Luetellaan tänne Tk- lääkäreiden "parhaat" diagnoosit ja hoito-ohjeet

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoi koneelta mitä lääkettä olin edelliseen flunssaan saanut.

- oliko tää hyvä? Laitetaanko sitä?

Tossa on järkeä. Kaikki lääkkeet ei toimi kaikilla tasan samoin, joki voi olla parempi kuin toinen.

Flunssaan ei ole lääkkeitä. Flunssan oireisiin voi saada helpotusta, mutta ei siihen lääkäriä ja reseptejä tarvita.

Noo, esim ducat on reseptilääke. On muuten ihmetroppi, siihen loppui nuha. 

Miksi nuha pitäisi saada nopeasti loppumaan? Sillä on nimittäin ihan funktiokin: lisääntynyt rääntuotanto ja vuoto nenästä auttaa poistamaan sitä kautta viruksia ja muita nenään päässeitä pöpöjä, ja lisäksi limakalvot pysyvät kosteina. Kuivat limakalvot päästävät läpi enemmän viruksia ja bakteereja. Ei se nenä turhan takia vuoda, keholla on ihan hyvä syy reagoida hyökkäyksiin siten kuin se reagoi.

Jos nuha johtuu allergiasta on se täysin hyödytön 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kärsin 6viikkoa korvatulehduksesta, joka myöhemmin alensi vasemman korvan kuuloani ja aiheutti ikuisen tinnityksen. Lääkäri ei koskaan katsonut korvaani, vaikka korvakivusta mainitsin ja kävin hänellä 11 kertaa. Diagnoosina oli niskasärky.. selevä.

Mä taas kävin vastaavasta työpaikkalääkärillä. Parissa minuutissa imi koneella korvan puhtaaksi, ja voilá taas kuuli. Eikä vaiva enää tullut takaisin.

Hahah :DDD paras.

Edellisellä oli ilmeisesti korvatulehduksen myötä nestettä välikorvassa ja tämä heikensi kuuloa.

Sulla taas oli vaikkua korvakäytävässä, jos sen kerta parissa minuutissa imi puhtaaksi.... koska välikorvan "imemistä" varten pitäis ensin tehdä reikä tärykalvoon ja tätä ei kyllä millään imulaitteella suoriteta...

Hyvä täällä taas arvostella kun ite ollaan noin pihalla :DDDD

Menin vastaanotolle sunnuntaina kovan yskän vuoksi. Minua huolestutti se ja halusin yskään jotain lääkettä koska maanantaina minulla oli kaihileikkaukseen meno. Lääkäri oli töykeä mutta sain yskimistä hillitsevää lääkettä. Kun kysyin voidaanko kaihileikkaus minulle tehdä lääkäri vastasi ettei hän ole ennustaja. Sanoin, että olen kyllä tullut lääkärille enkä ennustajalle. Myöhemmin katsoin tietojani omasta kannasta ja sinne oli lääkäri kirjannut käynnistäni—Ei ole rähää eikä röhää. Puhuu pitkiä lauseita. En tiedä mitä tämä tarkoitti ja annoin palautetta potilasasiamiehen kautta.

Paras tähän mennessä kun menin hakemaan lääkäriltä todistusta etten voi osallistua rasittavampaan liikuntaan nilkan kanssa johon oli sattunut nyrjähdys ja jota pahensi nilkan aivan väärä asento ja jonka ympärille olin fysioterapiasta saanut sellaisen murtuneen jalan tuen.

TK-lääkäri katsoi jalkaa kahden metrin päästä ja kirjoitti minulle todistuksen että tarvitsen erityisesti liikuntaa ja mitä rasittavampi sen parempi.

Ei ollu aivan loistavin hoitokeino ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupan myyjä ei tiennyt missä hyllyssä on patterit.

Pesukoneen korjaaja ei osannut korjata sitä vaikka yritti laskuttaa käynnistä, kehotti ostamaan uuden, toinen korjaaja osasi korjata kyllä.

