Miksi synnytysikäiset nuoret naiset eivät synnytä?
Kahdessa maakunnassa Suomessa, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla nuorten naisten määrä on kasvanut. Uudellamaalla on yli kymmenen ja Pirkanmaalla yli yhdeksän prosenttia enemmän 15–44-vuotiaita naisia nyt kuin vuonna 2001. Ahvenanmaalla nuorten naisten määrä on pysynyt ennallaan.
Myös yliopistokaupungit Uudenmaan ja Pirkanmaan ulkopuolella ovat voittaneet nuorten naisten muuttoaallossa. Erityisesti Jyväskylä, Oulu ja Turku ovat saaneet runsaasti lisää 15–44-vuotiaita naisia.
Näissä maakunnissa ja nuoria naisia keränneissä yliopistokaupungeissa lapsentekoikäisiä naisia riittää, mutta into lasten tekoon on aiempaa vaisumpaa.
Esimerkiksi yllä mainituissa Jyväskylässä, Oulussa ja Turussa on yli 13 000 synnytysikäistä naista enemmän kuin vuonna 2001. Tästä huolimatta näissä kaupungeissa syntyy lapsia selvästi vähemmän kuin vuonna 2001.
Kommentit (684)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vastuuta ottavia miehiä tarpeeksi, jotka tuossa iässä haluaisivat vakiintua luotettavasti. Niille edes jotka siis niitä lapsia nuorempana haluaisivat. Sopivan etsiminen nuorena lapsen tekoon on hankalaa, ja kun sitten löydät mielestäsi luotettavimman, ei edes avioliitosta voida keskustella kun "se on vanhanaikaista". Ei alle 25-vuotiaat miehet edes haaveile sitoutumisesta saati ole siihen valmiita. Miksi nainen tekisi lapsia miehen kanssa joka ei koe yhteistä elämää edes avioliiton solmimisen arvoiseksi? Jos ei halua sanoa edes tahdon, miten luottaa siihen että mies pysyisi perheen tukevana toisena pilarina vähintäänkin seuraavat 18 vuotta? Ei kukaan halua ruveta yksinhuoltajaksi tieten tahtoen. Avioliitto on paljon pienempi sitoumus josta on helpohko perääntyä myöhemmin, vrt lapsi loppuiän verran sitoo yhteen. Seksi kyllä kelpaa nuorillekin miehille ja "parisuhde" mutta eivät halua lyödä valintaa lukkoon kun voi vielä kokeilla useampia.
Olisin halunnut esikoisen jo alle 25-vuotiaana. Sopivan miehen löysin vasta suunnilleen tuon ikäisenä ja varmistuin siitä että lapsia kannattaa hänen kanssa hankkia muutama vuosi myöhemmin. 30 oli täynnä ennen kuin eka syntyi.
Niitäkin löytyy. Nekin pitää nähtävästi käydä hakemassa muualta, esim. mun nykyinen alkoi melko luontevasti puhumaan häistä ja perheestä ollessamme vasta tapailuasteella. Sanoisin tällaisia löytyvän Saksasta ja Irlannista. Englanti alkaa olemaan vähän turhan rikkonainen jotenka suuntautuisin suoraan noihin edeltäviin maihin.
Kuten sanoin, miehen hakeminen on hankalaa. Miten lähdet 20-vuotiaana ulkomaille asumaan? Ei puolessa vuodessa jonka monet viettää vaihdossa välttämättä vielä sopivaa ihmistä eteen löydy. Suurimmalla osalla suomalaisista ei edes ole muuta intressiä lähteä ulkomaille asumaan ja on vähän hakuammuntaa muuttaa vaikka Saksaan ihan vain puolisoa etsimään, ilman opintoja ja töitä ja tukiverkkoja. Sitten kun tapaat sen saksalaisen miehen, sen suku asuu siellä ja lapset tehdään sitten joko siellä tai täällä ja lennellään edes takas? Ei tietoakaan molempien suvun ja ystävien tuomasta tukiverkosta. Nuorena lapsia haluavat on yleensä perhekeskeisiä ja molemmat todennäköisesti haluaisivat olla lähellä omia ympyröitään. Ei ole helppoa....
