Miksi synnytysikäiset nuoret naiset eivät synnytä?
Kahdessa maakunnassa Suomessa, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla nuorten naisten määrä on kasvanut. Uudellamaalla on yli kymmenen ja Pirkanmaalla yli yhdeksän prosenttia enemmän 15–44-vuotiaita naisia nyt kuin vuonna 2001. Ahvenanmaalla nuorten naisten määrä on pysynyt ennallaan.
Myös yliopistokaupungit Uudenmaan ja Pirkanmaan ulkopuolella ovat voittaneet nuorten naisten muuttoaallossa. Erityisesti Jyväskylä, Oulu ja Turku ovat saaneet runsaasti lisää 15–44-vuotiaita naisia.
Näissä maakunnissa ja nuoria naisia keränneissä yliopistokaupungeissa lapsentekoikäisiä naisia riittää, mutta into lasten tekoon on aiempaa vaisumpaa.
Esimerkiksi yllä mainituissa Jyväskylässä, Oulussa ja Turussa on yli 13 000 synnytysikäistä naista enemmän kuin vuonna 2001. Tästä huolimatta näissä kaupungeissa syntyy lapsia selvästi vähemmän kuin vuonna 2001.
Kommentit (684)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vastuuta ottavia miehiä tarpeeksi, jotka tuossa iässä haluaisivat vakiintua luotettavasti. Niille edes jotka siis niitä lapsia nuorempana haluaisivat. Sopivan etsiminen nuorena lapsen tekoon on hankalaa, ja kun sitten löydät mielestäsi luotettavimman, ei edes avioliitosta voida keskustella kun "se on vanhanaikaista". Ei alle 25-vuotiaat miehet edes haaveile sitoutumisesta saati ole siihen valmiita. Miksi nainen tekisi lapsia miehen kanssa joka ei koe yhteistä elämää edes avioliiton solmimisen arvoiseksi? Jos ei halua sanoa edes tahdon, miten luottaa siihen että mies pysyisi perheen tukevana toisena pilarina vähintäänkin seuraavat 18 vuotta? Ei kukaan halua ruveta yksinhuoltajaksi tieten tahtoen. Avioliitto on paljon pienempi sitoumus josta on helpohko perääntyä myöhemmin, vrt lapsi loppuiän verran sitoo yhteen. Seksi kyllä kelpaa nuorillekin miehille ja "parisuhde" mutta eivät halua lyödä valintaa lukkoon kun voi vielä kokeilla useampia.
Olisin halunnut esikoisen jo alle 25-vuotiaana. Sopivan miehen löysin vasta suunnilleen tuon ikäisenä ja varmistuin siitä että lapsia kannattaa hänen kanssa hankkia muutama vuosi myöhemmin. 30 oli täynnä ennen kuin eka syntyi.
Niitäkin löytyy. Nekin pitää nähtävästi käydä hakemassa muualta, esim. mun nykyinen alkoi melko luontevasti puhumaan häistä ja perheestä ollessamme vasta tapailuasteella. Sanoisin tällaisia löytyvän Saksasta ja Irlannista. Englanti alkaa olemaan vähän turhan rikkonainen jotenka suuntautuisin suoraan noihin edeltäviin maihin.
Kuten sanoin, miehen hakeminen on hankalaa. Miten lähdet 20-vuotiaana ulkomaille asumaan? Ei puolessa vuodessa jonka monet viettää vaihdossa välttämättä vielä sopivaa ihmistä eteen löydy. Suurimmalla osalla suomalaisista ei edes ole muuta intressiä lähteä ulkomaille asumaan ja on vähän hakuammuntaa muuttaa vaikka Saksaan ihan vain puolisoa etsimään, ilman opintoja ja töitä ja tukiverkkoja. Sitten kun tapaat sen saksalaisen miehen, sen suku asuu siellä ja lapset tehdään sitten joko siellä tai täällä ja lennellään edes takas? Ei tietoakaan molempien suvun ja ystävien tuomasta tukiverkosta. Nuorena lapsia haluavat on yleensä perhekeskeisiä ja molemmat todennäköisesti haluaisivat olla lähellä omia ympyröitään. Ei ole helppoa....
Kummasti miehiltä tuo naisten etsintä ulkomailta onnistuu.
Hippasen vaikea synnytellä vaan menemään, jos ei ole puolisoa jonka kanssa pistää lapsi aluilleen.
Lisäksi, että väsyttää ja vituttaa tän asian syyllistävä vatvominen. Eiköhän täällä parhaana yritä, ne jotka haluavat lapsia, ne jotka eivät halua ja ne joilla jo on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vastuuta ottavia miehiä tarpeeksi, jotka tuossa iässä haluaisivat vakiintua luotettavasti. Niille edes jotka siis niitä lapsia nuorempana haluaisivat. Sopivan etsiminen nuorena lapsen tekoon on hankalaa, ja kun sitten löydät mielestäsi luotettavimman, ei edes avioliitosta voida keskustella kun "se on vanhanaikaista". Ei alle 25-vuotiaat miehet edes haaveile sitoutumisesta saati ole siihen valmiita. Miksi nainen tekisi lapsia miehen kanssa joka ei koe yhteistä elämää edes avioliiton solmimisen arvoiseksi? Jos ei halua sanoa edes tahdon, miten luottaa siihen että mies pysyisi perheen tukevana toisena pilarina vähintäänkin seuraavat 18 vuotta? Ei kukaan halua ruveta yksinhuoltajaksi tieten tahtoen. Avioliitto on paljon pienempi sitoumus josta on helpohko perääntyä myöhemmin, vrt lapsi loppuiän verran sitoo yhteen. Seksi kyllä kelpaa nuorillekin miehille ja "parisuhde" mutta eivät halua lyödä valintaa lukkoon kun voi vielä kokeilla useampia.
