Kotihoidontuki, mies vaatii vuokraa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä te naiset perustelette sen, että makaatte kotona vuosikausia mistään mitään maksamatta?

Oletteko aikuisia ja oikeustoimikelpoisia ihmisiä?

Jos nyt satut edes olemaan veronmaksaja, niin onko moraalisesti ok. hankkia lapsia ja viedä päiväkotiin hoitoon ja olettaa veronmaksajien maksavan 1800-2200€/kk/lapsi hoitokustannukset, jonka vauvaikäisen hoito maksaa kunnallisessa päiväkodissa.

Missä on vastuu lapsesta vanhemmilla ja ap. tapauksessa miehellä.?

Miksiköhän ap ei mene sinne töihin ja ota vastuuta? Mies voi hyvin jäädä kotiin makaamaan.

Ei ne miehet tuohon rupea, kun töissä pääsee niin paljon helpommalla. Sinäkään et tajua, miten paljon miehen työmäärä kotona ja lapsen kanssa lisääntyy, kun nainen palaa töihin. Osa miehistä kuvittelee, että jatkossa riittää se, että he käyvät töissä. Ehei, siihen tulee rutkasti lisää kotitöitä, lapsen viemistä hoitoon ja hakemista, lapsen sairateluista johtuvia järjestelyjä ja jatkuvaa kiirettä.

Lapsen hoitoon vieminen ei tarkoita, että eteisestä otetaan mukaan valmiiksi puettu lapsi ja viedään se päiväkodin eteiseen. Ei vaan se tarkoittaa ihan kaikkea lapsen herättämisestä alkaen. Lapsi on elävä ihminen, jolla on oma tahto. Kun lapsella on huono aamu, niin isukillekin tulee hiki päähän, että ehtii ajoissa liikkeelle.

Et osaa lukea. Miksi se nainen ei mene töihin, ja mies jää kotiin makaamaan. 

Sitä pitää kysyä ap mieheltä, ehkä hän on huomannut mistä jää paitsi kun jää kotiin, omasta ajasta, vaikka vain työmatka, isommista tuloista, eläkekertymään tulisi katkos, oma äiti ei ehkä olekaan vielä eläkkeellä että voisi mennä hänen luokseen makoilemaan ja hoidattamaan lapset jne.

Miksi te naiset sitten makaatte kotona vuosikausia, kun se töissäkäynti on niin helppoa?

Mies jää kotiin ja pääsette töihin. Se kun olisi niin helppoa ja ihanaa.

Et sitten osaa keskustella lainkaan, vaan jankkaat samoja kysymyksiä uudestaan ja uudestaan ja uudestaan... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi hoitoon ja äiti töihin. Kotihoidontuelle ei ole pakko jäädä, lain mukaan lapsella on oikeus hoitopaikkaan.

Pitäisikö tästä päätellä, että miehelle tärkeintä on raha? Sitten ei kannata mennä kimppaan naisen kanssa eikä ainakaan hankkia jälkikasvua?

Alle 3-vuotiaan paikka ei ole tarhassa. Lasten hoitoa mietittäessä on huomioitava ennen kaikkea se, mikä on lapselle hyväksi. 3-vuotias taas alkaa jo hyötymään siitä, että oppii toimimaan kodin ulkopuolella ja sosiaalinen piiri laajenee.

Vuokran tai asuntomenojen kohdalla olisi kohtuullista huomioida molempien tulot. Jos toinen tienaa 3500e/kk ja toinen sinnittelee 1500-1900e, ei ole oikein kohtuullista, että asumismenot laitettaisiin 50/50.

Toisaalta tulee muistaa, että kotona oleva mahdollistaa toiselle sen tienaamisen, katkeamattoman työuran ja eläkeputken. 

Eli tässä mietittävää näille viivotin-nyhveröille, jotka eivät ollenkaan pysty näkemään muuta kuin omat etunsa. Ihmettelen suuresti, miksi kukaan nainen ylipäätään menee sellaisen kanssa ylipäätään kimppaan?