Kummasti miehiltä tuo naisten etsintä ulkomailta onnistuu.
Niin, lähtökohdat ovat aika erilaisia. Naiset useissa kulttuureissa automaattisesti olettavat kotona olevan ja perheestä vastuussa olevan roolin. Suomessa naiset odottavat keskimäärin aika tasa-arvoista parisuhdetta, mikä eroaa käytännössä myös näistä Saksa jne maista, aika paljonkin (ystäväni asuu ulkomailla ja olen nähnyt tätä läheltä - siellä kotiäitiys on paljon tavallisempaa ja nainen ottaa muutenkin päävastuun kodista ihan eri tavalla kuin suomalaisissa perheissä jotka tunnen). Miehelle on siis helpompi hakea odotuksia vastaava (pitää perheestä ja kodista huolen päävastuullisena) ulkomainen nainen kuin naiselle "hakea" odotuksia vastaava ulkomainen mies (tasa-arvoiseen parisuhteeseen), ilman maassa pidempään oleskelua. Puhumattakaan siitä että ulkomaiset naiset monesti tulevat vaimoksi Suomeen kulttuureista joissa mies päättää asuinpaikan jne. Ei tule hankaluuksia kun mies päättää. Naiset eivät voi automaattisesti olettaa samaa tasa-arvon tasoa kuin Suomessa, ihan arjen asioissa, joten sopivan miehen etsiminen esim. joka on valmis muuttamaan pysyvästi Suomeen, opettelemaan kielen, olemaan perhevapaalla, ei ole yhtä helppoa. Ja vaikka mies näennäisesti olisi näihin valmis niin ihan julkisuudessakin olleissa tapauksissa todellisuus onkin ollut sitten jotain muuta lopulta, Suomesta on vaikea saada töitä vaikka olisi miten korkeakoulutettu ja opiskellut suomea. Kun todellisuus iskee päin näköä niin kyllä rakkaus helposti jää vaikka olisikin mukavaa yhdessä, jos mies ei ole valmis käymään aika kovaa tietä.
Suomalaisten naisten pitäisi ottaa mies Islannista tai Ruotsista, siellä tasa-arvo paljon pidemmällä kuin meillä täällä.
Lopputulema = Suomessa ei ole sopivia miehiä.
Kirjoitus 655 taisi summata syyt aika hyvin.
Kunnolliset viedään melkein sillä sekunnilla kun saapuvat sivustolle. Loput mitä jää omaavat jonkin sortin ongelmia tai kemiaa ei vain yksinkertaisesti synny. Omalla kohdalla voin sanoa kohdanneeni läjän ongelmatapauksia (syrjäytyneisyyttä,sitoutumiskammoa, työnarkomaania, kaappijuoppoa..)
Sympatiat kaikille heille ketkä jaksaa olla tuolla tyrkyllä!
Mille sivustolle? Ei tässä keskusteltu mistään sivustosta..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset elävät vaatimusten ja tavoitteiden ristipaineessa, eikä siihen välttämättä sovi pitkä äityisloma ja korkeahko riski siihen, että jää yksin lasten kanssa eron jälkeen ilman puolison tukea tai ilman muutakaan sosiaalista verkostoa. Yh-äitinä oleminen on monelle taloudellinen konkurssi. Lisäksi tietenkin on vaikea löytää oikeaa kumppania, jos tietyillä alueilla on nuorten naisten yliedustus ja toisilla miesten.
Miksi naisille ei aseteta vaatimusta tulla äidiksi eivätkä he tavoittele sitä?
Koska nykyisin jopa naisia koskevat yleiset ihmisoikeudet ja niihin kuuluu itsemääräämisoikeus kehostaan ja elämästään.