Olisin halunnut esikoisen jo alle 25-vuotiaana. Sopivan miehen löysin vasta suunnilleen tuon ikäisenä ja varmistuin siitä että lapsia kannattaa hänen kanssa hankkia muutama vuosi myöhemmin. 30 oli täynnä ennen kuin eka syntyi.
Niitäkin löytyy. Nekin pitää nähtävästi käydä hakemassa muualta, esim. mun nykyinen alkoi melko luontevasti puhumaan häistä ja perheestä ollessamme vasta tapailuasteella. Sanoisin tällaisia löytyvän Saksasta ja Irlannista. Englanti alkaa olemaan vähän turhan rikkonainen jotenka suuntautuisin suoraan noihin edeltäviin maihin.
Kuten sanoin, miehen hakeminen on hankalaa. Miten lähdet 20-vuotiaana ulkomaille asumaan? Ei puolessa vuodessa jonka monet viettää vaihdossa välttämättä vielä sopivaa ihmistä eteen löydy. Suurimmalla osalla suomalaisista ei edes ole muuta intressiä lähteä ulkomaille asumaan ja on vähän hakuammuntaa muuttaa vaikka Saksaan ihan vain puolisoa etsimään, ilman opintoja ja töitä ja tukiverkkoja. Sitten kun tapaat sen saksalaisen miehen, sen suku asuu siellä ja lapset tehdään sitten joko siellä tai täällä ja lennellään edes takas? Ei tietoakaan molempien suvun ja ystävien tuomasta tukiverkosta. Nuorena lapsia haluavat on yleensä perhekeskeisiä ja molemmat todennäköisesti haluaisivat olla lähellä omia ympyröitään. Ei ole helppoa....
Kummasti miehiltä tuo naisten etsintä ulkomailta onnistuu.
Niin, lähtökohdat ovat aika erilaisia. Naiset useissa kulttuureissa automaattisesti olettavat kotona olevan ja perheestä vastuussa olevan roolin. Suomessa naiset odottavat keskimäärin aika tasa-arvoista parisuhdetta, mikä eroaa käytännössä myös näistä Saksa jne maista, aika paljonkin (ystäväni asuu ulkomailla ja olen nähnyt tätä läheltä - siellä kotiäitiys on paljon tavallisempaa ja nainen ottaa muutenkin päävastuun kodista ihan eri tavalla kuin suomalaisissa perheissä jotka tunnen). Miehelle on siis helpompi hakea odotuksia vastaava (pitää perheestä ja kodista huolen päävastuullisena) ulkomainen nainen kuin naiselle "hakea" odotuksia vastaava ulkomainen mies (tasa-arvoiseen parisuhteeseen), ilman maassa pidempään oleskelua. Puhumattakaan siitä että ulkomaiset naiset monesti tulevat vaimoksi Suomeen kulttuureista joissa mies päättää asuinpaikan jne. Ei tule hankaluuksia kun mies päättää. Naiset eivät voi automaattisesti olettaa samaa tasa-arvon tasoa kuin Suomessa, ihan arjen asioissa, joten sopivan miehen etsiminen esim. joka on valmis muuttamaan pysyvästi Suomeen, opettelemaan kielen, olemaan perhevapaalla, ei ole yhtä helppoa. Ja vaikka mies näennäisesti olisi näihin valmis niin ihan julkisuudessakin olleissa tapauksissa todellisuus onkin ollut sitten jotain muuta lopulta, Suomesta on vaikea saada töitä vaikka olisi miten korkeakoulutettu ja opiskellut suomea. Kun todellisuus iskee päin näköä niin kyllä rakkaus helposti jää vaikka olisikin mukavaa yhdessä, jos mies ei ole valmis käymään aika kovaa tietä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vastuuta ottavia miehiä tarpeeksi, jotka tuossa iässä haluaisivat vakiintua luotettavasti. Niille edes jotka siis niitä lapsia nuorempana haluaisivat. Sopivan etsiminen nuorena lapsen tekoon on hankalaa, ja kun sitten löydät mielestäsi luotettavimman, ei edes avioliitosta voida keskustella kun "se on vanhanaikaista". Ei alle 25-vuotiaat miehet edes haaveile sitoutumisesta saati ole siihen valmiita. Miksi nainen tekisi lapsia miehen kanssa joka ei koe yhteistä elämää edes avioliiton solmimisen arvoiseksi? Jos ei halua sanoa edes tahdon, miten luottaa siihen että mies pysyisi perheen tukevana toisena pilarina vähintäänkin seuraavat 18 vuotta? Ei kukaan halua ruveta yksinhuoltajaksi tieten tahtoen. Avioliitto on paljon pienempi sitoumus josta on helpohko perääntyä myöhemmin, vrt lapsi loppuiän verran sitoo yhteen. Seksi kyllä kelpaa nuorillekin miehille ja "parisuhde" mutta eivät halua lyödä valintaa lukkoon kun voi vielä kokeilla useampia.
