HS: Synnytyspelkodiagnoosit merkittävässä kasvussa, mutta hoito keskittyy usein edelleen sektion riskien listaamiseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fakta nyt on se, että Suomi tarvitsee kipeästi lisää vauvoja eli tulevia veronmaksajia ja tulevia eläkkeiden maksajia. Ja väitän, että osa naisista, jotka nyt eivät halua yhtään lasta tai lisää lapsia, niin tekisi vauvoja MIKÄLI synnytystavan saisi itse valita. Eli se lisäisi vauvojen määrää Suomessa. Silti suuri osa varmasti kuitenkin synnyttäisi alateitse, ei vapaa valinta tarkota että kaikki haluaisivat ison ja riskialttiin vatsan alueen avoleikkauksen. 

Toivottavasti ei ole olemassa noin avutonta porukkaa, että lasten teko olisi siitä kiinni pitääkö käydä pelkopolilla keskustelemassa ja sopimassa sektiosta. Sillä tavoin Suomessa nimittäin saa suunnitellun sektion vaikka muutoin lääkäri suosittelisi alatiesynnytystä kys. yksilön kohdalla (joillekinhan lääkäri suosittelee taas suoraan sitä sektiota). Sellaisten ihmisten ei ihan oikeasti toivota lisääntyvän, joilla ei voimavarat siihen pelkopolilla asioimiseen riitä sektion sopimiseksi. Jos taas lasten teko jää siitä kiinni voiko olla täysin varma sektion saamisesta kun tarvittavan tekee niin sittenpä jää koska sektion saamisesta ei voi koskaan olla täysin varma etukäteen. Onneksi voi yrittää adoptoida.

Pointtini ei ollut pelko vaan että mukavuussektiot pitäisi sallia suoraan, niin vauvoja syntyisi enemmän. Jos mukavuussektiota haluava haluaa sektion niin hänen pitää esittää pelkopotilasta ja mennä pelkopolille.

Olen eri ja kannatan nykyistä tasapuolisempaa valinnanmahdollisuutta, mutta täysin vapaavalintaiseen sektioon on usko. Synnyttäjät ei kuitenkaan ole leikkausriskeiltään mikään heterogeeninen ryhmä. Leikkaava lääkäri kantaa aina vastuun toimenpiteestä ja on siten myös se joka viime kädessä sen leikkauspäätöksen tekee. Toki kriteerejä voi höllentää, mutta lääketieteellisesti perusteetonta sektiota ei voi luvata kaikille jonkinlaisena perusoikeutena. Leikkaavalla lääkärillä täytyy aina olla oikeus kieltäytyä liian vaaralliseksi arvioimastaan toimenpiteestä.

Minä olen ison riskin leikattava. Silti lääkäri sanoi, että ei annan synnyttää alakautta vaan on tehtävä sektio. Vaikka olin vanha ensisynnyttäjä, olin ylipainoinen, minulla oli sekä raskausdiabetes että raskausmyrkytys, aiemmin todettua yliherkkyyttä puudutusaineille, lähisuvussa sydäntapahtumia, itsellä rytmihäiriösairaus. Eikä kukaan lääkäri yrittänyt kieltäytyä minua leikkaamasta. Olisin kuulemma saanut myös pelkosektion ellei olisi ollut muuta selvää lääketieteellistä syytä sektioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fakta nyt on se, että Suomi tarvitsee kipeästi lisää vauvoja eli tulevia veronmaksajia ja tulevia eläkkeiden maksajia. Ja väitän, että osa naisista, jotka nyt eivät halua yhtään lasta tai lisää lapsia, niin tekisi vauvoja MIKÄLI synnytystavan saisi itse valita. Eli se lisäisi vauvojen määrää Suomessa. Silti suuri osa varmasti kuitenkin synnyttäisi alateitse, ei vapaa valinta tarkota että kaikki haluaisivat ison ja riskialttiin vatsan alueen avoleikkauksen. 

Toivottavasti ei ole olemassa noin avutonta porukkaa, että lasten teko olisi siitä kiinni pitääkö käydä pelkopolilla keskustelemassa ja sopimassa sektiosta. Sillä tavoin Suomessa nimittäin saa suunnitellun sektion vaikka muutoin lääkäri suosittelisi alatiesynnytystä kys. yksilön kohdalla (joillekinhan lääkäri suosittelee taas suoraan sitä sektiota). Sellaisten ihmisten ei ihan oikeasti toivota lisääntyvän, joilla ei voimavarat siihen pelkopolilla asioimiseen riitä sektion sopimiseksi. Jos taas lasten teko jää siitä kiinni voiko olla täysin varma sektion saamisesta kun tarvittavan tekee niin sittenpä jää koska sektion saamisesta ei voi koskaan olla täysin varma etukäteen. Onneksi voi yrittää adoptoida.

Pointtini ei ollut pelko vaan että mukavuussektiot pitäisi sallia suoraan, niin vauvoja syntyisi enemmän. Jos mukavuussektiota haluava haluaa sektion niin hänen pitää esittää pelkopotilasta ja mennä pelkopolille.

Olen eri ja kannatan nykyistä tasapuolisempaa valinnanmahdollisuutta, mutta täysin vapaavalintaiseen sektioon on usko. Synnyttäjät ei kuitenkaan ole leikkausriskeiltään mikään heterogeeninen ryhmä. Leikkaava lääkäri kantaa aina vastuun toimenpiteestä ja on siten myös se joka viime kädessä sen leikkauspäätöksen tekee. Toki kriteerejä voi höllentää, mutta lääketieteellisesti perusteetonta sektiota ei voi luvata kaikille jonkinlaisena perusoikeutena. Leikkaavalla lääkärillä täytyy aina olla oikeus kieltäytyä liian vaaralliseksi arvioimastaan toimenpiteestä.

Minä olen ison riskin leikattava. Silti lääkäri sanoi, että ei annan synnyttää alakautta vaan on tehtävä sektio. Vaikka olin vanha ensisynnyttäjä, olin ylipainoinen, minulla oli sekä raskausdiabetes että raskausmyrkytys, aiemmin todettua yliherkkyyttä puudutusaineille, lähisuvussa sydäntapahtumia, itsellä rytmihäiriösairaus. Eikä kukaan lääkäri yrittänyt kieltäytyä minua leikkaamasta. Olisin kuulemma saanut myös pelkosektion ellei olisi ollut muuta selvää lääketieteellistä syytä sektioon.

Olen eri, mutta sektioksi se olisi sulla mennyt kuitenkin, joten olisi ollut typerää yrittää alateitse.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jaksaa taas ihmisiä muiden ihmisten synnytykset kiinnostaa... Ymmärrän niitä jotka haluavat päättää omastaan, mutta en kertakaikkiaan ymmärrä niitä jotka haluavat päättää muidenkin puolesta - eivätkä ole itse niitä sektioita tekeviä gynekologeja.

Ihmettelen ihan samaa. Nuo pelkosektiota toivovat, määräisivät jos pystyisivät, lääkärin tekemään niin kuin haluavat. Eivätkä ymmärrä millään, että se on aina lääkäri joka päättää synnytystavan tilanteen mukaan. Eikä tuo valitus tällä palstallakaan yhtään asiaa auta, kannattaisi käyttää se energia asian edistämiseen oikeilla tahoilla. Täällä ei ole asiasta päättäviä lääkäreitä, vain muita lukijoita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fakta nyt on se, että Suomi tarvitsee kipeästi lisää vauvoja eli tulevia veronmaksajia ja tulevia eläkkeiden maksajia. Ja väitän, että osa naisista, jotka nyt eivät halua yhtään lasta tai lisää lapsia, niin tekisi vauvoja MIKÄLI synnytystavan saisi itse valita. Eli se lisäisi vauvojen määrää Suomessa. Silti suuri osa varmasti kuitenkin synnyttäisi alateitse, ei vapaa valinta tarkota että kaikki haluaisivat ison ja riskialttiin vatsan alueen avoleikkauksen. 

Toivottavasti ei ole olemassa noin avutonta porukkaa, että lasten teko olisi siitä kiinni pitääkö käydä pelkopolilla keskustelemassa ja sopimassa sektiosta. Sillä tavoin Suomessa nimittäin saa suunnitellun sektion vaikka muutoin lääkäri suosittelisi alatiesynnytystä kys. yksilön kohdalla (joillekinhan lääkäri suosittelee taas suoraan sitä sektiota). Sellaisten ihmisten ei ihan oikeasti toivota lisääntyvän, joilla ei voimavarat siihen pelkopolilla asioimiseen riitä sektion sopimiseksi. Jos taas lasten teko jää siitä kiinni voiko olla täysin varma sektion saamisesta kun tarvittavan tekee niin sittenpä jää koska sektion saamisesta ei voi koskaan olla täysin varma etukäteen. Onneksi voi yrittää adoptoida.

Pointtini ei ollut pelko vaan että mukavuussektiot pitäisi sallia suoraan, niin vauvoja syntyisi enemmän. Jos mukavuussektiota haluava haluaa sektion niin hänen pitää esittää pelkopotilasta ja mennä pelkopolille.

Olen eri ja kannatan nykyistä tasapuolisempaa valinnanmahdollisuutta, mutta täysin vapaavalintaiseen sektioon on usko. Synnyttäjät ei kuitenkaan ole leikkausriskeiltään mikään heterogeeninen ryhmä. Leikkaava lääkäri kantaa aina vastuun toimenpiteestä ja on siten myös se joka viime kädessä sen leikkauspäätöksen tekee. Toki kriteerejä voi höllentää, mutta lääketieteellisesti perusteetonta sektiota ei voi luvata kaikille jonkinlaisena perusoikeutena. Leikkaavalla lääkärillä täytyy aina olla oikeus kieltäytyä liian vaaralliseksi arvioimastaan toimenpiteestä.

Minä olen ison riskin leikattava. Silti lääkäri sanoi, että ei annan synnyttää alakautta vaan on tehtävä sektio. Vaikka olin vanha ensisynnyttäjä, olin ylipainoinen, minulla oli sekä raskausdiabetes että raskausmyrkytys, aiemmin todettua yliherkkyyttä puudutusaineille, lähisuvussa sydäntapahtumia, itsellä rytmihäiriösairaus. Eikä kukaan lääkäri yrittänyt kieltäytyä minua leikkaamasta. Olisin kuulemma saanut myös pelkosektion ellei olisi ollut muuta selvää lääketieteellistä syytä sektioon.

Olen eri, mutta sektioksi se olisi sulla mennyt kuitenkin, joten olisi ollut typerää yrittää alateitse.

Joo totta. Mutta kommenttini oli vain tuolle yhdelle joka luuli, että lääkärit ei haluaisi sektioida ison riskin leikattavia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulu sektioon todyllakaan antibioottitiputus automaattisesti. Ihan järkkyjä vääriä väitteitä.

