Lue keskustelun säännöt.
Miksi Aina varakkaat neuvovat köyhiä rahankäytössä
08.01.2020 |
mutta eivät kuuntele köyhien ongelmaa siitä, miksi raha ei riitä? Esim neuvotaan puskurirahaston keräämiseen eikä ymmärretä että joka sentti menee reaaliaikaseen käyttöön.
Kommentit (168)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kylläpä on kyse siitä koska netissä vähän väliä viikoittain näkee joitain ylhäältä alaspäin möyhäämässä hullun lailla siitä köyhien netflixistä - niin kuin vuosia ja vuosia aiemmin varmaan aivan samat olivat niitä jotka vastaavasti raivosivat köyhien "taulu-TV":istä. Kas kun ei vielä huudettu, puhelinkin pitäisi olla sellainen versio mikä oli seinässä kiinni ja missä puhetorvi jne. Se niin, etteihän nyt köyhä mihinkään saa kännykkää tarvita. Sitten alettiin huutaa televisiomuodon vaihduttua miten köyhä ei tarvitse TV:tä enää. Oli hirmua kai, ne TV:t olivat vaihtuneet paloturvallisiksi ja kevyiksi taulutelkkareiksi jotka eivät sen kalliimpia sitten taas kuin ennenkään telkkarit. Sitten siitä siirryttiin kiljumaan jalkaa polkien "ÄLY-kännyköistä" jopa vielä nyy kun suuressa määrin yleistynyt pelkkä mobiililaite asioidenkin hoidossa tietokoneiden alkaessa jäädä pois.
Nyt on sitten muodissa netflixistä huuto.
Hankkikaa nyt joku elämä ja muu harrastus sen sijasta, kyttäätte tuollaisia ja raivoatte niistä medoten joka palstalla mitä löytyy. Tuo on kyllä niin naurettavaa että harakatkin nauravat ja aidanseipäätkin jopa.
Jossain vaiheessa viihdytin itseäni lukemalla "pienituloisten" talousblogeja (eli ei siis varsinaisia sijoitusblogeja, vain pienitulostein usein velkaantuneiden kirjoituksia). Välillä olin kyllä huulipyöreänä, että onko niitä suoratoistopalveluja oikeasti pakko olla niin monta? Yhdella ihmisellä pari äänikirjoja tarjoavaa, Netflixiä, HBO:ta, Viapleyta, Spotify (premium tottakai). Itsekin noista tykkään ja niitä harrastankin, mutta periaatteena on, että kerralla on vain kaksi tilausta (aikaisemmin vain yksi, mutta hurahdin äänikirjoihin, joten sallin yhden sellaisen ja yhden leffa/sarjapalvelun). Noita kun voi tuosta vaan irtisanoa ja aloittaa uudelleen, joten mikään pakko ei ole maksaa moneen paikkaan noita maksuja (ja sittenhän niistä jo tulee isoja summia). Mutta minä olenkin sellainen paljon parjattu keskutuloinen, jolla on ihan hyvä (täysin itse säästetty) puskuri olemassa ja pieni osakesalkkukin löytyy.
Juuri tämä: HURAHDIT äänikirjoihin ja pystyit noin vain sen hankkimaan, mutta köyhäilet pitämällä vain yhtä maksupalvelua. Ja tälläisestä köyhän pitäisi sitten riemuita. Hän kun ei voi pitää YHTÄÄN maksupalvelua eikä hurahtaa niihin. Ongelma on juuri se, hyvätuloiset muka köyhät eivät tajua oikeasti köyhien asemaa tai sitä että rahaa ei ole.
Kirjastosta saat äänikirjoja ilmaiseksi, myös netin kautta.
Ole hyvä, ilmainen ohje ja voit ihan rauhassa hurahtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni varakas on itse ollut joskus köyhä. Jos joka sentti menee reaaliaikaiseen käyttöön, ei ikinä vaurastu. Menoja voi yrittää karsia ja tuloja lisätä, on toki tietty absoluuttinen minimisumma mitä hengissä pysymiseen tarvitaan, eli ruokaa ja katto pään päälle. Suuri osa muusta kulutuksesta on vain mielihaluja.
Puskurirahastonkin voi aloittaa pienestä. Jos sitä rahaa ei ole yhtään, niin 2€ viikossa on 104€ vuodessa. Sen pitäisi olla iso summa sellaiselle, jolla ei ole mitään. Harvalla on satasia tai tonneja ylimääräistä säästämiseen, mutta euroja ja kymmeniä euroja voi jostakin pystyä nipistämään.
Ei se noin mene. Voi tulla tilanne että joudut käyttämään ton 104 euroa.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa varakkaiden vauraudesta tulee suvulta esim. perinnön tai erilaisten rahastojen yms. muodossa. Vain harvat ovat itse tehneet vaurautensa. On mukavaa esittää nuorta talousneroa, kun lähtökohta on sellainen vauraus, jonka eteen ei ole itse tarvinnut tehdä mitään.