Sinullehan se raha on tärkeää, kun et maksa edes omaa osuuttasi.

Miksi sinä määrittelet sen, kuinka kauan sinä haluat maata kotona?

Miksi sinä et mene töihin elättämään miestäsi, ja mies jää kotiin? 

Vierailija kirjoitti:

Ap menee töihin, ja mies jää kotiin räkimään kattoon. Ai ei käy? 

Minä olin kolme vuotta lapsen kanssa kotona. Nyt töihin palattua koen, että on helpompaa olla päivät töissä, kuin pienen lapsen kanssa kotona.

On tauot, saa syödä kaikessa rauhassa keskeytyksettä jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä te naiset perustelette sen, että makaatte kotona vuosikausia mistään mitään maksamatta?

Oletteko aikuisia ja oikeustoimikelpoisia ihmisiä?

Jos nyt satut edes olemaan veronmaksaja, niin onko moraalisesti ok. hankkia lapsia ja viedä päiväkotiin hoitoon ja olettaa veronmaksajien maksavan 1800-2200€/kk/lapsi hoitokustannukset, jonka vauvaikäisen hoito maksaa kunnallisessa päiväkodissa.

Missä on vastuu lapsesta vanhemmilla ja ap. tapauksessa miehellä.?

Miksiköhän ap ei mene sinne töihin ja ota vastuuta? Mies voi hyvin jäädä kotiin makaamaan.

Ei ne miehet tuohon rupea, kun töissä pääsee niin paljon helpommalla. Sinäkään et tajua, miten paljon miehen työmäärä kotona ja lapsen kanssa lisääntyy, kun nainen palaa töihin. Osa miehistä kuvittelee, että jatkossa riittää se, että he käyvät töissä. Ehei, siihen tulee rutkasti lisää kotitöitä, lapsen viemistä hoitoon ja hakemista, lapsen sairateluista johtuvia järjestelyjä ja jatkuvaa kiirettä.

Lapsen hoitoon vieminen ei tarkoita, että eteisestä otetaan mukaan valmiiksi puettu lapsi ja viedään se päiväkodin eteiseen. Ei vaan se tarkoittaa ihan kaikkea lapsen herättämisestä alkaen. Lapsi on elävä ihminen, jolla on oma tahto. Kun lapsella on huono aamu, niin isukillekin tulee hiki päähän, että ehtii ajoissa liikkeelle.

Et osaa lukea. Miksi se nainen ei mene töihin, ja mies jää kotiin makaamaan. 

Sitä pitää kysyä ap mieheltä, ehkä hän on huomannut mistä jää paitsi kun jää kotiin, omasta ajasta, vaikka vain työmatka, isommista tuloista, eläkekertymään tulisi katkos, oma äiti ei ehkä olekaan vielä eläkkeellä että voisi mennä hänen luokseen makoilemaan ja hoidattamaan lapset jne.

Miksi te naiset sitten makaatte kotona vuosikausia, kun se töissäkäynti on niin helppoa?

Mies jää kotiin ja pääsette töihin. Se kun olisi niin helppoa ja ihanaa.

Et sitten osaa keskustella lainkaan, vaan jankkaat samoja kysymyksiä uudestaan ja uudestaan ja uudestaan... 

Eli sinä haluat maata kotona elättinä, sen sijaan että ottaisit taloudellisen vastuun perheestäsi. Asia selvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli lapsi yhteinen projekti ja hoidin kotona, kunnes lapsi oli 3v, kunnes pärjäsi jo päiväkodissa.

Miehen aloitteesta, elettiin miehen rahoilla ja minulla oli käyttöoikeus tiliin ja pankkikortti käytössä. Ja sen muutaman satasen kotihoidontuki oli mun omaa rahaa, jonka käytin hen.koht. menoihin ja suurin piirtein sama summa jäi miehen palkasta hänen omaan käyttöönsä.

