisuuksia toteutua.
Mies tekee kaiken väärin, astiakoneen täyttämisestä lähtien ja työn tekeminen vähemmän rasittavaksi ja helpommin organisoiduksi karahtaa kiville kun nainen aloittaa loputtoman narinansa siitä kuinka lattiat on aina pesty näin ja lakanat taiteltu näin ja etkö sinä ymmärrä ettei astioita voi jättää koneeseen ja pyykkipäivä on perjantaina ja sukat on taas lattialla, menkat tulossa, vittuako taas vonkaat ja väsyttää ja vituttaa tämä pakkotahtinen itse aiheutettu kiire ja ruuhkavuodet ja eniten vitutat sinä joka otan lungisti ja nautit elämästä.
Muutu perkele vapaaehtoisesti tai pakolla ja ala kärsimään perhe-elämän suorittamisesta kuten nainen.
Olen emansipoitunut :-)
Mistä alapeukut tähän? Okei, muutaman sanan olisi voinut valita paremmin mutta muuten ihan asiaa. Tunnistan tuosta täysin kolmekymppisen itseni ja jos ilmiötä sekä itseään haluaa rehellisesti tutkailla niin kyllähän meillä naisilla tähän taipumusta on. On tietty (naistenlehdistä, tv:stä, somesta, mistä?) imetty mielikuva miltä kodin, lasten ja perhe-elämän pitää näyttää ja sitä sitten suoritetaan hampaat irvessä. No nyt nelikymppisenä olen oppinut tervettä hälläväliä-asennetta ja voi kuinka rennosti elämä soljuu eteenpäin vaikka tiskit lojuu välillä päiviä pöydällä kun miehen kanssa pöllytetään lakanoita sillä välin :) Enkä näe olevani ainoa nainen jonka kehitys on ollut samansuuntaista, harmi vaan että se ensimmäinen liitto on usein tuossa neljänkympin piponlöysäämisvaiheessa jo mennyttä kuten itsellänikin.
Itsensä muuttaminen on vaikeaa. Minä olen nainen ja päätin tähän suhteeseen ryhtyessäni kehua miestäni. Koska eksä sanoi, että en arvostanut häntä. Arvostin kyllä, ajattelin sen riittävän, että en kritisoi Ja nalkuta vaan hyväksyn hänet sellaisena kuin hän on, mutta eksälle se ei riittänyt arvostuksen osoitukseksi.
Päätin siis, että nyt yritän osoittaa arvostusta vielä toisellakin tavalla. Ja huomaan, etten osaa. En tiedä, miten arvostusta osoittaisin.... en vain osaa. Neuvoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovin itseriittoinen ketju.
Tuttavapiirissä pari eroa, jossa ero tuli naiselle shokkina.
Minusta ketju on koominen. Naiset oikein kilpailevat keskenään siitä, kuka on tehnyt paskimman miesvalinnan, sössinyt elämänsä ja pilannut parisuhteensa.
Ja näkevät sen vielä jossain ihme ulottuvuudessa suunnattomana voimaantumisena.
Ja huono miesvalinta on tehty vaikka on kemiat ja horoskoopitkin apuna.
Unohdit pettämättömän naisen vaiston! Joka on aina oikeassa!
Joo niin taisin tehdä. Kyllä noilla kolmella tekijälläpitäisi pitäisi osata tehdä jo hyviä ratkaisuja. Mutta ei..
Fakta on, että miehissä on niin paljon huonoa ainesta, että kaikille naisille ei riitä kunnollista. Siinä ei auta tiede eikä taiat. Moni nainen saa väkisinkin jämäpalan, sitä ei voi mitenkään välttää. Miehet ovat johdossa aivan kaikissa tilastoissa, mikä tekee kumppanista huonon. Miehet sukupuolena ovat väkivaltaisempia, käyttävät enemmän alkoholia, elävät epäterveellisemmin, isompi osa miehistä on ylipainoisia... Ei ole naisten syy, että joskus tarjolla on vain huonoja ehdokkaita. Jotka ovat sitä joko alkujaan tai muuttuvat sellaisiksi. Esim. miesten ongelmajuominen riistäytyy käsistä yleensä keski-iässä.