Olisin halunnut esikoisen jo alle 25-vuotiaana. Sopivan miehen löysin vasta suunnilleen tuon ikäisenä ja varmistuin siitä että lapsia kannattaa hänen kanssa hankkia muutama vuosi myöhemmin. 30 oli täynnä ennen kuin eka syntyi.
Niitäkin löytyy. Nekin pitää nähtävästi käydä hakemassa muualta, esim. mun nykyinen alkoi melko luontevasti puhumaan häistä ja perheestä ollessamme vasta tapailuasteella. Sanoisin tällaisia löytyvän Saksasta ja Irlannista. Englanti alkaa olemaan vähän turhan rikkonainen jotenka suuntautuisin suoraan noihin edeltäviin maihin.
Aika surullinen tilanne on jos ulkomailta pitää hakea että saa vakavan parisuhteen aikaiseksi. Ei ihme ettei nuoret synnytä.
Miksi siittämis kykyiset miehet ei siitä naisia, vaan ovat Fb ssä ja r unkkaavat?
Kumpi oli ensin muna vai kana 🤔
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vastuuta ottavia miehiä tarpeeksi, jotka tuossa iässä haluaisivat vakiintua luotettavasti. Niille edes jotka siis niitä lapsia nuorempana haluaisivat. Sopivan etsiminen nuorena lapsen tekoon on hankalaa, ja kun sitten löydät mielestäsi luotettavimman, ei edes avioliitosta voida keskustella kun "se on vanhanaikaista". Ei alle 25-vuotiaat miehet edes haaveile sitoutumisesta saati ole siihen valmiita. Miksi nainen tekisi lapsia miehen kanssa joka ei koe yhteistä elämää edes avioliiton solmimisen arvoiseksi? Jos ei halua sanoa edes tahdon, miten luottaa siihen että mies pysyisi perheen tukevana toisena pilarina vähintäänkin seuraavat 18 vuotta? Ei kukaan halua ruveta yksinhuoltajaksi tieten tahtoen. Avioliitto on paljon pienempi sitoumus josta on helpohko perääntyä myöhemmin, vrt lapsi loppuiän verran sitoo yhteen. Seksi kyllä kelpaa nuorillekin miehille ja "parisuhde" mutta eivät halua lyödä valintaa lukkoon kun voi vielä kokeilla useampia.
Olisin halunnut esikoisen jo alle 25-vuotiaana. Sopivan miehen löysin vasta suunnilleen tuon ikäisenä ja varmistuin siitä että lapsia kannattaa hänen kanssa hankkia muutama vuosi myöhemmin. 30 oli täynnä ennen kuin eka syntyi.
Niitäkin löytyy. Nekin pitää nähtävästi käydä hakemassa muualta, esim. mun nykyinen alkoi melko luontevasti puhumaan häistä ja perheestä ollessamme vasta tapailuasteella. Sanoisin tällaisia löytyvän Saksasta ja Irlannista. Englanti alkaa olemaan vähän turhan rikkonainen jotenka suuntautuisin suoraan noihin edeltäviin maihin.
Aika surullinen tilanne on jos ulkomailta pitää hakea että saa vakavan parisuhteen aikaiseksi. Ei ihme ettei nuoret synnytä.
Nuoret miehet haluaa usein rellestää sinne noin 35 jopa 44 vuotiaaksi asti. Siinä missä joku kokee olevansa valmis alle 25v. sekä omaavansa hyvän pohjan lapselle voi nuori mies vieläkin jarrutella. Eihän ketään pysty pakottamaan ja usein rakastunut odottaa toista. Ikävä kyllä osa saa jäädä odottamaan helposti 10-15v. päätyen lopulta eroon tai kalliisiin hoitoihin. Mieskin saattaa tällä välin löytää jonkun paljon kivemman jolloinka varmasti alkaa harmittamaan vuosien odotus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen juttu tää kehin pilaaminen on?
Minä neljän lapsen äiti olen jumppaohjaaja ja juoksen maratoneja, päivätyöni (tutkija) ohella. Keho ”pilaantuu” ehkä promillen osalta, harvoin silloinkaan pysyvästi.Velat on ihan harhaisia kuvitelmissaan. Sen kun keksitte itsellenne näitä perusteluita, mutta älkää hitto vie olko urpoja ja julkisesti puhu tällaista soopaa. Netissä anonyymina korkeintaan.
Älä valehtele. Raskaus ja huonosti hoidetut synnytykset todellakin pilaavat naisten kehoja. Suomessa noin 10% lapsista syntyy imukupilla repimällä ja tuho naisessa on sen mukainen eikä korjauksia suostuta tekemään tai jos tehdään niin sitten vaihdevuosi-ikäisenä. Mahtavaa!
Mahtaa olla näky kun neljä on ulos tullut.
Naiset on aikuisia ihmisiå eikä heitä koskevia asioita saa pimittää. Isossa-Britanniassa nainen saa nykyään aina itse valita synnytystapansa ja syy on se ettå ah niiiin luonnollisessa alatiesynnytyksessä on todella suuria riskejä naiselle ja vammat isoja ja monesti elinikäisiä.Kehitysmaissa kun alaikäiset pikkulikat synnyttävät ilman lääkäreitä syntyy pahaa jälkeä. Täällä lähtökohtaisesti synnyttäminen on aikuisten naisten hommaa ja lääkärit ovat apuna koko ajan. Synnyttäminen on luonnollista eikä mikään maailmanloppu. Omassa vauvaryhmässä on 50 naista eikä kenelläkään ole revennyt mitään lopullisesti. Useimmilla on useampi kuin yksi lapsi.