Miksi aiemmin naisia on katsottu hyväksi holhota?
Koska naisen kyky tuottaa uutta elämää on biologisesti ja yhteiskunnallisesti erittäin arvokas.
Nykyään ei siis enää arvosteta naisia kuten ennen.
Ei, koska nykyiset naiset eivät ole enää sitä luokkaa että ansaitsivat sitä kunnioitusta. Naisten laatu on heikentynyt samaa tahtia kuin syntyvyyskäyrät vajoavat, ne korreloivat 1 = 1 :teen. Naisten laatu nykyään on yhtä legendaarinen kaiku menneisyydestä kuin suomalaisen työn laatukin. Kumpaakan ei ole enää olemassakaan.
Suomalainen nainen on aina ollut sitkeätä tekoa ja työtelijäs. Tasa-arvokin on Suomessa nimenomaan sen takia näinkin hyvällä tolalla(täydellinen se ei silti edelleenkään ole)koska nainen ja mies on aina tehneet töitä rintarinnan. Nainen on hoitanut entisajan maataloudessa enemmän kuin puolet. Hän on hoitanut karjan/ kodin/lapset ja peltotyöt/kasvimaat.
Nykynainen on vielä parannettu painos entisestä. Hän on lukenut/fiksu ja työtelijäs edelleen.
Hoitaa ansiotyöt , kodin ja lapset. Mutta siinä se raja meneekin. Enää ei jaksa aikuista miesvauvaa hoitaa. Miesten taso kun on mennyt siihen, että vauva-palstalla itketään miten naiset on tuhmia. Eivät passaa miesvauvaa eivätkä halua yksin vastata kodista ja lasten kasvatuksesta, elatuksesta.
Myös naisten tekemä työ on edelleen laadukasta ja naisten laatu vain paranee sukupolvi sukupolvelta.
Voiko suomalaisesta miehestä sanoa samaa? Lukekaapa tämänkin ketjun kommentteja joita miehet on kirjoittaneet. Pelkkää naisten haukkumista ja morkkaamista :(
Miehiähän tässä ketjussa ei ole haukuttu laisinkaan. Ei laisinkaan.
Ai nyt yhtäkkiä ei se ilmastonmuutos ei vaadikaan uhrauksia ja tekoja meiltä kaikilta? Lisääntymättä jättäminen on suurin ekoteko ja nytkö se ei muka olekaan hyvä juttu? Olisi syytä pikimmiten lopettaa jompikumpi, joko synnytyspropaganda tai ilmastonmuutospropaganda, koska nämä diskurssit ovat toisilleen täysin vastakkaisia. Sinänsä molemmissa on kuitenkin lopulta kyse samasta asiasta: yksilön kohtuuttomasta syyllistämisestä ja moraalisesti arveluttavasta yrityksestä mestaroida toisen elämää.
Minulla olisi ollut vauvakuume, mutta mies ei halua enää yhtään enempää lapsia.
Olen 38v, meillä on kolme lasta.
Ja olen lukenut kaksi korkeakoulututkintoa silti, ei se lastensaantia estänyt. Mies ainoastaan jarrutti, että pitää ensin saada tutkinto ja töitä, eli piti odottaa 6 vuotta ennen kuin sai yrittää esikoista ja sitten ei halunnut neljättä. Nyt koen, että olemme liian vanhoja jo.
Vierailija kirjoitti:
Ai nyt yhtäkkiä ei se ilmastonmuutos ei vaadikaan uhrauksia ja tekoja meiltä kaikilta? Lisääntymättä jättäminen on suurin ekoteko ja nytkö se ei muka olekaan hyvä juttu? Olisi syytä pikimmiten lopettaa jompikumpi, joko synnytyspropaganda tai ilmastonmuutospropaganda, koska nämä diskurssit ovat toisilleen täysin vastakkaisia. Sinänsä molemmissa on kuitenkin lopulta kyse samasta asiasta: yksilön kohtuuttomasta syyllistämisestä ja moraalisesti arveluttavasta yrityksestä mestaroida toisen elämää.