Niin katkeraa, niin katkeraa =)
Ja silti sinäkään et ole pystynyt elämään ilman miestä?
En ymmärrä miksi tilastollisten faktojen kertominen tekisi minusta katkeran? Minulla kävi parempi tuuri kuin monella epäonnisella siskolla täällä. Sympatiat heille.
Miesvihasi loistaa kuuhun asti. Säälittävä ihminen olet, kaikin puolin.
Eli nyt tilastollisten faktojen kertominen tekee sinun mielestäsi ihmisestä sekä katkeran, miesvihaajaan että säälittävän. Ammattiauttaja kutsuisi tuota defenssimekanismiksi.
Oman paskan miesvalintasi perusteella teet paskayleistyksiäsi ihan kaikista miehistä.
Minusta se ei ole mitään muuta kuin vähä-älyisen naisen miesvihaa ja sen lietsomista.
Paskapaskapaska... Ihan kuin pikkulapsi joka on oppinut tuhman sanan... Syytelet muita vähä-älyiseksi vaikka oma älysi ei riitä edes muutaman lauseen lukemiseen. Jätit varmaan peruskoulunkin kesken.
Lässynlässyn. Ymmärrän kyllä, että sinua itkettää, kun olet sössinyt elämäsi paskoilla valinnoillasi.
Sitä en ymmärrä miten te miesvihaajat jaksatte ruikuttaa omia paskoja valintojanne ja tehdä niistä paskoja johtopäätöksiänne koskemaan kaikkia miehiä.
Suurin osa naisistakin on paskaa. Tämä on kiistaton totuus.
Jaha, täällä aletaan taas ottamaan kierroksia.
Yritä nyt rauhoittua (ulkona kauniissa kuutamossa kävely voisi rauhoittaa) ja ajattele, ettei tämä ketju sinusta kerro, vaan ihan sinulle tuntemattomista miehistä, eikä kukaan syytä sinua heidän virheistään.
Turha sinun on pultteja vetää, jos jonkun naisen aviomies ei ole ymmärtänyt kuunnella, kun vaimo on sille järkeä puhunut.
Ja ymmärrärtkö ollenkaan, että kun sinä täällä räyhäät miesvihasta, niin tuo sinun oma ulosantisi on ihan täyttä naisvihaa? Onko se muka jotenkin hyväksyttävämpää?
Luepa tämä viestipolku uudestaan, ja tule sitten lässyttämään kuinka edellinenkin kirjoittaja "puhui vain omasta miehestään". Tässä ketjussa on haukuttu ihan kaikki miehet pystyyn, sitä sinun lässytyksesi ei muuta miksikään.
Mitä väliä mitä tässä ketjussa on kirjoitettu?
En tunne yhtään miestä, jonka itsetuntoon vaikuttaisi avioerotilastot, tuntemattomien naisten huonot kokemukset avioliitosta, nettikirjoittelut tai muut vastaavat. Kohauttaisivat olkiaan jos tällaista keskustelua joutuisivat lukemaan. Tai vääntäisivät vitsiä. Eivät ainakaan vaivautuisi kirjoittamaan yhtään ainutta viestiä vauvapalstalle.
Eli miesvihan lietsominen on mielestäsi ihan ok ja jees?
Tässä ketjussa on paljon miesvihayleistyksiä, vaikka muuta jankkaat.
Hienoa että haluat eriyttää miesten näkökulmat kokonaan keskustelusta, kertoo kaiken oleellisen sinunkin asenteistasi
En ole tuo kenen kanssa kinaat, mutta vastaan silti. Tässä ketjussa ei ole mitään miesvihaa vaan naisten kokemuksia eroista, jotka ovat tulleet miehille yllätyksenä.