Joka suvussa on joskus ollut se ensimmäinen, joka on päättänyt ruveta vaurastumaan.
Huomaan tämän hyvin kun vertaan mieheni sukuja omiin sukuihini. Minun isäni isovanhemmat olivat torppareita. Toinen osasi lukea, toinen kirjoittaa nimensä ja siinä se. Isäni sitten taas on jo kohtuullisen varakas, koska ne torpparitkin sentään ymmärsivät alkaa kerryttää varallisuutta jälkipoville. Äiti on hiukan paremmasta suvusta, oli sentään ihan talollisia. Mutta sielläkin on koko ajan ymmärretty se, että ei voi syödä kaikkea mitä on, vaan omaisuutta pitää vaalia ja kerryttää.
Miehen suvussa sitten taas kukaan ei ajattele jälkipolvia yhtään vaan kaikki menee kurkusta alas tai uusiin matkailuautoihin tai muuhun hetken hupiin.
Klassinen vaahtokarkkitestiasetelma: toisilla on kykyä lykättyyn tarpeidentyydytykseen. Ne ja niiden lapset tulevat pärjäämään. Toisilla ei ole, joten ne eivät pärjää eivätkä jätä lapsilleen sen enempää varallisuutta kuin hyviä geenejäkään.
Mutta aina voi olla se, joka katkaisee kierteen. Mieheni esimerkiksi on ottanut oppia minusta ja kerryttää varallisuutta lapsilleen sen sijaan että seuraisi sukunsa esimerkkiä.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa varakkaiden vauraudesta tulee suvulta esim. perinnön tai erilaisten rahastojen yms. muodossa. Vain harvat ovat itse tehneet vaurautensa. On mukavaa esittää nuorta talousneroa, kun lähtökohta on sellainen vauraus, jonka eteen ei ole itse tarvinnut tehdä mitään.
No ei todellakaan tule. Mikäli puhutaan sitten todella rikkaista, niin wanhan rahan osuus suurenee, mutta suurin osa varakkaista on kyllä itse rahansa tienannut.
Varakkaaksi lasken ihmisen, joka ei esimerkiksi työttömyyden iskiessä joudu välittömiin talousongelmiin. Toisin sanoen velkoja ei ole, tai niitä on vähän suhteessa omaisuuteen, sekä likvidiä varallisuutta on sen verran, että elintaso ei tuollaisesta juuri laske.
Osalle ihmisistä kohtalo antaa Mustan Pekan kouraan, esim fyysisen sairauden, tai mielenterveysongelman muodossa, mutta aika moni pystyy kyllä oikein hyvin vaikuttamaan omaisuuden karttumiseen.
Jos katson vaikka vanhoja opiskelukavereitani, joista jokainen on työelämässä ja lähes samoilla palkoilla (opetusala), niin jako kahteen on kyllä yllättävänkin selvä. Persaukisena pysyneellä porukalla yleistä on ulkoisten menestymisen merkkien esittely velkarahalla.
Toinen on rahan polttelu taskussa, eli jos vähänkin jotain on ylimääräistä, niin johonkin tuottamattomaan se täytyy tuhota. Ja aika usein ei tarvita edes tuon ylimääräisen kertymistä, vaan Visa-kortti on vingutettu tappiin jatkuvasti.
Kolmas on se, että "aika ei riitä" esim ruoanlaittoon kotona, vaan ulkona syödään monta kertaa viikossa. Mitään ei korjata ja mitään ei tietenkään voi ostaa käytettynä.
Nuorena se velkailluusio elintasosta tietysti voi hivellä, mutta lopussa kiitos seisoo. Näin viidenkympin kieppeillä ei enää tarvitse kuunnella noilta naureskelua vanhoista autoista, tai kirppisfarkuista. Voin ihan suoraan sanoa olevani varakas ja voin näyttääkin sen, sillä se ei ole velkarahalla pröystäilyä, vaan noin 20 vuoden kurinalaisen taloudenpidon tulos.
Mikäli sattuisi niin käymään, että vanhemmat kuolevat ennen eläkeikääni, perin kyllä varsin messevästi kiinteistöjä ja muuta, mutta toistaiseksi en kotoa lähdettyäni ole saanut kuin 20 metriä etumatkaa ja esimerkin siitä, miten varallisuutta kasvatetaan nollasta ihan kohtuulliseksi. Rahankäytön malli opitaan usein kotoa, niin hyvässä kuin pahassakin.