Sain kypsän pihvin vaikka tilasin mediumin.

Taksi odotti väärän talon edessä, me asutaan xpolku 6 kun auto oli xtie 6 edessä.

Palvelunumeroon soittaessani äitini puolesta ei minua osattu yhdistää oikeaan numeroon.

Tässä jouluviikkona tapahtuneiden ”ammattilaisten” mokia. Ehkä kyseessä ovat kouluttamattomammat tyypit mutta työtehtävät varsin yksinkertaisia verrattuna ihmiseen joka on hoidettavana. Silti pihvinsä saa kyllä useimmin väärin tehtynä

kun olen kokenut lääkärin tai sairaanhoitajan mokia. Pihvin tilaan myös jopa harvemmin kuin käyn lääkärissä/hoitajalla.

 Nämä on vissiin vähän eri tason virheitä kuin kuolemaan johtanut (hoito)virhe.

Etkö todella ymmärrä eroa? Taidat olla yksi näistä virheiden tekijöistä.

En ole. Minut on vaan kaksi kertaa käännytetty kuoleman portilta. sankareina osaava tk-lääkäri (lapsena aivokalvontulehdus) ja sairaalassa lääkäri pelastanut minut synnytykseni jälkeen vuotavan kohdun suonet tukkimalla. Näistä vaan ei av:lla kukaan halua ketjuja tehdä. Kertoo niin paljon tästä yhteiskunnasta ja suomalaisista, vain virheet ja kohut kiinnostaa.

Mun mielestä on ihan normaalia että ihminen osaa tehdä työnsä oikein, ei sen pitäisi olla mikään uutinen.

Up

Vierailija kirjoitti:

Mieleeni on syöpynyt pysyvästi surkuhupaisa päivystyskeissi, jonka aikana lyhyt intialainen  mieslääkäri diagnosoi vatsakipuisella 12 v tyttärelläni raskauden, sp-puolitaudin ja anoreksian... menin lopulta luukulle vaatimaan kovaan ääneen toista lääkäriä , joku siviilivaatteissa juuri saapunut lääkäri sitten  tutki tytärtä minutin ja totesi "Kyllä tämä nyt  vaikuttaisi olevan umpilisäke". Alkuperäinen lääkäri pajatti taustalla  jotain kunnes toinen lääkäri karjaisi "Hiljaa!"

Pointti tässä ei ole ulkomaalaisen lääkärin mustamaalaaminen ja pelastavana enkelinä apuun rientävä suomalainen lääkäri,  tiedän että osat olisivat voineet myös olla toisinpäin.

Noh, kyllä toivoisin, että lääkäri osaisi suomea ja puhuisi sitä selkeästi, jos harjoittaa työtään Suomessa.

Päädyin keskenmenossani sellaisen lääkärin tutkittavaksi, etten parhaalla tahdollanikaan ymmärtänyt, mitä hän sanoi. Kyselin, mitä tapahtuu seuraavaksi ja vastauksena oli käsittämätöntä suomentapaista. Onneksi taustalla seisoksi ihana hoitaja, joka neuvoi selkeästi, mitä toimenpiteitä minulle tultaisiin tekemään ja mihin minun pitää olla yhteydessä.

Järkyttävää silti potilasturvallisuudenkin kannalta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harmittaa kyllä kovasti, kun moni ei ymmärrä lääketiedettä lainkaan. Se on tiede siinä missä muutkin, ja perustuu todennäköisyyksiin ja näiden taustalla olevaan tutkittuun tietoon. Kaikkea ei tiedetä. Kaikkea ei voida tutkia kaikilta. Täysin 100% diagnooseja ei usein etenkään taudin alkuvaiheessa ole edes mahdollista tehdä, eikä mikään testi taudin toteamiseen ole täysin 100%. Lääkärit haluavat auttaa, kaikille sattuu uran aikana mahtavia onnistumisia sekä ei-niin-hienoja hetkiä. Näin tapahtuu ihan jokaisessa ammatissa, tällä alalla onneksi luotenkin oikeaan ratkaisuun on monta tietä. Lääkärit ovat myös ihmisiä.