On helppo vähätellä, kun itselle ei ole käynyt pahasti.
Mä oon sellanen jolle ON käynyt pahasti. Repesi niin että peräsuolen sulkija repeytyi ja olin kakkavaippainen melko pitkään. Ja tiedätkö mitä? Tekisin saman milloin vaan uudestaan. Ja itse asiasa pari kertaa sen jälkeen olen tehnytkin. Se lapsi on edelleenkin tuhat kertaa tärkeämpi mulle kuin alakerran kunto ja en ikimaailmassa ”peruuttaisi” tapahtunutta vaikka ajassa pääsisi taaksepäin.
Tätä velat ei vaan voi ymmärtää. Niiden maailma on minäminäminä eikä ne ymmärrä mitään altruismista, siitä että joku muu voi olla tärkeämpi kuin itse.
Musta on vaan hyvä asia että nää vöyhöttäjä velat ei lisäänny. Viettäkää se loppuelämä alpäätänne peilillä ihaillen, se kun niin tärkeä teille. Siitä varmaan saa mitalin jossain vaiheessa.Miehet, ihanko oikeesti teidän ihannenainen on vela?
Onpas katkeraa tekstiä, käy sun lastasi sääliksi kun on tuollainen suvaitsematon ja veloja haukkuva äiti. Varsinainen altruisti. Tuolla mollaamisella et kyllä edistä yhtään mitään.
Niinpä. Ja yksikään oma lapsi ei ole tärkeämpi kuin oma terveys eikä se ettå on alapää revennyt tee parempaai ihmistå kuin jostain lapsettomasta ja näköjään se tekee ihmisestä elämää ymmärtämättömän ja äärimmäisen suvaitsemattoman. Ei ole elämä vielä opettanut.
Lapsenteon pitäisi olla luvanvaraista.
Syy myös sille miksi erityisesti maamme miehet ovat siirtyneet ulkomaille saattaa johtua kasvatuksesta. Moni moderni nainen ei halua passata miestä vaan odottaa tämän käyvän töissä sekä osallistuvan kotitöihin. Valitettavasti viimeistään vauvan saapuessa taloon hommat tahtoo kaatua naisen niskaan joka johtaa väistämättä eroon. Ennaltaehkäisyn vuoksi (yllättävän) suuri joukko menee tilastollisesti etsimään vaimoa Venäjältä tai Thaimaasta. Naiset useimmiten haluavat tasa-arvoisen miehen joka osallistuu vielä työpäivän jälkeen kodinaskareisiin sekä auttaa lasten hoidossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko uusimpien tilastojen mukaan veloja oli naisista? Oliko 30%? Onneksi ovat - vielä - vähemmistö.
Miten niin onneksi? Miten se sinuun vaikuttaa tai on sinun asiasi, jos joku ei halua hankkia lapsia?
Siten että itsekkäät, tylyt ja epäempattiset omahyväiset velat levittäytyvät joka paikkaan ja yhteiskunnasta tulee vielä itsekkäämpi ja työympi kuin nyt. Lukekaa nyt tämän ketjun joitain velojen vastauksia. Miten inhotaan lapsia, köyhiä, vanhuksia ja KAIKKI asiat nähdään vain minäminä perspektiivistä.
Itse pidän huolen että isohkoon organisaatioon jossa työskentelen ei veloja palkata. En halua tunnevammaisia itsekkäitä työpaikalle, onneksi voin vaikuttaa asiaan. Virallista ohjetta ei tietenkään voi antaa mutta epävirallisen kyllä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen juttu tää kehin pilaaminen on?
Minä neljän lapsen äiti olen jumppaohjaaja ja juoksen maratoneja, päivätyöni (tutkija) ohella. Keho ”pilaantuu” ehkä promillen osalta, harvoin silloinkaan pysyvästi.Velat on ihan harhaisia kuvitelmissaan. Sen kun keksitte itsellenne näitä perusteluita, mutta älkää hitto vie olko urpoja ja julkisesti puhu tällaista soopaa. Netissä anonyymina korkeintaan.
Älä valehtele. Raskaus ja huonosti hoidetut synnytykset todellakin pilaavat naisten kehoja. Suomessa noin 10% lapsista syntyy imukupilla repimällä ja tuho naisessa on sen mukainen eikä korjauksia suostuta tekemään tai jos tehdään niin sitten vaihdevuosi-ikäisenä. Mahtavaa!
Mahtaa olla näky kun neljä on ulos tullut.
Naiset on aikuisia ihmisiå eikä heitä koskevia asioita saa pimittää. Isossa-Britanniassa nainen saa nykyään aina itse valita synnytystapansa ja syy on se ettå ah niiiin luonnollisessa alatiesynnytyksessä on todella suuria riskejä naiselle ja vammat isoja ja monesti elinikäisiä.Kehitysmaissa kun alaikäiset pikkulikat synnyttävät ilman lääkäreitä syntyy pahaa jälkeä. Täällä lähtökohtaisesti synnyttäminen on aikuisten naisten hommaa ja lääkärit ovat apuna koko ajan. Synnyttäminen on luonnollista eikä mikään maailmanloppu. Omassa vauvaryhmässä on 50 naista eikä kenelläkään ole revennyt mitään lopullisesti. Useimmilla on useampi kuin yksi lapsi.
On helppo vähätellä, kun itselle ei ole käynyt pahasti.
