Miksi Aina varakkaat neuvovat köyhiä rahankäytössä

Vierailija kirjoitti:

Ehkä kuvittelevat olevansa siksi varakkaita koska ovat niin eteviä rahankäyttäjiä.

No, ehkä ne onkin. Ei kai niiden kannata kuunnella vinkkejä persaukisilta. Vasemmisto osaa valehdella itselleen.

Jos asenne on se ettei mistään saa sanoa, niin kohta on porukkaa jotka syö sormin ei siivoa eikä pese itseään, e I osaa lukea eikä kirjoitaa. Ja vasemmisto on sitä mieltä, että hyvä, siinä on meille äänestäjiä.

Vierailija kirjoitti:

Varakkaat kehoittavat usein menemään sienimetsään ja marjastamaan. Mutta kuinka moni varakas itse menee sinne metsään moneks tuntia pyllistelemään, sieniä ja marjoja keräilemään? 🤔

Aika helevetin moni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni varakas on itse ollut joskus köyhä. Jos joka sentti menee reaaliaikaiseen käyttöön, ei ikinä vaurastu. Menoja voi yrittää karsia ja tuloja lisätä, on toki tietty absoluuttinen minimisumma mitä hengissä pysymiseen tarvitaan, eli ruokaa ja katto pään päälle. Suuri osa muusta kulutuksesta on vain mielihaluja.

Puskurirahastonkin voi aloittaa pienestä. Jos sitä rahaa ei ole yhtään, niin 2€ viikossa on 104€ vuodessa. Sen pitäisi olla iso summa sellaiselle, jolla ei ole mitään. Harvalla on satasia tai tonneja ylimääräistä säästämiseen, mutta euroja ja kymmeniä euroja voi jostakin pystyä nipistämään.

Ei se noin mene. Voi tulla tilanne että joudut käyttämään ton 104 euroa.

Mutta jos ja kun joudut niin onko se parempi ottaa omista säästöistä vaiko hakea pikavippi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen elänyt aivan tässä toimeentulotuen rajalla jo vuosia. Ensin opiskelin, sitten sain osa-aikaisen työn ja mies sairastui. Nyt alkuvuodesta joudumme myymään mm. pari perintösoitinta, jotta saamma miehen lääkkeet apteekista.

Ymmärrän ihmisten halua neuvoa. Tiedän itsekin, että kyllähän sen 10e kuussa voisi aina jostain "turhasta" nipistää. Olisin voinut jättää sen yhden juuston ostamatta tai ostaa suihkusaippuaksi halvimman 3 litran pöntön sen pienemmän ihoystävällisemmän sijasta. Mutta kun jatkuvasti joudun jo muutenkin koko ajan jostain luopumaan tai lykkäämään jotain tarpeellistakin hankintaa! Ostanko pölypusseja lisää vai pärjäänkö ilman? Liesituulettimen lamppu on palanut jo viikkoja sitten. Tarvitsisin uuden petauspatjan. Koko ajan mietin, mitä joutuu jo nyt jättämään ostamatta, jotta rahaa jäisi ruokaan edes 200 euroa kahdelle aikuiselle ihmiselle yhteensä. Se ei ole todellakaan paljon, kun se sisältää ruoan lisäksi esim. pesuaineet ja muut kotitaloustarvikkeet.

Suuri osa neuvoista on vain joko hyödyttömiä tai vain ärsyttäviä, jos rahatilanne on oikeasti täydessä kriisissä koko ajan. Elämä on jatkuvaa, stressaavaa selviytymistaistelua. Joulun aikaan mulla ei ollut rahaa herpeslääkkeeseen, joten huuliherpes levisi lopulta poskelle ja silmään saakka. Joskus olen kärsinyt nälkää, kun viimeiset ruokarahat on mennyt päänahan kortisoniliuokseen. On pitänyt oikeasti miettiä, raavinko ihottumaisen ihon öisin rikki ja ostan ruokaa vai hoidanko ihon kuntoon.

Tällaisessa jatkuvassa kriisissä ihminen ei ole parhaimmillaan, joten joskus tulee tehtyä typeriäkin ostoksia. Kuitenkin tällaisessa pitkäaikaisessa köyhyydessä se kerran pizzaan laitettu 20e ei varmaan ole se syy, miksen vaurastu tai miksi olen köyhä.

Mietin tätä lukiessani, että tilanteessasi minussa heräisi nuukuustaistelija. En laittaisi 20e pitsaan, tekisin itse. Varsinkin kun lääkkeitäkin tarvitaan. Valitsisin halvimman suihkusaippuan tai en ollenkaan. Pölypussin juuri tyhjensinkin ja laitoin imuriin uudelleen. Itseasiassa nyt jo pidän tiukkaa kirjaa ja yritän säästää missä voin. Tänään tein 8e ostokset ruokakauppaan, mietin ulosmennessä et oliko summa tottakaan sillä tarpeellisia tuotteita oli silti hihnalla suhteellisen paljon.

Sitä puskuria säästän, sillä se on ollut hyödyllinen olemassa tähänkin asti. Myös kotivaraa rakennan. En ole sijoittaja ollenkaan, mutta oma kokemus on, että rahan käyttötottumuksilla on suuri merkitys. Etukäteen tehtävä työ on merkityksellistä. Aina tulee elämässä yllätyksiä, mutta niihin voi koettaa yrittää varautua etukäteen. Jos silti putoan, olen ainakin tehnyt parhaani. Mutta ymmärrän että olemme erilaisia ja joka tilanteessa ei jaksa/kykene ajattelemaan eteenpäin, mahdollista tulevaa pahempaa päivää. Tai tilanne voi olla oikeasti viimeiseen asti tiukka vailla yhtään säästövaraa.

Et nyt ymmärtänyt sitä, mitä kirjoittaja haki. Kun ihminen on siinä tilanteessa, että ihan kaikki on jo vähennetty minimiin, niin se säästö, mikä siitä syntyy kun ostaakin sen vielä vähän halvemman suihkusaippuan on niin olematon, että sillä ei ole ihmisen taloudelliseen tilanteeseen mitään merkitystä. Todella köyhä ei pysty enää säästämään niin, että se säästö jollain lailla muuttaisi hänen asemaansa, kaikesta säästetään jo. Myöskään se satunnainen 20€ pizza ei ihmisen köyhyyttä ole aiheuttanut eikä häntä köyhyydessä pidä. Tämä oli se pointti, ja siksi satunnaisen kahden kympin pizzan ostajaa on aivan turha valistaa, että tee itse. Vaikka tekisi, niin kyllä hän silti edelleen olisi köyhä. Jos vielä vähän nipistämällä pystyisi säästämään sen 10€ kuukaudessa, niin ihanko tosiaan joku voi vakavissaan väittää, että sillä olisi ihmisen kokonaistilanteen kannalta jotain merkitystä?

Vierailija kirjoitti:

Aina varakkaalla on siihen rahaa, koska köyhä on aina varaton.

  PITÄISIKÖ VARAKKAIDEN ,KYSELLÄ NEUVOJA KÖYHÄLTÄ?????

Pitäisikö varakkaiden kysyä köyhän neuvoja?

Ihan miten vain kunhan ei tyrkytä omia sinne missä niitä ei kysytä. Ja ymmärtäisi, että köyhällä on makunsa siinä kuin hänelläkin. Ja että köyhäkin voi aivan hyvin kritisoida hänen valintojaan. Kuin nätisti ne nieltäiäisiin alas?