Ja nyt jälkikäteen ajatellen, silti hävisin rutkasti esim. urakehityksessä ja eläketurvassa, kun olin 3v kotona.

Mutta eipähän tullut käytyä veronmaksajien kukkarolla, vaan vastuu lapsen vauva vuosista maksoimme itse.

Ja harvat päiväkodit edes ottavat vauvoja hoitoon.

Uutinen: kaikki kunnalliset päiväkodit ottavat vauvoja hoitoon sen jälkeen kun vanhempainvapaa on päättynyt. Päivähoitopaikka taataan laissa jokaiselle lapselle.

Mutta kuka tämän kaiken lystin maksaa? Veronmaksajat.

Ei ole moraallisesti oikein haluta lasta, jos ei ole halua kantaa vastuuta.

Jokaisen taaperoikäisen hoitokustannukset ovat veronmaksajille 1800-2200€kk kunnasta riippuen.

Ei ihme jos on verojen korotuspaineita, kun vanhemmat eivät viitsi edes hoitaa lasta, vaan annetaan se yhteiskunnan tehtäväksi ja maksettavaksi. Ja miten vauvan hyvinvointi suurissa ryhmissä, kun hoitajia on vähän ja lapsi saa olla oman onnensa nojassa.

Mistä tuo luku on repäisty? Meidän kunnassa laskennallinen kulu on reilu tonni. Vanhemmat maksaa myös työtuloistaan veroja ja kerryttää työeläkettä, mikä vähentää aikanaan erityisesti naisten eläkeköyhyyttä.

Se reilu tonni on keskimääräinen luku eli taaperoikäisestä esikouluikäisiin. Alle 3v ryhmässä yhdellä hoitajalla ei voi olla montaa lasta, koska ovat syötettäviä ja vaipotettavia kun taas 5-7v lastenryhmässä voi yhdellä hoitajalla olla jo isompi ryhmä.

Vaikka alle 3v ryhmäkoot ovat pieniä, niin ikävää on lukea päiväkotien hoidon laiminlyönneistä, kun hoitajia on vähän, eikä aikaa vahtia lapsia, niin kuin se taaperon puremisjuttu, jos vauva oli purenut toista vauvaa ympäri kehoa, eikä hoitaja huomannut.

Alle 3v paikka ei ole päiväkodissa, kuin pakon edessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap menee töihin, ja mies jää kotiin räkimään kattoon. Ai ei käy? 

Minä olin kolme vuotta lapsen kanssa kotona. Nyt töihin palattua koen, että on helpompaa olla päivät töissä, kuin pienen lapsen kanssa kotona.

On tauot, saa syödä kaikessa rauhassa keskeytyksettä jne.

On se kotona makaaminen raskasta. Saitko terapiaa?

"Avioliiton aikana puolisot ovat keskenään yhdenvertaisia, minkä lisäksi heidän tulee sekä osoittaa keskinäistä luottamusta että toimia yhteisesti perheen hyväksi katsomallaan tavalla. Puolisoiden välistä yhdenvertaisuutta elatusvelvollisuus ilmentää avioliiton aikana myös silla tavalla, että sen tarkoituksena on taata kummallekin puolisolle keskenään samanlainen elintaso."

Tuolta voi lukea lisää: https://www.minilex.fi/a/elatusvelvollisuus-avioliitossa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap menee töihin, ja mies jää kotiin räkimään kattoon. Ai ei käy? 

Minä olin kolme vuotta lapsen kanssa kotona. Nyt töihin palattua koen, että on helpompaa olla päivät töissä, kuin pienen lapsen kanssa kotona.

On tauot, saa syödä kaikessa rauhassa keskeytyksettä jne.

On se kotona makaaminen raskasta. Saitko terapiaa?

Oletko koskaan hoitanut yhtäjaksoisesti 0-3 v. pikkulasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä te naiset perustelette sen, että makaatte kotona vuosikausia mistään mitään maksamatta?