Rakastan ammattiani, mutta on tiettyjä syitä miksi ammattini on välillä erityisen rankka (esim. tämän ketjun luottamuksen puute). Mikä muu ammattiryhmä saa yhtä paljon vastaavaa kommentointia?

Ei tietenkään voi kaikkea tutkia kaikilta mutta olisi kiva, kun lääkäri edes yrittäisi tutkia jotakin. Tai edes kuuntelisi asiakasta. Varmasti on niitäkin, ketkä tosissaan haluavat auttaa ihmisiä, mutta luulen, että osa on alalla vain hyvän palkan ja työtilanteen takia. Nämä sitten pyörittelevät silmiään ja tuhahtelevat kun menet selittämään ettei se burana nyt (tähänkään) auttanut. 

Hyviä, alastaan kiinnostuneita lääkäreitä olen tavannut vain keskussairaalassa esimerkiksi kirurgian puolella. Tk- ja työterveyslääkärit on lähes kaikki olleet ylimielisiä arvailijoita joilla omien sanojensa mukaan "ei ole keinoja" oikein mihinkään jos mirtatsapiini/ketipinor ja burana/panadol ei toimi johonkin vaivaan. 

Myös muuten hyvillä lääkäreillä on asiakaspalvelutaidot aika heikkoja, kuuluukohan opintoihin millään tavalla asiakaspalvelu? Se olisi mielestäni tärkeää. On jotenkin kummallista kun esimerkiksi kuulopolilla lääkärit mumisevat hiljaa. Hyvät palvelutaidot loisivat parempaa luottamusta lääkärin ja asiakkaan välille.

Joo. Eikös se valelääkärikin pärjännyt vuosikausia hommassaan ja oli oikeinkin tykätty, koska k u u n t e l i potilaita. Sitten määräsi mitä määräsi ja hyvin mentiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harmittaa kyllä kovasti, kun moni ei ymmärrä lääketiedettä lainkaan. Se on tiede siinä missä muutkin, ja perustuu todennäköisyyksiin ja näiden taustalla olevaan tutkittuun tietoon. Kaikkea ei tiedetä. Kaikkea ei voida tutkia kaikilta. Täysin 100% diagnooseja ei usein etenkään taudin alkuvaiheessa ole edes mahdollista tehdä, eikä mikään testi taudin toteamiseen ole täysin 100%. Lääkärit haluavat auttaa, kaikille sattuu uran aikana mahtavia onnistumisia sekä ei-niin-hienoja hetkiä. Näin tapahtuu ihan jokaisessa ammatissa, tällä alalla onneksi luotenkin oikeaan ratkaisuun on monta tietä. Lääkärit ovat myös ihmisiä.

Rakastan ammattiani, mutta on tiettyjä syitä miksi ammattini on välillä erityisen rankka (esim. tämän ketjun luottamuksen puute). Mikä muu ammattiryhmä saa yhtä paljon vastaavaa kommentointia?

Ei tietenkään voi kaikkea tutkia kaikilta mutta olisi kiva, kun lääkäri edes yrittäisi tutkia jotakin. Tai edes kuuntelisi asiakasta. Varmasti on niitäkin, ketkä tosissaan haluavat auttaa ihmisiä, mutta luulen, että osa on alalla vain hyvän palkan ja työtilanteen takia. Nämä sitten pyörittelevät silmiään ja tuhahtelevat kun menet selittämään ettei se burana nyt (tähänkään) auttanut. 

