Oletko miettinyt mitä mahdollisesti perit?

Tulen perimään max 10 000€, luultavasti en sitäkään. Miehellä vastaava tilanne. Ihan hyvä näin, eipä tarvitse elää perintöä odotellen tai tehdä suunnitelmia sen varaan. Hyvä myöskin, ettei tarvitse riidellä, olen jo ilmoittanut, että en halua perinnönjaossa tavaraa, jos haluan jonkun kipon tai tuolin, ostan itse.

Tiedän kyllä. Olen tehnyt aika lailla laskelmia siitä, mihin täytyy varautua. Tiedän testamentin jopa sanasta sanaan. Tarvitsisin reilut 200 tonnia rahaa kaikkinensa perintöasioita varten yhteensä. :/ Täytyy toivoa, että perintöön sisältyy tämän verran rahoja perimisvaiheessa, muuten saattaa tulla hieman ongelmia realisointiasioissa. Tämä ei ole ihan perustapaus. En jaksa avata tätä asiaa enempää ulkopuolisille, raskasta on tuon asian miettiminen. Toivottavasti pitkään aikaan ei ole tuo homma edessä. 

Voisi päätellä että ei ole onni periä muuttotappio paikkakunnalta vanhaa omakotitaloa joka täynnä vuosikymmenien tavaraa.

"Itselläni on yksi sisarus ja toivon todella, että hän haluaa lunastaa tilan ym itselleen." Voi olla, että sisaresi miettii täsmälleen samaa. :D Kannattaisi keskustella jo nyt asiasta koko perheen voimin.

En ollut miettinyt. Toinen vanhemmistani kuoli ja perintö oli lähinnä ongelmia, mm lähes arvoton asunto josta ei mene kuin kuluja tällä hetkellä ja jota ei kukaan edes halua ostaa.

En senttiäkään. Ja luultavasti äitipuoli on jo tuhonnut kaikki minusta muistuttavat jutut kuten valokuvat, joten miinuspuolelle jään.

Äitini kun kuolee, jäljellä ei ole mitään (rappioalkoholisti).

Vierailija kirjoitti:

"Itselläni on yksi sisarus ja toivon todella, että hän haluaa lunastaa tilan ym itselleen." Voi olla, että sisaresi miettii täsmälleen samaa. :D Kannattaisi keskustella jo nyt asiasta koko perheen voimin.

Tämä sisarukseni asuu vanhempiemme naapurissa eli on rakentanut talonsa vanhempiemme maalle.

Siltä pohjalta on luultavaa, että on kiinnostunut lunastamaan tai käy minulle kuolinpesäkin.

Isäni ei halua, että asioista puhuttaisiin etukäteen vaikka hyvähän se olisi

Ollaan kyllä puhuttu aika avoimesti raha-asioista vanhempieni kanssa. Äidillä oli tilivaroja muutamia kymppitonneja, isällä 150 000 euroa. Tämän lisäksi heillä on asunto, maata ja metsää.

Minun puolesta voivat käyttää kaiken elinaikanaan, en tarvitse itse mitään.

Äidiltäni en käytännössä mitään maallista, hän asuu omistamassani asunnossa vuokralla ja säästöjä ei juurikaan ole (on itse huolissaan siitä, että säästöt riittävät hautajaisiin). Henkisesti olen perinyt yksinhuoltajalta upean kasvatuksen ja läpi elämän kantavan kannustuksen itsensä kehittämiseen ja pärjäämiseen. Näistä olen ikuisesti kiitollinen. 

Isältäni (ja hänen vaimoltaan, testamentti kuulemma tehty) perin veljeni kanssa asunnon arvokkaalla alueella. Todennäköistä on, että isäni kuolee ensin, joten maksettavakseni tulee tuloihini suhteutettuna isot perintöverot, vaikka asunto luonnollisesti säilyy vaimon käytössä ja hallinnassa.  

Perin äidiltäni arvo-asunnon Töölöstä, siitä sai 520t euroa, lisäksi metsää on Itä-Suomessa vajaa 100 hehtaaria, auto, käteistä tilillä 150t sekä osakkeissa toinen sama. 

Vierailija kirjoitti:

Mulle on jo aikoja sitten ilmoitettu, etten peri mitään, koska isäni ja uusi vaimonsa aikovat järjestää omaisuutensa niin, että vain heidän yhteinen lapsensa saa perintöä. Olis kuulemma pitänyt allekirjoittaa papereita, joilla luovun lakiosastani jo etukäteen. En allekirjoittanut. Tais mennä vähän laittomuuden puolelle, mutta kyllähän tämä toiminta myös tuonne tunnepuolelle vähän kalahti.