Mä oon sellanen jolle ON käynyt pahasti. Repesi niin että peräsuolen sulkija repeytyi ja olin kakkavaippainen melko pitkään. Ja tiedätkö mitä? Tekisin saman milloin vaan uudestaan. Ja itse asiasa pari kertaa sen jälkeen olen tehnytkin. Se lapsi on edelleenkin tuhat kertaa tärkeämpi mulle kuin alakerran kunto ja en ikimaailmassa ”peruuttaisi” tapahtunutta vaikka ajassa pääsisi taaksepäin.
Tätä velat ei vaan voi ymmärtää. Niiden maailma on minäminäminä eikä ne ymmärrä mitään altruismista, siitä että joku muu voi olla tärkeämpi kuin itse.
Musta on vaan hyvä asia että nää vöyhöttäjä velat ei lisäänny. Viettäkää se loppuelämä alpäätänne peilillä ihaillen, se kun niin tärkeä teille. Siitä varmaan saa mitalin jossain vaiheessa.Miehet, ihanko oikeesti teidän ihannenainen on vela?
Onpas katkeraa tekstiä, käy sun lastasi sääliksi kun on tuollainen suvaitsematon ja veloja haukkuva äiti. Varsinainen altruisti. Tuolla mollaamisella et kyllä edistä yhtään mitään.
Niinpä. Ja yksikään oma lapsi ei ole tärkeämpi kuin oma terveys eikä se ettå on alapää revennyt tee parempaai ihmistå kuin jostain lapsettomasta ja näköjään se tekee ihmisestä elämää ymmärtämättömän ja äärimmäisen suvaitsemattoman. Ei ole elämä vielä opettanut.
Lapsenteon pitäisi olla luvanvaraista.
Oma lapsi on about 100 000 000 x tärkeämpi kuin se onko alpää revennyt. Se revennyt alapää ei merkkaa mitään lapsen tärkeyden rinnalla.
Ja tosiaan mulla on se repeämä. Ottaisin vaikka pahemmankin, edelleen se on mitätön hinta syntymän ihmeestä.
Velat ei ymmärrä tippaakaan siitä miten hienoa lapsen saaminen on, siksi kohkaavat siitä miten alapää menee pilalle.
Onneksi kaikilla ei ole alapää priority no 1. Muutakin ”ihan vähän” tärkeämpää on olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko uusimpien tilastojen mukaan veloja oli naisista? Oliko 30%? Onneksi ovat - vielä - vähemmistö.
Miten niin onneksi? Miten se sinuun vaikuttaa tai on sinun asiasi, jos joku ei halua hankkia lapsia?
Siten että itsekkäät, tylyt ja epäempattiset omahyväiset velat levittäytyvät joka paikkaan ja yhteiskunnasta tulee vielä itsekkäämpi ja työympi kuin nyt. Lukekaa nyt tämän ketjun joitain velojen vastauksia. Miten inhotaan lapsia, köyhiä, vanhuksia ja KAIKKI asiat nähdään vain minäminä perspektiivistä.
Itse pidän huolen että isohkoon organisaatioon jossa työskentelen ei veloja palkata. En halua tunnevammaisia itsekkäitä työpaikalle, onneksi voin vaikuttaa asiaan. Virallista ohjetta ei tietenkään voi antaa mutta epävirallisen kyllä...
Itse en koe olevani tuollainen vela. Onneksi olenkin yrittäjä joten jään rekryjen ulkopuolelle ja osaan muutenkin käyttäytyä niin netissä kuin ihmisten ilmoilla. Ota huomioon osalla meistä veloista olevan paljon painavammat syyt jäädä lapsettomaksi. Mulla on taustalla vakavat ja perinnölliset sairaudet joita esiintyy melko aggressiivisesti meidän sukulaisilla. Yhdellä uusimmista tulokkaista on todettu autismia jota myöskin löytyy suvustamme. Kuinka sydämmellinen ihminen olisin tehdessäni vielä yhden jolla voisi esiintyä joku sairaus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset elävät vaatimusten ja tavoitteiden ristipaineessa, eikä siihen välttämättä sovi pitkä äityisloma ja korkeahko riski siihen, että jää yksin lasten kanssa eron jälkeen ilman puolison tukea tai ilman muutakaan sosiaalista verkostoa. Yh-äitinä oleminen on monelle taloudellinen konkurssi. Lisäksi tietenkin on vaikea löytää oikeaa kumppania, jos tietyillä alueilla on nuorten naisten yliedustus ja toisilla miesten.
Miksi naisille ei aseteta vaatimusta tulla äidiksi eivätkä he tavoittele sitä?
Koska nykyisin jopa naisia koskevat yleiset ihmisoikeudet ja niihin kuuluu itsemääräämisoikeus kehostaan ja elämästään.
Miksi aiemmin naisia on katsottu hyväksi holhota?
Koska naisen kyky tuottaa uutta elämää on biologisesti ja yhteiskunnallisesti erittäin arvokas.
Nykyään ei siis enää arvosteta naisia kuten ennen.
Ei, koska nykyiset naiset eivät ole enää sitä luokkaa että ansaitsivat sitä kunnioitusta. Naisten laatu on heikentynyt samaa tahtia kuin syntyvyyskäyrät vajoavat, ne korreloivat 1 = 1 :teen. Naisten laatu nykyään on yhtä legendaarinen kaiku menneisyydestä kuin suomalaisen työn laatukin. Kumpaakan ei ole enää olemassakaan.