Hyviä, alastaan kiinnostuneita lääkäreitä olen tavannut vain keskussairaalassa esimerkiksi kirurgian puolella. Tk- ja työterveyslääkärit on lähes kaikki olleet ylimielisiä arvailijoita joilla omien sanojensa mukaan "ei ole keinoja" oikein mihinkään jos mirtatsapiini/ketipinor ja burana/panadol ei toimi johonkin vaivaan. 

Myös muuten hyvillä lääkäreillä on asiakaspalvelutaidot aika heikkoja, kuuluukohan opintoihin millään tavalla asiakaspalvelu? Se olisi mielestäni tärkeää. On jotenkin kummallista kun esimerkiksi kuulopolilla lääkärit mumisevat hiljaa. Hyvät palvelutaidot loisivat parempaa luottamusta lääkärin ja asiakkaan välille.

Joo. Eikös se valelääkärikin pärjännyt vuosikausia hommassaan ja oli oikeinkin tykätty, koska k u u n t e l i potilaita. Sitten määräsi mitä määräsi ja hyvin mentiin.

Harmi, että tutkinto sulkee pois mahdollisuuden kuunnella potilasta. Ehkä lääkärit luulevat tutkinnon tekevän heidät niin mahtaviksi, että ei tarvitse. No, lääkärit tulevat kyllä alas sieltä jalustalta. Ihmiset ovat koko ajan paremmin koulutettuja, tietoa on koko ajan helpommin saatavilla ja tietokoneet pystyvät jo nyt suorittamaan monia tehtäviä lääkäreitä paremmin.

Tää on ihan hyvää ja välillä opettavaistakin luettavaa lääkisopiskelijalle :D

Itse ehkä toivoisin, että potilaat ei heti olis niskakarvat pystyssä jos ruvetaan kysymään mielialasta. Itse olen sijaisena ollut psykiatrialla, ja tk:ssa kandina kyllä joskus potilaalta kysyn mielialasta, vaikka olis ihan muissa asioissa potilas tullut. En tiedä muista lääkäreistä, mutta itse kysyn sitä auttaakseni potilasta, en sen takia että leimaisin potilaan kaikki vaivat masennuksesta johtuvaksi.

Voisin puhua tästä asiasta loputtomiin, mutta on ikävää, että usein mielialaongelmat koetaan tabuksi. Ja toki, onhan asia toisinpäinkin, hyvin ikävää sellaisetkin tapaukset, kun fyysistä vaivaa on epäilty psyykkiseksi, eikä potilasta ole tutkittu ollenkaan, lätkäisty vaan depislääke kouraan. Minä psykiatrialla töissä ollessani ohjelmoin aina ekalla vastaanotolla "masennuslabrat" joilla voitiin poissulkea yleiset sairaudet jotka voi masennuksen kaltaisia oireita aiheuttaa (kuten vaikkapa se kilpirauhasen vajaatoiminta) ja en todellakaan ainoa ole, on varmasti yleistä kaikilla psykiatrian poleilla/osastoilla.

Vierailija kirjoitti:

Tää on ihan hyvää ja välillä opettavaistakin luettavaa lääkisopiskelijalle :D

Itse ehkä toivoisin, että potilaat ei heti olis niskakarvat pystyssä jos ruvetaan kysymään mielialasta. Itse olen sijaisena ollut psykiatrialla, ja tk:ssa kandina kyllä joskus potilaalta kysyn mielialasta, vaikka olis ihan muissa asioissa potilas tullut. En tiedä muista lääkäreistä, mutta itse kysyn sitä auttaakseni potilasta, en sen takia että leimaisin potilaan kaikki vaivat masennuksesta johtuvaksi.