Itse en ole ikinä saanut rahaa vanhemmiltani sev jälkeen kun muutin kotoa. Olen opiskellut lähes koko aikuisikäni (n 7 vuotta) ja välissä olin pari vuotta äitiyslomalla ja kotihoidon tuella. Koko ajan omaisuus on kuitenkin kertynyt, vaikka en ole tehnyt töitä koulun ohella. Ja mieskin on ollut yhtälailla opiskelija eikä siis ole taloudellisesti minua tukenut. En ole rikas tai varakas. Mutta ikinä ei ole ollut sellaista tilannetta etteikö voisi ottaa viikon lomaa ulkomailla tai ostaa uutta kodinkonetta rikkoutuneen tilalle. Jos jatkan samanlaisia kulutustottumuksia kun työllistyn, jää joka kuukausi 500-800e/kk säästöön. Tämä siis samalla kun maksaa asuntolainaa pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varakkaat kehoittavat usein menemään sienimetsään ja marjastamaan. Mutta kuinka moni varakas itse menee sinne metsään moneks tuntia pyllistelemään, sieniä ja marjoja keräilemään? 🤔
Menen ja kerään:) Ja myös vaihdan keräämiäni sieniä naapurin kalastamiin kaloihin:)
Ilmaista ruokaa!
Yksi ystävä (terve normituloinen töissäköyvä perheellinen henkilö) käyttää kirjastoa pk-seudulla sen verran joskus jopa jotain eenä lainaan saa. Harvinaista mutta joskus harvoin. Kun on tsekattu tämän muun täkaupungin kirjastosta, ei täällä mitään ole.
Olen sen verran häntä vanhempi ehkä teknorajoitteisempi sekä ilman tietsikkaa ettei minulta edes onnistunut sen systeemin itselleni hoito auki mikä siihen käyttöön tarvittaisiin. Enkä ole mikään mummo. Olen osannut kännykät, tabletit ja tietokoneet käyttöönottaa sekä ylläpitää mitä ollut ennen varaa hankkia. Kuitenkin turha väsyttää itseään koska meidän makuun täällä ei ole mitään. Me luemme 99% enkuksi sellaisia mitä täällä ei kirjastoihin missään nimessä hankittaisi kun ei pk-seudullakaan saati nyt täälläpäin :D
Minulta loppui kirjasto jo lukioiässä. Ei ole ikävä valikoimaa sekä viruksia. Siinä vaiheessa kun kirjaston ja divarit jätin kokonaan pääsin vuosittaisista useista 2kk sairastamisputkista. Yskimästä keuhkojani pihalle oksentamiseen asti. Me emme kaikki ome terveitä ja normaaleja. Onneksi yksi ammattilainen neuvoi.
Meille kaverin kanssa ei ole e-kirjoihin sopivaa kk-palvelua tässä maassa tai pohjoismaissa olemassakaan. Emme lue niitä mitkä täällä "in" ollut ja on. Kun siitä umpiosta kerran pääsee murtautumaan ulos, takaisin sen muurien sisään ei a9laa.
Scribd on ainoa minkäänlainen enkunkielinen saatavissa oleva (alta kympin kuu, 30vrk koeaika) ja sitä suosittelen ainakin audiosta pitävälle porukalle koska ne kuuluvat kk-tilaukseen sisään. Halpaa. Siellä on myös paljon suosittuja ja klassikkoja sekä suosituilta nimiltä audioita uusimmista jo. Suomenkielistä en ole bongannut mutta niitähän niissä muissa on mielin määrin niiden käyttäjille. Minä luen sieltä sen e-kirjoja mitä löytyy niistä mitä tykkään.
Muutoin asioin Amazon US:ssa.
Sieltä köyhäkin saa lukemista; täältä ei kyllä olisi varaa muuhun kuin mainosten lukuun eikä kiinnosta nämä kovakantiset liki 40€ tiiliskivet suomennettuna eikä ilman.
Juostaa te pikkuriikkiseen valikoimaan tyytyväiset rikkaammat niissä pohjoismaisissa kalliissa palveluissa ja kirjastossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varakkaat kehoittavat usein menemään sienimetsään ja marjastamaan. Mutta kuinka moni varakas itse menee sinne metsään moneks tuntia pyllistelemään, sieniä ja marjoja keräilemään? 🤔
Menen ja kerään:) Ja myös vaihdan keräämiäni sieniä naapurin kalastamiin kaloihin:)
Ilmaista ruokaa!
Sama juttu.
Jännä juttu muuten, että joku kokee esimerkiksi sienestyksen ja marjastuksen niin kovin vaivalloiseksi ja ikäväksi, että varakkaat eivät sitä ainakaan tee. Voisiko olla niin, että tuossa asenteessa on jokin yhteys varallisuustasoon. Ilman lottovoittoa, tai jättiperintöä varakkaaksi pääsee aika harva, jos ei ole valmiutta nähdä vaivaa.
Ja ei, en tarkoita, että kun sienestää ja marjastaa, päätyy varakkaaksi. Tarkoitan sitä, että normituloisilla säästöt kertyvät pienistä puroista ja aika moni niistä vaatii jonkinlaista vaivannäköä.