Suomalainen nainen on aina ollut sitkeätä tekoa ja työtelijäs. Tasa-arvokin on Suomessa nimenomaan sen takia näinkin hyvällä tolalla(täydellinen se ei silti edelleenkään ole)koska nainen ja mies on aina tehneet töitä rintarinnan. Nainen on hoitanut entisajan maataloudessa enemmän kuin puolet. Hän on hoitanut karjan/ kodin/lapset ja peltotyöt/kasvimaat.
Nykynainen on vielä parannettu painos entisestä. Hän on lukenut/fiksu ja työtelijäs edelleen.
Hoitaa ansiotyöt , kodin ja lapset. Mutta siinä se raja meneekin. Enää ei jaksa aikuista miesvauvaa hoitaa. Miesten taso kun on mennyt siihen, että vauva-palstalla itketään miten naiset on tuhmia. Eivät passaa miesvauvaa eivätkä halua yksin vastata kodista ja lasten kasvatuksesta, elatuksesta.
Myös naisten tekemä työ on edelleen laadukasta ja naisten laatu vain paranee sukupolvi sukupolvelta.
Voiko suomalaisesta miehestä sanoa samaa? Lukekaapa tämänkin ketjun kommentteja joita miehet on kirjoittaneet. Pelkkää naisten haukkumista ja morkkaamista :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vastuuta ottavia miehiä tarpeeksi, jotka tuossa iässä haluaisivat vakiintua luotettavasti. Niille edes jotka siis niitä lapsia nuorempana haluaisivat. Sopivan etsiminen nuorena lapsen tekoon on hankalaa, ja kun sitten löydät mielestäsi luotettavimman, ei edes avioliitosta voida keskustella kun "se on vanhanaikaista". Ei alle 25-vuotiaat miehet edes haaveile sitoutumisesta saati ole siihen valmiita. Miksi nainen tekisi lapsia miehen kanssa joka ei koe yhteistä elämää edes avioliiton solmimisen arvoiseksi? Jos ei halua sanoa edes tahdon, miten luottaa siihen että mies pysyisi perheen tukevana toisena pilarina vähintäänkin seuraavat 18 vuotta? Ei kukaan halua ruveta yksinhuoltajaksi tieten tahtoen. Avioliitto on paljon pienempi sitoumus josta on helpohko perääntyä myöhemmin, vrt lapsi loppuiän verran sitoo yhteen. Seksi kyllä kelpaa nuorillekin miehille ja "parisuhde" mutta eivät halua lyödä valintaa lukkoon kun voi vielä kokeilla useampia.
Olisin halunnut esikoisen jo alle 25-vuotiaana. Sopivan miehen löysin vasta suunnilleen tuon ikäisenä ja varmistuin siitä että lapsia kannattaa hänen kanssa hankkia muutama vuosi myöhemmin. 30 oli täynnä ennen kuin eka syntyi.
Niitäkin löytyy. Nekin pitää nähtävästi käydä hakemassa muualta, esim. mun nykyinen alkoi melko luontevasti puhumaan häistä ja perheestä ollessamme vasta tapailuasteella. Sanoisin tällaisia löytyvän Saksasta ja Irlannista. Englanti alkaa olemaan vähän turhan rikkonainen jotenka suuntautuisin suoraan noihin edeltäviin maihin.
Kuten sanoin, miehen hakeminen on hankalaa. Miten lähdet 20-vuotiaana ulkomaille asumaan? Ei puolessa vuodessa jonka monet viettää vaihdossa välttämättä vielä sopivaa ihmistä eteen löydy. Suurimmalla osalla suomalaisista ei edes ole muuta intressiä lähteä ulkomaille asumaan ja on vähän hakuammuntaa muuttaa vaikka Saksaan ihan vain puolisoa etsimään, ilman opintoja ja töitä ja tukiverkkoja. Sitten kun tapaat sen saksalaisen miehen, sen suku asuu siellä ja lapset tehdään sitten joko siellä tai täällä ja lennellään edes takas? Ei tietoakaan molempien suvun ja ystävien tuomasta tukiverkosta. Nuorena lapsia haluavat on yleensä perhekeskeisiä ja molemmat todennäköisesti haluaisivat olla lähellä omia ympyröitään. Ei ole helppoa....
Kummasti miehiltä tuo naisten etsintä ulkomailta onnistuu.
Niin, lähtökohdat ovat aika erilaisia. Naiset useissa kulttuureissa automaattisesti olettavat kotona olevan ja perheestä vastuussa olevan roolin. Suomessa naiset odottavat keskimäärin aika tasa-arvoista parisuhdetta, mikä eroaa käytännössä myös näistä Saksa jne maista, aika paljonkin (ystäväni asuu ulkomailla ja olen nähnyt tätä läheltä - siellä kotiäitiys on paljon tavallisempaa ja nainen ottaa muutenkin päävastuun kodista ihan eri tavalla kuin suomalaisissa perheissä jotka tunnen). Miehelle on siis helpompi hakea odotuksia vastaava (pitää perheestä ja kodista huolen päävastuullisena) ulkomainen nainen kuin naiselle "hakea" odotuksia vastaava ulkomainen mies (tasa-arvoiseen parisuhteeseen), ilman maassa pidempään oleskelua. Puhumattakaan siitä että ulkomaiset naiset monesti tulevat vaimoksi Suomeen kulttuureista joissa mies päättää asuinpaikan jne. Ei tule hankaluuksia kun mies päättää. Naiset eivät voi automaattisesti olettaa samaa tasa-arvon tasoa kuin Suomessa, ihan arjen asioissa, joten sopivan miehen etsiminen esim. joka on valmis muuttamaan pysyvästi Suomeen, opettelemaan kielen, olemaan perhevapaalla, ei ole yhtä helppoa. Ja vaikka mies näennäisesti olisi näihin valmis niin ihan julkisuudessakin olleissa tapauksissa todellisuus onkin ollut sitten jotain muuta lopulta, Suomesta on vaikea saada töitä vaikka olisi miten korkeakoulutettu ja opiskellut suomea. Kun todellisuus iskee päin näköä niin kyllä rakkaus helposti jää vaikka olisikin mukavaa yhdessä, jos mies ei ole valmis käymään aika kovaa tietä.