Ilmastonmuutospropaganda ei ole se joka elättää herroja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vastuuta ottavia miehiä tarpeeksi, jotka tuossa iässä haluaisivat vakiintua luotettavasti. Niille edes jotka siis niitä lapsia nuorempana haluaisivat. Sopivan etsiminen nuorena lapsen tekoon on hankalaa, ja kun sitten löydät mielestäsi luotettavimman, ei edes avioliitosta voida keskustella kun "se on vanhanaikaista". Ei alle 25-vuotiaat miehet edes haaveile sitoutumisesta saati ole siihen valmiita. Miksi nainen tekisi lapsia miehen kanssa joka ei koe yhteistä elämää edes avioliiton solmimisen arvoiseksi? Jos ei halua sanoa edes tahdon, miten luottaa siihen että mies pysyisi perheen tukevana toisena pilarina vähintäänkin seuraavat 18 vuotta? Ei kukaan halua ruveta yksinhuoltajaksi tieten tahtoen. Avioliitto on paljon pienempi sitoumus josta on helpohko perääntyä myöhemmin, vrt lapsi loppuiän verran sitoo yhteen. Seksi kyllä kelpaa nuorillekin miehille ja "parisuhde" mutta eivät halua lyödä valintaa lukkoon kun voi vielä kokeilla useampia.
Olisin halunnut esikoisen jo alle 25-vuotiaana. Sopivan miehen löysin vasta suunnilleen tuon ikäisenä ja varmistuin siitä että lapsia kannattaa hänen kanssa hankkia muutama vuosi myöhemmin. 30 oli täynnä ennen kuin eka syntyi.
Niitäkin löytyy. Nekin pitää nähtävästi käydä hakemassa muualta, esim. mun nykyinen alkoi melko luontevasti puhumaan häistä ja perheestä ollessamme vasta tapailuasteella. Sanoisin tällaisia löytyvän Saksasta ja Irlannista. Englanti alkaa olemaan vähän turhan rikkonainen jotenka suuntautuisin suoraan noihin edeltäviin maihin.
Kuten sanoin, miehen hakeminen on hankalaa. Miten lähdet 20-vuotiaana ulkomaille asumaan? Ei puolessa vuodessa jonka monet viettää vaihdossa välttämättä vielä sopivaa ihmistä eteen löydy. Suurimmalla osalla suomalaisista ei edes ole muuta intressiä lähteä ulkomaille asumaan ja on vähän hakuammuntaa muuttaa vaikka Saksaan ihan vain puolisoa etsimään, ilman opintoja ja töitä ja tukiverkkoja. Sitten kun tapaat sen saksalaisen miehen, sen suku asuu siellä ja lapset tehdään sitten joko siellä tai täällä ja lennellään edes takas? Ei tietoakaan molempien suvun ja ystävien tuomasta tukiverkosta. Nuorena lapsia haluavat on yleensä perhekeskeisiä ja molemmat todennäköisesti haluaisivat olla lähellä omia ympyröitään. Ei ole helppoa....
Kummasti miehiltä tuo naisten etsintä ulkomailta onnistuu.