Vierailija kirjoitti:
Koska köyhällä täytyy olla Netflix, Ruutuplussa, Spotify, ElisaViihde, Viaplay ja HBO. Täytyy olla uusin puhelinmalli omasta suosikkimerkistä, uusin Ultra4KHDTV65" sekä tabletteja jokaiselle lapselle oma. Unohtamatta kaikkia mahdollisia pelikonsoleja ja niihin pelit uutena. Ja totta kai kaikki kodin elektroniikka osamaksulla.
Täytyy olla Molo kidsin haalarit lapsilla ja Vikingin goretexit koska ne on ainoat kengät maailmassa mitkä pitää vettä. Lisäksi pitää olla Gugguuta ja Vimmaa, että kaikki tietäisi, että ei olla köyhiä. Sille kolmannelle ADHD:lle pitää ostaa Bugaboot osamaksulla.
Kaiken tämän lisäksi koko perheen pitää päästä EDES ruotsinlaivalle kaksi kertaa vuodessa koska ei ole varaa matkustaa muualle. Iskän pitää saada uutta leimaa käsivarteen, mamman pitää saada uudet ripset ja kynnet, ja molempien on pakko tupakoida koska se on ihmisoikeus ja köyhän ainoa huvi viikonloppujuomisen ja lottoamisen lisäksi.
Siksi me varakkaammat tullaan neuvomaan teitä. Ei sillä, että kukaan teistä oikeasti edes uskoisi, että ne omat valinnat (kuten yllä) vie muutaman tuhat lappusen sossun rahoja joka kuukausi. WT-luokka pitää itse yllä mielikuvaa, että rikkailla ja keskiluokkaisilla olisi samanlainen elämäntyyli kuin heillä ja pyrkii siihen.
No hah. Eipä ole itsellä mitään noista. En reissaa (en edes junalla vieraalle paikkakunnalle), en syö ulkona, en juurikaan käy elokuvissa tai kahviloissa, en polta ja alkoholiakin kuluu minimaalisesti. En ole ostanut edes salikorttia, koska ei ole varaa harrastaa. Vaatteet ostan alesta tai kirpputorilta. Hiukset leikkaan ja värjään itse. Terveisin sairaseläkeläinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lettutieteen Vihtori kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varakkaat kehoittavat usein menemään sienimetsään ja marjastamaan. Mutta kuinka moni varakas itse menee sinne metsään moneks tuntia pyllistelemään, sieniä ja marjoja keräilemään? 🤔
Menen ja kerään:) Ja myös vaihdan keräämiäni sieniä naapurin kalastamiin kaloihin:)
Ilmaista ruokaa!
Sama juttu.
Jännä juttu muuten, että joku kokee esimerkiksi sienestyksen ja marjastuksen niin kovin vaivalloiseksi ja ikäväksi, että varakkaat eivät sitä ainakaan tee. Voisiko olla niin, että tuossa asenteessa on jokin yhteys varallisuustasoon. Ilman lottovoittoa, tai jättiperintöä varakkaaksi pääsee aika harva, jos ei ole valmiutta nähdä vaivaa.
Ja ei, en tarkoita, että kun sienestää ja marjastaa, päätyy varakkaaksi. Tarkoitan sitä, että normituloisilla säästöt kertyvät pienistä puroista ja aika moni niistä vaatii jonkinlaista vaivannäköä.
Tämä! Niiiiin tämä.
Ja joka ketjuun tulee monta kommenttia, jossa vähätellään pienten purojen säästöjä. Sellainen asenne on todella yleinen. Niin kuin eilen jonkun mielestä talon rakentamisessa 20 000-30 000 euron säästö ei ole yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni varakas on itse ollut joskus köyhä. Jos joka sentti menee reaaliaikaiseen käyttöön, ei ikinä vaurastu. Menoja voi yrittää karsia ja tuloja lisätä, on toki tietty absoluuttinen minimisumma mitä hengissä pysymiseen tarvitaan, eli ruokaa ja katto pään päälle. Suuri osa muusta kulutuksesta on vain mielihaluja.
Puskurirahastonkin voi aloittaa pienestä. Jos sitä rahaa ei ole yhtään, niin 2€ viikossa on 104€ vuodessa. Sen pitäisi olla iso summa sellaiselle, jolla ei ole mitään. Harvalla on satasia tai tonneja ylimääräistä säästämiseen, mutta euroja ja kymmeniä euroja voi jostakin pystyä nipistämään.
Ei se noin mene. Voi tulla tilanne että joudut käyttämään ton 104 euroa.