2014 vuoden opinnäytetyöstä: 10 katetroiduista saa virtsatietulehduksen, antibioottiprofylaksia vähentää 50% tapauksista,

"Kohtutulehdus on 15 kertaa yleisempi keisarileikkauk-sen jälkeen kuin alatiesynnytyksen jälkeen. Keisarileikkaushaava tulehtuu 4–7 %:lla antibioottiprofylaksiasta huolimatta.Haavainfektiot ilmaantuvat 3.-5. leikkauksen jäl-keisenä päivänä.(Saisto & Halmesmäki 2003; Uotila & Tuimala 2011b, 473.)Pallasmaan (2009) mukaan leikatuilla äideillä tavallisimmat sairaalahoitoon johtavat komplikaatiot ovatkohtu-ja haavatulehdukset sekä tromboemboliset komplikaatiot. Vakavat komplikaatiot ovat yleisempiä päivystyskeisarileikkauksissa kuin suunnitel-luissa leikkauksissa. Saiston & Halmesmäen (2003) mukaan vakavia, septisiä infekti-oita esiintyi päivystysleikkausten yhteydessä merkittävästi enemmän kuin alatiesyn-nytysten yhteydessä. Suunniteltujen keisarileikkausten ja alatiesynnytysten välillä ei ollut merkittävää eroa (Saisto & Halmesmäki 2003; Pallasmaa 2009).

Pallasmaan (2009) mukaan leikatuilla äideillä tavallisimmat sairaalahoitoon johtavat komplikaatiot ovatkohtu-ja haavatulehdukset sekä tromboemboliset komplikaatiot. Vakavat komplikaatiot ovat yleisempiä päivystyskeisarileikkauksissa kuin suunnitel-luissa leikkauksissa. Saiston & Halmesmäen (2003) mukaan vakavia, septisiä infekti-oita esiintyi päivystysleikkausten yhteydessä merkittävästi enemmän kuin alatiesyn-nytysten yhteydessä. Suunniteltujen keisarileikkausten ja alatiesynnytysten välillä ei ollut merkittävää eroa (Saisto & Halmesmäki 2003; Pallasmaa 2009).Keisarileikkaus on laskimotukoksen ja keuhkoveritulpan itsenäinen riskitekijä, mutta myös raskaus lisää riskiä. Riski kuolla keuhkoveritulppaan keisarileikkauksen jälkeen on 26-kertainen verrattuna alatiesynnytykseen. Keisarileikkauksella synnyttäneillä äideillä on reilusti yli kaksinkertainen aivoinfarktiriski ja nelinkertainen aivolaskimot-romboosin riski alatiesynnytykseen verrattuna. (Saisto & Halmesmäki 2003

Keisarileikkausten pitkäaikaisvaikutuksia ovat kohdunpoiston, etisen istukan sekä kohturepeämän vaara. Riski kohdunpoistoon on yli viisinkertainen, etisen istukan ilmaantuminen yli kolminkertainen ja kohturepeämän ilmaantumisen riski on yli kah-deksankertainen keisarileikatuilla naisilla verrattuna synnyttäjiin, joilla ei ollut aiempaa keisarileikkausta. (Pallasmaa, 2009.

Ja tämä kaikki löytyy googlellakin, ei niin turvallista kuin valinnanvapaata sektiota huutavat antavat ymmärtää.

Minusta taas pelkät kertoimet eivät kerro mitään. Hemmetin pieni riski on vielä 28-kertaisenakin edelleen hemmetin pieni riski. Joku voi edelleen valita ottaa sen, jos sillä voi pienentää joitakin muita tiettyjä muita riskejä - esimerkiksi sikiön vaikean asfyksian riskiä.

Tämä. Kaksinkertainen riski saattaa olla huomattavan iso, kun taas 50-kertainen riski voi olla edelleen aivan minimaalinen. Tämän takia ehkä korkeasti koulutetut äidit toivovat useammin suunniteltua sektiota, koska heitä ei ole yhtä helppo pelotella tämän kaltaisilla tilastoilla.

On tärkeää myös muistaa, että alatiesynnytykseen liittyy muita riskejä, joita ei näissä sektio vs. alatie-vertailuissa tuoda esille.

Ja kaikista riskeistä se sektio on isompi riski kuin alatiesynnytys. Kuka haluaa kuolla ennemmin kuin lapsensa? Minulle lapsi konkretisoitui vasta kuin sain hänet syliini. En olisi halunnut olla päättämässä että juuu, nirri vain mieluummin minulta, kiitos.

Kuka haluaa kuolla ennemmin kuin lapsensa?? Jokainen vanhempi! Suunniteltu sektio on tutkimusten mukaan lapselle turvallisempi kuin alatie, äidille ei. Otin ihan mielelläni riskin, jotta lapseni ei kuollut hapenpuutteeseen, ei vammautunut eikä jäänyt jumiin. Oma valintani. Kyllä kannatti.

En mä kyllä halua kuolla, kun sitten mun neljä lasta jäisi äidittömäksi.

Hyvää lukutaitoa taas. No, jos sä mieluummin toivot, että lapsesi kuolisi kuin sinä itse, niin siitä vaan. Jäisihän sulle kaksi jäljelle.

Niin, siitä oli kysymys. Ärsyttää lukutaidottomat ihmiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulu sektioon todyllakaan antibioottitiputus automaattisesti. Ihan järkkyjä vääriä väitteitä.

2014 vuoden opinnäytetyöstä: 10 katetroiduista saa virtsatietulehduksen, antibioottiprofylaksia vähentää 50% tapauksista,

"Kohtutulehdus on 15 kertaa yleisempi keisarileikkauk-sen jälkeen kuin alatiesynnytyksen jälkeen. Keisarileikkaushaava tulehtuu 4–7 %:lla antibioottiprofylaksiasta huolimatta.Haavainfektiot ilmaantuvat 3.-5. leikkauksen jäl-keisenä päivänä.(Saisto & Halmesmäki 2003; Uotila & Tuimala 2011b, 473.)Pallasmaan (2009) mukaan leikatuilla äideillä tavallisimmat sairaalahoitoon johtavat komplikaatiot ovatkohtu-ja haavatulehdukset sekä tromboemboliset komplikaatiot. Vakavat komplikaatiot ovat yleisempiä päivystyskeisarileikkauksissa kuin suunnitel-luissa leikkauksissa. Saiston & Halmesmäen (2003) mukaan vakavia, septisiä infekti-oita esiintyi päivystysleikkausten yhteydessä merkittävästi enemmän kuin alatiesyn-nytysten yhteydessä. Suunniteltujen keisarileikkausten ja alatiesynnytysten välillä ei ollut merkittävää eroa (Saisto & Halmesmäki 2003; Pallasmaa 2009).

Pallasmaan (2009) mukaan leikatuilla äideillä tavallisimmat sairaalahoitoon johtavat komplikaatiot ovatkohtu-ja haavatulehdukset sekä tromboemboliset komplikaatiot. Vakavat komplikaatiot ovat yleisempiä päivystyskeisarileikkauksissa kuin suunnitel-luissa leikkauksissa. Saiston & Halmesmäen (2003) mukaan vakavia, septisiä infekti-oita esiintyi päivystysleikkausten yhteydessä merkittävästi enemmän kuin alatiesyn-nytysten yhteydessä. Suunniteltujen keisarileikkausten ja alatiesynnytysten välillä ei ollut merkittävää eroa (Saisto & Halmesmäki 2003; Pallasmaa 2009).Keisarileikkaus on laskimotukoksen ja keuhkoveritulpan itsenäinen riskitekijä, mutta myös raskaus lisää riskiä. Riski kuolla keuhkoveritulppaan keisarileikkauksen jälkeen on 26-kertainen verrattuna alatiesynnytykseen. Keisarileikkauksella synnyttäneillä äideillä on reilusti yli kaksinkertainen aivoinfarktiriski ja nelinkertainen aivolaskimot-romboosin riski alatiesynnytykseen verrattuna. (Saisto & Halmesmäki 2003

Keisarileikkausten pitkäaikaisvaikutuksia ovat kohdunpoiston, etisen istukan sekä kohturepeämän vaara. Riski kohdunpoistoon on yli viisinkertainen, etisen istukan ilmaantuminen yli kolminkertainen ja kohturepeämän ilmaantumisen riski on yli kah-deksankertainen keisarileikatuilla naisilla verrattuna synnyttäjiin, joilla ei ollut aiempaa keisarileikkausta. (Pallasmaa, 2009.

Ja tämä kaikki löytyy googlellakin, ei niin turvallista kuin valinnanvapaata sektiota huutavat antavat ymmärtää.

Minusta taas pelkät kertoimet eivät kerro mitään. Hemmetin pieni riski on vielä 28-kertaisenakin edelleen hemmetin pieni riski. Joku voi edelleen valita ottaa sen, jos sillä voi pienentää joitakin muita tiettyjä muita riskejä - esimerkiksi sikiön vaikean asfyksian riskiä.

Tämä. Kaksinkertainen riski saattaa olla huomattavan iso, kun taas 50-kertainen riski voi olla edelleen aivan minimaalinen. Tämän takia ehkä korkeasti koulutetut äidit toivovat useammin suunniteltua sektiota, koska heitä ei ole yhtä helppo pelotella tämän kaltaisilla tilastoilla.

On tärkeää myös muistaa, että alatiesynnytykseen liittyy muita riskejä, joita ei näissä sektio vs. alatie-vertailuissa tuoda esille.

Ja kaikista riskeistä se sektio on isompi riski kuin alatiesynnytys. Kuka haluaa kuolla ennemmin kuin lapsensa? Minulle lapsi konkretisoitui vasta kuin sain hänet syliini. En olisi halunnut olla päättämässä että juuu, nirri vain mieluummin minulta, kiitos.

Kuka haluaa kuolla ennemmin kuin lapsensa?? Jokainen vanhempi! Suunniteltu sektio on tutkimusten mukaan lapselle turvallisempi kuin alatie, äidille ei. Otin ihan mielelläni riskin, jotta lapseni ei kuollut hapenpuutteeseen, ei vammautunut eikä jäänyt jumiin. Oma valintani. Kyllä kannatti.

En mä kyllä halua kuolla, kun sitten mun neljä lasta jäisi äidittömäksi.

Mieti nyt vielä kerran! Onko neljä orpolasta muka jotenkin pahempi asia kuin tenat housussa? *sarkasmivaroitus*

Tätä ketjua lukiessa näyttytyy siltä, kuin suurimmat pelot olisivat juuri tenat housuissa. Ja suurin kiukun aihe, kun ei saa omaa tahtoaan läpi. 

Tuo on kyllä tullut selväksi. Ihmettelen tätä pelkosektioiden puolesta riehumista. Täällä. Kun täällä ei asiaan voi kukaan mitään vaikuttaa. Eikös se pelkopoli olisi oikea osoite...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulu sektioon todyllakaan antibioottitiputus automaattisesti. Ihan järkkyjä vääriä väitteitä.

