Miehen käytös..neuvoja kaipaan :(

Se hankalaa että 95% ajasta ihanaa mutta aina yhtökkiä tulee tilanne jossa oikeasti tuntuu että toinen haluaa ja nauttii siitä että tuottaa minulle sanomisillaan pahan olon, sitten pyytelee anteeksi ja kaikki pitää aina unohtaa kunnes taas viedään matto jalan alta.

Olen lisöksi aina halunnnut kiltin miehen jota hän olikin 3 kk. Välillä niin rakastava ja lämmin yhtäkkiä kylmä ja ilkeä. Nyt itsekin sano ettei tiedä mikä häneen välillä menee kuulemma rakastaa liikaa. Itse jos rakastan, tahdon toiselle hyvää ja minulla tulisi heti paha mieli jos toiselle sanoisin ilkeää

Hän voi mielestään käydä tanssimassa ilman sinua mutta sinä et saa mennä ilman häntä. Oletko kysynyt miksi näin?

Jos syynä esim tuo että edelliset pettäneet niin mitä tuo mies on valmis tekemään että pääsiis yli entisistä traumoistaan. Käymään terapeutin kanssa juttelemassa mustasukkaisuudestaan ? Elämään itse samojen sääntöjen mukaan mitä vaatii sinulta? Jos hän ulkoistaa ongelman vain siihen että saa sen perusteella määräillä sinun tekemisesi niin eroaisin.

Vierailija kirjoitti:

Jännä että toiset naiset tykkää tuollaisista miehistä, kun itse en edes maksusta katselisi.

Tuntuu ihan luuserilta koko jätkä.

En tykkää tuollaisista olen aina halunnut kiltin miehen jota hän ensin oli, 8 kk sisään muuttunut

Ukko luonnevikainen. Olen tuollaisen samanlaisen isän lapsi ja traumat ei poistu koskaan. Sama repiminen, retuuttaminen, ravistelu ja lattiaa pitkin vetäminen tukasta kohdistui meihin lapsiinkin. Älä ikinä tee lapsia tuon kanssa!

Ei ole nirmaalia. Hyvissä suhteissa ei haukuta kusipääksi edes humalassa. Jos hyvin harvoin riidellään niin asiasta, eikä silloinkaan haukuta toista.

Omiin menoihin saa mennä vapaasti, mutta kaikesta voi neuvotella, ei riidellä, ei kiristää toista.

Ei ole ollenkaan hyvä suhde tuo.

Luepas mitä tarkoittaa narsisti. Sen takia olet sekaisin etkä tiedä oletko kaltoinkohdeltu vai et. Vinkki; olet.

Vierailija kirjoitti:

Jos mies sanoo humalassa pahasti niin pyysikö hän oikeasti sinulta anteeksi sitten selvinpäin? Syyllistääkö hän sinua tekemisistään esim sinun syysi että hän sanoi rumasti kun olet niin paljon töissä?

Pyytää anteeksi kun tuon esiin pahan mielen mutta yrittää selitellä ja tekee aina uudelleen eikä opi, nyt ensimmäisä kertaa sanomassa että ei enää juo yms mutta hänen rakkauskin on että sanoo rakastavansa mutta tekoja ei näy, kannattaako katsoa lopettaako juomisen

On sanonut että olen kiltti enkä ikinä pettäisi silti aina uudelleen tulistuu

Eikö niin että epäilet jo itse olevasi se hullu? Tuo mies on sairas ja tulee rikkomaan sut pahasti.

Pariterapia? Ero? Pidä oma aikasi myös, ei ole pakko viettää kaikkea aikaa miehen kanssa 24/7, hänkin voi harrastaa omia juttujaan.