Suomalaisten naisten pitäisi ottaa mies Islannista tai Ruotsista, siellä tasa-arvo paljon pidemmällä kuin meillä täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko uusimpien tilastojen mukaan veloja oli naisista? Oliko 30%? Onneksi ovat - vielä - vähemmistö.
Miten niin onneksi? Miten se sinuun vaikuttaa tai on sinun asiasi, jos joku ei halua hankkia lapsia?
Siten että itsekkäät, tylyt ja epäempattiset omahyväiset velat levittäytyvät joka paikkaan ja yhteiskunnasta tulee vielä itsekkäämpi ja työympi kuin nyt. Lukekaa nyt tämän ketjun joitain velojen vastauksia. Miten inhotaan lapsia, köyhiä, vanhuksia ja KAIKKI asiat nähdään vain minäminä perspektiivistä.
Itse pidän huolen että isohkoon organisaatioon jossa työskentelen ei veloja palkata. En halua tunnevammaisia itsekkäitä työpaikalle, onneksi voin vaikuttaa asiaan. Virallista ohjetta ei tietenkään voi antaa mutta epävirallisen kyllä...Itse en koe olevani tuollainen vela. Onneksi olenkin yrittäjä joten jään rekryjen ulkopuolelle ja osaan muutenkin käyttäytyä niin netissä kuin ihmisten ilmoilla. Ota huomioon osalla meistä veloista olevan paljon painavammat syyt jäädä lapsettomaksi. Mulla on taustalla vakavat ja perinnölliset sairaudet joita esiintyy melko aggressiivisesti meidän sukulaisilla. Yhdellä uusimmista tulokkaista on todettu autismia jota myöskin löytyy suvustamme. Kuinka sydämmellinen ihminen olisin tehdessäni vielä yhden jolla voisi esiintyä joku sairaus?
Olisipa kaikki velat kuten sinä. Sinunkaltaosoa veloja arvostan kovasti.
Saamko kysyä (ystävällisestl, en ilkeille ) että eikö sinua velana harmita nuo jotkut kiilusilmävelat jotka vihaa lapsia? Kun niiden koheltamisen takia pian te lämpimät ja ystävällisetkin ”leimaudutte”?
Tunnen muutamia ihania veloja ja yhteistä heille on suuri vastuuntunto maailmasta, yhteisöstä ja ihmisistä. Siksi hämmentää lukea tän ketjun ihmeellisiä velojen vastauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vastuuta ottavia miehiä tarpeeksi, jotka tuossa iässä haluaisivat vakiintua luotettavasti. Niille edes jotka siis niitä lapsia nuorempana haluaisivat. Sopivan etsiminen nuorena lapsen tekoon on hankalaa, ja kun sitten löydät mielestäsi luotettavimman, ei edes avioliitosta voida keskustella kun "se on vanhanaikaista". Ei alle 25-vuotiaat miehet edes haaveile sitoutumisesta saati ole siihen valmiita. Miksi nainen tekisi lapsia miehen kanssa joka ei koe yhteistä elämää edes avioliiton solmimisen arvoiseksi? Jos ei halua sanoa edes tahdon, miten luottaa siihen että mies pysyisi perheen tukevana toisena pilarina vähintäänkin seuraavat 18 vuotta? Ei kukaan halua ruveta yksinhuoltajaksi tieten tahtoen. Avioliitto on paljon pienempi sitoumus josta on helpohko perääntyä myöhemmin, vrt lapsi loppuiän verran sitoo yhteen. Seksi kyllä kelpaa nuorillekin miehille ja "parisuhde" mutta eivät halua lyödä valintaa lukkoon kun voi vielä kokeilla useampia.
Olisin halunnut esikoisen jo alle 25-vuotiaana. Sopivan miehen löysin vasta suunnilleen tuon ikäisenä ja varmistuin siitä että lapsia kannattaa hänen kanssa hankkia muutama vuosi myöhemmin. 30 oli täynnä ennen kuin eka syntyi.
Niitäkin löytyy. Nekin pitää nähtävästi käydä hakemassa muualta, esim. mun nykyinen alkoi melko luontevasti puhumaan häistä ja perheestä ollessamme vasta tapailuasteella. Sanoisin tällaisia löytyvän Saksasta ja Irlannista. Englanti alkaa olemaan vähän turhan rikkonainen jotenka suuntautuisin suoraan noihin edeltäviin maihin.
