Jos lapsesi kuolisi Ikean hyllyn alle, lohduttaisiko rehellisesti 40 miljoonaa siitä hyvästä?
Mieti. Rehellisesti. 40 miljoonaa. Lapsen voi koittaa tehdä uudelleen, aika korjaa. 40 miljoonaa et voisi saada mitenkään.
Kommentit (139)
Mieluummin itken Maseratissa kuin Ladassa.
Enpä osaa sanoa, että tulisko mieleenkään edes hakea mitään korvauksia, kun kyseessä on kuitenkin oma huolimattomuus ja typeryys. Miksei kaappia oltu pultattu seinään?
Eikös se ollut lipasto eikä hylly, ja tenava meni seisomaan sinne alalaatikkoon.
Vanhempien vika, kun ostavat heppoisia huonekaluja ja jättävät lapset vahtimatta.
Ei. Jos minä tuon ainoani menettäisin niin kenelle minä sen 40 miljoona sitten jättäisin? Tuskin yhdessä elämässä ehtisin tuhlaamaan, ja tuskin elämäniloa toisi mikään summa muutenkaan takaisin. Hirvittävä kysymys.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Jos minä tuon ainoani menettäisin niin kenelle minä sen 40 miljoona sitten jättäisin? Tuskin yhdessä elämässä ehtisin tuhlaamaan, ja tuskin elämäniloa toisi mikään summa muutenkaan takaisin. Hirvittävä kysymys.
No jos siitä lapsen menetyksestä kuitenkin toipuu, kuten monet kai toipuvat vaikka sitä onkin vaikea uskoa, niin silloin niistä rahoista on iloa. Voihan ne lahjoittaa vaikka lasten syöpätutkimukseen tms.
Kyllä jotkut voi sitten olla häiriintyneitä!
Mulla ei ole lapsia ja olen suht pienituloinen niin jos vaikka saisin 100miljardiakin vaimoni kuolemasta en tekisi vaihtokauppoja. Mikään summa ei ikinä voi korvata rakasta puolisoa, ei mikään!
Lohduttaisi toki. Onhan tuo nyt verrattomasti parempi tilanne kuin Suomessa, jossa et käytännössä saa mitään korvausta.
Vierailija kirjoitti:
Mieluummin itken Maseratissa kuin Ladassa.
Haluaisin vanhan Ladan :D vähänkö nostalgisia!
Toisiko se raha yhtään helpotusta. Ostaisit talon niin sinulla olisi sitten se talo koska lapsesi kuoli, ostaisit auton ja sekin muistuttaisi ettei sitä oli ilman lapsen kuolemaa. Tuollaiset rahakorvaukset ovat ihan naurettavia mutta jotenkinhan yritykset on saatava vastuuseen. En tiedä tapausta niin en osaa sitten sanoa vanhempien omasta vastuusta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä jotkut voi sitten olla häiriintyneitä!
Mulla ei ole lapsia ja olen suht pienituloinen niin jos vaikka saisin 100miljardiakin vaimoni kuolemasta en tekisi vaihtokauppoja. Mikään summa ei ikinä voi korvata rakasta puolisoa, ei mikään!
Juurikin näin. Tosin meidän perheessä on 4henkilöä ja en möisi myöskään meidän koiraa tuosta summasta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä jotkut voi sitten olla häiriintyneitä!
Mulla ei ole lapsia ja olen suht pienituloinen niin jos vaikka saisin 100miljardiakin vaimoni kuolemasta en tekisi vaihtokauppoja. Mikään summa ei ikinä voi korvata rakasta puolisoa, ei mikään!
Ei kai tässä nyt kysyttykään että vaihtaisitko lapsesi 40 miljoonaan. Vaan että olisiko 40 m lohtua jos saisi ne vahingonkorvauksena. Ja onhan niistä sillä vaikka rahalla ei voi korvata ihmistä, niillä voi korvata esim terapiakulut, työkyvyttömyydestä johtuvat sairaskulut, vuokranmaksun jne.
Ei se lasta korvaa eikä lohduttaisi surussa.
