Luetellaan tänne Tk- lääkäreiden "parhaat" diagnoosit ja hoito-ohjeet

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupan myyjä ei tiennyt missä hyllyssä on patterit.

Pesukoneen korjaaja ei osannut korjata sitä vaikka yritti laskuttaa käynnistä, kehotti ostamaan uuden, toinen korjaaja osasi korjata kyllä.

Sain kypsän pihvin vaikka tilasin mediumin.

Taksi odotti väärän talon edessä, me asutaan xpolku 6 kun auto oli xtie 6 edessä.

Palvelunumeroon soittaessani äitini puolesta ei minua osattu yhdistää oikeaan numeroon.

Tässä jouluviikkona tapahtuneiden ”ammattilaisten” mokia. Ehkä kyseessä ovat kouluttamattomammat tyypit mutta työtehtävät varsin yksinkertaisia verrattuna ihmiseen joka on hoidettavana. Silti pihvinsä saa kyllä useimmin väärin tehtynä

kun olen kokenut lääkärin tai sairaanhoitajan mokia. Pihvin tilaan myös jopa harvemmin kuin käyn lääkärissä/hoitajalla.

 Nämä on vissiin vähän eri tason virheitä kuin kuolemaan johtanut (hoito)virhe.

Etkö todella ymmärrä eroa? Taidat olla yksi näistä virheiden tekijöistä.

En ole. Minut on vaan kaksi kertaa käännytetty kuoleman portilta. sankareina osaava tk-lääkäri (lapsena aivokalvontulehdus) ja sairaalassa lääkäri pelastanut minut synnytykseni jälkeen vuotavan kohdun suonet tukkimalla. Näistä vaan ei av:lla kukaan halua ketjuja tehdä. Kertoo niin paljon tästä yhteiskunnasta ja suomalaisista, vain virheet ja kohut kiinnostaa.

Mutta voithan sinä tehdä halutessasi ketjun "luetellaan tapauksia joissa lääkäri pelasti hengen". Kyllä se varmasti kiinnostaa myös. Valitettavasti nämä tk-lääkärien hutidiagnoosit kiinnostavat niin ikään, koska ihmishengistä ja terveydestä on edelleen kyse, ei kai niitä voi maton allekaan lakaista. Kun nämä virheet ja mokat tuodaan esille, voi olla että joku saa paremman avun jossain toisessa tapauksessa.

JA KERTOKAA ne myös niille lääkäreille/hoitajille, jotka mokasivat diagnoosin tai arvion, että tietävät seuraavalla kerralla tutkia oireita eri tavalla!

Vierailija kirjoitti:

up!

Täh?

Eiku down!

Kauhea kokemus kirjoitti:

2 yleislääketieteen lääkäriä ei tunnustanut syyhyä. Katsoivat kumpikin netistä että pitäisi alkaa sormiväleistä. No ei alkanut vaan polvesta, siihen tuli hankala rupisyyhy ja sen jälkeen levisi muualle. Tuli helvetillinen kutina, kun se lyö allergisen reaktion päälle. Viimein sain syyhylääkkeet tablettina, sekä antihistamiinin kutinaan että pystyi nukkumaan ja apteekista saatavaa voidetta käytin 4 kertaa viikon välein. Lääkäri oli ohjeistanut väärin jatkohoidon. Sanoi 4 vk, kun syyhypunkki lisääntyy aina 10 vrk jälkeen. Uskon että sain kaupan vessasta tartunnan. Muita mahdollisia paikkoja ei oikein ole

On käsittämätöntä, ettei syyhyä tunnisteta. Se on kuitenkin yleinen ja erittäin inhottava vaiva, joka pilaa elämän vaikka miten olisi vaaraton.

Poikani kaveriporukassa levisi syyhy. Täysi-ikäinen poika meni omin toimin arvauskeskukseen, kun syyhy oireili sukuelimen tienoilla eikä sitä halunnut vanhemmille kertoa. Dg oli kondylooma. Vaiva vaan paheni ja oli seuraavalta lääkäriltä saanut diagnoosiksi nokkosihottuman. Kutinan käydessä infernaaliseksi kertoi jo epätoivoissaan meille vanhemmillekin. Isä vei yksityiselle ihotautilääkärille, joka diagnosoi heti syyhyn.

Yksi tapletti illalla, ja jos aamulla herräätte, ottakaa toinen.

Ja lisää ulkomaalaista työvoimaa halutaan tänne ja potkia Suomalaiset töistä pois...