Ja kun näin tilastollisesti puhutaan niin suomalaisella miehellä ei mene erityisen hyvin. On paljon alkoholiongelmaa, ylipainoa, rahapeliongelmia, väkivaltaista käytöstä, mielenterveysongelmia - monessa Euroopan tilastossa edustavat kärkipäätä. Tästä joukosta on haastavaa löytää se mies, joka ei käytä alkoholia, on urheilullinen, ei ole agressiivinen jne. Minulle kävi äärimmäisen hyvä tuuri ja löysin unelmieni miehen. Kun taas exäni oli tuollainen klassinen tapaus, jolle ero oli yllätys.
Ja sieltä lisää miesvihayleistyksiä. Oletko oikeasti noin tyhmä?
Haluat kiistää myös thlän tutkimukset?
https://thl.fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/hyvinvointi-ja…
Lisäksi Suomessa selvitetään yli 270000 rikoslakirikkomusta vuodessa. 19,4% näissä tapauksissa on epäiltynä nainen ja 80,6 %ssa epäilty on mies. Tilastokeskus 2018. Onko tämäkin mielestäsi miesvihaa? Jos on , niin kannattaa hakeutua mielenterveyspalvelujen piiriin. -eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et muuta käytöstäsi haluan erota(haukkui ulkonäköäni, ei ikinä huomioinut seksissä, teki vain 1/10 osan kotitöistä... yms). Näin kryptisesti kerroin asian miehelleni vuosien ajan. Sitten erosin. Oli yllättynyt.
Ymmärsinkö oikein.
Nalkutit vuosikausia, pidit kodin ja lapset hyvässä kuosissa. Pesit vaatteet, tiskasit tiskit ja annoit hitusvinkulaa tarvittaessa ja nalkutit ja nalkutit, uhkailit erolla ja nalkutit.
Jos kaikki mitä mies avioliitolta tahtoi, meni sujuvasti, mitä syytä miehellä olisi ollut muuttaa totuttuja tapojaan?
Ihminen ei pysty muuttamaan muita tahtonsa mukaiseksi, vaan ainoastaan itseään ja oman muutoksen kautta ehkä myös jossainmäärin muita.
Miksi et lopettanut piikana oloa?
Miksi annoit piparia vaikka et itse saanut siitä mitään?
AInoastaan tekemättömyyden kautta mies olisi havahtunut olemassaolevaan tilanteeseen ja muuttanut käyttäytymistään toisenlaiseksi.
Ymmärrän että miehellesi ero tuli yllätyksenä, sillä mitään konkreettista ei tapahtunut ennen eroa, pelkkää vinkumista ja nalkutusta.
Eli miehet ovat idiootteja ,jotka ei ymmärrä puhetta? Miten nämä samaiset ihmiset edes työelämässä pystyy toimimaan? Mitä työnantaja tekee, että saa nämä hoitamaan tehtävänsä? Uskotaanko siellä puhetta?
Työnantaja valitsee rekrytoinnin kautta firmaansa parhaan ehdokkaista.
Jos ajattelet miestäsi liittonne työntekijänä ja hänen täytyy muuttua, eli vallankäytön kohteena, lähtökohtasi tasa-arvoiselle parisuhteelle ovat vääristyneitä.
Yleensähän naiset haluaa, että mies tekisi edes oman osuutensa perheen töistä ja asioiden hoidosta. Auton renkaidenvaihto ei riitä.
Yleensä se on kyllä nainen jonka vaatimustaso kasvaa järjettömiin mittoihin yhteisen kodin hankkimisen jälkeen.
On siivottava kuten nainen haluaa ja silloin kun nainen haluaa. Koti on sisustettava kuten nainen haluaa ja miehen henkilökohtaiset asiat on piilotettava jonnekin pois näkyvistä.
Lasta hoidetaan kuten nainen haluaa, rokotetaan, puetaan, puunataan ja pestään naisen määräämällä tavalla ja nainen haluaa olla päällepäsmäri wilma viestien vastaanottajana, eikä miehen tavoitteilla helpommasta ja iisimmin otettavasta elämäntavasta ole mitään mahdollisuuksia toteutua.