2014 vuoden opinnäytetyöstä: 10 katetroiduista saa virtsatietulehduksen, antibioottiprofylaksia vähentää 50% tapauksista,

"Kohtutulehdus on 15 kertaa yleisempi keisarileikkauk-sen jälkeen kuin alatiesynnytyksen jälkeen. Keisarileikkaushaava tulehtuu 4–7 %:lla antibioottiprofylaksiasta huolimatta.Haavainfektiot ilmaantuvat 3.-5. leikkauksen jäl-keisenä päivänä.(Saisto & Halmesmäki 2003; Uotila & Tuimala 2011b, 473.)Pallasmaan (2009) mukaan leikatuilla äideillä tavallisimmat sairaalahoitoon johtavat komplikaatiot ovatkohtu-ja haavatulehdukset sekä tromboemboliset komplikaatiot. Vakavat komplikaatiot ovat yleisempiä päivystyskeisarileikkauksissa kuin suunnitel-luissa leikkauksissa. Saiston & Halmesmäen (2003) mukaan vakavia, septisiä infekti-oita esiintyi päivystysleikkausten yhteydessä merkittävästi enemmän kuin alatiesyn-nytysten yhteydessä. Suunniteltujen keisarileikkausten ja alatiesynnytysten välillä ei ollut merkittävää eroa (Saisto & Halmesmäki 2003; Pallasmaa 2009).

Pallasmaan (2009) mukaan leikatuilla äideillä tavallisimmat sairaalahoitoon johtavat komplikaatiot ovatkohtu-ja haavatulehdukset sekä tromboemboliset komplikaatiot. Vakavat komplikaatiot ovat yleisempiä päivystyskeisarileikkauksissa kuin suunnitel-luissa leikkauksissa. Saiston & Halmesmäen (2003) mukaan vakavia, septisiä infekti-oita esiintyi päivystysleikkausten yhteydessä merkittävästi enemmän kuin alatiesyn-nytysten yhteydessä. Suunniteltujen keisarileikkausten ja alatiesynnytysten välillä ei ollut merkittävää eroa (Saisto & Halmesmäki 2003; Pallasmaa 2009).Keisarileikkaus on laskimotukoksen ja keuhkoveritulpan itsenäinen riskitekijä, mutta myös raskaus lisää riskiä. Riski kuolla keuhkoveritulppaan keisarileikkauksen jälkeen on 26-kertainen verrattuna alatiesynnytykseen. Keisarileikkauksella synnyttäneillä äideillä on reilusti yli kaksinkertainen aivoinfarktiriski ja nelinkertainen aivolaskimot-romboosin riski alatiesynnytykseen verrattuna. (Saisto & Halmesmäki 2003

Keisarileikkausten pitkäaikaisvaikutuksia ovat kohdunpoiston, etisen istukan sekä kohturepeämän vaara. Riski kohdunpoistoon on yli viisinkertainen, etisen istukan ilmaantuminen yli kolminkertainen ja kohturepeämän ilmaantumisen riski on yli kah-deksankertainen keisarileikatuilla naisilla verrattuna synnyttäjiin, joilla ei ollut aiempaa keisarileikkausta. (Pallasmaa, 2009.

Ja tämä kaikki löytyy googlellakin, ei niin turvallista kuin valinnanvapaata sektiota huutavat antavat ymmärtää.

Minusta taas pelkät kertoimet eivät kerro mitään. Hemmetin pieni riski on vielä 28-kertaisenakin edelleen hemmetin pieni riski. Joku voi edelleen valita ottaa sen, jos sillä voi pienentää joitakin muita tiettyjä muita riskejä - esimerkiksi sikiön vaikean asfyksian riskiä.

Tämä. Kaksinkertainen riski saattaa olla huomattavan iso, kun taas 50-kertainen riski voi olla edelleen aivan minimaalinen. Tämän takia ehkä korkeasti koulutetut äidit toivovat useammin suunniteltua sektiota, koska heitä ei ole yhtä helppo pelotella tämän kaltaisilla tilastoilla.

On tärkeää myös muistaa, että alatiesynnytykseen liittyy muita riskejä, joita ei näissä sektio vs. alatie-vertailuissa tuoda esille.

Ja kaikista riskeistä se sektio on isompi riski kuin alatiesynnytys. Kuka haluaa kuolla ennemmin kuin lapsensa? Minulle lapsi konkretisoitui vasta kuin sain hänet syliini. En olisi halunnut olla päättämässä että juuu, nirri vain mieluummin minulta, kiitos.

Kuka haluaa kuolla ennemmin kuin lapsensa?? Jokainen vanhempi! Suunniteltu sektio on tutkimusten mukaan lapselle turvallisempi kuin alatie, äidille ei. Otin ihan mielelläni riskin, jotta lapseni ei kuollut hapenpuutteeseen, ei vammautunut eikä jäänyt jumiin. Oma valintani. Kyllä kannatti.

En mä kyllä halua kuolla, kun sitten mun neljä lasta jäisi äidittömäksi.

Mieti nyt vielä kerran! Onko neljä orpolasta muka jotenkin pahempi asia kuin tenat housussa? *sarkasmivaroitus*

Tätä ketjua lukiessa näyttytyy siltä, kuin suurimmat pelot olisivat juuri tenat housuissa. Ja suurin kiukun aihe, kun ei saa omaa tahtoaan läpi. 

Tuo on kyllä tullut selväksi. Ihmettelen tätä pelkosektioiden puolesta riehumista. Täällä. Kun täällä ei asiaan voi kukaan mitään vaikuttaa. Eikös se pelkopoli olisi oikea osoite...

Asian ajaminen on sikäli hankalaa, että se kiinnostaa lähinnä vain siinä tilanteessa olevia. Raskaana pelkopolin kanssa vääntäminen on muutenkin niin raskasta, ettei siinä jaksa muidenkin puolesta kampanjoida. Sitten kun raskaus on ohi niin arki vastasyntyneen kanssa vie mukanaan eikä aika meinaa riittää. Itse suunnittelin vieväni asiaa eteenpäin, mutta kävi klassisesti eikä koko aihe jaksa enää juurikaan kiinnostaa kun oma sektioni on jo takana. Kiinnostus varmaan nousee taas jos ja kun asia tulee joskus uudelleen ajankohtaiseksi.

Mutta kiva huomata, että av:llakin aletaan olla sitä mieltä että naisten tulisi saada valita synnytystapansa. Eihän se ole keneltäkään pois ja saataisiin niille 5-6%:llekin heidän toivomansa synnytyskokemus. Hesarin jutusta päätellen asiaan ollaan herätty hoitotahollakin kun saatiin yksi sektiovastaisimmista toimijoista (Rouhe) vakuuttelemaan miten sen sektion kyllä saa.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän monia, joilla ollut kunnon puudutukset loppuun asti eli kyse on puhtaasti tahdosta. Naisia ei haluta puuduttaa kunnolla. synnytyskulttuuri Suomessa on pääosin sadistista.

Minullakin oli ensimmäisessä alatiesynnytyksessäni puudutus loppuun asti. Toisella kertaa puudutus ei kestänyt loppuun asti, ja sitten sitä olikin jo myöhäistä lisätä. Siitäkin selvittiin. En minä kyllä ymmärrä synnytyspelkoa. Sairaalassa osaavan henkilökunnan huomassa synnytys tapahtuu. Ei siinä mitään pelottavaa ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulu sektioon todyllakaan antibioottitiputus automaattisesti. Ihan järkkyjä vääriä väitteitä.

2014 vuoden opinnäytetyöstä: 10 katetroiduista saa virtsatietulehduksen, antibioottiprofylaksia vähentää 50% tapauksista,

"Kohtutulehdus on 15 kertaa yleisempi keisarileikkauk-sen jälkeen kuin alatiesynnytyksen jälkeen. Keisarileikkaushaava tulehtuu 4–7 %:lla antibioottiprofylaksiasta huolimatta.Haavainfektiot ilmaantuvat 3.-5. leikkauksen jäl-keisenä päivänä.(Saisto & Halmesmäki 2003; Uotila & Tuimala 2011b, 473.)Pallasmaan (2009) mukaan leikatuilla äideillä tavallisimmat sairaalahoitoon johtavat komplikaatiot ovatkohtu-ja haavatulehdukset sekä tromboemboliset komplikaatiot. Vakavat komplikaatiot ovat yleisempiä päivystyskeisarileikkauksissa kuin suunnitel-luissa leikkauksissa. Saiston & Halmesmäen (2003) mukaan vakavia, septisiä infekti-oita esiintyi päivystysleikkausten yhteydessä merkittävästi enemmän kuin alatiesyn-nytysten yhteydessä. Suunniteltujen keisarileikkausten ja alatiesynnytysten välillä ei ollut merkittävää eroa (Saisto & Halmesmäki 2003; Pallasmaa 2009).

Pallasmaan (2009) mukaan leikatuilla äideillä tavallisimmat sairaalahoitoon johtavat komplikaatiot ovatkohtu-ja haavatulehdukset sekä tromboemboliset komplikaatiot. Vakavat komplikaatiot ovat yleisempiä päivystyskeisarileikkauksissa kuin suunnitel-luissa leikkauksissa. Saiston & Halmesmäen (2003) mukaan vakavia, septisiä infekti-oita esiintyi päivystysleikkausten yhteydessä merkittävästi enemmän kuin alatiesyn-nytysten yhteydessä. Suunniteltujen keisarileikkausten ja alatiesynnytysten välillä ei ollut merkittävää eroa (Saisto & Halmesmäki 2003; Pallasmaa 2009).Keisarileikkaus on laskimotukoksen ja keuhkoveritulpan itsenäinen riskitekijä, mutta myös raskaus lisää riskiä. Riski kuolla keuhkoveritulppaan keisarileikkauksen jälkeen on 26-kertainen verrattuna alatiesynnytykseen. Keisarileikkauksella synnyttäneillä äideillä on reilusti yli kaksinkertainen aivoinfarktiriski ja nelinkertainen aivolaskimot-romboosin riski alatiesynnytykseen verrattuna. (Saisto & Halmesmäki 2003

Keisarileikkausten pitkäaikaisvaikutuksia ovat kohdunpoiston, etisen istukan sekä kohturepeämän vaara. Riski kohdunpoistoon on yli viisinkertainen, etisen istukan ilmaantuminen yli kolminkertainen ja kohturepeämän ilmaantumisen riski on yli kah-deksankertainen keisarileikatuilla naisilla verrattuna synnyttäjiin, joilla ei ollut aiempaa keisarileikkausta. (Pallasmaa, 2009.

Ja tämä kaikki löytyy googlellakin, ei niin turvallista kuin valinnanvapaata sektiota huutavat antavat ymmärtää.

Minusta taas pelkät kertoimet eivät kerro mitään. Hemmetin pieni riski on vielä 28-kertaisenakin edelleen hemmetin pieni riski. Joku voi edelleen valita ottaa sen, jos sillä voi pienentää joitakin muita tiettyjä muita riskejä - esimerkiksi sikiön vaikean asfyksian riskiä.

Tämä. Kaksinkertainen riski saattaa olla huomattavan iso, kun taas 50-kertainen riski voi olla edelleen aivan minimaalinen. Tämän takia ehkä korkeasti koulutetut äidit toivovat useammin suunniteltua sektiota, koska heitä ei ole yhtä helppo pelotella tämän kaltaisilla tilastoilla.

On tärkeää myös muistaa, että alatiesynnytykseen liittyy muita riskejä, joita ei näissä sektio vs. alatie-vertailuissa tuoda esille.