Niin, lähtökohdat ovat aika erilaisia. Naiset useissa kulttuureissa automaattisesti olettavat kotona olevan ja perheestä vastuussa olevan roolin. Suomessa naiset odottavat keskimäärin aika tasa-arvoista parisuhdetta, mikä eroaa käytännössä myös näistä Saksa jne maista, aika paljonkin (ystäväni asuu ulkomailla ja olen nähnyt tätä läheltä - siellä kotiäitiys on paljon tavallisempaa ja nainen ottaa muutenkin päävastuun kodista ihan eri tavalla kuin suomalaisissa perheissä jotka tunnen). Miehelle on siis helpompi hakea odotuksia vastaava (pitää perheestä ja kodista huolen päävastuullisena) ulkomainen nainen kuin naiselle "hakea" odotuksia vastaava ulkomainen mies (tasa-arvoiseen parisuhteeseen), ilman maassa pidempään oleskelua. Puhumattakaan siitä että ulkomaiset naiset monesti tulevat vaimoksi Suomeen kulttuureista joissa mies päättää asuinpaikan jne. Ei tule hankaluuksia kun mies päättää. Naiset eivät voi automaattisesti olettaa samaa tasa-arvon tasoa kuin Suomessa, ihan arjen asioissa, joten sopivan miehen etsiminen esim. joka on valmis muuttamaan pysyvästi Suomeen, opettelemaan kielen, olemaan perhevapaalla, ei ole yhtä helppoa. Ja vaikka mies näennäisesti olisi näihin valmis niin ihan julkisuudessakin olleissa tapauksissa todellisuus onkin ollut sitten jotain muuta lopulta, Suomesta on vaikea saada töitä vaikka olisi miten korkeakoulutettu ja opiskellut suomea. Kun todellisuus iskee päin näköä niin kyllä rakkaus helposti jää vaikka olisikin mukavaa yhdessä, jos mies ei ole valmis käymään aika kovaa tietä.
Suomalaisten naisten pitäisi ottaa mies Islannista tai Ruotsista, siellä tasa-arvo paljon pidemmällä kuin meillä täällä.
Lopputulema = Suomessa ei ole sopivia miehiä.
Kirjoitus 655 taisi summata syyt aika hyvin.
Kunnolliset viedään melkein sillä sekunnilla kun saapuvat sivustolle. Loput mitä jää omaavat jonkin sortin ongelmia tai kemiaa ei vain yksinkertaisesti synny. Omalla kohdalla voin sanoa kohdanneeni läjän ongelmatapauksia (syrjäytyneisyyttä,sitoutumiskammoa, työnarkomaania, kaappijuoppoa..)
Sympatiat kaikille heille ketkä jaksaa olla tuolla tyrkyllä!
Ei todellakaan viedä. Paitsi jos tarkoitat kunnollisella komeaa, pitkää ja hoikkaa miestä.
Olin itse useammalla eri treffisivustolla ja sain naisilta ihan minimaalisen vähän huomiota vaikka olin itse aktiivinen. Treffeille ei kukaan halunnut lähteä.
Synnyttäisin lapsen ja useammankin, jos nyt vaan tulisin ensin raskaaksi... yrityksen puutteesta ei ole kiinni.
Vastaus ap:lle. Siksi eivät synnytä ,kun ei ole miehiä ,jotka äidin kanssa yhdessä kantaisivat lapsista vastuun.
Miehet pakenevat panemaan uusia naisia ,kun äiti valvoo kotona korvakipuisen lapsen kanssa, tekee ruuat, siivoaa, pyykkää jne. Ts. uupuu ja mies häipyy baariin ja harrastuksiinsa ym mieron tielle.
Suomi on täynnä yksinhuoltajaäitejä.
Vierailija kirjoitti:
Velat ei ymmärrä tippaakaan siitä miten hienoa lapsen saaminen on, siksi kohkaavat siitä miten alapää menee pilalle.
Onneksi kaikilla ei ole alapää priority no 1. Muutakin ”ihan vähän” tärkeämpää on olemassa.
Nasen eli äidin terveys ja toimintakyky ovat ihan keskeisiä asioita siinä että lapsi saa hyvän alun elämälleen. Lisäksi nainenkin on vanhempiensa lapsi ja silmäterä jolle myös kuuluu hyvä onnellinen elämä.
Työkaveri oli kuukauden synnytyksen jälkeen sairaalahoiidossa alatiesynnytyksen jälkeen ja lapsi isänsä kanssa kotona. Äitiysloma oli mennyt tutkimuksissa ja korjauksissa käymisiin. Erosivat ja lapsi jäi isälle olihan isä se ykkösvanhempi sattuneista syistä.
