Luetellaan vaatteita, joita ei teininä suostunut käyttämään ja nyt on ihan normivaate

Kumpparit. Olisihan se ollut noloa jos joku olisi nähnyt että en halua jalkojeni kastuvan :D

Vähän off topic, mutta pyöräilykypärä. Ai, että se oli noloa silloin. Nyt jos pyöräilen se on ehdottomasti oltava päässä eikä tangossa koristeena..

Pidin ruskeaa nahkaa törkeän rumana kaikissa mahdollisissa muodoissa takeista kenkiin. Nyt mielestäni juuri nahkakengät eri ruskeiden sävyissä nimenomaan näyttävät joltain, mustat taas eivät.

Toppahousut!

Pipo, oikein harmittaa kun nykyteineillä on pipomuotinsa kun taas ysärillä mikään pipo ei ollut muodikas ja piti palelluttaa korvat ettei olisi joutunut naurunalaiseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hassua, miten monella se on ollut juuri pipo (itsellä sama juttu). Miksiköhän juuri se on ollut niin vastenmielistä?

Teininä pipon pitäminen inhotti kun kampaus meni ihan piloille vaikka kuinka oli laittanut lakkaa ja hiukset aina sähköistyi jos ei ollut lakkaa. Nykyään enää enää juurikaan välitä miltä näytän ja minulle itselle on ihan sama miten hiukset on kunhan korvat saa suojaan tuulelta ja pakkaselta heti kun kesä vaihtuu syyskuuhun.

Oma muistikuva yläasteajoista on että 90-luvun laman kourissa ei meidän 700 hengen yläasteella juuri kampauksiin keskitytty ja sattui sellaiset pakkastalvet että vain pari kovapäisintä, sittemmin luusereiksi kasvanutta sinnitteli ilman pipoa. Voi olla että muistan väärin tai etten vaan kiinnittänyt ulkonäköorientoituneisiin huomiota.

Mua on aina huvittanut ja vähän ihmetyttänytkin se, että nuoria pidetään jotenkin uutta luovina ja liberaaleila ja radikaaleinakin. Nimittäin ei kyllä teinit ole. Sen konservatiivisempaa porukkaa saa kyllä hakea, ne muutamat vapaamieliset ja uutta luovat kiusataan lähes hengiltä, ne loistavat siinä teini-konservatismissa  kuin majakat ja siten vtuttavat ja ärsyttävät konservatiivista teiniä. Ei saa erottua joukosta, ei saa olla nolo, ei saa olla sitä ja tätä, muuten on luuseri. Sanoo konservatiivinen teini. Jos pipo ei ole in, sitä ei pidetä paukkupakkasellakaan. Jos pipo on in, sitä ei oteta päästä sisällä, hautajaisissa tai konfirmaatiossakaan. Ja koko ajan ollaan nyrpeitä ja tympeitä. Hyh mikä ikävaihe. Teineistä ei pidä edes teinit itse.

Ne jotka selviää konservatiivisesta teiniydestä, saattavat olla nuorina aikuisina hyvinkin uutta luovia, kun vihdoinkin pääsevät kahleista ja mahdollisesti alkavat ajatella muillakin kuin kollektiivisilla teini-aivoilla. Jotkut tietty on teinejä lähes koko ikänsä. 

Matalat ja mukavat toppakengät à la Kuoma talvella kaupungilla, kun kaapissa olisi myös korkeakorkoiset saappaat. En voi käsittää miten olen kävellyt n. kymmensenttisillä sentin paksuisilla ja teräväkärkisillä kasarisaappailla useampia kilometrejä kaupunkiin ja takaisin. Saappaisiin sopi vain ohuet sukkahousut eikä niissä ollut lämmintä vuorta. Itse asiassa en voi käsittää, miten minulla on yhä varpaat tallella. Ja terveet jalkaterät. Nykyisin olen mukavuudenhaluinen Kuomissa tallustava täti.

Korville vedetty iso ja löysä pipo. 80-luvun nuorelle sellainen olisi ollut nolo. Silloin minulla oli neulepanta, korvaläpät tai ns. rullapipo eli tiukka, pieni neulepipo joka lämmittä lähinnä päälakea ja otsaa. Korvat ja ENNENKAIKKEA hiukset oli oltava näkyvillä.

Midimittainen hame - eli ex-teinin mielestä "nolo ja tätimäinen miss marple -mummomitta". A-linjainen hame, sama asia. Hameen piti olla jotain näistä

- äärimmäisen mini

- nilkkapituinen ja tiukka

- äärimmäisen tiukka polvimitta

- pallohame

- sifonkipallo

- salsahame

- pönöttävä röyhelöinen pitsihame mini- tai polvimitassa

- merenneitopyrstöinen tai peplum mutta ehdottomasti takamuksen alapuolella

Muistan kun luin jostain brittiläisestä teinilehdestä, miten joku lukija kertoi äitinsä antaneen hänelle lahjaksi hameen, josta oli oikein piirros eli "a-linjainen tätihame" ja kuinka nauroin sille ääneen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hassua, miten monella se on ollut juuri pipo (itsellä sama juttu). Miksiköhän juuri se on ollut niin vastenmielistä?

