Äidit aiheuttavat joulustressinsä ihan itse

Vierailija kirjoitti:

Jos sukua tulee kylään jouluna, niin oikeasti vaatii todella paljon rohkeutta ja pokkaa ottaa joulu tosi rennoin ottein, mikäli vähänkin on perinteisiä joulun viettäjiä porukassa.

Tuo on paha, että sukua tulee yhteen paikkaan valmiiseen pöytään juhlimaan joulua. Kun omat lapset olivat pieniä, tein selväksi, että vietämme joulua ihan oman perheen kesken. Välipäivinä voimme piipahtaa kahville, mutta ruokapöytää ei meidän vuoksi tarvitse kattaa.

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa miksi jouluvalmistelut pitää olla niin täydellisiä? Otetaan rauhallisesti ja syödään hyvin, ruoat saa kaupasta, hain just äsken. Ymmärrän hartaita uskovaisia, heille tämä voi olla joku juttu. Mutta muuten en ymmärrä ollenkaan.

Joillekin ihan jo pikkuinen homma joulun eteen voi oikeasti olla tosi uuvuttavaa ja kuormittavaa, hyvä kun selviää jo pelkästä arjesta!

Itse tunnen paljon uskovaisia, jotka juhlivat Jeesuksen syntymää, ei heille ole Joulussa tärkeintä se hössötys ja "täydellisyys" vaan Jeesuksen syntymä ja rauhoittuminen.

Vierailija kirjoitti:

Kuka muistaa viime vuoden hyvän ja pitkän ketjun naisesta, joka päättä lyödä hanskat tiskiin, eikä suostunut tekemään joulua perheelleen? Perheensä ölisi ja kiukutteli, mutta nainen muistaakseni piti pintansa. Mitenköhän tässä muuten kävi?

Se perheenäiti päivitti tilanteen myöhemmin keväällä. Hän muutti pyhiksi pois kotoa, ja palasi pariin otteeseen keskustelemaan miehen kanssa, tuloksetta. Perhe söi joulun noutoruokaa, roskia oli muistaakseni ympäriinsä. Pariskunta ei päässyt (kommunikaatio-)ongelmistaan ja erosi.

Mä päätin lapsena katsellessa äitini joulustressauksia että jos en jaksa laittaa joulua niin en kans laita mitään, tai korkeintaan ehkä keitetyt perunat, kinkkua, sinappia ja lanttulaatikkoa, koska ruokaa on kuitenkin oltava joka päivälle. Aika hyvin pitänyt tämä päätös. Lahjat ostan jo kesällä.

Vierailija kirjoitti:

Äiteihin, naisiin kohdistuvat nämä joulupaineet. Naisiin! Siitä kaikki tämä tulee. Jos on vähänkin tunnollisempi ihminen, niin vaikka stressin kanssa tehdään, vaikka mikä olisi.

Esim. jos on jouluvieraita tulossa ja mitään ei ole tehty; ei ruokia, ei tarjoiluja, ei joulukoristeluja tms, niin katse suuntaa vaistomaisesti aina ensin naiseen. Miehiin ei kohdistu tällaista "kirjoittamatonta painetta ja sääntöä". On ihme ja kummallista jos ei olla tehty mitään joulun eteen.

Nuori sukupolvi ei enää tulevaisuudessa tähän joulurumbaan rupea, ajat tulevat muuttumaan. Nuorista on kasvamassa kriittisesti ajattelevia, he uskaltavat sanoa eriävän mielipiteen, poiketa normeista.

Tuo on pelkkää toiveajattelua. Kautta aikojen on kuviteltu nuorten muuttavan asiat. 1920-luvun Kotiliesi-lehdissä ollaan varmoja siitä, että 1920-luvun lasten aikuisuudessa sukupuolten välillä on täysi tasa-arvo. Nyt ne samat lapset ovat jo lähes satavuotiaita, mutta tasa-arvosta ollaan silti kaukana!

Olen saanut kunnian olla vieraana jouluna useammassa huushollissa.

Aina olen ollut ainoa, joka on mennyt emännän avuksi keittiöön.

Muu väki ei kata pöytää, ei pilko rosolliaineksia, ei laita astioita tiskikoneeseen, ei keitä kahvia - istuu vain sohvalla. En vieläkään ymmärrä miksi? Jonkinlainen nostalgiataantuma lapsuuden jouluihin?

