Kyllä ihminen jää aika yksin, jos on lapseton.
Ei vielä nuoruudessa eikä aina keski-iässäkään, mutta sen jälkeen kyllä. Omat lapset perheinen ovat suurimmalle osalle kuitenkin ne tärkeimmät ja pysyvimmät ihmiset ja antavat merkitystä ja syvyyttä elämään. Ja pysyvät rinnalla loppuun asti.
Velat vastustavat tätä ajatusta. Ja ehkä heidän kokemuksensa lähisuhteista ovatkin toisenlaisia ja sen kautta velojen valintoja voikin ymmärtää. Ei osaa kaivata sellaista yhteenkuuluvuutta ja rakkautta, mitä ei ole koskaan kokenutkaan.
Kommentit (91)
no eikös se lapsetomaksi jättäytymisen perusidea juuri olekin ettei halua lapsilaumaa jalkoihinsa, myöhemmin kauhuteinejä ongelmineen, vaan elää omannäköistä elämää vapaana kuin taivaanlintu, toteuttaen niitä hurjimpiakin haveita ja ideoita ilman palloja jaloissa seuraavat 20 vuotta? Sehän se idea onkin. Eipä tarvii olla ainaisena passaajana kurittomille lapsille, tieneille, aikuisille lapsille ja sitten lastenlapsille. Maksa sitä maksa tätä, hoida nyt tätä, hoida huomenna tuota. Saa elää ITSELLEEN: Aika köyhä mielikuvitukseltaan pitää olla jos ei muuta elämäntarkoitusta keksi itselleen ja eläälleen kuin olla muiden piikana. Kuulostaa läheisriippuvuudelta, ei elä itselleen vaan muille.
Kävin joulun aikaan tapaamassa yhtä vanhaa sukulaistätiä, joka oli niin iloinen kun joku tuli käymään. (Kävisin useammin, mutta välimatka on pitkä.) Hänellä on kolme lasta, mutta jokainen hoitaa omia lastenlapsia ja silloin kun ei hoida, ei myöskään jaksa lähteä moikkaamaan yksin asuvaa mummoa. Että ei se lasten hankkiminen yksin jäämiseltä pelasta.
Kyllähän ne lapset elää omaa elämäänsä, mutta tottakai toivon että käyvät joskus kyläilemässä silloinkin kun olen vanha. En minä sen takia kuitenkaan heitä hankkinut.
Suomessa sitäkin pitää jo hävetä jos on läheiset välit muuhunkin sukuun kuin siihen ydinperheeseen. Eihän se nyt sovi ja kauheaa riippuvuutta. Omat aikuiset lapset viestittelee lähes joka päivä enkä ymmärrä mitä pahaa siinä olisi.
Hello! Todellinen tekoäly tulee seuraavan 10-20 vuoden aikana jokaisen arkipäivään. Eli siis oma "Siri" jonka kanssa höpötellä mukavia. Ja parasta on just se että höpötellä voi just silloin kun itselleen sopii. Ei riitelyitä, ei mielenpahoituksia, ja parasta ei tarvitse surutella kenenkään toisen (kuten lapsen tai lapsemlapsen) toilailuja koska tämä "Siri" on ohjelmoitu vai tuottamaan hyvää mieltä ja leppoisaa keskustelua. Ja sitten kun asuun vanhainkodissa niin niitä muiyakin vanhuksia on siinä ympärillä. Mihin sitä omia lapsia/lapsenlapsia edes kaipaisi? Voi niistä elämän aikana jonkun verran iloa olla mutta kyllä niistä harmiakin olisi, koska ihmissuhteista koituu aina harmia (huolta jne). Kukaan ei tule tulevaisuudessa olemaan yksin, jollei niin halua tehdä. Katsokaa elokuva "Her" ja saatte esimakua tekoälystä. Myös hoitorobootit tulevat tulevaisuudessa ihmisten avuksi niin niitä lapsia/lapsenlapsia ei edes tarvitse mihinkään kaupassa käyntiin tai kodin siivoamiseen. Maailma muuttuu huimaa vauhtia ja siksi ihmiset voivat vihdoin toteuttaa omia unelmiaa ja olla lapsettomia vailla huolta, mikäli lapsettomuus on heidän unelma.
T.Vela
Nii, oiskohan munkin vanhempieni kantsinut hiukan miettiä, miten kohtelivat meitä lapsiaan? Jos siis toivoivat seuraa ja huolenpitoa vanhuudenpäivinään.
Ei tällainen lapsena ja nuorena kaltoinkohdeltu yksilö äkkiä rupea aikuisena kiinnittämään niin hirveästi huomiota vanhempiensa mahdollisiin tarpeisiin.
"Omat lapset perheinen ovat suurimmalle osalle kuitenkin ne tärkeimmät ja pysyvimmät ihmiset ja antavat merkitystä ja syvyyttä elämään. Ja pysyvät rinnalla loppuun asti."
Tässäpä se tulikin. Vaikka hankit miten monta lasta, heille omat lapset muuttuvat maailman keskipisteeksi heti kun syntyvät. Sinä olet sen jälkeen vain palkaton kotiapulainen, jonka pitää päivystää puhelinsoiton päässä ja kadota heti kun ei enää tarvita.
Itselleni yksin jääminen on vain toivottavaa. Ihmissuhteista en saa oikein mitään. Ihmiset ovat ihan OK mutta yksin on parasta olla. Säälin niitä, jotka pelkäävät yksinäisyyttä.
Kaikki ei pääse tätä asiaa valitsemaan.
Ap, kadutko lapsiasi? Mistä muusta moinen todistelu voisi johtua?
Ihmeesti ne vanhainkodissa vaan valittaa ettei lapseni käy katsomassa.
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä nyt oikein toimi. :D Vanhainkodit pursuavat vanhuksia, joita kukaan ei käy katsomassa vaikka lapsia olisi tehnyt kuinka paljon. Tai sitten käyvät piipahtamassa ja tuomassa keksipaketin jouluna ja juhannuksena.
Silloin on varmaan tehnyt jotain. Lapsethan kiintyvät automaattisesti suht'ok vanhempiin.
Meillä on yksi lapsi. Ennen oli kissoja ja koiria. Musta tuntuu, että olen nyt yksinäisempi, kuin lapsettomana.
Lapsi on nyt 10v ja aina jossain kavereilla. Kotiin tullessaan valittaa aina jostain.
Olenkin suunnitellut uuden koiran hankintaa.