Ja kaikista riskeistä se sektio on isompi riski kuin alatiesynnytys. Kuka haluaa kuolla ennemmin kuin lapsensa? Minulle lapsi konkretisoitui vasta kuin sain hänet syliini. En olisi halunnut olla päättämässä että juuu, nirri vain mieluummin minulta, kiitos.

Kuka haluaa kuolla ennemmin kuin lapsensa?? Jokainen vanhempi! Suunniteltu sektio on tutkimusten mukaan lapselle turvallisempi kuin alatie, äidille ei. Otin ihan mielelläni riskin, jotta lapseni ei kuollut hapenpuutteeseen, ei vammautunut eikä jäänyt jumiin. Oma valintani. Kyllä kannatti.

En mä kyllä halua kuolla, kun sitten mun neljä lasta jäisi äidittömäksi.

Mieti nyt vielä kerran! Onko neljä orpolasta muka jotenkin pahempi asia kuin tenat housussa? *sarkasmivaroitus*

Tätä ketjua lukiessa näyttytyy siltä, kuin suurimmat pelot olisivat juuri tenat housuissa. Ja suurin kiukun aihe, kun ei saa omaa tahtoaan läpi. 

Tuo on kyllä tullut selväksi. Ihmettelen tätä pelkosektioiden puolesta riehumista. Täällä. Kun täällä ei asiaan voi kukaan mitään vaikuttaa. Eikös se pelkopoli olisi oikea osoite...

Ongelma on siinä, ettei siitä pelkopolista ole mitään apua. "Joo, menetät kehosi hallinnan, repeät p*llustasi, lapsi ei välttämättä mahdu ulos kun olet noin pieni, sattuu ihan sairaasti, toipuminen saattaa kestää vuosia, mut hei, saat vauvan! Katsotaanko nyt synnytysvideo?"

Ja tuollaisen pitäisi auttaa. Ei jessus. Pahensi vaan tilannetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän monia, joilla ollut kunnon puudutukset loppuun asti eli kyse on puhtaasti tahdosta. Naisia ei haluta puuduttaa kunnolla. synnytyskulttuuri Suomessa on pääosin sadistista.

Minullakin oli ensimmäisessä alatiesynnytyksessäni puudutus loppuun asti. Toisella kertaa puudutus ei kestänyt loppuun asti, ja sitten sitä olikin jo myöhäistä lisätä. Siitäkin selvittiin. En minä kyllä ymmärrä synnytyspelkoa. Sairaalassa osaavan henkilökunnan huomassa synnytys tapahtuu. Ei siinä mitään pelottavaa ole.

Se, ettet sinä sitä ymmärrä, ei poista tosiasiaa siitä, että toiset pelkää. Hysteerisesti.

Henk. koht. en luota tähän Osaavaan henkilökuntaan kun raskaana olevaa naista kohdellaan muutenkin kuin siitosnautaa.

Ottaen huomioon kaikki synnytyksen riskit, siinä todellakin on pelättävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulu sektioon todyllakaan antibioottitiputus automaattisesti. Ihan järkkyjä vääriä väitteitä.

2014 vuoden opinnäytetyöstä: 10 katetroiduista saa virtsatietulehduksen, antibioottiprofylaksia vähentää 50% tapauksista,

"Kohtutulehdus on 15 kertaa yleisempi keisarileikkauk-sen jälkeen kuin alatiesynnytyksen jälkeen. Keisarileikkaushaava tulehtuu 4–7 %:lla antibioottiprofylaksiasta huolimatta.Haavainfektiot ilmaantuvat 3.-5. leikkauksen jäl-keisenä päivänä.(Saisto & Halmesmäki 2003; Uotila & Tuimala 2011b, 473.)Pallasmaan (2009) mukaan leikatuilla äideillä tavallisimmat sairaalahoitoon johtavat komplikaatiot ovatkohtu-ja haavatulehdukset sekä tromboemboliset komplikaatiot. Vakavat komplikaatiot ovat yleisempiä päivystyskeisarileikkauksissa kuin suunnitel-luissa leikkauksissa. Saiston & Halmesmäen (2003) mukaan vakavia, septisiä infekti-oita esiintyi päivystysleikkausten yhteydessä merkittävästi enemmän kuin alatiesyn-nytysten yhteydessä. Suunniteltujen keisarileikkausten ja alatiesynnytysten välillä ei ollut merkittävää eroa (Saisto & Halmesmäki 2003; Pallasmaa 2009).

Pallasmaan (2009) mukaan leikatuilla äideillä tavallisimmat sairaalahoitoon johtavat komplikaatiot ovatkohtu-ja haavatulehdukset sekä tromboemboliset komplikaatiot. Vakavat komplikaatiot ovat yleisempiä päivystyskeisarileikkauksissa kuin suunnitel-luissa leikkauksissa. Saiston & Halmesmäen (2003) mukaan vakavia, septisiä infekti-oita esiintyi päivystysleikkausten yhteydessä merkittävästi enemmän kuin alatiesyn-nytysten yhteydessä. Suunniteltujen keisarileikkausten ja alatiesynnytysten välillä ei ollut merkittävää eroa (Saisto & Halmesmäki 2003; Pallasmaa 2009).Keisarileikkaus on laskimotukoksen ja keuhkoveritulpan itsenäinen riskitekijä, mutta myös raskaus lisää riskiä. Riski kuolla keuhkoveritulppaan keisarileikkauksen jälkeen on 26-kertainen verrattuna alatiesynnytykseen. Keisarileikkauksella synnyttäneillä äideillä on reilusti yli kaksinkertainen aivoinfarktiriski ja nelinkertainen aivolaskimot-romboosin riski alatiesynnytykseen verrattuna. (Saisto & Halmesmäki 2003

Keisarileikkausten pitkäaikaisvaikutuksia ovat kohdunpoiston, etisen istukan sekä kohturepeämän vaara. Riski kohdunpoistoon on yli viisinkertainen, etisen istukan ilmaantuminen yli kolminkertainen ja kohturepeämän ilmaantumisen riski on yli kah-deksankertainen keisarileikatuilla naisilla verrattuna synnyttäjiin, joilla ei ollut aiempaa keisarileikkausta. (Pallasmaa, 2009.

Ja tämä kaikki löytyy googlellakin, ei niin turvallista kuin valinnanvapaata sektiota huutavat antavat ymmärtää.

Ja kuten huomaat, siinä ei erotella monessakaan kohdassa elektiivistä ja päivystyssektiota toisistaan. Ymmärtänet, että mahdollisesti pitkänkin alatieyrityksen jälkeen synnyttäjä on jo fyysisesti todella huonossa kunnossa joutuessaan päivystyssektioon, jolloin siihen liittyy tietysti isommat riskitkin. Nämä riskit kuitenkin lasketaan sektioihin.

Siellä puhuu taas joku maallikko, joka ei ymmärrä mistään mitään. Päivystyssektio ja elektiivinen sektio on määritelty mm. Infektion osalta, sen sijaan esimerkiksi embolian kanssa ei ole mitään tekemistä sillä mistä syystä sektio tehdään vaan kyseessä on ylipäätään LEIKKAUKSESTA johtuva komplikaatio. Kohturepeämät tai istukkaongelmat eivät myöskään erittele mistä syystä se kohtu on kirurgisesti avattu, kun se jostain syystä on avattu niin riski on olemassa.

Joku lähihoitaja yrittää taas päteä. Emboliariskiä voidaan tietyin toimenpitein laskea elektiivisessä sektiossa, mutta ei päivystyssektiossa. Erilaiset ja eri kokoiset kohdun arvet vaikuttavat myös esim. repeämisriskiin. Jne.

Joku sektiota kokematon taas väitti, että antibioottitiputus ei kuulu automaattisesti sektioon. Itselleni tehtiin sektio 1,5 vkoa sitten ja antibioottitiputus oli, samoin sitä aiemmassa sektiossa. Minulla yht 4sektiota lääketieteellisistä syistä ja kahdesta ekasta en muista miten oli.

Pakko kommentoida. En ole väittänyt tässä ketjussa mitään, mutta mä en ollut tiputuksessa sektion jälkeen. Piti oikein tarkistaa valokuvista, ei tippaa, vain vauva sylissä. Tästä on siis useita vuosia aikaa.

Ohis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulu sektioon todyllakaan antibioottitiputus automaattisesti. Ihan järkkyjä vääriä väitteitä.

2014 vuoden opinnäytetyöstä: 10 katetroiduista saa virtsatietulehduksen, antibioottiprofylaksia vähentää 50% tapauksista,

"Kohtutulehdus on 15 kertaa yleisempi keisarileikkauk-sen jälkeen kuin alatiesynnytyksen jälkeen. Keisarileikkaushaava tulehtuu 4–7 %:lla antibioottiprofylaksiasta huolimatta.Haavainfektiot ilmaantuvat 3.-5. leikkauksen jäl-keisenä päivänä.(Saisto & Halmesmäki 2003; Uotila & Tuimala 2011b, 473.)Pallasmaan (2009) mukaan leikatuilla äideillä tavallisimmat sairaalahoitoon johtavat komplikaatiot ovatkohtu-ja haavatulehdukset sekä tromboemboliset komplikaatiot. Vakavat komplikaatiot ovat yleisempiä päivystyskeisarileikkauksissa kuin suunnitel-luissa leikkauksissa. Saiston & Halmesmäen (2003) mukaan vakavia, septisiä infekti-oita esiintyi päivystysleikkausten yhteydessä merkittävästi enemmän kuin alatiesyn-nytysten yhteydessä. Suunniteltujen keisarileikkausten ja alatiesynnytysten välillä ei ollut merkittävää eroa (Saisto & Halmesmäki 2003; Pallasmaa 2009).

Pallasmaan (2009) mukaan leikatuilla äideillä tavallisimmat sairaalahoitoon johtavat komplikaatiot ovatkohtu-ja haavatulehdukset sekä tromboemboliset komplikaatiot. Vakavat komplikaatiot ovat yleisempiä päivystyskeisarileikkauksissa kuin suunnitel-luissa leikkauksissa. Saiston & Halmesmäen (2003) mukaan vakavia, septisiä infekti-oita esiintyi päivystysleikkausten yhteydessä merkittävästi enemmän kuin alatiesyn-nytysten yhteydessä. Suunniteltujen keisarileikkausten ja alatiesynnytysten välillä ei ollut merkittävää eroa (Saisto & Halmesmäki 2003; Pallasmaa 2009).Keisarileikkaus on laskimotukoksen ja keuhkoveritulpan itsenäinen riskitekijä, mutta myös raskaus lisää riskiä. Riski kuolla keuhkoveritulppaan keisarileikkauksen jälkeen on 26-kertainen verrattuna alatiesynnytykseen. Keisarileikkauksella synnyttäneillä äideillä on reilusti yli kaksinkertainen aivoinfarktiriski ja nelinkertainen aivolaskimot-romboosin riski alatiesynnytykseen verrattuna. (Saisto & Halmesmäki 2003

Keisarileikkausten pitkäaikaisvaikutuksia ovat kohdunpoiston, etisen istukan sekä kohturepeämän vaara. Riski kohdunpoistoon on yli viisinkertainen, etisen istukan ilmaantuminen yli kolminkertainen ja kohturepeämän ilmaantumisen riski on yli kah-deksankertainen keisarileikatuilla naisilla verrattuna synnyttäjiin, joilla ei ollut aiempaa keisarileikkausta. (Pallasmaa, 2009.