Kuten sanoin, miehen hakeminen on hankalaa. Miten lähdet 20-vuotiaana ulkomaille asumaan? Ei puolessa vuodessa jonka monet viettää vaihdossa välttämättä vielä sopivaa ihmistä eteen löydy. Suurimmalla osalla suomalaisista ei edes ole muuta intressiä lähteä ulkomaille asumaan ja on vähän hakuammuntaa muuttaa vaikka Saksaan ihan vain puolisoa etsimään, ilman opintoja ja töitä ja tukiverkkoja. Sitten kun tapaat sen saksalaisen miehen, sen suku asuu siellä ja lapset tehdään sitten joko siellä tai täällä ja lennellään edes takas? Ei tietoakaan molempien suvun ja ystävien tuomasta tukiverkosta. Nuorena lapsia haluavat on yleensä perhekeskeisiä ja molemmat todennäköisesti haluaisivat olla lähellä omia ympyröitään. Ei ole helppoa....
Kummasti miehiltä tuo naisten etsintä ulkomailta onnistuu.
Niin, lähtökohdat ovat aika erilaisia. Naiset useissa kulttuureissa automaattisesti olettavat kotona olevan ja perheestä vastuussa olevan roolin. Suomessa naiset odottavat keskimäärin aika tasa-arvoista parisuhdetta, mikä eroaa käytännössä myös näistä Saksa jne maista, aika paljonkin (ystäväni asuu ulkomailla ja olen nähnyt tätä läheltä - siellä kotiäitiys on paljon tavallisempaa ja nainen ottaa muutenkin päävastuun kodista ihan eri tavalla kuin suomalaisissa perheissä jotka tunnen). Miehelle on siis helpompi hakea odotuksia vastaava (pitää perheestä ja kodista huolen päävastuullisena) ulkomainen nainen kuin naiselle "hakea" odotuksia vastaava ulkomainen mies (tasa-arvoiseen parisuhteeseen), ilman maassa pidempään oleskelua. Puhumattakaan siitä että ulkomaiset naiset monesti tulevat vaimoksi Suomeen kulttuureista joissa mies päättää asuinpaikan jne. Ei tule hankaluuksia kun mies päättää. Naiset eivät voi automaattisesti olettaa samaa tasa-arvon tasoa kuin Suomessa, ihan arjen asioissa, joten sopivan miehen etsiminen esim. joka on valmis muuttamaan pysyvästi Suomeen, opettelemaan kielen, olemaan perhevapaalla, ei ole yhtä helppoa. Ja vaikka mies näennäisesti olisi näihin valmis niin ihan julkisuudessakin olleissa tapauksissa todellisuus onkin ollut sitten jotain muuta lopulta, Suomesta on vaikea saada töitä vaikka olisi miten korkeakoulutettu ja opiskellut suomea. Kun todellisuus iskee päin näköä niin kyllä rakkaus helposti jää vaikka olisikin mukavaa yhdessä, jos mies ei ole valmis käymään aika kovaa tietä.
Suomalaisten naisten pitäisi ottaa mies Islannista tai Ruotsista, siellä tasa-arvo paljon pidemmällä kuin meillä täällä.
Lopputulema = Suomessa ei ole sopivia miehiä.
Kirjoitus 655 taisi summata syyt aika hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska en halua lapsia. Vauvat ovat ällöttäviä.
Ole mitä mieltä haluat, mutta kysymys kuuluu: miksi kirjoitat vauva.fi:n palstalla?
Onhan niitä muitakin palstoja, jonne mielipiteitään voi kerroskella...
No kun kerran täällä kysytään syitä, miksei hankita lapsia, niin ihan hyvin voidaan vastata.
Höpöhöpöhöö.
Turhaa saivarteua, vai ilmaisinko itseäni väärin?
Miksi vauvojen vihaaja on vauva.fi -palstalla???
Hmmm... Oisko vaikka siksi että tämä on "aihe vapaa"?
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti nää ihmisvihaaja velat ketjussa on mt-ongelma-pakkohoidossa tai muuten marginaalisakkia. Ei kukaan terve ja tasapinoinen vihaa vauvoja. Vauva jos mikä on viaton, puhdas, turmeltumaton ja osaa vain ralastaa, ei tiedä mitään inhosta ja vihasta.
Ei tarvitse HALUTA vauvaa mutta ei niitä pidä inhotakaa . Jos jotain on pakko inhota, niin inhoa sitten joitain aikuisia, aikuiset ovat jo ilkeitä, ahneita, itsekkäitä.
Joku joskus sanoi että inho lapsia kohtaan on itse asiassa sitä mitä kohtelua itse sai lapsena. Ja se jätti niin syvän haavan että se on pakko siirtää inhona projisoiden toiseen ettei omaa tuskaa tarvi kohdata. Oli totta tai ei, toivon näille lasten inhoajille lempeyttä toisia ihmisiä kohtaan. Toisilla on ihan sama oikeus elää ja olla olemassa kuin sinulla.
:DDD semmoset sieltä
Onko kukaan ajatellut tällaista yllättävää ajatuskulkua, että inkarnoituminen maaplaneetalle on loppumassa ja siksi uusia lapsia ei enää synny? Niitä ei joko haluta, tai ei vaan saa, tai ei ole otolliset olosuhteet. Inkarnoituminen voi joko siirtyä muualle (en nyt osaa nimetä minne, joku toinen plnaeetta) tai loppua.
Luin tällaisen jostain kirjasta.
Tää on vähän kevennys kun keskustelu menee liian vakavaksi! :)
Vaikee synnyttää kun ei ole raskaana...