Teininä pipon pitäminen inhotti kun kampaus meni ihan piloille vaikka kuinka oli laittanut lakkaa ja hiukset aina sähköistyi jos ei ollut lakkaa. Nykyään enää enää juurikaan välitä miltä näytän ja minulle itselle on ihan sama miten hiukset on kunhan korvat saa suojaan tuulelta ja pakkaselta heti kun kesä vaihtuu syyskuuhun.

Sama syy on myös monella 40+ naisella eli oheneva tukka on föönattu ja pörhennetty eikä sitä voi litistää. Joten hupullinen takki "riittää tosi hyvin, ei palele yhtään".

En nyt sanoisi että olisi ollut jotain vaatetta mitä en olisi pistänyt päälleni, mutta lähinnä tyyli tai väri oli se joka oli teininä pakotettu. Kun halvalla piti ostaa, niin eihän ne olleet kovin mukavia päällä tai pitänyt pakkasta tai sadetta hyvin. Ja se "pitää olla jotain muuta kuin mustaa", joka sitten jäi sinne kaappiin lojumaan. Teinivuosista jo aikaa 20 vuotta, eikä vieläkään ne kirkuvat kuviot ja värit ole löytäneet itseänsä minun päälle, ilman että olo olisi kuin pellellä, joten olisi vain vanhemmat antaneet tässä periksi, niin paljon olisi säästynyt. Sekä aikaa, rahaa ja hermoja.

vaipat

Käytännölliset kengät esim. Goretexit/eräkengät.

Pillifarkut tai pillitrikoot (leggingsit). Kun olin teini niin noi oli totaalinen nou way. Levenevät lahkeet piti olla. Niin ja korkea vyötärö oli = mummohousut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla meni jotenkin ääripäästä toiseen. Ennen teini-ikää äidille oli tosi tarkkaa, että olin aina hyvin puettu, esim. pipo ja käsineet oli pakko laittaa kun oli vähänkään viileetä, vaikka muilla ei ollut. Ja toppahaalaria piti käyttää paljon vanhemmaksi kuin muut, kuravaatteita myös ja aina kaikkea käytänöllistä eikä muodikasta. Sitten teini-iässä en suostunut käyttämään melkeinpä mitään vaatteita! No en nyt alastomana mennyt sentään, mutta siis, taisin kapinoida oikein kunnolla.

Muistan meillä oli ala-asteella yksi tyttö, joka tuli just vitosella tai ehkä kutosellakin talvella kouluun lastenhaalarissa, lastenrukkasissa, toppasaappaissa jne kun muilla oli jo sellaista ns. muodikkaampaa. Mutta hämmästyttävää kyllä, en muista että kukaan olisi millään tavalla kiusannut. Se vaan jäi mieleen, pukeutuu vähän erilailla, mutta ei se ketään häirinnyt. Ei ollut minun läheisia kavereita, mutta sellainen kiltti tyttö, hyvä koulussa. En tiedä, tuliko kapinallinen, ei tullut samalle yläasteelle.

Minä salaa ihailin yläasteella yhtä tyttöä, jolla oli itsetunto kohdallaan pukeutua sään mukaan. Pakkasella tuli toppahousuissa ja riisui ne sitten naulakkoon farkkujen päältä (kellään muulla ei ollut). Sadekelillä kumppareissa ja sadetakissa (kellään muulla ei ollut), pipoa käytti syksystä lähtien (muilla oli ehkä kaikkein kovimmalla pakkasilla). Ja luulen, että kyse ei ollut edes siitä, että "äiti pakotti", vaan se vaan oli niin järkevä ja hyvällä itsetunnolla varustettu, sellainen liikuntaintoilija.

Minä olen se ikävä äiti, joka pakotti yläasteella pojan pukemaan toppahousut pyöräilyyn koulumatkalle 25 asteen pakkasella. Käskin riisua päivän ajaksi kaappiin. Illalla poika kiitti, että pakotin, oli niin paljon kivempi pyöräillä, kun ei jäätynyt pelkissä farkuissa. Eikä kukaan koulussa ollutkaan nauranut.

Oma ei-ikinä-voi-käyttää -vaate on ollut jersey-housut ja -mekot. Mummothan sitä materiaalia käyttävät! Mutta nyt olen sortunut jopa jersey-kankaaseen. Mukavaa ja joustavaa päällä.

Pipo

Kumisaappaat

Huivi

Leggarit (käytän kotona, mutta aion lopettaa)

Nahkahansikkaat

Kukkamekko

Ruudullinen mekko, pyöräilykypärä, kukallinen yöpaita :D

Pitsisukat

Housut.