Ja tämä kaikki löytyy googlellakin, ei niin turvallista kuin valinnanvapaata sektiota huutavat antavat ymmärtää.

Ja kuten huomaat, siinä ei erotella monessakaan kohdassa elektiivistä ja päivystyssektiota toisistaan. Ymmärtänet, että mahdollisesti pitkänkin alatieyrityksen jälkeen synnyttäjä on jo fyysisesti todella huonossa kunnossa joutuessaan päivystyssektioon, jolloin siihen liittyy tietysti isommat riskitkin. Nämä riskit kuitenkin lasketaan sektioihin.

Siellä puhuu taas joku maallikko, joka ei ymmärrä mistään mitään. Päivystyssektio ja elektiivinen sektio on määritelty mm. Infektion osalta, sen sijaan esimerkiksi embolian kanssa ei ole mitään tekemistä sillä mistä syystä sektio tehdään vaan kyseessä on ylipäätään LEIKKAUKSESTA johtuva komplikaatio. Kohturepeämät tai istukkaongelmat eivät myöskään erittele mistä syystä se kohtu on kirurgisesti avattu, kun se jostain syystä on avattu niin riski on olemassa.

Joku lähihoitaja yrittää taas päteä. Emboliariskiä voidaan tietyin toimenpitein laskea elektiivisessä sektiossa, mutta ei päivystyssektiossa. Erilaiset ja eri kokoiset kohdun arvet vaikuttavat myös esim. repeämisriskiin. Jne.

Joku sektiota kokematon taas väitti, että antibioottitiputus ei kuulu automaattisesti sektioon. Itselleni tehtiin sektio 1,5 vkoa sitten ja antibioottitiputus oli, samoin sitä aiemmassa sektiossa. Minulla yht 4sektiota lääketieteellisistä syistä ja kahdesta ekasta en muista miten oli.

Pakko kommentoida. En ole väittänyt tässä ketjussa mitään, mutta mä en ollut tiputuksessa sektion jälkeen. Piti oikein tarkistaa valokuvista, ei tippaa, vain vauva sylissä. Tästä on siis useita vuosia aikaa.

Ohis.

Mulle laitettiin ennen sektion aloitusta kanyyli ja ab tiputettiin sen jälkeen kun vauva oli ulkona. Ei siis suoraan vaikuttanut vauvaan, rintamaidon kautta tietysti jossain määrin 😊

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulu sektioon todyllakaan antibioottitiputus automaattisesti. Ihan järkkyjä vääriä väitteitä.

2014 vuoden opinnäytetyöstä: 10 katetroiduista saa virtsatietulehduksen, antibioottiprofylaksia vähentää 50% tapauksista,

"Kohtutulehdus on 15 kertaa yleisempi keisarileikkauk-sen jälkeen kuin alatiesynnytyksen jälkeen. Keisarileikkaushaava tulehtuu 4–7 %:lla antibioottiprofylaksiasta huolimatta.Haavainfektiot ilmaantuvat 3.-5. leikkauksen jäl-keisenä päivänä.(Saisto & Halmesmäki 2003; Uotila & Tuimala 2011b, 473.)Pallasmaan (2009) mukaan leikatuilla äideillä tavallisimmat sairaalahoitoon johtavat komplikaatiot ovatkohtu-ja haavatulehdukset sekä tromboemboliset komplikaatiot. Vakavat komplikaatiot ovat yleisempiä päivystyskeisarileikkauksissa kuin suunnitel-luissa leikkauksissa. Saiston & Halmesmäen (2003) mukaan vakavia, septisiä infekti-oita esiintyi päivystysleikkausten yhteydessä merkittävästi enemmän kuin alatiesyn-nytysten yhteydessä. Suunniteltujen keisarileikkausten ja alatiesynnytysten välillä ei ollut merkittävää eroa (Saisto & Halmesmäki 2003; Pallasmaa 2009).

Pallasmaan (2009) mukaan leikatuilla äideillä tavallisimmat sairaalahoitoon johtavat komplikaatiot ovatkohtu-ja haavatulehdukset sekä tromboemboliset komplikaatiot. Vakavat komplikaatiot ovat yleisempiä päivystyskeisarileikkauksissa kuin suunnitel-luissa leikkauksissa. Saiston & Halmesmäen (2003) mukaan vakavia, septisiä infekti-oita esiintyi päivystysleikkausten yhteydessä merkittävästi enemmän kuin alatiesyn-nytysten yhteydessä. Suunniteltujen keisarileikkausten ja alatiesynnytysten välillä ei ollut merkittävää eroa (Saisto & Halmesmäki 2003; Pallasmaa 2009).Keisarileikkaus on laskimotukoksen ja keuhkoveritulpan itsenäinen riskitekijä, mutta myös raskaus lisää riskiä. Riski kuolla keuhkoveritulppaan keisarileikkauksen jälkeen on 26-kertainen verrattuna alatiesynnytykseen. Keisarileikkauksella synnyttäneillä äideillä on reilusti yli kaksinkertainen aivoinfarktiriski ja nelinkertainen aivolaskimot-romboosin riski alatiesynnytykseen verrattuna. (Saisto & Halmesmäki 2003

Keisarileikkausten pitkäaikaisvaikutuksia ovat kohdunpoiston, etisen istukan sekä kohturepeämän vaara. Riski kohdunpoistoon on yli viisinkertainen, etisen istukan ilmaantuminen yli kolminkertainen ja kohturepeämän ilmaantumisen riski on yli kah-deksankertainen keisarileikatuilla naisilla verrattuna synnyttäjiin, joilla ei ollut aiempaa keisarileikkausta. (Pallasmaa, 2009.

Ja tämä kaikki löytyy googlellakin, ei niin turvallista kuin valinnanvapaata sektiota huutavat antavat ymmärtää.

Ja kuten huomaat, siinä ei erotella monessakaan kohdassa elektiivistä ja päivystyssektiota toisistaan. Ymmärtänet, että mahdollisesti pitkänkin alatieyrityksen jälkeen synnyttäjä on jo fyysisesti todella huonossa kunnossa joutuessaan päivystyssektioon, jolloin siihen liittyy tietysti isommat riskitkin. Nämä riskit kuitenkin lasketaan sektioihin.

Siellä puhuu taas joku maallikko, joka ei ymmärrä mistään mitään. Päivystyssektio ja elektiivinen sektio on määritelty mm. Infektion osalta, sen sijaan esimerkiksi embolian kanssa ei ole mitään tekemistä sillä mistä syystä sektio tehdään vaan kyseessä on ylipäätään LEIKKAUKSESTA johtuva komplikaatio. Kohturepeämät tai istukkaongelmat eivät myöskään erittele mistä syystä se kohtu on kirurgisesti avattu, kun se jostain syystä on avattu niin riski on olemassa.

Joku lähihoitaja yrittää taas päteä. Emboliariskiä voidaan tietyin toimenpitein laskea elektiivisessä sektiossa, mutta ei päivystyssektiossa. Erilaiset ja eri kokoiset kohdun arvet vaikuttavat myös esim. repeämisriskiin. Jne.

Joku sektiota kokematon taas väitti, että antibioottitiputus ei kuulu automaattisesti sektioon. Itselleni tehtiin sektio 1,5 vkoa sitten ja antibioottitiputus oli, samoin sitä aiemmassa sektiossa. Minulla yht 4sektiota lääketieteellisistä syistä ja kahdesta ekasta en muista miten oli.

Pakko kommentoida. En ole väittänyt tässä ketjussa mitään, mutta mä en ollut tiputuksessa sektion jälkeen. Piti oikein tarkistaa valokuvista, ei tippaa, vain vauva sylissä. Tästä on siis useita vuosia aikaa.

Ohis.

Se antibiootti annetaan tietenkin juuri ennen sektiota. Ei sektion jälkeen. Sektiossa laitetaan aina tippa siellä leikkaussalissa, tipassa menee esim. suolaliuosta, mutta siinä menee ennen vatsan avaamista se antibiootti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulu sektioon todyllakaan antibioottitiputus automaattisesti. Ihan järkkyjä vääriä väitteitä.

2014 vuoden opinnäytetyöstä: 10 katetroiduista saa virtsatietulehduksen, antibioottiprofylaksia vähentää 50% tapauksista,

"Kohtutulehdus on 15 kertaa yleisempi keisarileikkauk-sen jälkeen kuin alatiesynnytyksen jälkeen. Keisarileikkaushaava tulehtuu 4–7 %:lla antibioottiprofylaksiasta huolimatta.Haavainfektiot ilmaantuvat 3.-5. leikkauksen jäl-keisenä päivänä.(Saisto & Halmesmäki 2003; Uotila & Tuimala 2011b, 473.)Pallasmaan (2009) mukaan leikatuilla äideillä tavallisimmat sairaalahoitoon johtavat komplikaatiot ovatkohtu-ja haavatulehdukset sekä tromboemboliset komplikaatiot. Vakavat komplikaatiot ovat yleisempiä päivystyskeisarileikkauksissa kuin suunnitel-luissa leikkauksissa. Saiston & Halmesmäen (2003) mukaan vakavia, septisiä infekti-oita esiintyi päivystysleikkausten yhteydessä merkittävästi enemmän kuin alatiesyn-nytysten yhteydessä. Suunniteltujen keisarileikkausten ja alatiesynnytysten välillä ei ollut merkittävää eroa (Saisto & Halmesmäki 2003; Pallasmaa 2009).

Pallasmaan (2009) mukaan leikatuilla äideillä tavallisimmat sairaalahoitoon johtavat komplikaatiot ovatkohtu-ja haavatulehdukset sekä tromboemboliset komplikaatiot. Vakavat komplikaatiot ovat yleisempiä päivystyskeisarileikkauksissa kuin suunnitel-luissa leikkauksissa. Saiston & Halmesmäen (2003) mukaan vakavia, septisiä infekti-oita esiintyi päivystysleikkausten yhteydessä merkittävästi enemmän kuin alatiesyn-nytysten yhteydessä. Suunniteltujen keisarileikkausten ja alatiesynnytysten välillä ei ollut merkittävää eroa (Saisto & Halmesmäki 2003; Pallasmaa 2009).Keisarileikkaus on laskimotukoksen ja keuhkoveritulpan itsenäinen riskitekijä, mutta myös raskaus lisää riskiä. Riski kuolla keuhkoveritulppaan keisarileikkauksen jälkeen on 26-kertainen verrattuna alatiesynnytykseen. Keisarileikkauksella synnyttäneillä äideillä on reilusti yli kaksinkertainen aivoinfarktiriski ja nelinkertainen aivolaskimot-romboosin riski alatiesynnytykseen verrattuna. (Saisto & Halmesmäki 2003

Keisarileikkausten pitkäaikaisvaikutuksia ovat kohdunpoiston, etisen istukan sekä kohturepeämän vaara. Riski kohdunpoistoon on yli viisinkertainen, etisen istukan ilmaantuminen yli kolminkertainen ja kohturepeämän ilmaantumisen riski on yli kah-deksankertainen keisarileikatuilla naisilla verrattuna synnyttäjiin, joilla ei ollut aiempaa keisarileikkausta. (Pallasmaa, 2009.