Työterveyslääkärit ei pahemmin työntekijän terveydestä piittaa monissakaan paikoissa. Itselläni murtui sormessa luut, mutta työterveyslääkäri ei lähettänyt kuville, kun "ei se vaikuta muuhun, kuin sairasloman pituuteen". Tein ruumiillista työtä ja nostelin painavia tavaroita käsin.

En voinut, kuin nauraa, että eihän toki tarvitse kuville lähettää. Tällainen ihminen kehtaa sanoa olevansa lääkäri?

Potilas normaali painoinen, laitetaan lähete ravitsemusneuvojalle.

Köyhä Insinööri kirjoitti:

Puolisoni astui vuosia sitten työaamun normaalien touhujen aikana ampiaisen päälle keittiössämme ja se pisti häntä jalkapohjaan. Hän sai siitä allergisen reaktion, jonka seurauksena jalka turposi nopeasti ja piti mennä lääkäriin sairauslomaa varten.

Lääkärinä oli ulkomaalaistaustainen mies. Hän oli tiukannut ensin pitkään, että "kenen ampiainen se oli?" "oliko se sinun ampiainen?" "oliko se naapurin ampiainen?". Ei meinannut mennä jakeluun millään, että amppari oli vaan amppari. Sitten hän oli naputellut tietokonetta useita minuutteja mutisten ja tuhisten koko ajan jotain.

Lääkärintodistuksen ja kipulääkereseptin hän oli läväyttänyt pöydälle, riipaisi todistukseen allekirjoituksensa ja noussut kätelläkseen puolisoni ulos. Onneksi puoliso katsoi lääkärintodistusta, siinä oli kirjoitettu kaksi päivää sairauslomaa ja syynä oli ollut "vakava krotiilin purema".

Silloinen esihenkilönsä oli ollut täysin huumorintajuton tiukkis, joten puoliso oli joutunut anelemaan uuden lääkärintodistuksen koska tämä krokotiilinpurema tuskin olisi mennyt läpi vaikka lapussa oli ollut lääkärin allekirjoitus. Uusi todistus muodostui kuulemma huomattavasti nopeammin ja syyksi oli kirjattu "myrkyllisen hyönteisen pisto tai purema". Tämä oli menny läpi töissäkin.

Anteeksi, mutta meni nauruksi. Vakavalle asialle ei saisi nauraa, mutta tässä on huippuhyvän sketsin käsikirjoitus!

Tuli lapsivettä, tk:lle ja lääkäri katsoi ultralla ,sanoi sikiön olevan hengissä ja lähetti kotiin. Tämä perjantaina. Maanantaina aamulla pikimmin sairaalaan , josta lanssilla naistenklinikalle. Verenmyrkytys ja synnytin kuolleen lapsen. Synnytyksen jälkeen kaavintaan, jossa lääkäri onnitteli lapsesta.....sen vertaa ei ollut viitsinyt papereita katsoa. Lapsikin olisi ehkä selvinnyt jos olisi laitettu antibiootti ja lepoon heti perjantaina mutta lekurin mielestä ei mitään hätää, koska lapsivettähän muodostuu aina lisää....että sellainen tapaus.

Toinen keissi oli ohutsuolen kuolio, joka lääkärin mielestä oli vaan vatsatauti.....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hakeuduin vatsakivun takia päivystykseen. Ensin meille tuli lääkärin kanssa kielimuuri väliin, ei ymmärtänyt mikä on tuikkiva vatsakipu. Määrättiin verikokeita joita kukaan ei tullut ottamaan,  myöhemmin  kun työvuorot vaihtui tapasin toisen lääkärin jolle sanoin ettei minusta otettu kokeita vaikka jonkun piti tulla ottamaan. Lopulta  hoitaja oli tuli nappaamaan verinäytteen sormenpäästä ja    minulle laitettiin jostain syystä myös  nestetippa!  Torkahtelin siinä tipassa ymmärtämättä enää yhtään mitä tapahtuu, heräsin aamuyöstä kun tippa otettiin pois ja  toinen lääkäri halusi tunkea sormet ahteriini varmistaakseni ettei minulla ole ummetusta. Kerroin kakanneeni edellispäivänä mutta lääkärin mukaan peräsuolessa oli massaa ja ja lähdin kotiin ummetus diagnoosina.  Omakantaan taas ilmestyi epikriisiin että minulla olisi virtsatietulehdus ja resepti närästyslääke Somacille (on reseptivapaa mutta lääkäri pystyy määräämään isomman annoksen)!