Näin juuri. Parempi kun ei edes yritä, pieleen menee kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kylläpä on kyse siitä koska netissä vähän väliä viikoittain näkee joitain ylhäältä alaspäin möyhäämässä hullun lailla siitä köyhien netflixistä - niin kuin vuosia ja vuosia aiemmin varmaan aivan samat olivat niitä jotka vastaavasti raivosivat köyhien "taulu-TV":istä. Kas kun ei vielä huudettu, puhelinkin pitäisi olla sellainen versio mikä oli seinässä kiinni ja missä puhetorvi jne. Se niin, etteihän nyt köyhä mihinkään saa kännykkää tarvita. Sitten alettiin huutaa televisiomuodon vaihduttua miten köyhä ei tarvitse TV:tä enää. Oli hirmua kai, ne TV:t olivat vaihtuneet paloturvallisiksi ja kevyiksi taulutelkkareiksi jotka eivät sen kalliimpia sitten taas kuin ennenkään telkkarit. Sitten siitä siirryttiin kiljumaan jalkaa polkien "ÄLY-kännyköistä" jopa vielä nyy kun suuressa määrin yleistynyt pelkkä mobiililaite asioidenkin hoidossa tietokoneiden alkaessa jäädä pois.
Nyt on sitten muodissa netflixistä huuto.
Hankkikaa nyt joku elämä ja muu harrastus sen sijasta, kyttäätte tuollaisia ja raivoatte niistä medoten joka palstalla mitä löytyy. Tuo on kyllä niin naurettavaa että harakatkin nauravat ja aidanseipäätkin jopa.
Jossain vaiheessa viihdytin itseäni lukemalla "pienituloisten" talousblogeja (eli ei siis varsinaisia sijoitusblogeja, vain pienitulostein usein velkaantuneiden kirjoituksia). Välillä olin kyllä huulipyöreänä, että onko niitä suoratoistopalveluja oikeasti pakko olla niin monta? Yhdella ihmisellä pari äänikirjoja tarjoavaa, Netflixiä, HBO:ta, Viapleyta, Spotify (premium tottakai). Itsekin noista tykkään ja niitä harrastankin, mutta periaatteena on, että kerralla on vain kaksi tilausta (aikaisemmin vain yksi, mutta hurahdin äänikirjoihin, joten sallin yhden sellaisen ja yhden leffa/sarjapalvelun). Noita kun voi tuosta vaan irtisanoa ja aloittaa uudelleen, joten mikään pakko ei ole maksaa moneen paikkaan noita maksuja (ja sittenhän niistä jo tulee isoja summia). Mutta minä olenkin sellainen paljon parjattu keskutuloinen, jolla on ihan hyvä (täysin itse säästetty) puskuri olemassa ja pieni osakesalkkukin löytyy.
Juuri tämä: HURAHDIT äänikirjoihin ja pystyit noin vain sen hankkimaan, mutta köyhäilet pitämällä vain yhtä maksupalvelua. Ja tälläisestä köyhän pitäisi sitten riemuita. Hän kun ei voi pitää YHTÄÄN maksupalvelua eikä hurahtaa niihin. Ongelma on juuri se, hyvätuloiset muka köyhät eivät tajua oikeasti köyhien asemaa tai sitä että rahaa ei ole.
Kirjastosta saat äänikirjoja ilmaiseksi, myös netin kautta.
Ole hyvä, ilmainen ohje ja voit ihan rauhassa hurahtaa.
Kirjaston äänikirjavalikoima on todella suppea ja iso osa on cd:lle. Ei löydy taloudesta laitetta, jolla ne saisi siirrettyä kännykkään, joten maksan jatkossakin siitä, että voin niitä kuunnella. (Ja kyllä mulla on varaa, mutta edelleenkin pidän vain yhden kerrallaan :).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kuvittelevat olevansa siksi varakkaita koska ovat niin eteviä rahankäyttäjiä.
Monet varattomat kuvittelevat että hyvin toimeentuleville on raha mystisesti tippunut taivaasta. Tästä syntyy myös se epäreiluuden kokemus, että miksei mullekin? Nimim. kaiken tasan omalla työllään tienannut
Juuri näin. Huomaa erityisesti näissä "kolmannen polven köyhissä". Niillä ei ole mitään käsitystä rahan arvosta tai siitä miten parempituloiset oikeasti elää -tai mitä tekevät palkkansa eteen.
Ne ihmiset, jotka ovat joskus eläneet ns. normaalisti, voivat toki joutua vaikeuksiin hekin. Mutta heillä säilyy se suhteellisuudentaju, kun ovat itsekin joskus veroja maksaneet. Ja yleensä heillä on myös koko ajan se pyrkimys siihen oman tilanteen parantamiseen. Varotaan ettei luottotiedot mene tai päädytä toimeentulotuelle jne, haetaan koko ajan jotain keinoa nousta sieltä suosta.
Mutta jos koko suku ja tuttavapiiri on elämäntapatyöttömiä, ei ole mitään mallia miten sieltä suosta voisi yrittää nousta. Ja sitten ruikutetaan ja vingutaan kun rahat ei riitä ja ilkeät rikkaat vielä kehtaa neuvoa.