Mies tekee kaiken väärin, astiakoneen täyttämisestä lähtien ja työn tekeminen vähemmän rasittavaksi ja helpommin organisoiduksi karahtaa kiville kun nainen aloittaa loputtoman narinansa siitä kuinka lattiat on aina pesty näin ja lakanat taiteltu näin ja etkö sinä ymmärrä ettei astioita voi jättää koneeseen ja pyykkipäivä on perjantaina ja sukat on taas lattialla, menkat tulossa, vittuako taas vonkaat ja väsyttää ja vituttaa tämä pakkotahtinen itse aiheutettu kiire ja ruuhkavuodet ja eniten vitutat sinä joka otan lungisti ja nautit elämästä.
Muutu perkele vapaaehtoisesti tai pakolla ja ala kärsimään perhe-elämän suorittamisesta kuten nainen.
Olen emansipoitunut :-)
Mistä alapeukut tähän? Okei, muutaman sanan olisi voinut valita paremmin mutta muuten ihan asiaa. Tunnistan tuosta täysin kolmekymppisen itseni ja jos ilmiötä sekä itseään haluaa rehellisesti tutkailla niin kyllähän meillä naisilla tähän taipumusta on. On tietty (naistenlehdistä, tv:stä, somesta, mistä?) imetty mielikuva miltä kodin, lasten ja perhe-elämän pitää näyttää ja sitä sitten suoritetaan hampaat irvessä. No nyt nelikymppisenä olen oppinut tervettä hälläväliä-asennetta ja voi kuinka rennosti elämä soljuu eteenpäin vaikka tiskit lojuu välillä päiviä pöydällä kun miehen kanssa pöllytetään lakanoita sillä välin :) Enkä näe olevani ainoa nainen jonka kehitys on ollut samansuuntaista, harmi vaan että se ensimmäinen liitto on usein tuossa neljänkympin piponlöysäämisvaiheessa jo mennyttä kuten itsellänikin.
Tiskit nyt ei saa edes vuorokautta lojua pöydällä, mutta jos hommat hoituu niin sitten. Kyllä meillä mies hoitaa nuo hyvin, teineille sen sijaan on vaikeampaa. Mies yleensä täyttää koneen jo sen takia että saa mahtumaan sinne enemmän tavaraa, parhaimmillaan pyörii kahdesti päivään.
Tuon siisteystason näkee jo sinkkuaikoina, on turhaa toivoa että asia siitä muuttuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et muuta käytöstäsi haluan erota(haukkui ulkonäköäni, ei ikinä huomioinut seksissä, teki vain 1/10 osan kotitöistä... yms). Näin kryptisesti kerroin asian miehelleni vuosien ajan. Sitten erosin. Oli yllättynyt.
Ymmärsinkö oikein.
Nalkutit vuosikausia, pidit kodin ja lapset hyvässä kuosissa. Pesit vaatteet, tiskasit tiskit ja annoit hitusvinkulaa tarvittaessa ja nalkutit ja nalkutit, uhkailit erolla ja nalkutit.
Jos kaikki mitä mies avioliitolta tahtoi, meni sujuvasti, mitä syytä miehellä olisi ollut muuttaa totuttuja tapojaan?
Ihminen ei pysty muuttamaan muita tahtonsa mukaiseksi, vaan ainoastaan itseään ja oman muutoksen kautta ehkä myös jossainmäärin muita.
Miksi et lopettanut piikana oloa?
Miksi annoit piparia vaikka et itse saanut siitä mitään?
AInoastaan tekemättömyyden kautta mies olisi havahtunut olemassaolevaan tilanteeseen ja muuttanut käyttäytymistään toisenlaiseksi.
Ymmärrän että miehellesi ero tuli yllätyksenä, sillä mitään konkreettista ei tapahtunut ennen eroa, pelkkää vinkumista ja nalkutusta.