Minkäänlainen käsiksi käyminen, haukkuminen/nimittely tai kumppanin vahtiminen ei kuulu terveeseen parisuhteeseen. Jos suhde tuntuu olevan dramaattista vuoristorataa, jossa vuoroin ollaan yhdessä onnen kukkuloilla ja vuoroin toinen käy vihamieliseksi/aggressiiviseksi toista kohtaan, se on sen luokan hälytysmerkki, että suhteesta pitää lähteä ja mahdollisimman pian. Mitä pidemmäksi aikaa jäät, sitä vaikeammaksi lähteminen muuttuu, ja sitä isommassa vaarassa olet tulla eristetyksi, henkisesti nujerretuksi, oikeasti pahoinpidellyksi tai pahempaa. Jos englanti luonnistuu, googleta netissä ilmaiseksi luettavissa oleva kirja nimeltä ”Why does he do that”. Se auttaa sinua ymmärtämään, mistä miehesi käytöksessä on kyse.

Vierailija kirjoitti:

”Hyvä tosiaa kun ei ole lapsia. Hankala vaan kun ei osaa sanoa mikä on normaalia ja mikä ei kun ei kovin ole kokemusta suhteista”.

Huoh. Ja ikä oli? Mitä jos miettisit vähän itse. Vaikuttaako tuo käytös normaalilta?

Tämän on pakko olla provo.

Minulla harmittaa sekin että olenko lapsellinen? Olen herkkä ja sellainen että en haluaisi unohtaa ja yrittää toisen kanssa,minulla ei ole paljoa kokemusta suhteusta kun eka miesystävä jonka kanssa 6 vuotta mutta olimme enemmänkin kavereita, siksi ero, ei ole lyhyitä suhteita enkä tiedä miten miehet käyttäytyy ainiastaan yksi miespuolinen kaveri ollut joskus joka mukavempi ihmisenä kuin exäni mutta en vii yhden kokemuksen kautra tajuta mitään. Minulla ei ole ystäviä eikä tuttuja jolta voisin pyytää neuvoa en rehellisesti tiedä miten muut ihmiset on suhteissa kun en sitä näe.

En tiedä onko ongelmana teidän molempien käytös. Saako mies sinusta esiin huonot puolesi eli syytät kaikesta itseäsi. Sinun syysi kun haluat muutakin elämää kuin vain miehen kanssa olemisen. Sinun syy kun et kestä rumaa nimittelyä jne.

Eli entä jos miettisit olettekko yhdessä onnellisimmillanne? Luottakko mies sinuun (ei). Luotatko sinä mieheesi (et). Onko teillä samanalaiset arvot elämässänne (ei). Jne. Voitko hyvin suhteessa miehen kanssa (et).

Eli onko sillä merkitystä onko mies vai sinä jossian asiassa oikeassa jos teillä ei kertakaikkiaan ole hyvä olla yhdessä. Ratkaisu lienee jokatapauksessa olemaan sama. Ero?

Mies minua paljon vanhempi haukkuu minua lapselliseksi vaikkka tuntuu että hän itse taantyyy 3 vuotiaan tasolle jissa nähdään vain omat tarpeet. Joissain asioissa olen lapsellisempi kuin muut ja sinisilmäinen mutta joissain asioissa järkevämpi kuin jotkut

Onpa surullista.

Tietynlaisen luonnehäiriöisyyden tunnistaminen usein vaatii kokemusasiantuntijuutta. Narsismi on sellainen. Jollekin ei edes riitä yksi vaan tarvitsee enemmän hirveitä suhteita.

En tiedä miksi edes kirjoitan, koska jos tämä aloitus on totta, niin narsismin lisäksi tarinasta paistaa se, että aloittaja aikoo syyllistyä itse vielä ensimmäisten fyysisten pahoinpitelyjen jälkeen. Hän uskoo, että teki jotain väärin ja ansaitsi lyönnit. Aloittaja on välillä tuskastunut ja huolestunut, mutta kääntää asiat kuitenkin selittelemällä normaaleiksi, mutta eivät ne sitä ole.

Ainoa vaihtoehto on ero ja NO CONTACT. Ei terapia, eivät keskustelut, ei mustasukkaisuuden työstö. Ei erotaan kavereina, koska tällainen ihminen on yhteydessä, kontrolloi ja vainoaa.

Mutta aloittaja ei eroa. Ei vielä. Ei ehkä koskaan. Tässä voi vielä käydä todella huonosti.