Ja tämä kaikki löytyy googlellakin, ei niin turvallista kuin valinnanvapaata sektiota huutavat antavat ymmärtää.

Ja kuten huomaat, siinä ei erotella monessakaan kohdassa elektiivistä ja päivystyssektiota toisistaan. Ymmärtänet, että mahdollisesti pitkänkin alatieyrityksen jälkeen synnyttäjä on jo fyysisesti todella huonossa kunnossa joutuessaan päivystyssektioon, jolloin siihen liittyy tietysti isommat riskitkin. Nämä riskit kuitenkin lasketaan sektioihin.

Siellä puhuu taas joku maallikko, joka ei ymmärrä mistään mitään. Päivystyssektio ja elektiivinen sektio on määritelty mm. Infektion osalta, sen sijaan esimerkiksi embolian kanssa ei ole mitään tekemistä sillä mistä syystä sektio tehdään vaan kyseessä on ylipäätään LEIKKAUKSESTA johtuva komplikaatio. Kohturepeämät tai istukkaongelmat eivät myöskään erittele mistä syystä se kohtu on kirurgisesti avattu, kun se jostain syystä on avattu niin riski on olemassa.

Joku lähihoitaja yrittää taas päteä. Emboliariskiä voidaan tietyin toimenpitein laskea elektiivisessä sektiossa, mutta ei päivystyssektiossa. Erilaiset ja eri kokoiset kohdun arvet vaikuttavat myös esim. repeämisriskiin. Jne.

Joku sektiota kokematon taas väitti, että antibioottitiputus ei kuulu automaattisesti sektioon. Itselleni tehtiin sektio 1,5 vkoa sitten ja antibioottitiputus oli, samoin sitä aiemmassa sektiossa. Minulla yht 4sektiota lääketieteellisistä syistä ja kahdesta ekasta en muista miten oli.

Pakko kommentoida. En ole väittänyt tässä ketjussa mitään, mutta mä en ollut tiputuksessa sektion jälkeen. Piti oikein tarkistaa valokuvista, ei tippaa, vain vauva sylissä. Tästä on siis useita vuosia aikaa.

Ohis.

Antibiootti on ollut hoitosuosituksessa vasta muutamien vuosien ajan. Ja se tiputetaan leikkaussalissa, jolloin aina on se tippa ja kanyyli. Minulla poistettiin kanyyli vasta 2 vrk sektion jälkeen, tippa heti heräämössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulu sektioon todyllakaan antibioottitiputus automaattisesti. Ihan järkkyjä vääriä väitteitä.

2014 vuoden opinnäytetyöstä: 10 katetroiduista saa virtsatietulehduksen, antibioottiprofylaksia vähentää 50% tapauksista,

"Kohtutulehdus on 15 kertaa yleisempi keisarileikkauk-sen jälkeen kuin alatiesynnytyksen jälkeen. Keisarileikkaushaava tulehtuu 4–7 %:lla antibioottiprofylaksiasta huolimatta.Haavainfektiot ilmaantuvat 3.-5. leikkauksen jäl-keisenä päivänä.(Saisto & Halmesmäki 2003; Uotila & Tuimala 2011b, 473.)Pallasmaan (2009) mukaan leikatuilla äideillä tavallisimmat sairaalahoitoon johtavat komplikaatiot ovatkohtu-ja haavatulehdukset sekä tromboemboliset komplikaatiot. Vakavat komplikaatiot ovat yleisempiä päivystyskeisarileikkauksissa kuin suunnitel-luissa leikkauksissa. Saiston & Halmesmäen (2003) mukaan vakavia, septisiä infekti-oita esiintyi päivystysleikkausten yhteydessä merkittävästi enemmän kuin alatiesyn-nytysten yhteydessä. Suunniteltujen keisarileikkausten ja alatiesynnytysten välillä ei ollut merkittävää eroa (Saisto & Halmesmäki 2003; Pallasmaa 2009).

Pallasmaan (2009) mukaan leikatuilla äideillä tavallisimmat sairaalahoitoon johtavat komplikaatiot ovatkohtu-ja haavatulehdukset sekä tromboemboliset komplikaatiot. Vakavat komplikaatiot ovat yleisempiä päivystyskeisarileikkauksissa kuin suunnitel-luissa leikkauksissa. Saiston & Halmesmäen (2003) mukaan vakavia, septisiä infekti-oita esiintyi päivystysleikkausten yhteydessä merkittävästi enemmän kuin alatiesyn-nytysten yhteydessä. Suunniteltujen keisarileikkausten ja alatiesynnytysten välillä ei ollut merkittävää eroa (Saisto & Halmesmäki 2003; Pallasmaa 2009).Keisarileikkaus on laskimotukoksen ja keuhkoveritulpan itsenäinen riskitekijä, mutta myös raskaus lisää riskiä. Riski kuolla keuhkoveritulppaan keisarileikkauksen jälkeen on 26-kertainen verrattuna alatiesynnytykseen. Keisarileikkauksella synnyttäneillä äideillä on reilusti yli kaksinkertainen aivoinfarktiriski ja nelinkertainen aivolaskimot-romboosin riski alatiesynnytykseen verrattuna. (Saisto & Halmesmäki 2003

Keisarileikkausten pitkäaikaisvaikutuksia ovat kohdunpoiston, etisen istukan sekä kohturepeämän vaara. Riski kohdunpoistoon on yli viisinkertainen, etisen istukan ilmaantuminen yli kolminkertainen ja kohturepeämän ilmaantumisen riski on yli kah-deksankertainen keisarileikatuilla naisilla verrattuna synnyttäjiin, joilla ei ollut aiempaa keisarileikkausta. (Pallasmaa, 2009.

Ja tämä kaikki löytyy googlellakin, ei niin turvallista kuin valinnanvapaata sektiota huutavat antavat ymmärtää.

Ja kuten huomaat, siinä ei erotella monessakaan kohdassa elektiivistä ja päivystyssektiota toisistaan. Ymmärtänet, että mahdollisesti pitkänkin alatieyrityksen jälkeen synnyttäjä on jo fyysisesti todella huonossa kunnossa joutuessaan päivystyssektioon, jolloin siihen liittyy tietysti isommat riskitkin. Nämä riskit kuitenkin lasketaan sektioihin.

Siellä puhuu taas joku maallikko, joka ei ymmärrä mistään mitään. Päivystyssektio ja elektiivinen sektio on määritelty mm. Infektion osalta, sen sijaan esimerkiksi embolian kanssa ei ole mitään tekemistä sillä mistä syystä sektio tehdään vaan kyseessä on ylipäätään LEIKKAUKSESTA johtuva komplikaatio. Kohturepeämät tai istukkaongelmat eivät myöskään erittele mistä syystä se kohtu on kirurgisesti avattu, kun se jostain syystä on avattu niin riski on olemassa.

Joku lähihoitaja yrittää taas päteä. Emboliariskiä voidaan tietyin toimenpitein laskea elektiivisessä sektiossa, mutta ei päivystyssektiossa. Erilaiset ja eri kokoiset kohdun arvet vaikuttavat myös esim. repeämisriskiin. Jne.

Joku sektiota kokematon taas väitti, että antibioottitiputus ei kuulu automaattisesti sektioon. Itselleni tehtiin sektio 1,5 vkoa sitten ja antibioottitiputus oli, samoin sitä aiemmassa sektiossa. Minulla yht 4sektiota lääketieteellisistä syistä ja kahdesta ekasta en muista miten oli.

Pakko kommentoida. En ole väittänyt tässä ketjussa mitään, mutta mä en ollut tiputuksessa sektion jälkeen. Piti oikein tarkistaa valokuvista, ei tippaa, vain vauva sylissä. Tästä on siis useita vuosia aikaa.

Ohis.

Antibiootti on ollut hoitosuosituksessa vasta muutamien vuosien ajan. Ja se tiputetaan leikkaussalissa, jolloin aina on se tippa ja kanyyli. Minulla poistettiin kanyyli vasta 2 vrk sektion jälkeen, tippa heti heräämössä.

Profylaksinen antibiootti ennen viiltoa on ollut hoitosuosituksissa kymmeniä vuosia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulu sektioon todyllakaan antibioottitiputus automaattisesti. Ihan järkkyjä vääriä väitteitä.

2014 vuoden opinnäytetyöstä: 10 katetroiduista saa virtsatietulehduksen, antibioottiprofylaksia vähentää 50% tapauksista,

"Kohtutulehdus on 15 kertaa yleisempi keisarileikkauk-sen jälkeen kuin alatiesynnytyksen jälkeen. Keisarileikkaushaava tulehtuu 4–7 %:lla antibioottiprofylaksiasta huolimatta.Haavainfektiot ilmaantuvat 3.-5. leikkauksen jäl-keisenä päivänä.(Saisto & Halmesmäki 2003; Uotila & Tuimala 2011b, 473.)Pallasmaan (2009) mukaan leikatuilla äideillä tavallisimmat sairaalahoitoon johtavat komplikaatiot ovatkohtu-ja haavatulehdukset sekä tromboemboliset komplikaatiot. Vakavat komplikaatiot ovat yleisempiä päivystyskeisarileikkauksissa kuin suunnitel-luissa leikkauksissa. Saiston & Halmesmäen (2003) mukaan vakavia, septisiä infekti-oita esiintyi päivystysleikkausten yhteydessä merkittävästi enemmän kuin alatiesyn-nytysten yhteydessä. Suunniteltujen keisarileikkausten ja alatiesynnytysten välillä ei ollut merkittävää eroa (Saisto & Halmesmäki 2003; Pallasmaa 2009).

Pallasmaan (2009) mukaan leikatuilla äideillä tavallisimmat sairaalahoitoon johtavat komplikaatiot ovatkohtu-ja haavatulehdukset sekä tromboemboliset komplikaatiot. Vakavat komplikaatiot ovat yleisempiä päivystyskeisarileikkauksissa kuin suunnitel-luissa leikkauksissa. Saiston & Halmesmäen (2003) mukaan vakavia, septisiä infekti-oita esiintyi päivystysleikkausten yhteydessä merkittävästi enemmän kuin alatiesyn-nytysten yhteydessä. Suunniteltujen keisarileikkausten ja alatiesynnytysten välillä ei ollut merkittävää eroa (Saisto & Halmesmäki 2003; Pallasmaa 2009).Keisarileikkaus on laskimotukoksen ja keuhkoveritulpan itsenäinen riskitekijä, mutta myös raskaus lisää riskiä. Riski kuolla keuhkoveritulppaan keisarileikkauksen jälkeen on 26-kertainen verrattuna alatiesynnytykseen. Keisarileikkauksella synnyttäneillä äideillä on reilusti yli kaksinkertainen aivoinfarktiriski ja nelinkertainen aivolaskimot-romboosin riski alatiesynnytykseen verrattuna. (Saisto & Halmesmäki 2003

Keisarileikkausten pitkäaikaisvaikutuksia ovat kohdunpoiston, etisen istukan sekä kohturepeämän vaara. Riski kohdunpoistoon on yli viisinkertainen, etisen istukan ilmaantuminen yli kolminkertainen ja kohturepeämän ilmaantumisen riski on yli kah-deksankertainen keisarileikatuilla naisilla verrattuna synnyttäjiin, joilla ei ollut aiempaa keisarileikkausta. (Pallasmaa, 2009.