Oletteko aikuisia ja oikeustoimikelpoisia ihmisiä?

Jos nyt satut edes olemaan veronmaksaja, niin onko moraalisesti ok. hankkia lapsia ja viedä päiväkotiin hoitoon ja olettaa veronmaksajien maksavan 1800-2200€/kk/lapsi hoitokustannukset, jonka vauvaikäisen hoito maksaa kunnallisessa päiväkodissa.

Missä on vastuu lapsesta vanhemmilla ja ap. tapauksessa miehellä.?

Miksiköhän ap ei mene sinne töihin ja ota vastuuta? Mies voi hyvin jäädä kotiin makaamaan.

Ei ne miehet tuohon rupea, kun töissä pääsee niin paljon helpommalla. Sinäkään et tajua, miten paljon miehen työmäärä kotona ja lapsen kanssa lisääntyy, kun nainen palaa töihin. Osa miehistä kuvittelee, että jatkossa riittää se, että he käyvät töissä. Ehei, siihen tulee rutkasti lisää kotitöitä, lapsen viemistä hoitoon ja hakemista, lapsen sairateluista johtuvia järjestelyjä ja jatkuvaa kiirettä.

Lapsen hoitoon vieminen ei tarkoita, että eteisestä otetaan mukaan valmiiksi puettu lapsi ja viedään se päiväkodin eteiseen. Ei vaan se tarkoittaa ihan kaikkea lapsen herättämisestä alkaen. Lapsi on elävä ihminen, jolla on oma tahto. Kun lapsella on huono aamu, niin isukillekin tulee hiki päähän, että ehtii ajoissa liikkeelle.

Et osaa lukea. Miksi se nainen ei mene töihin, ja mies jää kotiin makaamaan. 

Sitä pitää kysyä ap mieheltä, ehkä hän on huomannut mistä jää paitsi kun jää kotiin, omasta ajasta, vaikka vain työmatka, isommista tuloista, eläkekertymään tulisi katkos, oma äiti ei ehkä olekaan vielä eläkkeellä että voisi mennä hänen luokseen makoilemaan ja hoidattamaan lapset jne.

Miksi te naiset sitten makaatte kotona vuosikausia, kun se töissäkäynti on niin helppoa?

Mies jää kotiin ja pääsette töihin. Se kun olisi niin helppoa ja ihanaa.

Et sitten osaa keskustella lainkaan, vaan jankkaat samoja kysymyksiä uudestaan ja uudestaan ja uudestaan... 

Eli sinä haluat maata kotona elättinä, sen sijaan että ottaisit taloudellisen vastuun perheestäsi. Asia selvä.

Asia on harvinaisen selvä. Jankuti-Jorma on herännyt ja päässyt taas tänäänkin vauhtiin. Ja anna kun arvaan, toistelet samaa palstalla klo 23.00 asti. Mihin olet muuten unohtanut loisnainen-sanan?

Vierailija kirjoitti:

"Avioliiton aikana puolisot ovat keskenään yhdenvertaisia, minkä lisäksi heidän tulee sekä osoittaa keskinäistä luottamusta että toimia yhteisesti perheen hyväksi katsomallaan tavalla. Puolisoiden välistä yhdenvertaisuutta elatusvelvollisuus ilmentää avioliiton aikana myös silla tavalla, että sen tarkoituksena on taata kummallekin puolisolle keskenään samanlainen elintaso."

Tuolta voi lukea lisää: https://www.minilex.fi/a/elatusvelvollisuus-avioliitossa

Elatusvelvollisuus ei tarkoita sitä, että nainen makaa kotona mistään mitään maksamatta.

Tätä te palstan naiset ette tunnu ikinä ymmärtävän. 

Tämän ketjun luuserijankkamiehellä ei ainakaan ole perhettä eikä koskaan tule olemaankaan. Onneksi olkoon vain.

-ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Avioliiton aikana puolisot ovat keskenään yhdenvertaisia, minkä lisäksi heidän tulee sekä osoittaa keskinäistä luottamusta että toimia yhteisesti perheen hyväksi katsomallaan tavalla. Puolisoiden välistä yhdenvertaisuutta elatusvelvollisuus ilmentää avioliiton aikana myös silla tavalla, että sen tarkoituksena on taata kummallekin puolisolle keskenään samanlainen elintaso."

Tuolta voi lukea lisää: https://www.minilex.fi/a/elatusvelvollisuus-avioliitossa

Elatusvelvollisuus ei tarkoita sitä, että nainen makaa kotona mistään mitään maksamatta.

Tätä te palstan naiset ette tunnu ikinä ymmärtävän. 

Edelleen, oletko koskaan ollut yhtäjaksoisesti hoitovastuussa 0-3v pikkulapsesta?

Paljonko kerkesit makoilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi hoitoon ja äiti töihin. Kotihoidontuelle ei ole pakko jäädä, lain mukaan lapsella on oikeus hoitopaikkaan.

Pitäisikö tästä päätellä, että miehelle tärkeintä on raha? Sitten ei kannata mennä kimppaan naisen kanssa eikä ainakaan hankkia jälkikasvua?

Alle 3-vuotiaan paikka ei ole tarhassa. Lasten hoitoa mietittäessä on huomioitava ennen kaikkea se, mikä on lapselle hyväksi. 3-vuotias taas alkaa jo hyötymään siitä, että oppii toimimaan kodin ulkopuolella ja sosiaalinen piiri laajenee.

Vuokran tai asuntomenojen kohdalla olisi kohtuullista huomioida molempien tulot. Jos toinen tienaa 3500e/kk ja toinen sinnittelee 1500-1900e, ei ole oikein kohtuullista, että asumismenot laitettaisiin 50/50.

Toisaalta tulee muistaa, että kotona oleva mahdollistaa toiselle sen tienaamisen, katkeamattoman työuran ja eläkeputken. 

Eli tässä mietittävää näille viivotin-nyhveröille, jotka eivät ollenkaan pysty näkemään muuta kuin omat etunsa. Ihmettelen suuresti, miksi kukaan nainen ylipäätään menee sellaisen kanssa ylipäätään kimppaan?

Sinullehan se raha on tärkeää, kun et maksa edes omaa osuuttasi.

Miksi sinä määrittelet sen, kuinka kauan sinä haluat maata kotona?

Miksi sinä et mene töihin elättämään miestäsi, ja mies jää kotiin? 

Asia on käytännössä määritelty jo puolestasi, koska lasta on mahdollista hoitaa kotona 3-vuotiaaksi asti kotihoudontuella. Käytännössä tämän on siis katsottu olevan hyvä raja. Se kumpi on kotona maksaa oman osuutensa ihan sitä lasta hoitamalla. Kyllä, se voi olla mieski. Harvemmin he syystä tai toisesta jäävät sitä kuitenkaan tekemään, miksi siis jankkaat siitä?

Vierailija kirjoitti:

Mua aina näissä tapauksissa ihmetyttää, että miten ihmiset eivät pysty sopimaan näitä asioita etukäteen? Tai miksi tähän ei pysty etukäteen varautumaan ja säästämään rahaa? En näe näitä valittajia mitenkään pätevinä vanhempina, kun varautuminen näinkin isoon asiaan on olematon.

Olin opiskelija tullessani raskaaksi, mies vastavalmistunut. Säästöt oli syöty. Lähdin opiskelemaan kolmekymppisenä, joten valmistumisen, muutaman vuoden työuran ja säästämisen jälkeen olisin saattanut jäädä lapsettomaksi. Muita hyviä kysymyksiä?