Eikö tänne ole enempää ilmoittautunut joulun suorittajia? Tai no, heillä on varmasti kädet täynnä työtä juuri nyt... Mutta jaksan silti epäillä että suurin osa naisista ja äideistä (nimenomaan siis naiset! Miehet hakee varmaan kuusen tms ja lopun ajan valittaa siitä että nainen stressaa, mutta vielä enemmän marisisi jos sitä joulua ei laitettaisi) oikeesti laittaa sen joulun vaikka hampaat irvessä, koska haluaa sen tehdä tai niin kuuluu tehdä. Niin paljon olen saanut ihmettelyä kavereilta ja sukulaisilta ja jopa naapureilta, että ettekö vietä joulua ollenkaan kun teillä ei ole edes jouluvaloja. Ja kysymys on kohdistettu aina minulle, ei koskaan miehelleni. Olen sanonut, että mieheni on enemmän jouluihmisiä joten olen antanut hänelle vapaat kädet joulun laittamisen suhteen. Olen kuulemma outo ja vien lapsilta jouluilon. Minä! T. Se "Arla-äiti"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että mua aina v@tuttaa toi ”pelaamme lautapelejä”!!!!!

Samat fiilikset. Veikkaan, että kyseessä on joku superäitien luoma haavekuva ja todellisuudessa ne kakarat pelaa tabletilla, kännykällä ja tietokoneella. Tai ainakin haluaisi pelata, mutta superäidin idylli on toteutettava, että saadaan oikeanlaiset instakuvat.

Meidän lapsi kyllä tykkää kovasti lautapeleistä (tosin niitä pelataan ihan ympärivuoden :). Toki pelaa myös tabletilla.

Vierailija kirjoitti:

Olen saanut kunnian olla vieraana jouluna useammassa huushollissa.

Aina olen ollut ainoa, joka on mennyt emännän avuksi keittiöön.

Muu väki ei kata pöytää, ei pilko rosolliaineksia, ei laita astioita tiskikoneeseen, ei keitä kahvia - istuu vain sohvalla. En vieläkään ymmärrä miksi? Jonkinlainen nostalgiataantuma lapsuuden jouluihin?

No, ei musta vieraiden kuulu kokkailla ja siivota, noin lähtökohtaisesti. Isäntäväki hoitaa ensisijaisesti sen puolen. Ja jos isäntäväki toivoo apua, he varmasti osaavat pyytää: 

"Pekka, tuotko lautaset tiskikoneeseen, kiitos!" "Janne, viepä nämä tortut ja piparit pöytään."

Mikä ongelma?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies saa mielihyvin tehdä mutta yhtäkkiä jouluna ei tajuu edes miten esim kermaa vatkataan vaikka muuten vääntää vaikka mitä ruokaa. Heittäytyy tymäksi jouluna. Siivoan, siivoan jatkuvasti kun mies jättää astiat pitkin kämppää.

Ja kyllä, stressaa ihan saatanasti. Vatsa kipee ja sydän hakkaa. Sit mies ihmettelee kun kiukuttelen.

Meen välillä tupakalle ja itken pahaa oloani siellä. Pakko jaksaa.

Voi rakas ihminen <3 Ota kuppi kahvia ja pysähdy. Onko teille tulossa vieraita jouluna?

Isäni tulee aattona meille ja joulupäivänä tulee kaikki isän lapset ja lapsenlapset meille, joten tekemistä riittää.

Lisäksi tehtävä sellaisia asioita joita ei olla aiemmin ehditty ja jaksettu tehdä. Ollaan miehen kansaa painettu pitkää päivää töissä koko syksy ja joulukuun alusta asti ollaan koko porukka oltu pahassa flunssassa ja oltu puolkuntoisia.

T. Se vatsakipuinen stressaaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiteihin, naisiin kohdistuvat nämä joulupaineet. Naisiin! Siitä kaikki tämä tulee. Jos on vähänkin tunnollisempi ihminen, niin vaikka stressin kanssa tehdään, vaikka mikä olisi.

Esim. jos on jouluvieraita tulossa ja mitään ei ole tehty; ei ruokia, ei tarjoiluja, ei joulukoristeluja tms, niin katse suuntaa vaistomaisesti aina ensin naiseen. Miehiin ei kohdistu tällaista "kirjoittamatonta painetta ja sääntöä". On ihme ja kummallista jos ei olla tehty mitään joulun eteen.

Nuori sukupolvi ei enää tulevaisuudessa tähän joulurumbaan rupea, ajat tulevat muuttumaan. Nuorista on kasvamassa kriittisesti ajattelevia, he uskaltavat sanoa eriävän mielipiteen, poiketa normeista.