Voisin puhua tästä asiasta loputtomiin, mutta on ikävää, että usein mielialaongelmat koetaan tabuksi. Ja toki, onhan asia toisinpäinkin, hyvin ikävää sellaisetkin tapaukset, kun fyysistä vaivaa on epäilty psyykkiseksi, eikä potilasta ole tutkittu ollenkaan, lätkäisty vaan depislääke kouraan. Minä psykiatrialla töissä ollessani ohjelmoin aina ekalla vastaanotolla "masennuslabrat" joilla voitiin poissulkea yleiset sairaudet jotka voi masennuksen kaltaisia oireita aiheuttaa (kuten vaikkapa se kilpirauhasen vajaatoiminta) ja en todellakaan ainoa ole, on varmasti yleistä kaikilla psykiatrian poleilla/osastoilla.

Suoraan sanottuna tuo toivomuksesi ei hyödytä mitään, ihmiset eivät muutu sen toiveen takia. Sinun pitää vain oppia käsittelemään ihmisiä, vaikka osalla niskakarvat ovatkin pystyssä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akilles kirjoitti:

Akillesjänteen tulehdus, lievä Haglundin kantapää ja nestekertymää sen vieressä.

Lääkäri määräsi mielialalääkettä (Triptyl). Hänen idea oli kasvattaa kipukynnystä (liki 50 vuotiaalle aktiiviliikkujalle). Ei tiennyt lääkkeen kontraindikaatioita ja pyynnöstäni sitten googletti ne ja sieltä löytyi yhtenä bradykardia. Leposykkeeni 37. Määräsi sitten ultraan ja kuvauksiin, jota löytyi nuo kivun syyt. Hoidettiin juoksulevolla, fysioterapialla ja crocseilla.

Ja tämä tapahtui v. 2019

Ikinä ei onneksi ole tarvinnut syödä mielialalääkkeitä. Mutta aika helpolla noita jaellaan.

Saakohan ne jotain provikkaa noiden lääkkeiden myynnistä? Erikoista, että lähes joka kymmes suomalainen on mieltään sairas.

Heh, Suomessa se "provikka" on pullakahvien ja mainoskynän luokkaa, ei kukaan todellakaan sen takia ala lääkkeitä määrätä.

"Mainos"kynässäkään ei saa lukea enää lääkkeen nimeä, ainoastaan lääkefirman nimi. Niitäkin saa niin harvoin, että joutuu kynänsä itse hankkimaan.

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli voimakkaita kramppimaisia vatsakipuja. Oma-tk passitti useamman kerran kotiin, kunnes lopulta sain lähetteen KYS:iin. Verikokeet kertoivat tulehduksesta, josta ei pitäisi olla huolissaan ja ultralla oli jopa 1 sappikivi löytynyt. TK-lääkärin mukaan vatsakrampit johtuivat sappikivestä, joka oli lähtenyt suolistoon seikkailemaan ja ärsytti siellä aiheuttaen voimakasta kipua.

Kipu yltyi KYS-aikaa edeltävänä yönä niin kovaksi, että taksikin kysyi, haluanko, että ajetaan kovempaa. Perillä kirurgi kuunteli vakavan näköisenä, kun selitin mikä on TK-lääkärin diagnoosi. Sitten hän selitti havainnollistaen että sappirakko on ihan eri paikassa kipukohtaan nähden ja kertoi, ettei kivet pääse suolistoon. Hän myös sanoi, että kuvista kyllä näkee, jos sappirakko on ärtynyt, ja minun ei ollut ärtyneen näköinen.Hän tuli myöhemmin vielä kysymään, saako hän lähettää KYS:n potilastiedot TK:lle. Halusi valistaa TK-lääkäriä:) Minulta hätäleikattiin umpisuoli, mutta todellinen syy vatsakipuihin oli tulehdus ohut-ja paksusuolen taitteessa.

No siinä ohut- ja paksusuolen yhtymäkohdassahan se umpisuoli on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuoremman lapsen kanssa piti lähteä Helsinkiin (matkaa yli 500 km) ennenkuin löytyi lääkäri joka uskoi nuoremman lapseni kivuliaan oireilun. Saatiin samalla reissulla hyvät ja helpot hoito-ohjeet, joilla kivuliaasta oireesta päästiin eroon. Saatiin vaan yksinkertaisesti ohje ottaa allergialääke ennen suihkuun menemistä.