Jankkaaja ei ymmärrä, että ketjuun kirjoittaneilla naisilla on kokemusta sinkkuna työssä olevana, parisuhteessa työssä olevana, parisuhteessa äitiyslomalla, parisuhteessa hoitovapaalla, pikkulapsiperheen vanhempana työssä olevana, koululaisten vanhempana työssä olevana, teinien vanhempana työssä olevana ja taas parisuhteessa työssä olevana, niin helpoo laittaa eri elämänvaiheita rankkuuden mukaan järjestykseen. Jankkaajan elämä on vain sitä yhtä ja samaa, ei silloin mitään voi verrata.

Omassa elämässä rankinta on ollut äitiyslomalla ja hoitovapaalla. Lapseen menee tolkuttoman paljon aikaa, kun sen hoitaa hyvin. Toiseksi rankinta oli pikkukoululaisten kanssa, kun lapsilla oli koulupäivät lyhyitä ja lomia oli paljon. Kaikkein helpointa on ollut sinkkuna, kun ainoa pakollinen homma oli käydä töissä.

Ap. tapaus ei näytä parisuhteen kannalta hyvältä, kun arvot ovat erilaiset ja miehelle raha on tärkeämpi kuin oman lapsensa hyvinvointi.

Ja kun palaat töihin, maksat edelleen puolet kuluista, kannat vastuun lapsen hoidosta, teet kotityöt ja rahoitat yksin lapsen kulut, ihan samalla tavalla kuin nyt mies olettaa sinun hoitavan vauvan ja maksavan silti puolet kuluista.

Kannattaa jo tässä vaiheessa varautua pahempaa, tuskin elämä menee helpommaksi, kun lapset kulut nousevat tai jos lapsi sairastuu tai pitää käyttää neuvolassa ja töistä ottaa palkatonta vapaata. Se lienee miehen mielestä sinun tehtävä, kun miehelle raha on tärkeä.

Ero on hyvä vaihtoehto. Voit sitten maksaa sinun ja lapsen elämän, ei siihen nytkään mies korteaan kekoon kanna. Mitä järkeä esittää perhettä, kun ette sitä ole. Sinä ja lapsesi olette miehen kämppiksiä. Tuntuu siltä kuin lapsi tosiaan olisi vain sinun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua aina näissä tapauksissa ihmetyttää, että miten ihmiset eivät pysty sopimaan näitä asioita etukäteen? Tai miksi tähän ei pysty etukäteen varautumaan ja säästämään rahaa? En näe näitä valittajia mitenkään pätevinä vanhempina, kun varautuminen näinkin isoon asiaan on olematon.

Olin opiskelija tullessani raskaaksi, mies vastavalmistunut. Säästöt oli syöty. Lähdin opiskelemaan kolmekymppisenä, joten valmistumisen, muutaman vuoden työuran ja säästämisen jälkeen olisin saattanut jäädä lapsettomaksi. Muita hyviä kysymyksiä?

Joten tähän elämäntilanteeseen paras ratkaisu on hommata lapsi, koska on kiire ettei varmasti ehtii sen muksun saamaan? Valitettavasti todistaa pointtini... ja sitten valittaa asiasta av:lla kun kaikki menee perseelleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua aina näissä tapauksissa ihmetyttää, että miten ihmiset eivät pysty sopimaan näitä asioita etukäteen? Tai miksi tähän ei pysty etukäteen varautumaan ja säästämään rahaa? En näe näitä valittajia mitenkään pätevinä vanhempina, kun varautuminen näinkin isoon asiaan on olematon.

Olin opiskelija tullessani raskaaksi, mies vastavalmistunut. Säästöt oli syöty. Lähdin opiskelemaan kolmekymppisenä, joten valmistumisen, muutaman vuoden työuran ja säästämisen jälkeen olisin saattanut jäädä lapsettomaksi. Muita hyviä kysymyksiä?

Joten tähän elämäntilanteeseen paras ratkaisu on hommata lapsi, koska on kiire ettei varmasti ehtii sen muksun saamaan? Valitettavasti todistaa pointtini... ja sitten valittaa asiasta av:lla kun kaikki menee perseelleen.