Tuo on pelkkää toiveajattelua. Kautta aikojen on kuviteltu nuorten muuttavan asiat. 1920-luvun Kotiliesi-lehdissä ollaan varmoja siitä, että 1920-luvun lasten aikuisuudessa sukupuolten välillä on täysi tasa-arvo. Nyt ne samat lapset ovat jo lähes satavuotiaita, mutta tasa-arvosta ollaan silti kaukana!

Kyllä joulunlaitossa nämä asiat vaan rupeavat muuttumaan, uskokaa tai älkää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies saa mielihyvin tehdä mutta yhtäkkiä jouluna ei tajuu edes miten esim kermaa vatkataan vaikka muuten vääntää vaikka mitä ruokaa. Heittäytyy tymäksi jouluna. Siivoan, siivoan jatkuvasti kun mies jättää astiat pitkin kämppää.

Ja kyllä, stressaa ihan saatanasti. Vatsa kipee ja sydän hakkaa. Sit mies ihmettelee kun kiukuttelen.

Meen välillä tupakalle ja itken pahaa oloani siellä. Pakko jaksaa.

Voi rakas ihminen <3 Ota kuppi kahvia ja pysähdy. Onko teille tulossa vieraita jouluna?

Isäni tulee aattona meille ja joulupäivänä tulee kaikki isän lapset ja lapsenlapset meille, joten tekemistä riittää.

Lisäksi tehtävä sellaisia asioita joita ei olla aiemmin ehditty ja jaksettu tehdä. Ollaan miehen kansaa painettu pitkää päivää töissä koko syksy ja joulukuun alusta asti ollaan koko porukka oltu pahassa flunssassa ja oltu puolkuntoisia.

T. Se vatsakipuinen stressaaja

Ilmoita heille että teillä on vatsatauti ja paha flunssakierre. Kukaan ei tule... ja pääset lepäämään. Laittakoot kukin joulunsa eikä jättää sinun varaasi noin isoja laittamisia.

Kun ensimmäisen kerran vietin joulua miehen vanhempien luona, anoppi yritti nakittaa hommia minulle. Paikalla oli kuitenkin hänen omia lapsiaan neljä, mutta kaikki poikia, joten eivät ilmeisesti olleet anopin mielestä kykeneviä pyyhkimään pöytää tai vatkaamaan kermavaahtoa. Olin ensimmäinen miniä ja olen ollut kamala pettymys anopille kun ei saanut minusta apupiikaa.

Nyt kun meillä on omia lapsia, sekä tyttö että poikia, on yrittänyt ohjata "huomaamatta" tyttöä näihin apuhommiin. Onneksi mies piti äidilleen puhuttelun, että jos pitää auttaa keittiössä niin antaa tasapuolisesti myös pojille hommia. Itse olisin varmaan raivostunut niin että olisin laittanut välit poikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies saa mielihyvin tehdä mutta yhtäkkiä jouluna ei tajuu edes miten esim kermaa vatkataan vaikka muuten vääntää vaikka mitä ruokaa. Heittäytyy tymäksi jouluna. Siivoan, siivoan jatkuvasti kun mies jättää astiat pitkin kämppää.

Ja kyllä, stressaa ihan saatanasti. Vatsa kipee ja sydän hakkaa. Sit mies ihmettelee kun kiukuttelen.

Meen välillä tupakalle ja itken pahaa oloani siellä. Pakko jaksaa.

Voi rakas ihminen <3 Ota kuppi kahvia ja pysähdy. Onko teille tulossa vieraita jouluna?

Isäni tulee aattona meille ja joulupäivänä tulee kaikki isän lapset ja lapsenlapset meille, joten tekemistä riittää.

Lisäksi tehtävä sellaisia asioita joita ei olla aiemmin ehditty ja jaksettu tehdä. Ollaan miehen kansaa painettu pitkää päivää töissä koko syksy ja joulukuun alusta asti ollaan koko porukka oltu pahassa flunssassa ja oltu puolkuntoisia.

T. Se vatsakipuinen stressaaja

Ilmoita heille että teillä on vatsatauti ja paha flunssakierre. Kukaan ei tule... ja pääset lepäämään. Laittakoot kukin joulunsa eikä jättää sinun varaasi noin isoja laittamisia.

Sen olisi voinut ilmoittaa jo viikkoja sitten, mutta ap ja miehensä ovat nyt valinneet näin, joten he myös elävät seurausten kanssa. Ja stressaavat. Valintoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies saa mielihyvin tehdä mutta yhtäkkiä jouluna ei tajuu edes miten esim kermaa vatkataan vaikka muuten vääntää vaikka mitä ruokaa. Heittäytyy tymäksi jouluna. Siivoan, siivoan jatkuvasti kun mies jättää astiat pitkin kämppää.