Lapsi kun sai kivuliaan ihottuman aina suihkussa käydessään, eikä yksikään julkinen lääkäri ottanut oiretta tosissaan. Vastaukset olivat tasoa "kyllähän iho rypistyy jos on pitkään suihkussa" tai "kuuman suihkun jälkeen voi toki vähän punoittaa". Lapsella oli iho turvoksissa ihottuman alueelta ja se tuntui myös selvästi kuumemmalta kuin ympäröivä iho. Mutta lääkärin mielestä kyse oli normaalista veden aiheuttamasta rypistymisestä.

Toisinaan on hirveän turhauttavaa asioida tuommoisen porukan kanssa.

Oikeasti ihottuman aiheuttivat yhdessä vesi ja lämpötilanvaihtelu. Hoidoksi riittää ihan tavallinen antihistamiini ja tarvittaessa kortisonivoide.

Eikö nuo aiemmat neuvot olleet juuri oikeat? Kerrottiin lämpötilan vaikutuksesta ja ehdotettiin allergialääkkeen eli käytännössä antihistamiinin käyttöä. Mitä uutta siihen saitte Helsingistä?

Luetun ymmärtäminen hukassa kolmella yläpeukuttajalla. Se helsinkiläinen lääkäri vasta määräsi sen allergialääkkeen. 

Eikö tämä olisi pitänyt ymmärtää ottaa jo ihan maalaisjärjellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoi koneelta mitä lääkettä olin edelliseen flunssaan saanut.

- oliko tää hyvä? Laitetaanko sitä?

Tossa on järkeä. Kaikki lääkkeet ei toimi kaikilla tasan samoin, joki voi olla parempi kuin toinen.

Flunssaan reseptilääkkeen hakeminen nyt on jo lähtökohtaisesti aika hölmöä, ellei hae sitä rokotetta ennenkuin on se flunssa virus. Jos oikeasti on niin heikossa kunnosassa, että saattaisi kuolla influenssaan, niin mennään jo sairaalaan.

Influenssa ja flunssa ovat kaksi eri asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Kirkonkello kirjoitti:

Lääkärit voivat pistää elämän pilalle väärällä lääkityksellä ja aivan utopistisilla lausunnoilla. Taitaa välillä olla toisen potilaan tietoja kirjoitettu. Täytyy sanoa että heille on raha tärkein ja potilas menee ohi kuin liukuhihnalla vailla todellista välittämistä. Mutta kun vanhemmat ovat aikoinaan vaatineet suureksi herraksi lukemista, vailla todellista kutsumusta potilaan kohteluun ja ihmiseen, muuten kuin nyhjöttämällä kirjan ääressä. Kuinkahan moni on saanut väärän diagnoosin ja on jopa mielisairaalassa.

En ole lääkäri, mutta sivusta tuttavaa seuranneena voin sanoa, ettei sillä lääkärilläkään ole helppoa.

Ensinnäkin asiakkaat ilmaisee itseään aika eri tavoilla. Osa jättää tärkeitä yksityiskohtia mainitsematta. Osa puhuu sekavia, osalla on korkea/matala kipukynnys. Aika vaikea on pelkkien oireiden perusteella keksiä, mikä vaivaa.

Esim. Moni vaarallinen ja vaaraton lastensairaus kuvataan oireilla: potilaalla kuumetta ja punaista ihottumaa eri puolilla kehoa.

Sitten tähän päälle vielä hirveä kiire! Jos tulee potilas, jonka vaivoihin perehtyminen veisi enemmän aikaa kuin vastaanotolle on annettu, koko homma kusee loppupäivän. Ja näitähän tulee. Mitenkään ei ehdi perehtyä potilaan sairaushistoriaan, jos on koko ajan hoppu. Ja sehän syö ihmistä, kun tietää, ettei ehdi tehdä hommaa niin hyvin kuin haluaisi. Vielä tähän päälle se tieto, että on pakko tehdä oikeita ratkaisuja, vastuu toisen ihmisen elämästä painaa.