Mutta eipä tarvitsisi surusta mahdollisesti työkyvyttömänä murehtia sitä, millä perhe elää. Ja rahaa riittäisi myös siihen, että vastaavanlaiset (ja muut) lasten onnettomuudet voitaisiin jatkossa estää ja sairaudet parantamaan. Ehkä sellaisesta jotain lohtua saisikin, ainakin pidemmän päälle.
No kai sitä mielummin on lapsensa menettänyt miljonääri kuin lapsensa menettänyt ja köyhä.
Lisäksi psyykkiset vaikutukset: korvaussumman saaminen tavallaan varmistaa sen, että syy oli huonekaluvalmistajan. Syyllisen löytyminen voi olla tärkeää tuollaisessa tilanteessa. Toipumisen kannalta pääsisi ainakin kaikkiin mahdollisiin hoitoihin ja terapioihin mitä ikinä kokisi tarvitsevansa. Ei olisi pelkoa, että esimerkiksi masennus tekisi työkyvyttömäksi ja sen takia menisi toimeentulo. Voi rikkaanakin toki masentua, mutta riskit on pienemmät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lohduttaisi mikään summa.
Mutta miksei ihmiset ole vieläkään oppineet ankkuroimaan noita hemmetin lipastoja :/
Yleensä lipastoa ei ankkuroida ja siksi en osta Ikeasta.
Mikä tahansa mummovainaan lipasto romahtaa päälle ihan samanlain kun painopiste muuttuu sopivasti.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä jotkut voi sitten olla häiriintyneitä!
Mulla ei ole lapsia ja olen suht pienituloinen niin jos vaikka saisin 100miljardiakin vaimoni kuolemasta en tekisi vaihtokauppoja. Mikään summa ei ikinä voi korvata rakasta puolisoa, ei mikään!
Mikä ihmeen vaihtokauppa? Lapsi kuoli jo. Se, ettet ota rahaa, ei myöskään tuo sitä lasta takaisin.
Omituinen ajatustapa tämä kuvitelma, että sen rahan olisi tarkoitus lohduttaa. Ei kai kukaan ajattele noin. Mutta tällainen jättimäinen korvaus antaa signaalin siitä, että menetyksen äärettömyys tunnistetaan ja sen eteen ollaan valmiita korvaamaan myös järjetön summa. Se on vain ele, ei hinta.
Hyvä ketju. Nyt ymmärrän millaisten ihmisten kanssa Vauva-palstalla keskustelen ja kuinka älyllistä porukka on, mitkä ovat esimerkiksi elämän arvot. Nyt en ihmettele enää miksi olen useasta asiasta niin eri mieltä kuin suurin osa. Esim. väite onko moraalisesti oikein lyödä pettäjää lapiolla päähän on suurimman osan mielestä menettelytapana ihan oikein.
Tässä ketjussa raha kiinnosti suurinta osaa porukkaa ja hyvin ohueksi jäi kommenteissa ymmärrys mitä merkitsee jos lapsi kuolee, ja rahan suhde menetykseen. Ymmärrys keskusteltavaksi asiaan jäi niin kapeaksi, että väkisinkin tuli käsitys keskustelupalstan enemmistön olevan henkisesti aika ohkasta matskua.
totta hitossa, en koskaan tuota kersaa halunut ees vaan puolisko päätti lopettaa pillerit kysymättä .
Ja en ole sekuntiakaan tykänny tuosta lapsesta, en koskaan, enkä koskaan tule tykkään.
3 vuotta katellu jo, ja vielä 15 vuotta edessä.
riittäs paljon vähempikin kuin 40 miljoonaa. hyvin hyvin paljon vähemmänkin
Ei se surua hälventäisi, mutta auttaisi kyllä elämässä eteenpäin. Auttaisi jaksamaan.
No ei kyllä mikään summa lohduttaisi yhtään sitä oman lapsen menettämistä! Sitä kysyttiin ja siihen vastasin. Mutta toki siitä tulisi hyvä mieli, kun lahjoitusrahoista moni elävä lapsi hyötyisi.