Suurin murhe elämässäsi tällä hetkellä?
Mikä on suurin tai suurimmat murheet elämässäsi juuri tällä hetkellä?
Itselläni lapsen heikko koulumotivaatio ja omien vanhempien vanheneminen.
Eikä pliis vertailuja tai vähättelyjä - jokaisen murheet ovat todellisia, olivat ne sitten pieniä tai suuria.
Kommentit (287)
Menen tällä viikolla verikokeisiin. Huolettaa aina, onko sairaus edennyt ja onko lääkkeen lisääminen auttanut.
Määräaikaiset työsuhteeni tuovat huolta. Tämä sopimukseni loppuu parin viikon päästä ja ahdistus on ihan kamala. Epävarma tulevaisuus pelottaa. Näitä pätkiä on ollut jo monta vuotta. Minua ahdistaa pätkätyöt jopa enemmän kuin krooninen, etenevä sairauteni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystävän yllättävä kuolema juuri joulun alla.
Otan osaa suruusi.
Kiitos🖤
Masennus ja työvaikeudet. Täysi-ikäisen lapsen mt-ongelmat.
Miehen pahentunut alkoholismi, jota en jaksa enää. —> Pitäisi löytää voimia erota, järjestää asiat, hankkia asunto. Pärjäisinkö taloudellisesti ja muutenkin?
Just tällä hetkellä hirvee flunssa ja karsea kurkkukipu. Koko nielu ja kaula niin kipeet ettei pysty oleen.
Vierailija kirjoitti:
Olen fyysisesti sairas, sairasloma loppui mutta työkunto yhä olematon. En saa uudelleenkoulutusta enkä muuta tukea työllistymiseen. Joudun olemaan työttömänä vaikka haluaisin töihin. Siitä on seurannut rahapulaa ja rahapulan sekä työttömyyden pitkittyessä myös masennusta. Nyt en taitaisi olla enää työkykyinen uudellekaan alalle. 25v eläkkeeseen, näinkö tämä menee, vai pääsenkö kärsimyksestäni ennen sitä.
Paljon voimia sulle<3 Olen sua vähän vanhempi, ollut useita vuosia (oiekastaan kyllä kok oelämäni,välissä vaan opsikellut snetään ammatin)työtön ja sairaslomalla, töihin en pääse mäkään vaikka haluaisin ja välillä taas en ole työkykyinenkään.Todella hankalaa on tällainen elämä ja mua ei ainakaan terveydenhuollossa kukaan ole ikinä auttanut näissä työjḱyky/kyvytön asioissa. Jotain pystyisin varmasti tekemään, mutta eri asia miten niihin töihin sittne pääsee vuosien cv:n aukkojen jälkeen:/ mut samanlaista on muillakin ,nuorillakin .liian terve eläkkeelle/jatkuvalle sairaslomalle, liian sairas(kaikkiin)töihin:/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen puute. Paskinta tässä on se, että olen löytänyt mukavan miehen, ja hänkin oli kiinnostunut minusta, mutta halusi jäädä vaimonsa luo. Nyt sitten vertaan kaikkia miehiä häneen.
Sama täällä. Tiedän miehen katuvan valintaansa tällä hetkellä, mutta vaimo roikkuu miehen lahkeissa kaksin käsin ja kaikin mahdollisin ja jopa laittomin keinoin.
Mitä laittomuuksia, kahlinnut miehen komeroonko? Aikuinen ihminen voi lähteä jos haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen puute. Paskinta tässä on se, että olen löytänyt mukavan miehen, ja hänkin oli kiinnostunut minusta, mutta halusi jäädä vaimonsa luo. Nyt sitten vertaan kaikkia miehiä häneen.
Sama täällä. Tiedän miehen katuvan valintaansa tällä hetkellä, mutta vaimo roikkuu miehen lahkeissa kaksin käsin ja kaikin mahdollisin ja jopa laittomin keinoin.
Jaaha, pitipä sitten jonkun mustasukkaisen läskikasan käydä miinustamassa minun viestini. Sellaista se on kun on ruma sisältä ja ulkoa.
Et taida itse olla sen parempi.
Omat läskit. Jopa itsaria harkitsen, koska itsekuri ei riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen puute. Paskinta tässä on se, että olen löytänyt mukavan miehen, ja hänkin oli kiinnostunut minusta, mutta halusi jäädä vaimonsa luo. Nyt sitten vertaan kaikkia miehiä häneen.
Sama täällä. Tiedän miehen katuvan valintaansa tällä hetkellä, mutta vaimo roikkuu miehen lahkeissa kaksin käsin ja kaikin mahdollisin ja jopa laittomin keinoin.
Jaaha, pitipä sitten jonkun mustasukkaisen läskikasan käydä miinustamassa minun viestini. Sellaista se on kun on ruma sisältä ja ulkoa.
Et taida itse olla sen parempi.
Äläs nyt. Epätoivoisesti varatussa roikkuva kakkonen on ehdottomasti kaunis ja herttainen sekä sisältä ja ulkoa.
Miehen vakava sairaus, lapset juuri teini-iän ylittäneitä, nyt sain itse diagnoosin sairaudesta,joka vie hautaan.
Erityislapsieni tulevaisuus. Nyt tuen rahallisesti ja kaikilla muulla tavoin mihin kykenen. Ovat jo aikuisia, mutta vaikeudet jatkuu.
Raha tai paremminkin sen puute. Joskus tuntuu, etten jaksa päivästä toiseen tätä iänikuista pennin venyttämistä, mutta yksinhuoltajana ei ole muitakaan vaihtoehtoja.
Terveys huolettaa aina, kun kremppoja on niin, miten selviytyy töissä ja saa sitten sen seuraavan sijaisuuden.
En koskaan kelvannut kenellekään täysin itsenäni kokonaan rakastetuksi. Vain suoritusteni ja roolieni kautta. Se kalvaa minua.
Vierailija kirjoitti:
En koskaan kelvannut kenellekään täysin itsenäni kokonaan rakastetuksi. Vain suoritusteni ja roolieni kautta. Se kalvaa minua.
Miksi sitten olet suorittanut ja roolittanut? Onko aina pakko esittää jotain mitä ei ole?
Olen tosi huono työssäni ja teen koko ajan virheitä. Pelkään menettäväni työpaikan/ saavan haukut.
Lihominen, ahdistus, masennus, tulevat ulkomaan matkat (ahdistaa ajatus lentokoneesta pienessä tilassa ihmisten kanssa), tissittömyys, yksinäisyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koskaan kelvannut kenellekään täysin itsenäni kokonaan rakastetuksi. Vain suoritusteni ja roolieni kautta. Se kalvaa minua.
Miksi sitten olet suorittanut ja roolittanut? Onko aina pakko esittää jotain mitä ei ole?
Ei toki enää. Ja kyllä, oli pakko kelvatakseen töihin/perhe-elämään/tuttavuuksiin. Yhteiskuntaan. Mutta itsenäni en kelvannut, vain osaamiseni ja roolieni kautta.
Olen fyysisesti sairas, sairasloma loppui mutta työkunto yhä olematon. En saa uudelleenkoulutusta enkä muuta tukea työllistymiseen. Joudun olemaan työttömänä vaikka haluaisin töihin. Siitä on seurannut rahapulaa ja rahapulan sekä työttömyyden pitkittyessä myös masennusta. Nyt en taitaisi olla enää työkykyinen uudellekaan alalle. 25v eläkkeeseen, näinkö tämä menee, vai pääsenkö kärsimyksestäni ennen sitä.