Niin no. Syntyvyys laskee koko ajan, eli yhä suurempi osa jättää sen lapsen hankkimatta. Vaan ei näytä sekään olevan hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Exäni ei koskaan tajunnut, että lapset vaikuttavat myös hänen elintasoonsa. Hän kuvitteli lapsilisän riittävän ruhtinaallisesti ja varsinkin, kun sain kotihoidon tuen, joka oli satoja euroja (muistaakseni peräti 300). Kyllähän tuolla summalla elää ruhtinaallisesti. Mies maksoi asuntolainaa ja minä lasten kuluja. Jatkuvasti sain kuulla miten en koskaan maksa mitään ja epäilyjä miten laitan kaikki rahani sukanvarteen. Mies ilmeisesti kuvitteli, että kaikki vaatteet on helposti hankittavissa kirppiksiltä parilla eurolla. Ero tuli, kun sain jatkuvasti kokea syyllisyyttä kaikesta ostamastani, ruuasta lähtien. Kuulema tuhlasin liikaa rahaa ruokaan, kun 4-henkisen (huom allergiat) kauppalasku viikossa oli 60-100 euroa. Miehellä kului kauppareissuilla muutama kymppi, johon ei kuulunut kasviksia tai hedelmiä. Miehen tekemä ruoka oli pelkkää makaroonia ja jauhelihaa.

Nyt eron jälkeen mies ei suostu maksamaan sovittuja elatusmaksuja, koska hänen mielestään minimielaritkin ovat liioittelua. Omaisuuden ositus on edessä, mutta varmasti pääsemme käräjille riitelemään asiasta, koska enhän ole mitään perheen eteen tehnytkään. Muutaman ystävän kanssa olemme keskustelleet aiheesta ja tuntuu siltä, että nykyajan miehet haluavat rusinat pullasta. Pitäisi saada lapsia ja perhe, mutta se ei saisi millään tavalla vaikuttaa miehen ajankäyttöön ja elintasoon.

Oilisiko kenties kannattanut opiskella, säästää ja olla vähän viisaampi?

Miehen lompakolla roikkuminen ei yleensä ole kovinkaan pitkänäköistä.

Sama on aloittajallakin edessä, mutta tätähän palstamammat ei ikinä tajua. 

Meinaatko ettei miehellä ole velvollisuutta maksaa osaansa lapsen menoista? Mikä sen miehen rooli hommassa on?

Kerro toki, millä logiikalla nainen siipeilee miehen rahoilla ilmaiseksi vuosikausia?

Missä on se naisen taloudellinen vastuu? 

En kannata kenenkään siipeilyä, mutta...

Täällä koko ajan vain länkytetään naisen taloudellisesta siipeilystä - miten on ihan oikeastikin te kaikki töissä käyvät isät vastavuoroisesti hoidatte sen 50% kodin pyörityksestä vai oletteko sittenkin siinä saamapuolella? (Siis ruoka-aineiden kotiin hankkiminen konkreettisesti, ruoan laitto, keittiön siivous, kodin päivittäinen siivous, ikkunoiden pesu, mattojen pesu, kylppärin kaakeleiden pesu, pyykkihuolto, peittojen tuuletus, lakanoiden vaihto, lasten vaatteiden etsiminen kirppareilta/kaupasta, vaatteiden paikkaus, tahrahuolto, neuvolassa käynnit, vaipanvaihdot, vesirokkoisen kanssa valvominen, oksennusten siivoaminen, hammastarkastukset, roskien toimitus kierrätyspisteisiin, joulumuistamiset, kaverisynttärit ja niiden lahjat jne jne jne. Usein jopa se jää tuon äidin vastuulle, että jos/kun tarvitaan hoitopaikka/edes satunnainen hoitaja niin sen järjestäminen - miksi miehelle (usein) on kuitenkin OK ja "oikeudenmukaista" olla tuon arjen pyörityksen siipeilijä???