En vieläkään tiedä mikä minulla oli, kipu kuitenkin loppui siellä päivystyksessä torkkuessa.

🤣🤣🤣🤣

.

Tämäkin on sarjassa sketsiluokkaa!

Kymmenisen vuotta sitten poistettiin kysta, joka oli kuulemma välillä kiilautunut peräsuolen ja emättimen väliseen tilaan. Nyt on samantyyppisiä oireita, mutta lääkärin mielestä pelkkä ummetus ja pitäisi ulostaa möykky ulos, vaikka se on selvästi peräsuolen ulkopuolella samassa paikassa kuin kymmenen vuotta sitten poistettu kysta. Kaksi lääkäriä jo totesi möykyn olemassaolon gynekologisessa tutkimuksessa mutta eivät suostuneet tekemään lähetettä oikealle gynekologille. Kivut on välillä niin kovat että joutuu huutamaan ääneen. Lisäksi on ollut verenvuotoa kohdunsuusta aina välillä puolen vuoden ajan vaikka kohtu on poistettu myooman takia. Lääkärin mielestä en vain tunnista, mistä veri tulee, vaikka kuukautiset ehtivät olla melkein 40 vuotta. Voitte kuvitella millaista on joutua kertomaan tällaisista oireista ja sitten lääkärit eivät edes suostu tekemään lähetettä tarkempiin tutkimuksiin. Molemmat vieläpä naislääkäreitä.

Lisäksi on joskus pidetty välilevypullistumaa lihassärkynä ja annettu hoito-ohjeet jotka johtivat välilevyn repeytymiseen ja tietysti diagnosoitu kystan aiheuttama tulehdus virtsatietulehdukseksi, vaikka se oli niin paha että joutui antibioottitiputukseen.

Virtsatietulehdukseen määrätyt antibiootit eivät toimineet.

Tulehdus levisi munuaisaltaaseen. Kuumetta 39 ja kipeä selän sekä vatsan puolelta siinä kylkiluiden "alla".

Helsingin Marian sairaalan päivystykseen. Ulkomaalainen lääkäri määräsi 800mg ibuprofeenia.

Vanhemmat kuullessaan tästä reseptistä käskivät kääntymään ympäri ja menemään takaisin.

Uusi hoitaja arvioimassa tilannetta - hän osasi suoraan sanoa että munuaisaltaan tulehdus.

Hoidoksi 3krt vuorokaudessa suonensisäinen antibiootti 3-4 pv ajan. Tulehdusarvot lähenteli 300. 

Myöhemmin otettiin ultraääni kyseisestä munuaisesta ja todettiin että ei sentään jäänyt arpeutumista tms. 

En ymmärrä miksi asioihin, jotka ovat kipeitä, määrätään ensisijaisesti buranaa. Eiköhän suurin osa ihmisistä ymmärrä ottaa buranaa, jos kipu tai oireet ovat sen sorttisia että ne eivät sen kummempaa huolta aiheuta. Lääkäriin hakeudutaan jos kyseessä on jotain, mitä ei pelkällä perus käsikauppalääkkeellä hoideta/ei ole tehonnut...

Älkää, hyvät ihmiset, menkö arvauskeskukseen, jos teillä on jokin flunssaa tai rokotusta vakavampi asia/ongelma. Johan sen nyt järki sanoo, että yksityiselle puolelle vain. Ei näille hoono soomi -arvailijoille, jotka eivät edes ymmärrä, mitä heille sanotaan, eikä potilas vuorostaan ymmärrä, mitä he solkkaavat (kuuma peruna suussa) takaisin.  

Puoliso sai raahata mut lääkärille kun maailma kieppui enkä pystyssä pysynyt ja liekö siitä, että puolisolla on mittaa noin 205cm johtui, että lääkäri oli kirjoittanut minun käyntini kuvaukseen "potilaan pituus noin 135cm"... Olen siis noin 170cm mutta toki lyhyt puolison vieressä. :D

Kova kuume ja vaikea hengittää, hengitys vinkui ja pulputti, soitin viikonloppuna päivystykseen enkä päässyt sinne, ei antanut aikaa, hoitaja sanoi vaan puhelimessa että angiinaa on (ei ollut edes kurkku kipeä) ja nielunäytteen ehtii ottaa seuraavalla viikolla terveyskeskuksessakin.

Maanantaina menin terveyskeskukseen ja tulos oli että mulla on keuhkokuume. Tulehdus arvot oli ko todella korkeat. Olisi pitänyt mennä kuulema aikaisemmin, no yritin mutta en päässyt.