Siinäpähän järjestevät, kyllä biologinen lapsi Suomessa aina perintönsä saa.

Sisarten kanssa jaettavaksi tulee yritys, teollisuuskiinteistö, okt, kesämökki, metsää, irtaimistoa. Toivon että vanhemmat tuhlaisivat itseensä ja eläkepäiviinsä mahdollisimman paljon. Nauttisivat työnsä hedelmistä.

Kukaan ei ole tainnut kirjoittaa perivänsä ns ulkopuolista eli vaikka kummia tai naapurin tätiä?

Itselle tulossa taulu, mutta saa nähdä toimiiko perilliset tahdon mukaan.

Tiedän perheen joka peri miljoona omaisuuden vanhapiika munkeilta yllättäen. Olivat kutsuneet hänet aina kylään ja olleet ystävällisiä eivätkä ikinä olleet edes kuvitelleet olevansa testamentissa

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole tainnut kirjoittaa perivänsä ns ulkopuolista eli vaikka kummia tai naapurin tätiä?

Itselle tulossa taulu, mutta saa nähdä toimiiko perilliset tahdon mukaan.

Tiedän perheen joka peri miljoona omaisuuden vanhapiika munkeilta yllättäen. Olivat kutsuneet hänet aina kylään ja olleet ystävällisiä eivätkä ikinä olleet edes kuvitelleet olevansa testamentissa

Munkeilta pitäis kyllä olla tätiltä;)

Näillä näkymin tulossa 2 kappaleita kt kolmioita joiden arvo siellä reilussa 100k ja siihen varmaan jotain käteis varallisuutta lisäks.

Ei tarvii miettiä. Ne on hyvin tarkasti lueteltu perukirjassa.

Vanhemmillani on testamentti, mutta en ole nähnyt sitä. Isovanhemmat menneet, joten ei huolta siitä.

Vanhempien talo huolestuttaa, koska on huonokuntoinen ja hankalalla paikalla. Toivoisin, että siitä hankkiudutaan eroon ennen kuin mahdollinen perintö tulee jakoon. Rahallisesti en usko että on jaettavaa - kuten ansaittua, käyttävät rahojaan itse.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole tainnut kirjoittaa perivänsä ns ulkopuolista eli vaikka kummia tai naapurin tätiä?

Itselle tulossa taulu, mutta saa nähdä toimiiko perilliset tahdon mukaan.

Tiedän perheen joka peri miljoona omaisuuden vanhapiika munkeilta yllättäen. Olivat kutsuneet hänet aina kylään ja olleet ystävällisiä eivätkä ikinä olleet edes kuvitelleet olevansa testamentissa

Ei ole tulossa, mutta perin aiemmin kaukaisemman sukulaisen. Hänellä oli varoja sen verran, että niistä maksettiin hautajaiset ja noin 40 k euron arvoisen asunnon verot. Tapaus on vanha, joten arvo perustuu sen aikaiseen myyntihintaan.

Myöskään jaossa ei ollut ongelmaa, mutta tässä tapauksessa antajalla ei ollut laillisia perillisiä.

Vierailija kirjoitti:

Mä mietin jo seuraavaa sukupolvea, ja kun itsestä aika jättää. Onko esim järkevää lahjoittaa lapselle isoisän asunto opiskelukämpäksi ja paljonko se lahjavero tekisi. Tai jos lähtee muualle opiskelemaan, niin saa pantata tuon papan luukun.

me kävimme lakimiehellä selvittämässä tuota asiaa ja ainakin omalla kohdallamme lahjoittaminen ei ollut järkevää, sen sijaan ostin asunnon vanhemmiltani sellaisella hinnalla ettei verottaja voisi tulkita asuntoa lahjaveron piiriin (eikä ennakkoperinnöksi) (hyvin alhainen hinta oli), sitten tehtiin lainapaperit ja maksoin vanhemmilleni tuota asuntoa hyvin pienissä erissä kuukausittain. 

joten käykää lakimiehellä selvittämässä, niin tiedätte mikä on teidänkohdalla edullisin tapa toimia.

on tulossa ok-talo, metsätila, maatila, mökki, osakkeita, saimaan rantatonttia ja ties mitä. en halua sanoa perinnön arvoa, mutta sen verran, että jo nyt vanhempien vielä ollessa elossa on käyty lakimiehellä tekemässä verosuunnittelua ja testamentteja puolin ja toisin. kun aika vanhemmistani jättää, lakimies sitten hoitaa kaiken verottajan suuntaan ja muillekin viranomaisille. sen verran vähän nykyään luotan suomalaisen viranomaisen lakiosaamiseen (on tullut käytännössä nähtyä miten kansalaista kusetetaan viranomaispäätösten suhteen)