Eli miehet ovat idiootteja ,jotka ei ymmärrä puhetta? Miten nämä samaiset ihmiset edes työelämässä pystyy toimimaan? Mitä työnantaja tekee, että saa nämä hoitamaan tehtävänsä? Uskotaanko siellä puhetta?
Työnantaja valitsee rekrytoinnin kautta firmaansa parhaan ehdokkaista.
Jos ajattelet miestäsi liittonne työntekijänä ja hänen täytyy muuttua, eli vallankäytön kohteena, lähtökohtasi tasa-arvoiselle parisuhteelle ovat vääristyneitä.
Yleensähän naiset haluaa, että mies tekisi edes oman osuutensa perheen töistä ja asioiden hoidosta. Auton renkaidenvaihto ei riitä.
Yleensä se on kyllä nainen jonka vaatimustaso kasvaa järjettömiin mittoihin yhteisen kodin hankkimisen jälkeen.
On siivottava kuten nainen haluaa ja silloin kun nainen haluaa. Koti on sisustettava kuten nainen haluaa ja miehen henkilökohtaiset asiat on piilotettava jonnekin pois näkyvistä.
Lasta hoidetaan kuten nainen haluaa, rokotetaan, puetaan, puunataan ja pestään naisen määräämällä tavalla ja nainen haluaa olla päällepäsmäri wilma viestien vastaanottajana, eikä miehen tavoitteilla helpommasta ja iisimmin otettavasta elämäntavasta ole mitään mahdollisuuksia toteutua.
Mies tekee kaiken väärin, astiakoneen täyttämisestä lähtien ja työn tekeminen vähemmän rasittavaksi ja helpommin organisoiduksi karahtaa kiville kun nainen aloittaa loputtoman narinansa siitä kuinka lattiat on aina pesty näin ja lakanat taiteltu näin ja etkö sinä ymmärrä ettei astioita voi jättää koneeseen ja pyykkipäivä on perjantaina ja sukat on taas lattialla, menkat tulossa, vittuako taas vonkaat ja väsyttää ja vituttaa tämä pakkotahtinen itse aiheutettu kiire ja ruuhkavuodet ja eniten vitutat sinä joka otan lungisti ja nautit elämästä.
Muutu perkele vapaaehtoisesti tai pakolla ja ala kärsimään perhe-elämän suorittamisesta kuten nainen.
Olen emansipoitunut :-)
Mistä alapeukut tähän? Okei, muutaman sanan olisi voinut valita paremmin mutta muuten ihan asiaa. Tunnistan tuosta täysin kolmekymppisen itseni ja jos ilmiötä sekä itseään haluaa rehellisesti tutkailla niin kyllähän meillä naisilla tähän taipumusta on. On tietty (naistenlehdistä, tv:stä, somesta, mistä?) imetty mielikuva miltä kodin, lasten ja perhe-elämän pitää näyttää ja sitä sitten suoritetaan hampaat irvessä. No nyt nelikymppisenä olen oppinut tervettä hälläväliä-asennetta ja voi kuinka rennosti elämä soljuu eteenpäin vaikka tiskit lojuu välillä päiviä pöydällä kun miehen kanssa pöllytetään lakanoita sillä välin :) Enkä näe olevani ainoa nainen jonka kehitys on ollut samansuuntaista, harmi vaan että se ensimmäinen liitto on usein tuossa neljänkympin piponlöysäämisvaiheessa jo mennyttä kuten itsellänikin.
Olen samaa mieltä kanssasi. Sata yläpeukkua minulta.
N51
No, kerronpa sitten vaihteeksi, että minulla on hyvä mies. Luotettava, rakastava ja ahkera. Meilläkin oli vaikeaa silloin kun oli ruuhkavuodet. Molemmat kaipasimme vapautta. Minä olin niin vastuuntuntoinen, etten tohtinut juurikaan pitää omia lomia ilman lapsia. Mies kyllä piti. Mutta juurikaan muista asioista ei riidelty. Ja nyt kun lapset on jo isoja, on parisuhde taas helppoa. Arvostamme toisiamme.