Kysymys kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

”Hyvä tosiaa kun ei ole lapsia. Hankala vaan kun ei osaa sanoa mikä on normaalia ja mikä ei kun ei kovin ole kokemusta suhteista”.

Huoh. Ja ikä oli? Mitä jos miettisit vähän itse. Vaikuttaako tuo käytös normaalilta?

Tämän on pakko olla provo.

Minulla harmittaa sekin että olenko lapsellinen? Olen herkkä ja sellainen että en haluaisi unohtaa ja yrittää toisen kanssa,minulla ei ole paljoa kokemusta suhteusta kun eka miesystävä jonka kanssa 6 vuotta mutta olimme enemmänkin kavereita, siksi ero, ei ole lyhyitä suhteita enkä tiedä miten miehet käyttäytyy ainiastaan yksi miespuolinen kaveri ollut joskus joka mukavempi ihmisenä kuin exäni mutta en vii yhden kokemuksen kautra tajuta mitään. Minulla ei ole ystäviä eikä tuttuja jolta voisin pyytää neuvoa en rehellisesti tiedä miten muut ihmiset on suhteissa kun en sitä näe.

Ethän sinä tarvitse kenenkään ulkopuolisen neuvoa tietääksesi, millä mallilla parisuhteesi on. Jo se, että sinun pitää edes miettiä tuollaisia, kertoo kaikille, että suhde ei ole terve millään mittapuulla. Lähde asap, äläkä katso taaksesi.

Vierailija kirjoitti:

Eikö niin että epäilet jo itse olevasi se hullu? Tuo mies on sairas ja tulee rikkomaan sut pahasti.

Joo mies sanoi että monet muut naiset ei olisi ottanut tuota repimistä ja huutamista kännissä niin vakavasti. Niin tuli itselle olo että minäkö tässä ylireagoin.

Sitten mies esim ottaessani kenkiä pois sanoi: " en taida uskaltaa pitää sinua paikalllaan että saat otettua kengät pois" tuli sellainen olo että tosiaanko vertaa noita kahta tapahtumaa keskenään että olisin sellainen ettei minua saisi tukea kengät pois ottaessa.

Vituttaa kun meni näin pitkälle Alussakin oli joitakin merkkejä näkyvillä kylmyydestä mutta kun oli kuitrnkin muuten niin ihana

Sekin on raskasta jos yritän johonkin harrastukseen mennä (kaksi kertaa vuodessa) niin kysellääm että yksinkö sinne menen vai jonkun miehen kanssa. Sitten aina sanoo että ei semmoista naista katsele jolla miespuolisia kavereita. Ei minulla sellaisiakaan ole mutta tuossa ärsyttää se että itse ajattelen ihan eri tavalla. Hänen mielestään miehen ja naisen välillä on aina jotain. Sekin tieto loukkaa ettei meidön rakkaus ole niin tärkeä että hän tuommoisen takia jo sanoo että ei halua tälllaista naista. En sitten käytännössä tiedä jos olisin kokeillut että olisiko eronnut vai uhkailiko vain. Kun hän niin monesti uhkaillut erolla niin en tiedä olisiko eronnut jos olisin alkanut elää normaalia elämää vai olisilo sopeutunut tähän mutta monet huudot olisin saanut ainakin. Itse en voi rakastaa kuin yhtä enkä halua pussatakaan ketään muuta en edes haaveile tai kuvittele muita miehiä.

Olen aina mieheen luottanut, hän ei minuun. Miehet kyllä ovat flirttaillet minulle mutta en ole takaisin ja olen sanonut että olen suhteessa. Arvot eivät niin samanlaiset kuin haluaisin. Kokonaisuutena olen musertunut mutta 95% ajasta miehen kanssa ollut täydellistä ja ihanaa.

En muutrn syyttäisi itseäni mutta kai olen sitä tehnyt tai oikeastaan selitellyt että no kun hän oli humalassa ja muistikin menee. Ja selvinpäin ollessa ei ole koskenut mutta sanat satuttaneet ja tosi asia kyllä on että mies on niin monesti satuttanut sanoillaankin kun ei tarve niin tarkoittaa sitä että ei välitä vaikkka aiheuttaisi minulle pahan mielen kerran jopa hymyili saadessani minut itkemään.