Ja kyllä, stressaa ihan saatanasti. Vatsa kipee ja sydän hakkaa. Sit mies ihmettelee kun kiukuttelen.

Meen välillä tupakalle ja itken pahaa oloani siellä. Pakko jaksaa.

Voi rakas ihminen <3 Ota kuppi kahvia ja pysähdy. Onko teille tulossa vieraita jouluna?

Isäni tulee aattona meille ja joulupäivänä tulee kaikki isän lapset ja lapsenlapset meille, joten tekemistä riittää.

Lisäksi tehtävä sellaisia asioita joita ei olla aiemmin ehditty ja jaksettu tehdä. Ollaan miehen kansaa painettu pitkää päivää töissä koko syksy ja joulukuun alusta asti ollaan koko porukka oltu pahassa flunssassa ja oltu puolkuntoisia.

T. Se vatsakipuinen stressaaja

Mitkä asiat on tekemättä? Kai ymmärrät että on itsestäsi riippuva asia, että teet itsellesi stressiä?

Miksi jouluksi pitää siivota hullun raivolla ja vaihdella jotain verhoja? Eikö imurointi ja lattian moppaus riitä ja verhot varmaan osaa roikkua joulunkin. Ihan turhaa stressata ja olla sitten koko joulu ihan naattina kaikesta siivoamisesta ja stressistä.

Vierailija kirjoitti:

Lähden nyt baariin, vaimo menee niin yllkierroksilla.

Kaikki on valmista, voisi rauhoittua. Olen siivonnut kaksi päivää. Hän on laittanut ruokaa. Nyt keksi, että ikkunat pitää pestä sisäpuolelta, keittiökaappien ovet molemmilta puolilta ja autotalli on tyhjättävä.

Nyt riitti. En jaksa tätä hulluutta enempää.

:D

Onpa uuvuttavan kuuloisia jouluja monilla. Ehtiikö siinä edes rauhoittua ja nauttia?

Minä yleensä ostan lasten lahjat lokakuusta alkaen, tänä vuonna jäi joulukuun alkuun mutta ehtihän tuota. Joulukoristeet kaivetaan kaapista marraskuun lopulla. Kuusi käydään milloin sattuu, tänä vuonna näköjään huomenna. Jouluruoat valmistuu helposti.

Siivoan joka syksy ja kevät isosti, ei tarvitse jouluksi siivota sen enempää kuin muulloinkaan. En vaihda jouluverhoja enkä liinoja, joulun saa kotiin muutoinkin. Joulukukkia on valtavasti, ne kuuluu mun jouluun.

Eilen en tehnyt joulun eteen mitään, enkä tänään. Huomenna lähdetään kylättelemään ja käydään vielä kaupassa.

Tykkään luoda lapsille joulunajasta tunnelmallista, tehdään pipareita, käydään pulkkamäessä ja lämmitetään glögiä, katsotaan joululeffoja ja mitä nyt keksitäänkin.

Mies käy lasten kanssa kuusen ja paistaa kinkun. Kerran käydään isosti yhdessä kaupassa ja aaton aattona toinen käy loput.

Näköjään osaan sitten kuitenkin ottaa rennosti vaikka olen aika tiptop-ihminen. Meillä on kori kunnossa aina, ehkä siksi ei stressaa siivous. Ostetaan vain niitä ruokia joista tykätään ja moni joulupöydän ruoka on todella helppo valmistaa eikä aikaa mene. Jälkiruokaa ei tehdä kun kukaan ei sitä syö. Pukin jälkeen laitetaan suklaat pöydälle ja kaikki saa syödä sen verran kuin tykkää.

Mulla löi muutama vuosi joulustressi (äidiltä peritty) niin lujaa yli että muutaman päivän vaahtoamisen jälkeen kilahdin ihan totaalisesti, itkin ja huusin miehelle.

Noh, mies päätti sitten että ei ala enää tällaista sekoilua katsomaan. Sitäpaitsi en osaa edes siivota kunnolla hänen mielestään. Siitä päivästä lähtien minä olen aina lähtenyt päiväksi pois jaloista kun mies tekee joulusiivoukseen. Loput hommat tehdään yhdessä. Ei stressiä. Ihanaa ja mukavaa. :)

Kuka muka estää vaan tekemästä. Ärsyttää kun joku tulee vinkumaan hommia omassa kodissaan. Silmä käteen ja hommiin. Mulla on oma järjestys, en mä halua aikuselle ihmiselle alkaa keksimään omia hommia, jos kerta ei ite tajua hoitaa.