Itsekin olen pudonnut työmarkkinatuelle, olen niitä kuuluisia vakuutuslääkärin ihmeparantamia. Tiedän millaista on elää pienillä tuloilla ja erilaisissa vertaistukiryhmissä, kuntouttavassa työtoiminnassa jne olen päässyt oikein aitiopaikalta havainnoimaan miten eri taustoista tulevat ihmiset "pelaavat" tätä peliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisten sisu, itsekieltäymys ja sinnikkyys vaihtelevat todella paljon. Myös jo lapsesta asti saatu malli kotoa rahankäytöstä vaikuttaa paljon sekä hyvässä että pahassa! Opiskeluhaluun ja -taitoon vaikuttavat kognitiiviset kyvyt, motivaatio ja raha opiskella. Kaikista ei voi tulla lääkäriä tai asianajajaa. Myös sattumalla on iso osuus. Työpaikka voi lähteä alta, sairastuminen vakavasti ei katso ikää. Omahyväisyys ja ylhäältä päin katselu on helppoa silloin, kun itsellä menee hyvin. Ihminen kuvittelee itse, että kaikki on 100 prosenttisesti omaa ansiota. Näin se ei ole kenelläkään. Itse esim.olen saanut kotoa voimakasta henkistä ja taloudellista tukea korkeakouluopiskeluun asti. Sain myös mallin, että työssä käynti on ainoa hyvän ihmisen mittari. Muuta halveksittiin. Sain heti opiskelun jälkeen vakituisen työpaikan, jossa olen edelleen kohtalaisen hyvällä palkalla ja hankkinut omistusasunnon ja perheen . Mutta en kuvittele hetkeäkään, että toisenlaisista oloista olisin päätynyt välttämättä lainkaan nykyiseen tilanteeseeni! En edellä mainitulla ollenkaan väheksy ihmisen omia valintoja ja vastuuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kylläpä on kyse siitä koska netissä vähän väliä viikoittain näkee joitain ylhäältä alaspäin möyhäämässä hullun lailla siitä köyhien netflixistä - niin kuin vuosia ja vuosia aiemmin varmaan aivan samat olivat niitä jotka vastaavasti raivosivat köyhien "taulu-TV":istä. Kas kun ei vielä huudettu, puhelinkin pitäisi olla sellainen versio mikä oli seinässä kiinni ja missä puhetorvi jne. Se niin, etteihän nyt köyhä mihinkään saa kännykkää tarvita. Sitten alettiin huutaa televisiomuodon vaihduttua miten köyhä ei tarvitse TV:tä enää. Oli hirmua kai, ne TV:t olivat vaihtuneet paloturvallisiksi ja kevyiksi taulutelkkareiksi jotka eivät sen kalliimpia sitten taas kuin ennenkään telkkarit. Sitten siitä siirryttiin kiljumaan jalkaa polkien "ÄLY-kännyköistä" jopa vielä nyy kun suuressa määrin yleistynyt pelkkä mobiililaite asioidenkin hoidossa tietokoneiden alkaessa jäädä pois.
Nyt on sitten muodissa netflixistä huuto.
Hankkikaa nyt joku elämä ja muu harrastus sen sijasta, kyttäätte tuollaisia ja raivoatte niistä medoten joka palstalla mitä löytyy. Tuo on kyllä niin naurettavaa että harakatkin nauravat ja aidanseipäätkin jopa.
Jossain vaiheessa viihdytin itseäni lukemalla "pienituloisten" talousblogeja (eli ei siis varsinaisia sijoitusblogeja, vain pienitulostein usein velkaantuneiden kirjoituksia). Välillä olin kyllä huulipyöreänä, että onko niitä suoratoistopalveluja oikeasti pakko olla niin monta? Yhdella ihmisellä pari äänikirjoja tarjoavaa, Netflixiä, HBO:ta, Viapleyta, Spotify (premium tottakai). Itsekin noista tykkään ja niitä harrastankin, mutta periaatteena on, että kerralla on vain kaksi tilausta (aikaisemmin vain yksi, mutta hurahdin äänikirjoihin, joten sallin yhden sellaisen ja yhden leffa/sarjapalvelun). Noita kun voi tuosta vaan irtisanoa ja aloittaa uudelleen, joten mikään pakko ei ole maksaa moneen paikkaan noita maksuja (ja sittenhän niistä jo tulee isoja summia). Mutta minä olenkin sellainen paljon parjattu keskutuloinen, jolla on ihan hyvä (täysin itse säästetty) puskuri olemassa ja pieni osakesalkkukin löytyy.
Juuri tämä: HURAHDIT äänikirjoihin ja pystyit noin vain sen hankkimaan, mutta köyhäilet pitämällä vain yhtä maksupalvelua. Ja tälläisestä köyhän pitäisi sitten riemuita. Hän kun ei voi pitää YHTÄÄN maksupalvelua eikä hurahtaa niihin. Ongelma on juuri se, hyvätuloiset muka köyhät eivät tajua oikeasti köyhien asemaa tai sitä että rahaa ei ole.