Ja sitten vielä jotkut ikävät asiakkaat: huumehörhöjä, kadunmiehiä ja muita epämääräisiä tyyppejä. Osa uhkailee, osa on niin likaisia että yököttää. Itse en koskisi pitkällä tikullakaan.

Eiköhän nuo kaikki mainitut asiat ole olleet tiedossa jo opiskelemaan pyrkiessä?

Kahden metrin vilkuilija kirjoitti:

Paras tähän mennessä kun menin hakemaan lääkäriltä todistusta etten voi osallistua rasittavampaan liikuntaan nilkan kanssa johon oli sattunut nyrjähdys ja jota pahensi nilkan aivan väärä asento ja jonka ympärille olin fysioterapiasta saanut sellaisen murtuneen jalan tuen.

TK-lääkäri katsoi jalkaa kahden metrin päästä ja kirjoitti minulle todistuksen että tarvitsen erityisesti liikuntaa ja mitä rasittavampi sen parempi.

Ei ollu aivan loistavin hoitokeino ei.

Tulipa tuosta mieleen kun katkaisin nivelsiteeni nilkasta. Tk-lääkäri yritti laittaa minut seisomaan varpaillani tällä loukatulla jalalla. Kun en suostunut(=pystynyt) totesi hän nilkan vain venähtäneen ja tämä paranisi nopeasti itsestään. Kun sanoin, että en usko tuohon ja että haluan tutkimuksiin hän vastahakoisesti teki lähetteen sairaalaan todeten sen olevan turhaa. Sairaalassa erikoislääkäri sanoi heti, että onhan nilkka sen näköinen mustunut pallo, että hän voi sanoa jo ennen kuvausta että jalasta on jotain rikki. Kuukauden oli jalka paketissa ja muutama vuosi meni, että nilkka oli palautunut suht ennalleen.

Tk:ssa saa huonoa hoitoa  tai ei hoitoa ollenkaan ja yksityiseen taas ei ole varaa. Huvittaa ja ärsyttää ihmiset jotka pyörittelevät silmiään, että ei se yksityinen niin kallista ole ja jos välität terveydestäsi menet yksityiselle. Kun ei ole  rahaa! Vilkaisin tuossa paikallisen Lääkärikeskus Ikioman hintoja ja toimistomaksu 18e, yleislääkäri 55-69e,  sydänfilmi 43e, gynekologinen ultraääni 143e...  

"Ylipainon aiheuttama haava oikean käden kämmenessä joka tikattiin" Eli siis silloin tuo 20 kilon ylipaino on syy minkä takia mut tikattiin :D nauratti silloin kun todellisuudessa haava tuli kun kaaduin ulkona ja jonkun jättämä rikkonainen kaljapullo/sirpaleet osuivat kämmeneen. No onneks ei enään oo ylipainoa 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulehduksellinen suolistosairaus kuitattiin peräpukamiksi, kun jo ulostin lähinnä verta. Nyt 22-vuotiaana minulla on ohutsuoliavanne.

Etkä sitten mennyt sairaalan polille...

Peräpukaminako tyydyit hoitamaan cu:tasi ?

Eikö oma kovalevy yhtään toimi ?

Polille tarvittiin lähete lääkäriltäl. Mistäköhän se sairastuessa itse pitäisi osata itsensä diagnosoida? Jos se olisi minulle mahdollista, olisin jo itse lääkäri. On kohtuutonta väittää että hoitovirhe, joka toistui kahden tk -lääkärin kanssa olisi oma vikani.

Päivystys tai yksityinen on keksitty. Molemmista saa apua ja pääsee eteenpäin.

Aina ei ole repäistä 150 € yksityiskäyntiin.