Kukaan tapailemani miea ei ollut tapailun hetkellä valmis saamaan lasta kanssani. Loppujen lopuksi päädyin naimisiin miehen kanssa, joka ei voi saada lapsia.
Olen ollut aina hyvin lapsirakas, ja olen saanutkin onneksi monta lasta, mutta jos olisin nyt nuori nainen tai mies, niin en haluaisi hankkia lapsia tällaiseen maailmaan ja ihan siksi, että maailma on menossa monella eri tasolla koko ajan huonompaan suuntaan, joten niillä lapsukaisilla voisi olla aika raskas elämä edessä.
Ei lasten kasvattaminen näinä aikoina ole helppoa edes hyville vanhemmille, puhumattakaan sellaisista vanhemmista, jotka ovat enemmän kiinnostuneita omasta hyvinvoinnistaan, somesta, ulkonäöstä yms.
Myös parisuhteita on näinä aikoina haasteellista pitää koossa.
On toki tässä ajassa paljon hyvääkin verrattuna menneisiin aikoihin, mutta silti en enää lapsia hankkisi. Kun maapallon väkiluku on jo nyt ihan hurja, niin ei tänne enää kannata uusia ihmisiä kovin paljon hankkia.
ADOPTOIKAA lapsia/lapsia te, jotka varmasti tiedätte pystyvänne antamaan lapselle/lapsille hyvän kodin, paljon rakkautta, kannustusta ja sopivasti rajoja tietyissä asioissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vastuuta ottavia miehiä tarpeeksi, jotka tuossa iässä haluaisivat vakiintua luotettavasti. Niille edes jotka siis niitä lapsia nuorempana haluaisivat. Sopivan etsiminen nuorena lapsen tekoon on hankalaa, ja kun sitten löydät mielestäsi luotettavimman, ei edes avioliitosta voida keskustella kun "se on vanhanaikaista". Ei alle 25-vuotiaat miehet edes haaveile sitoutumisesta saati ole siihen valmiita. Miksi nainen tekisi lapsia miehen kanssa joka ei koe yhteistä elämää edes avioliiton solmimisen arvoiseksi? Jos ei halua sanoa edes tahdon, miten luottaa siihen että mies pysyisi perheen tukevana toisena pilarina vähintäänkin seuraavat 18 vuotta? Ei kukaan halua ruveta yksinhuoltajaksi tieten tahtoen. Avioliitto on paljon pienempi sitoumus josta on helpohko perääntyä myöhemmin, vrt lapsi loppuiän verran sitoo yhteen. Seksi kyllä kelpaa nuorillekin miehille ja "parisuhde" mutta eivät halua lyödä valintaa lukkoon kun voi vielä kokeilla useampia.
Olisin halunnut esikoisen jo alle 25-vuotiaana. Sopivan miehen löysin vasta suunnilleen tuon ikäisenä ja varmistuin siitä että lapsia kannattaa hänen kanssa hankkia muutama vuosi myöhemmin. 30 oli täynnä ennen kuin eka syntyi.
Niitäkin löytyy. Nekin pitää nähtävästi käydä hakemassa muualta, esim. mun nykyinen alkoi melko luontevasti puhumaan häistä ja perheestä ollessamme vasta tapailuasteella. Sanoisin tällaisia löytyvän Saksasta ja Irlannista. Englanti alkaa olemaan vähän turhan rikkonainen jotenka suuntautuisin suoraan noihin edeltäviin maihin.
Kuten sanoin, miehen hakeminen on hankalaa. Miten lähdet 20-vuotiaana ulkomaille asumaan? Ei puolessa vuodessa jonka monet viettää vaihdossa välttämättä vielä sopivaa ihmistä eteen löydy. Suurimmalla osalla suomalaisista ei edes ole muuta intressiä lähteä ulkomaille asumaan ja on vähän hakuammuntaa muuttaa vaikka Saksaan ihan vain puolisoa etsimään, ilman opintoja ja töitä ja tukiverkkoja. Sitten kun tapaat sen saksalaisen miehen, sen suku asuu siellä ja lapset tehdään sitten joko siellä tai täällä ja lennellään edes takas? Ei tietoakaan molempien suvun ja ystävien tuomasta tukiverkosta. Nuorena lapsia haluavat on yleensä perhekeskeisiä ja molemmat todennäköisesti haluaisivat olla lähellä omia ympyröitään. Ei ole helppoa....