Ja tämä kaikki löytyy googlellakin, ei niin turvallista kuin valinnanvapaata sektiota huutavat antavat ymmärtää.

Minusta taas pelkät kertoimet eivät kerro mitään. Hemmetin pieni riski on vielä 28-kertaisenakin edelleen hemmetin pieni riski. Joku voi edelleen valita ottaa sen, jos sillä voi pienentää joitakin muita tiettyjä muita riskejä - esimerkiksi sikiön vaikean asfyksian riskiä.

Tämä. Kaksinkertainen riski saattaa olla huomattavan iso, kun taas 50-kertainen riski voi olla edelleen aivan minimaalinen. Tämän takia ehkä korkeasti koulutetut äidit toivovat useammin suunniteltua sektiota, koska heitä ei ole yhtä helppo pelotella tämän kaltaisilla tilastoilla.

On tärkeää myös muistaa, että alatiesynnytykseen liittyy muita riskejä, joita ei näissä sektio vs. alatie-vertailuissa tuoda esille.

Ja kaikista riskeistä se sektio on isompi riski kuin alatiesynnytys. Kuka haluaa kuolla ennemmin kuin lapsensa? Minulle lapsi konkretisoitui vasta kuin sain hänet syliini. En olisi halunnut olla päättämässä että juuu, nirri vain mieluummin minulta, kiitos.

Kuka haluaa kuolla ennemmin kuin lapsensa?? Jokainen vanhempi! Suunniteltu sektio on tutkimusten mukaan lapselle turvallisempi kuin alatie, äidille ei. Otin ihan mielelläni riskin, jotta lapseni ei kuollut hapenpuutteeseen, ei vammautunut eikä jäänyt jumiin. Oma valintani. Kyllä kannatti.

En mä kyllä halua kuolla, kun sitten mun neljä lasta jäisi äidittömäksi.

Mieti nyt vielä kerran! Onko neljä orpolasta muka jotenkin pahempi asia kuin tenat housussa? *sarkasmivaroitus*

Tätä ketjua lukiessa näyttytyy siltä, kuin suurimmat pelot olisivat juuri tenat housuissa. Ja suurin kiukun aihe, kun ei saa omaa tahtoaan läpi. 

Tuo on kyllä tullut selväksi. Ihmettelen tätä pelkosektioiden puolesta riehumista. Täällä. Kun täällä ei asiaan voi kukaan mitään vaikuttaa. Eikös se pelkopoli olisi oikea osoite...

Ongelma on siinä, ettei siitä pelkopolista ole mitään apua. "Joo, menetät kehosi hallinnan, repeät p*llustasi, lapsi ei välttämättä mahdu ulos kun olet noin pieni ja vauva niin iso, sattuu ihan sairaasti, toipuminen saattaa kestää vuosia, mut hei, saat vauvan! Katsotaanko nyt synnytysvideo?"

Ja tuollaisen pitäisi auttaa. Ei jessus. Pahensi vaan tilannetta.

Lisäsin tuon vain tuohon, vauvathan ovat nykyään usein liian isoja. Äidit taas hyvin, hyvin harvoin liian pieniä. Itsekin olen paljon keskivertoa pienempi ja niin on myös lantioni, mutta pienet vauvat ovat mahtuneet ulos ilman vaurioita. Sektiolle alkaa olla enemmän tarvetta enimmäkseen sen takia, että äidit ovat itsekin isoja ja samoin heidän vauvansa, lisäksi äidit ovat vanhoja ja rapakuntoisia niin ihmekös tuo, että synnytyksissä tulee vaurioita. Monilla synnytystavasta riippumatta.

Alkoi hieman ärsyttämään kun luin tuon HS:n jutun ja ennenkaikkea tämän Lapin Keskussairaalan synnytyslääkärin kommentit siitä, kuinka Lapissa suhtaudutaan luonnollisesti synnytykseen ja siksi meillä on vähiten sektioita jne.

Tämä kyseinen lääkäri on surullisenkuuluisa siitä, että suhtautuu avoimen halveksuvasti, aggressiivisesti ja suoraan yleisen mielenterveyden kyseenalaistaen sektion haluavia kohtaan. Oli minua kohtaan niin jäätävän törkeä ja veemäinen että itkin autossa käyntien jälkeen. Käski minua mm. toistamaan perässään: jos sektio tehdään, voin K U O L L A. Ja en ole riskiryhmää miltään osin. Nauroi kun kerroin yksityiskohtaisemmin peloistani ja totesi uudestaan ja uudestaan että alateitse tulee, sektioita et saa. En antanut periksi ja sain lopulta kuitenkin sektion, tosin kyseinen lääkäri sanoi että no hänpä laittaa päivänkin valmiiksi, päivä ennen laskettua aikaa ja meiltä etäisyys sairaalaan oli silloin yli 300km.

Sektion jälkeen en saanut mitään muuta lääkitystä kuin panadolia vaikka hikoilin tuskasta ja itkin ja vapisin melkein 3vrk. Kysyin syytä sille, miksen saa mitään voimakkaampaa lääkettä ja hoitaja kertoi että lääkäri oli kirjoittanut näin minun papereihin.

Ja niin, syyni sille miksi sektion halusin oli se, että äitini sekä kummatkin siskoni ovat saaneet synnytyksistään erittäin pahat repeämät, nuorempi sisko kahdesti korjausleikattu mutta uloste karkaa edelleen. Sukuvikana myös vauvojen valtava päänympärys, niin oli minunkin vauvallani. Eli kudostyyppi joustamaton todennäköisesti. Ja minulle sanottiin kun harkitsin raskautta että Suomessa saa valita kummin synnyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulu sektioon todyllakaan antibioottitiputus automaattisesti. Ihan järkkyjä vääriä väitteitä.

2014 vuoden opinnäytetyöstä: 10 katetroiduista saa virtsatietulehduksen, antibioottiprofylaksia vähentää 50% tapauksista,

"Kohtutulehdus on 15 kertaa yleisempi keisarileikkauk-sen jälkeen kuin alatiesynnytyksen jälkeen. Keisarileikkaushaava tulehtuu 4–7 %:lla antibioottiprofylaksiasta huolimatta.Haavainfektiot ilmaantuvat 3.-5. leikkauksen jäl-keisenä päivänä.(Saisto & Halmesmäki 2003; Uotila & Tuimala 2011b, 473.)Pallasmaan (2009) mukaan leikatuilla äideillä tavallisimmat sairaalahoitoon johtavat komplikaatiot ovatkohtu-ja haavatulehdukset sekä tromboemboliset komplikaatiot. Vakavat komplikaatiot ovat yleisempiä päivystyskeisarileikkauksissa kuin suunnitel-luissa leikkauksissa. Saiston & Halmesmäen (2003) mukaan vakavia, septisiä infekti-oita esiintyi päivystysleikkausten yhteydessä merkittävästi enemmän kuin alatiesyn-nytysten yhteydessä. Suunniteltujen keisarileikkausten ja alatiesynnytysten välillä ei ollut merkittävää eroa (Saisto & Halmesmäki 2003; Pallasmaa 2009).

Pallasmaan (2009) mukaan leikatuilla äideillä tavallisimmat sairaalahoitoon johtavat komplikaatiot ovatkohtu-ja haavatulehdukset sekä tromboemboliset komplikaatiot. Vakavat komplikaatiot ovat yleisempiä päivystyskeisarileikkauksissa kuin suunnitel-luissa leikkauksissa. Saiston & Halmesmäen (2003) mukaan vakavia, septisiä infekti-oita esiintyi päivystysleikkausten yhteydessä merkittävästi enemmän kuin alatiesyn-nytysten yhteydessä. Suunniteltujen keisarileikkausten ja alatiesynnytysten välillä ei ollut merkittävää eroa (Saisto & Halmesmäki 2003; Pallasmaa 2009).Keisarileikkaus on laskimotukoksen ja keuhkoveritulpan itsenäinen riskitekijä, mutta myös raskaus lisää riskiä. Riski kuolla keuhkoveritulppaan keisarileikkauksen jälkeen on 26-kertainen verrattuna alatiesynnytykseen. Keisarileikkauksella synnyttäneillä äideillä on reilusti yli kaksinkertainen aivoinfarktiriski ja nelinkertainen aivolaskimot-romboosin riski alatiesynnytykseen verrattuna. (Saisto & Halmesmäki 2003

Keisarileikkausten pitkäaikaisvaikutuksia ovat kohdunpoiston, etisen istukan sekä kohturepeämän vaara. Riski kohdunpoistoon on yli viisinkertainen, etisen istukan ilmaantuminen yli kolminkertainen ja kohturepeämän ilmaantumisen riski on yli kah-deksankertainen keisarileikatuilla naisilla verrattuna synnyttäjiin, joilla ei ollut aiempaa keisarileikkausta. (Pallasmaa, 2009.

Ja tämä kaikki löytyy googlellakin, ei niin turvallista kuin valinnanvapaata sektiota huutavat antavat ymmärtää.

Minusta taas pelkät kertoimet eivät kerro mitään. Hemmetin pieni riski on vielä 28-kertaisenakin edelleen hemmetin pieni riski. Joku voi edelleen valita ottaa sen, jos sillä voi pienentää joitakin muita tiettyjä muita riskejä - esimerkiksi sikiön vaikean asfyksian riskiä.

Tämä. Kaksinkertainen riski saattaa olla huomattavan iso, kun taas 50-kertainen riski voi olla edelleen aivan minimaalinen. Tämän takia ehkä korkeasti koulutetut äidit toivovat useammin suunniteltua sektiota, koska heitä ei ole yhtä helppo pelotella tämän kaltaisilla tilastoilla.

On tärkeää myös muistaa, että alatiesynnytykseen liittyy muita riskejä, joita ei näissä sektio vs. alatie-vertailuissa tuoda esille.

Ja kaikista riskeistä se sektio on isompi riski kuin alatiesynnytys. Kuka haluaa kuolla ennemmin kuin lapsensa? Minulle lapsi konkretisoitui vasta kuin sain hänet syliini. En olisi halunnut olla päättämässä että juuu, nirri vain mieluummin minulta, kiitos.

Kuka haluaa kuolla ennemmin kuin lapsensa?? Jokainen vanhempi! Suunniteltu sektio on tutkimusten mukaan lapselle turvallisempi kuin alatie, äidille ei. Otin ihan mielelläni riskin, jotta lapseni ei kuollut hapenpuutteeseen, ei vammautunut eikä jäänyt jumiin. Oma valintani. Kyllä kannatti.

En mä kyllä halua kuolla, kun sitten mun neljä lasta jäisi äidittömäksi.

Mieti nyt vielä kerran! Onko neljä orpolasta muka jotenkin pahempi asia kuin tenat housussa? *sarkasmivaroitus*

Tätä ketjua lukiessa näyttytyy siltä, kuin suurimmat pelot olisivat juuri tenat housuissa. Ja suurin kiukun aihe, kun ei saa omaa tahtoaan läpi. 