Nyt minua vaan vaivaa se että olisiko minun pitänyt ponnekkaammin vaatia muutosta? Olen vain sanonut ettö hänen käytös satuttaa. Olisiko minun pitänyt ennen eroa vielä sanoa että hänen pitää muuttua muuten tulee ero? Jos se olisi "herättänyt" hänet, kun olen tavallaan vaan sanonut että satuttaa mutta koskaan en ole kunnolla sanonut että tulee ero jos käytös ei muutu. Toisaalta järjetöntä tosin kun itse olisin tajunnut itsekin muuttua jos olisin huomannut että toista satutan. En koskaan kunnolla sanonut että jos et muutu niin lopppuu suhde Mietin olisiko tämäkään auttanut. Ja toisaalta niin paljon jo tapahtunut että on mielessä se että jos toisesta välittää ei noin tekisi. Hän ei ole kuulemma muissa suhteussa ollut tällainen ja laittoi viestin että on niin pettynyt itseensä ja että ansaitsen parempaa. Aiemmin ei ole näin hyvin pyytänyt anteeksi vaikka on pyytänyt mutta nyt paremmin kun sanoin ettei varmaan enää nähdä

Kaikki oli siihen asti täydellistä ku olin työtön hänen tapaansa ja näin olin aina hänen kanssaan kun hän halusi tosin silloinkin kännissä huusi mitättömistä asioista mutta muuten kaikkki oli ok kun en oikein missään käynyt

Semmostakin ollut kerran että käyn vaateliikkeessä ja puhelimessa sanon kun kysyy missä olen niin alkoi raivota että haluatlo olla vapaa sinkku ja kulkea miten haluat vai suhteessa ja kun veljeä näin niin sama että haluatko olla sinkku. Näitäkin pahoitellut myöhemmin ja sanonuy että kun pelkäsi että menettää minut mutta toisaalta kertoo vissiin jotain miehestä.

Vierailija kirjoitti:

Onpa surullista.

Tietynlaisen luonnehäiriöisyyden tunnistaminen usein vaatii kokemusasiantuntijuutta. Narsismi on sellainen. Jollekin ei edes riitä yksi vaan tarvitsee enemmän hirveitä suhteita.

En tiedä miksi edes kirjoitan, koska jos tämä aloitus on totta, niin narsismin lisäksi tarinasta paistaa se, että aloittaja aikoo syyllistyä itse vielä ensimmäisten fyysisten pahoinpitelyjen jälkeen. Hän uskoo, että teki jotain väärin ja ansaitsi lyönnit. Aloittaja on välillä tuskastunut ja huolestunut, mutta kääntää asiat kuitenkin selittelemällä normaaleiksi, mutta eivät ne sitä ole.

Ainoa vaihtoehto on ero ja NO CONTACT. Ei terapia, eivät keskustelut, ei mustasukkaisuuden työstö. Ei erotaan kavereina, koska tällainen ihminen on yhteydessä, kontrolloi ja vainoaa.

Mutta aloittaja ei eroa. Ei vielä. Ei ehkä koskaan. Tässä voi vielä käydä todella huonosti.

Olet oikeassa, jotenkin ajattelen että kun kerta oli humalassa mutta lopputulema silti oli että satutti minua henkisesti. Hän sanoi ettei enää joisi, no tulee mieleen että no miksi selvinpäinkin puhunut ilkeitä. Ja kun on liki selvinpäinkin (1-2 siideriä) kerran uhkaavasti lyönyt nyrkkiä omaa kättänsä vasten ja repäissyt kädestä kun suuttui siitä että yritin että saisin lähteä kaverin kanssa viikoksi reissuun kun en ikinä pääse ulkomaille ja yksin en uskalla

No voi helvata. Lopeta suhde ap.

Enkä myös jotain terapiaa, jolloin paremmin alat hahmottaa rajojasi ja sitä millainen käytös sua kohtaan on ok.