Kirjastosta saat äänikirjoja ilmaiseksi, myös netin kautta.
Ole hyvä, ilmainen ohje ja voit ihan rauhassa hurahtaa.
Kirjaston äänikirjavalikoima on todella suppea ja iso osa on cd:lle. Ei löydy taloudesta laitetta, jolla ne saisi siirrettyä kännykkään, joten maksan jatkossakin siitä, että voin niitä kuunnella. (Ja kyllä mulla on varaa, mutta edelleenkin pidän vain yhden kerrallaan :).
Minä niin arvasin tämän kommentin tulevaksi! Siis anteeksi, olen jo epäreilu mutta oikeasti naurattaa. Ei löydy cd-soitinta taloudesta niin pakko sitten kuunnella jostain muualta. Ja juu, sulla on varaa, mutta kuinka moni köyhä sanoisi samaa? Moni. Ei pysty, ei ole cd-soitinta, pitää maksaa Bookbeatista 16€ kuussa.
Vierailija kirjoitti:
Luokkaerot kasvaa kirjoitti:
Suurin ongelma on ettei suurituloiset tajua miten matalaa palkkaa Suomessakin maksetaan.
Yksi herättävä hetki oli postin viime lakko.
Ihmiset havahtuivat miten matalaa palkkaa tietyillä aloilla maksetaan hyvinvointiyhteiskunnassa.
Eihän niistä palkoista jää mitään säästöön. Ajatella että meillä työskentelee ihmisiä alle 2000e kk palkalla?
Kova kohtalo se.
Enemmistö suurituloisista ei kannata noin matalia palkkoja. Sehän on häväistystä.
Umm mitä? Posti casehan meni päin vastoin. Ihmiset tajusi, että oikeastiko postin kouluttamattomille tyypeille maksetaan 15€ tunnissa tuosta työstä. Ihan käsittämättömän kova palkkaista hommaa suhteessa työhön.
15 € tunnilta on aika kova. Minä en saa kun 10,88 € tunnilta :D
Ja siivoan muiden koteja ja rankkaa hommaa roudata joka päivä mattoja ulos, ja silti olet ihan paska.
Lettutieteen Vihtori kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa varakkaiden vauraudesta tulee suvulta esim. perinnön tai erilaisten rahastojen yms. muodossa. Vain harvat ovat itse tehneet vaurautensa. On mukavaa esittää nuorta talousneroa, kun lähtökohta on sellainen vauraus, jonka eteen ei ole itse tarvinnut tehdä mitään.
No ei todellakaan tule. Mikäli puhutaan sitten todella rikkaista, niin wanhan rahan osuus suurenee, mutta suurin osa varakkaista on kyllä itse rahansa tienannut.
Varakkaaksi lasken ihmisen, joka ei esimerkiksi työttömyyden iskiessä joudu välittömiin talousongelmiin. Toisin sanoen velkoja ei ole, tai niitä on vähän suhteessa omaisuuteen, sekä likvidiä varallisuutta on sen verran, että elintaso ei tuollaisesta juuri laske.
Osalle ihmisistä kohtalo antaa Mustan Pekan kouraan, esim fyysisen sairauden, tai mielenterveysongelman muodossa, mutta aika moni pystyy kyllä oikein hyvin vaikuttamaan omaisuuden karttumiseen.
Jos katson vaikka vanhoja opiskelukavereitani, joista jokainen on työelämässä ja lähes samoilla palkoilla (opetusala), niin jako kahteen on kyllä yllättävänkin selvä. Persaukisena pysyneellä porukalla yleistä on ulkoisten menestymisen merkkien esittely velkarahalla.
Toinen on rahan polttelu taskussa, eli jos vähänkin jotain on ylimääräistä, niin johonkin tuottamattomaan se täytyy tuhota. Ja aika usein ei tarvita edes tuon ylimääräisen kertymistä, vaan Visa-kortti on vingutettu tappiin jatkuvasti.
Kolmas on se, että "aika ei riitä" esim ruoanlaittoon kotona, vaan ulkona syödään monta kertaa viikossa. Mitään ei korjata ja mitään ei tietenkään voi ostaa käytettynä.
Nuorena se velkailluusio elintasosta tietysti voi hivellä, mutta lopussa kiitos seisoo. Näin viidenkympin kieppeillä ei enää tarvitse kuunnella noilta naureskelua vanhoista autoista, tai kirppisfarkuista. Voin ihan suoraan sanoa olevani varakas ja voin näyttääkin sen, sillä se ei ole velkarahalla pröystäilyä, vaan noin 20 vuoden kurinalaisen taloudenpidon tulos.