Mulle ulkomaalainen terveyskeskuslääkäri kertoi mun nivelreuman, kipujen hoidoksi sen että pitää vaan koittaa kestää ja herää aamulla vaan aikaisin lypsylle nii se auttaa. Mietin kyllä silloin että olenkohan jossain piilokamerassa 🙄(Kaupungissa asuva nuori ihminen, enkä omista lypsykarjaa)

Ikävä kyllä köyhällä eläkelläisellä ei ole rahaa käydä yksityisellä lääkärillä vaikka haluaisi.

Käyttäjä16340 kirjoitti:

Ikävä kyllä köyhällä eläkelläisellä ei ole rahaa käydä yksityisellä lääkärillä vaikka haluaisi.

Eikö opiskelijalla tai matalapalkka alan töissä olevalla. Oisko 2 krt 6 vuoden aikana varaa käydä ja siinä meni säästöt ja lomarahat.

Vierailija kirjoitti:

Kova kuume ja vaikea hengittää, hengitys vinkui ja pulputti, soitin viikonloppuna päivystykseen enkä päässyt sinne, ei antanut aikaa, hoitaja sanoi vaan puhelimessa että angiinaa on (ei ollut edes kurkku kipeä) ja nielunäytteen ehtii ottaa seuraavalla viikolla terveyskeskuksessakin.

Maanantaina menin terveyskeskukseen ja tulos oli että mulla on keuhkokuume. Tulehdus arvot oli ko todella korkeat. Olisi pitänyt mennä kuulema aikaisemmin, no yritin mutta en päässyt.

Päivystykseen pitäisi voida mennä ilman ajanvarausta jos on tarvetta. Ei puhelimessa voida toisen kuntoa arvioida.

Päivystyspisteessä  päällä useimmat huonokuntoiset kuitenkin tunnistetaan mutta ei aina mikä on tietysti huono juttu. On toki ambulanssin tuomia huonokuntoisia joiden arviointi ovella menee niin vikaan että potilas saattaa kuolla. Onpa elottomia eli kliinisesti kuolleita tuotu yliopistosairaalan valvontahuoneeseen. ja sitten elvytettiin..

Siis jos kunto tuntuu huonolta niin pitää mennä päivystykseen tai soittaa ambulanssi. Onneksi et ollut niin huonossa kunnossa että olisit joutunut teho-osastolle koska silloin tilanne on jo kriittinen.

Mä taas olen aina saanut avun työterveydestä. Erikoissairaanhoidosta en koskaan. Jatkuva väsymys, ei uniapneaa, ei ongelmaa. Vaikka siis heräsin 8 kertaa kunnolla ja lähes 300 mikroheräämistä unipolilla nukkuessa. Kuulemma normaalia, pitää hakeutua psykiatrille, sanoi keuhkolääkäri. Muutama vuosi meni vielä rattiin nukahdellessa, kun työterveyslääkäri lopulta olikin muusta asiasta käydessä lukenut historiaani ja kyseli sainko apua väsymykseeni. Määräsi melatoniinia, minulla se auttoi. Kohta 15 vuotta menty melatoniinia iltaisin napsien, ja olen saanut elämäni takaisin. Hankin Oura-sormuksen, ja sen kautta on selittynyt paljon. Nukun levottomasti. Niin levottomasti että sormus usein kuvittelee minun olevan hereillä ja puuhailevan jotain (katkaisee seurannan siksi ajaksi), usein tunteja putkeen. En tiedä mitä puuhailen, mutta en kävele unissani.

Aiempi tilanne erikoissairaanhoidossa; sain jotain astmakohtauksen tyyppisiä kohtauksia. Tutkittiin, astmaa ei löytynyt. Määrättiin närästyslääkettä. Yli 10 vuotta myöhemmin selvisi, että silloisessa kerrostalossa oli paha homeongelma, ne vedettiin maan tasalle. Itse olin tämän jo arvannut, kun oireet alkoivat hellittää muutettuani muualle.

Oma kokemus erikoissairaanhoidosta on siis se, että jos vaiva ei olekaan omaa erikoisalaa, kiinnostus ja hoito loppuu. Ei lähetetä muualle, vaan potilaan on itse aloitettava koko ruljanssi perusterveydenhuollon tms. kautta alusta, ja toivoa pääsevänsä seuraavalle mahdolliselle erikoisalalle tutkittavaksi.