Tuo on kyllä tullut selväksi. Ihmettelen tätä pelkosektioiden puolesta riehumista. Täällä. Kun täällä ei asiaan voi kukaan mitään vaikuttaa. Eikös se pelkopoli olisi oikea osoite...

Asian ajaminen on sikäli hankalaa, että se kiinnostaa lähinnä vain siinä tilanteessa olevia. Raskaana pelkopolin kanssa vääntäminen on muutenkin niin raskasta, ettei siinä jaksa muidenkin puolesta kampanjoida. Sitten kun raskaus on ohi niin arki vastasyntyneen kanssa vie mukanaan eikä aika meinaa riittää. Itse suunnittelin vieväni asiaa eteenpäin, mutta kävi klassisesti eikä koko aihe jaksa enää juurikaan kiinnostaa kun oma sektioni on jo takana. Kiinnostus varmaan nousee taas jos ja kun asia tulee joskus uudelleen ajankohtaiseksi.

Mutta kiva huomata, että av:llakin aletaan olla sitä mieltä että naisten tulisi saada valita synnytystapansa. Eihän se ole keneltäkään pois ja saataisiin niille 5-6%:llekin heidän toivomansa synnytyskokemus. Hesarin jutusta päätellen asiaan ollaan herätty hoitotahollakin kun saatiin yksi sektiovastaisimmista toimijoista (Rouhe) vakuuttelemaan miten sen sektion kyllä saa.

Tässä ketjussahan on ollut monia, jotka sanovat jäävänsä mieluummin lapsettomiksi kuin synnyttävänsä alateitse. Eivätkö he voisi alkaa ajaa asiaa valinnanvapauden puolesta, kun eivät vielä ole raskaana tai äitejä, mutta aihe kuitenkin selvästi kiinnostaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulu sektioon todyllakaan antibioottitiputus automaattisesti. Ihan järkkyjä vääriä väitteitä.

2014 vuoden opinnäytetyöstä: 10 katetroiduista saa virtsatietulehduksen, antibioottiprofylaksia vähentää 50% tapauksista,

"Kohtutulehdus on 15 kertaa yleisempi keisarileikkauk-sen jälkeen kuin alatiesynnytyksen jälkeen. Keisarileikkaushaava tulehtuu 4–7 %:lla antibioottiprofylaksiasta huolimatta.Haavainfektiot ilmaantuvat 3.-5. leikkauksen jäl-keisenä päivänä.(Saisto & Halmesmäki 2003; Uotila & Tuimala 2011b, 473.)Pallasmaan (2009) mukaan leikatuilla äideillä tavallisimmat sairaalahoitoon johtavat komplikaatiot ovatkohtu-ja haavatulehdukset sekä tromboemboliset komplikaatiot. Vakavat komplikaatiot ovat yleisempiä päivystyskeisarileikkauksissa kuin suunnitel-luissa leikkauksissa. Saiston & Halmesmäen (2003) mukaan vakavia, septisiä infekti-oita esiintyi päivystysleikkausten yhteydessä merkittävästi enemmän kuin alatiesyn-nytysten yhteydessä. Suunniteltujen keisarileikkausten ja alatiesynnytysten välillä ei ollut merkittävää eroa (Saisto & Halmesmäki 2003; Pallasmaa 2009).

Pallasmaan (2009) mukaan leikatuilla äideillä tavallisimmat sairaalahoitoon johtavat komplikaatiot ovatkohtu-ja haavatulehdukset sekä tromboemboliset komplikaatiot. Vakavat komplikaatiot ovat yleisempiä päivystyskeisarileikkauksissa kuin suunnitel-luissa leikkauksissa. Saiston & Halmesmäen (2003) mukaan vakavia, septisiä infekti-oita esiintyi päivystysleikkausten yhteydessä merkittävästi enemmän kuin alatiesyn-nytysten yhteydessä. Suunniteltujen keisarileikkausten ja alatiesynnytysten välillä ei ollut merkittävää eroa (Saisto & Halmesmäki 2003; Pallasmaa 2009).Keisarileikkaus on laskimotukoksen ja keuhkoveritulpan itsenäinen riskitekijä, mutta myös raskaus lisää riskiä. Riski kuolla keuhkoveritulppaan keisarileikkauksen jälkeen on 26-kertainen verrattuna alatiesynnytykseen. Keisarileikkauksella synnyttäneillä äideillä on reilusti yli kaksinkertainen aivoinfarktiriski ja nelinkertainen aivolaskimot-romboosin riski alatiesynnytykseen verrattuna. (Saisto & Halmesmäki 2003

Keisarileikkausten pitkäaikaisvaikutuksia ovat kohdunpoiston, etisen istukan sekä kohturepeämän vaara. Riski kohdunpoistoon on yli viisinkertainen, etisen istukan ilmaantuminen yli kolminkertainen ja kohturepeämän ilmaantumisen riski on yli kah-deksankertainen keisarileikatuilla naisilla verrattuna synnyttäjiin, joilla ei ollut aiempaa keisarileikkausta. (Pallasmaa, 2009.

Ja tämä kaikki löytyy googlellakin, ei niin turvallista kuin valinnanvapaata sektiota huutavat antavat ymmärtää.

Minusta taas pelkät kertoimet eivät kerro mitään. Hemmetin pieni riski on vielä 28-kertaisenakin edelleen hemmetin pieni riski. Joku voi edelleen valita ottaa sen, jos sillä voi pienentää joitakin muita tiettyjä muita riskejä - esimerkiksi sikiön vaikean asfyksian riskiä.

Tämä. Kaksinkertainen riski saattaa olla huomattavan iso, kun taas 50-kertainen riski voi olla edelleen aivan minimaalinen. Tämän takia ehkä korkeasti koulutetut äidit toivovat useammin suunniteltua sektiota, koska heitä ei ole yhtä helppo pelotella tämän kaltaisilla tilastoilla.

On tärkeää myös muistaa, että alatiesynnytykseen liittyy muita riskejä, joita ei näissä sektio vs. alatie-vertailuissa tuoda esille.

Ja kaikista riskeistä se sektio on isompi riski kuin alatiesynnytys. Kuka haluaa kuolla ennemmin kuin lapsensa? Minulle lapsi konkretisoitui vasta kuin sain hänet syliini. En olisi halunnut olla päättämässä että juuu, nirri vain mieluummin minulta, kiitos.

Kuka haluaa kuolla ennemmin kuin lapsensa?? Jokainen vanhempi! Suunniteltu sektio on tutkimusten mukaan lapselle turvallisempi kuin alatie, äidille ei. Otin ihan mielelläni riskin, jotta lapseni ei kuollut hapenpuutteeseen, ei vammautunut eikä jäänyt jumiin. Oma valintani. Kyllä kannatti.

En mä kyllä halua kuolla, kun sitten mun neljä lasta jäisi äidittömäksi.

Mieti nyt vielä kerran! Onko neljä orpolasta muka jotenkin pahempi asia kuin tenat housussa? *sarkasmivaroitus*

Tätä ketjua lukiessa näyttytyy siltä, kuin suurimmat pelot olisivat juuri tenat housuissa. Ja suurin kiukun aihe, kun ei saa omaa tahtoaan läpi. 

Tuo on kyllä tullut selväksi. Ihmettelen tätä pelkosektioiden puolesta riehumista. Täällä. Kun täällä ei asiaan voi kukaan mitään vaikuttaa. Eikös se pelkopoli olisi oikea osoite...

Asian ajaminen on sikäli hankalaa, että se kiinnostaa lähinnä vain siinä tilanteessa olevia. Raskaana pelkopolin kanssa vääntäminen on muutenkin niin raskasta, ettei siinä jaksa muidenkin puolesta kampanjoida. Sitten kun raskaus on ohi niin arki vastasyntyneen kanssa vie mukanaan eikä aika meinaa riittää. Itse suunnittelin vieväni asiaa eteenpäin, mutta kävi klassisesti eikä koko aihe jaksa enää juurikaan kiinnostaa kun oma sektioni on jo takana. Kiinnostus varmaan nousee taas jos ja kun asia tulee joskus uudelleen ajankohtaiseksi.

Mutta kiva huomata, että av:llakin aletaan olla sitä mieltä että naisten tulisi saada valita synnytystapansa. Eihän se ole keneltäkään pois ja saataisiin niille 5-6%:llekin heidän toivomansa synnytyskokemus. Hesarin jutusta päätellen asiaan ollaan herätty hoitotahollakin kun saatiin yksi sektiovastaisimmista toimijoista (Rouhe) vakuuttelemaan miten sen sektion kyllä saa.

Tässä ketjussahan on ollut monia, jotka sanovat jäävänsä mieluummin lapsettomiksi kuin synnyttävänsä alateitse. Eivätkö he voisi alkaa ajaa asiaa valinnanvapauden puolesta, kun eivät vielä ole raskaana tai äitejä, mutta aihe kuitenkin selvästi kiinnostaa?

Mitäpä luulet lapsettomien, sektio-oikeutta peräänkuuluttavien naisten kuulevan sitten joka taholta?

"Ethän sinä voi tietää mistään mitään, kyllä se mieli muuttuu raskaushormonien myötä, nyt lietsot itsesi jo valmiiksi vastarannan kiiskeksi, ehkä on parempi ettet tee lapsia kun nyt jo noin suuret pelkotilat luonnollista asiaa kohtaan" jne jne.

Siltikin miesten kannanotot asiaan otetaan vakavasti. Mies saa länkyttää sektiovastaista, sheimaavaa potaskaa ja saa nyökyttelyä osakseen ja taputuksen olalle kun ylipäätään viitsii akkojen turhuuksiin ottaa kantaa.

Minusta on huvittavaa kun täällä aina palstalääkärit linkkailee tutkimuksia yhtään osaamatta kyseenalaistaa niitä. Luetellaan että alatiesynnytyksessä sulkijalihasrepeämän riski on 1%, mutta ei tajuta että se riski ei todellakaan ole kaikille sama. Esim. Ruotsissa Karoliinisessa instituutissa tehdyssä tutkimuksessa ne, jotka synnyttivät 10 % suurimmista vauvoista, heistä 10 % sai sulkijalihasrepeämän. Ei se riski ole sama sille joka synnyttää 2,8 kg vauvaa kuin sille joka synnyttää 4,2 kg vauvaa.

Minä synnytin pelkosektiolla yli 4-kiloisen vauvani, myös esim. 70 % brittiläisistä synnytyslääkäreistä synnyttäisi yli 4 kg arvioidun vauvan sektiolla. Suomessa laitetaan käytännössä kaikki naiset yrittämään alakautta (paitsi jos on rd) oli painoarvio mitä tahansa. Pahimmissa tapauksessa mitään painoarviota ei edes tehdä, joka on mielestäni nykyaikana täysin käsittämätöntä.

Mutta on tosiaan jännä juttu, että en muka osaa arvioida riskejä ja on väärin että valitsin sektion, kun olemassa olevien tutkimusten valossa lääkärit päätyisivät itse useammin ihan samaan ratkaisuun.