Kummasti miehiltä tuo naisten etsintä ulkomailta onnistuu.
Niin, lähtökohdat ovat aika erilaisia. Naiset useissa kulttuureissa automaattisesti olettavat kotona olevan ja perheestä vastuussa olevan roolin. Suomessa naiset odottavat keskimäärin aika tasa-arvoista parisuhdetta, mikä eroaa käytännössä myös näistä Saksa jne maista, aika paljonkin (ystäväni asuu ulkomailla ja olen nähnyt tätä läheltä - siellä kotiäitiys on paljon tavallisempaa ja nainen ottaa muutenkin päävastuun kodista ihan eri tavalla kuin suomalaisissa perheissä jotka tunnen). Miehelle on siis helpompi hakea odotuksia vastaava (pitää perheestä ja kodista huolen päävastuullisena) ulkomainen nainen kuin naiselle "hakea" odotuksia vastaava ulkomainen mies (tasa-arvoiseen parisuhteeseen), ilman maassa pidempään oleskelua. Puhumattakaan siitä että ulkomaiset naiset monesti tulevat vaimoksi Suomeen kulttuureista joissa mies päättää asuinpaikan jne. Ei tule hankaluuksia kun mies päättää. Naiset eivät voi automaattisesti olettaa samaa tasa-arvon tasoa kuin Suomessa, ihan arjen asioissa, joten sopivan miehen etsiminen esim. joka on valmis muuttamaan pysyvästi Suomeen, opettelemaan kielen, olemaan perhevapaalla, ei ole yhtä helppoa. Ja vaikka mies näennäisesti olisi näihin valmis niin ihan julkisuudessakin olleissa tapauksissa todellisuus onkin ollut sitten jotain muuta lopulta, Suomesta on vaikea saada töitä vaikka olisi miten korkeakoulutettu ja opiskellut suomea. Kun todellisuus iskee päin näköä niin kyllä rakkaus helposti jää vaikka olisikin mukavaa yhdessä, jos mies ei ole valmis käymään aika kovaa tietä.
Suomalaisten naisten pitäisi ottaa mies Islannista tai Ruotsista, siellä tasa-arvo paljon pidemmällä kuin meillä täällä.
Lopputulema = Suomessa ei ole sopivia miehiä.
Kirjoitus 655 taisi summata syyt aika hyvin.
Kunnolliset viedään melkein sillä sekunnilla kun saapuvat sivustolle. Loput mitä jää omaavat jonkin sortin ongelmia tai kemiaa ei vain yksinkertaisesti synny. Omalla kohdalla voin sanoa kohdanneeni läjän ongelmatapauksia (syrjäytyneisyyttä,sitoutumiskammoa, työnarkomaania, kaappijuoppoa..)
Sympatiat kaikille heille ketkä jaksaa olla tuolla tyrkyllä!Ei todellakaan viedä. Paitsi jos tarkoitat kunnollisella komeaa, pitkää ja hoikkaa miestä.
Olin itse useammalla eri treffisivustolla ja sain naisilta ihan minimaalisen vähän huomiota vaikka olin itse aktiivinen. Treffeille ei kukaan halunnut lähteä.
Ehkä joillain paikkakunnilla on onneton mieskanta. Joissain kunnissa ei tahdo olla tarpeeksi naisia jonka takia joudutaan mahdollisesti siirtymään Ruotsin tai Venäjän, jopa Viron puolelle. Luojan kiitos Tinderi tuo helpotusta tässä asiassa! Ei ole pakko heti siirtyä siitä kotisohvalta minnekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Velat ei ymmärrä tippaakaan siitä miten hienoa lapsen saaminen on, siksi kohkaavat siitä miten alapää menee pilalle.