Mikäli sattuisi niin käymään, että vanhemmat kuolevat ennen eläkeikääni, perin kyllä varsin messevästi kiinteistöjä ja muuta, mutta toistaiseksi en kotoa lähdettyäni ole saanut kuin 20 metriä etumatkaa ja esimerkin siitä, miten varallisuutta kasvatetaan nollasta ihan kohtuulliseksi. Rahankäytön malli opitaan usein kotoa, niin hyvässä kuin pahassakin.
Se, että elämä lyö ennemmin tai myöhemmin "mustan pekan" kouraan ei muuten ole mikään köyhyystuomio sekään. Useimmille ihmisille tulee jossain elämänvaiheessa isompia vastoinkäymisiä: työttömyyttä, sairautta, avioero, konkurssi, milloin mitäkin.
Niistäkin voi selvitä, jos on etukäteen varautunut ja kun tunkio osuu tuulimyllyyn pitää päänsä kylmänä ja reagoi tilanteeseen heti eikä vaan jatka kulutusta vanhaan malliin.
Itse kohtasin samaan syssyyn työttömyyden ja vakavan sairauden. Molemmat kesti pitkään. Vuosia, ja oli siinä sitten kaikenlaista pienempääkin vastoinkäymistä. No, minulla oli kohtuullinen asuntolaina, mitoitettu juuri sen mukaan että pystyn sen maksamaan myös ansiosidonnaisella. Kun nuo asiat tapahtui, tein välittömästi uuden budjetin ja supistin menojani. Tämän seurauksena en kokenut elämänlaatuni kärsivän lainkaan (paitsi sairaudesta tietysti). Koska elämänlaatu EI kärsi, jos supistaa menojaan itse vapaaehtoisesti, vaan se kokemus pakosta tekee sen.
Toisin sanoen, varautukaa ajoissa, reagoikaa nopeasti ja pitäkää koko juttua pelinä.
No siinä on suuri ero, onko neuvomassa Marie Antoinette vai itse rahansa tienaava henkilö. Jotkut köyhät suhtautuvat molemmiin samalla tavalla. Ehkä siinä on juuri syy joidenkin köyhyyteen, ei haluta ratkaisuja vaan suututaan neuvoista, odotetaan, että asiat maagisesti muuttuisivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska köyhällä täytyy olla Netflix, Ruutuplussa, Spotify, ElisaViihde, Viaplay ja HBO. Täytyy olla uusin puhelinmalli omasta suosikkimerkistä, uusin Ultra4KHDTV65" sekä tabletteja jokaiselle lapselle oma. Unohtamatta kaikkia mahdollisia pelikonsoleja ja niihin pelit uutena. Ja totta kai kaikki kodin elektroniikka osamaksulla.
Täytyy olla Molo kidsin haalarit lapsilla ja Vikingin goretexit koska ne on ainoat kengät maailmassa mitkä pitää vettä. Lisäksi pitää olla Gugguuta ja Vimmaa, että kaikki tietäisi, että ei olla köyhiä. Sille kolmannelle ADHD:lle pitää ostaa Bugaboot osamaksulla.
Kaiken tämän lisäksi koko perheen pitää päästä EDES ruotsinlaivalle kaksi kertaa vuodessa koska ei ole varaa matkustaa muualle. Iskän pitää saada uutta leimaa käsivarteen, mamman pitää saada uudet ripset ja kynnet, ja molempien on pakko tupakoida koska se on ihmisoikeus ja köyhän ainoa huvi viikonloppujuomisen ja lottoamisen lisäksi.
Siksi me varakkaammat tullaan neuvomaan teitä. Ei sillä, että kukaan teistä oikeasti edes uskoisi, että ne omat valinnat (kuten yllä) vie muutaman tuhat lappusen sossun rahoja joka kuukausi. WT-luokka pitää itse yllä mielikuvaa, että rikkailla ja keskiluokkaisilla olisi samanlainen elämäntyyli kuin heillä ja pyrkii siihen.
No hah. Eipä ole itsellä mitään noista. En reissaa (en edes junalla vieraalle paikkakunnalle), en syö ulkona, en juurikaan käy elokuvissa tai kahviloissa, en polta ja alkoholiakin kuluu minimaalisesti. En ole ostanut edes salikorttia, koska ei ole varaa harrastaa. Vaatteet ostan alesta tai kirpputorilta. Hiukset leikkaan ja värjään itse. Terveisin sairaseläkeläinen
Jätä se värjääminen pois, niin jää rahaa järkevämpään etkä myrkytä itseäsi. Yleensä itse värjätyt ovat vielä outoja värejäkin.
Itse lopetin 10v sitten värjäilyt ja alussa tuntui oudolta mut nyt ei tee mieli värjätä millään
Minä olen kauan ollut minimituloinen sairas henkilö jolta säästöt loppu.
Kyllä minulla on ollut varaa " yhteenkään kuukausitilaukseen". Ei ole moneen paljon vaativampaan mutta tällaiseen pieneen toki on.
Ei ole kenenkään muun asia tulla väittämään puolestani mihin minulla on varaa.