Onneksi kaikilla ei ole alapää priority no 1. Muutakin ”ihan vähän” tärkeämpää on olemassa.Nasen eli äidin terveys ja toimintakyky ovat ihan keskeisiä asioita siinä että lapsi saa hyvän alun elämälleen. Lisäksi nainenkin on vanhempiensa lapsi ja silmäterä jolle myös kuuluu hyvä onnellinen elämä.
Työkaveri oli kuukauden synnytyksen jälkeen sairaalahoiidossa alatiesynnytyksen jälkeen ja lapsi isänsä kanssa kotona. Äitiysloma oli mennyt tutkimuksissa ja korjauksissa käymisiin. Erosivat ja lapsi jäi isälle olihan isä se ykkösvanhempi sattuneista syistä.
Minulle synnytyksistä jäi muistoksi varmaan yksi yleisimmistä vaivoista eli virtsankarkailu. Se ei silti vaikuta toimintakykyyni tai tee minusta onnetonta ihmistä, lapsettomuus olisi kyllä tehnyt. Monet näistä ongelmista saattavat tulla myös iän myötä ihan ilman synnytystäkin, joten ei esim. niiltä laskeumilta ole kukaan turvassa.
Valitettavasti kaikissa synnytystavoissa on riskejä ja joskus käy todella huono tuuri. Sille ei yksinkertaisesti voida mitään, koska jotenkin lapsen on ulos tultava.
Harva silti katuu lapsensa hankkimista, jos siis alunperin on lapsen halunnut. En toki suosittele kokeilemaan, jos ei halua lasta.
Itsellä ollut kaksi syytä.
1. Kumppanin kanssa parisuhde ei ollut tasapainoinen ja onnellinen.
2. Sopivan kumppanin kanssa lapsettomuusongelma. Syyksi selvisi oireeton kohtutulehdus
Mulla ei ainakaan ois ikipäivänä varaa hankkia lapsia, kun ei nytkään riitä raha muutakuin pakollisiin menoihin. Rakastan myös nukkumista liian paljon, enkä voisin kuvitella luopuvani siitä sinappikoneen takia.
T. N23
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ainakaan ois ikipäivänä varaa hankkia lapsia, kun ei nytkään riitä raha muutakuin pakollisiin menoihin. Rakastan myös nukkumista liian paljon, enkä voisin kuvitella luopuvani siitä sinappikoneen takia.
T. N23
Ja tossa oli vasta kaksi syytä. Varmaan tulis sata lisää, kun ois pitempään miettiny.
Ai miksi eivät synnytä? No varmaan siksi, kun eivät ole raskaana. Syitä on varmaan yhtä monta kuin naisiakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykymaailmassa vaaditaan korkeakoulutusta, joka kestää pitkään. Koulutuksesta huolimatta vakityön saanti on epävarmaa eikä nykyään haluta synnyttää epävarmuuteen, kun ehkäisy antaa vapauden valita. Kun elämän palaset alkavat olla paikallaan, voi olla liian myöhäistä. Tämä siis on seurausta kulttuurievoluutiosta.
Miten käy kulttuurievoluutiossa sellaisen kulttuurin, joka ei enää hanki lapsia?
Kuihtuu ja kuolee pois. Miinustaminen ei muuta faktaa :P
Kunnolliset viedään melkein sillä sekunnilla kun saapuvat sivustolle. Loput mitä jää omaavat jonkin sortin ongelmia tai kemiaa ei vain yksinkertaisesti synny. Omalla kohdalla voin sanoa kohdanneeni läjän ongelmatapauksia (syrjäytyneisyyttä,sitoutumiskammoa, työnarkomaania, kaappijuoppoa..)
Sympatiat kaikille heille ketkä jaksaa olla tuolla tyrkyllä!