Jouluaatto-horror edition. Eli tähän alle kokemuksia kauhujouluista!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettuja lomamökkejä. Eräänä joulu-aattona pakkanen laski -39 asteeseen ja yhden mökin suihku jäätyi. Putkimiehet olivat niin varattuja, etteivät ennättäneet meille.

  No eipä hätää, vettä tuli kyllä vessaan, kylmää ja kuumaa.  Samoin keittiöön.

   Lomalaiset tulivat sanomaan miten he nyt pääsevät saunan jälkeen peseytymään kun suihku oli jäässä.

    Veimme heille pesuvateja (ämpäreitä mökissä jo oli ) ja  sanoimme että nyt pääsee pesulle. 

   He katsoivat meitä epäuskoisina ja meidän  melkein piti näyttää miten peseydytään pesuvadin ja ämpärin avulla:Vettä  hanasta tai siitä pienestä bidee-suihkusta vettä astiaan ja siitä kumotaan sitten vettä yltympäriinsä kroppaa. 

   Voi voi, miten hankalaksi tämä nyt meni, he huokailivat.  Kesällä rantasaunassa tuntuu sujuvan ihan hyvin tämä pesuvati + sankko huuhtelu

   Tämä oli kai heidän joulu-painajaisensa.  

   Ai niin! On vielä yksi juttu. Eräät mökissä joulunsa viettäneet toivat meille mökiltä hiljaisena saattona uunipellin. Kysyimme mikä siinä on vikana. Vaieten he osoittivat sormellaan. Ja kas, olihan siinä pellillä pari suolamurua ja pieni rasvapisara, kun edellinen asukas oli roiskauttanut kuumia ranskanpottuja leivinpaperin ohi .( Oli kiireinen vaihtopäivä ja peltihän se jäi näköjään tsekkaamati.)

  Annoimme heille puhtaan uunipellin 

pahoitellen huolimattomuuttamme. 

  Yhtä vakavina he läksivät talvi-iltaan paarustamaan pelti kainalossaan mökkiä kohti.  Mökkikirjaan he olivat jättäneet huomautuksensa.  Voi hitsin hitsi. Ei auttanut anteeksi pyyntömme. Heidän joulunsa oli pilalla. Mökkiläisistä saisi kyllä vaikka kokonaisen kirjan aikaan...mutta se ei kuulu tähän.

Voisitko vielä kertoa puljunne tarkemmat tiedot, etten vahingossakaan erehdy tulemaan teidän vaivoiksenne.

Ihanaa ettet mene toisten vaivoiksi!

-70- luvulta tapaninpäivämuisto: vaarin kanssa lähteelle vettä hakemaan.Kova pakkanen. Vesikelkka,saavi ja tuura jolla vaari tekemään jäähän reikää.Samalla sydämeen veritulppa.

Siihen jäi vaari, minä juosten naapuriin.Oltiin kahdestaan korvessa,ei sähköjä eikä puhelinta. Olin 12-vuotias.

Onhan noita huonoja jouluja ollut, olin ehkä 10v. vanhemmat riiteli ja äiti nappasi minut aattona mukaansa mökille joulun viettoon. Yhtenä jouluna selvisi että eksälläni on toinen, erohan siitä tuli sillä hetkellä. Yhden joulun tragedia oli se että olikin kinkun sijasta vain kuivaa kalkkunaa. Aikuisiän joulut olen ollut lähes aina yksin, rauhassa ja turvassa mutta yksin. Joskus menen äidilleni mutta aina onnistun suututtamaan äidin ja saan kauheat haukut.

Rauhallista ja turvallista joulua kaikille!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettuja lomamökkejä. Eräänä joulu-aattona pakkanen laski -39 asteeseen ja yhden mökin suihku jäätyi. Putkimiehet olivat niin varattuja, etteivät ennättäneet meille.

  No eipä hätää, vettä tuli kyllä vessaan, kylmää ja kuumaa.  Samoin keittiöön.

   Lomalaiset tulivat sanomaan miten he nyt pääsevät saunan jälkeen peseytymään kun suihku oli jäässä.

    Veimme heille pesuvateja (ämpäreitä mökissä jo oli ) ja  sanoimme että nyt pääsee pesulle. 

   He katsoivat meitä epäuskoisina ja meidän  melkein piti näyttää miten peseydytään pesuvadin ja ämpärin avulla:Vettä  hanasta tai siitä pienestä bidee-suihkusta vettä astiaan ja siitä kumotaan sitten vettä yltympäriinsä kroppaa. 

   Voi voi, miten hankalaksi tämä nyt meni, he huokailivat.  Kesällä rantasaunassa tuntuu sujuvan ihan hyvin tämä pesuvati + sankko huuhtelu

   Tämä oli kai heidän joulu-painajaisensa.  

   Ai niin! On vielä yksi juttu. Eräät mökissä joulunsa viettäneet toivat meille mökiltä hiljaisena saattona uunipellin. Kysyimme mikä siinä on vikana. Vaieten he osoittivat sormellaan. Ja kas, olihan siinä pellillä pari suolamurua ja pieni rasvapisara, kun edellinen asukas oli roiskauttanut kuumia ranskanpottuja leivinpaperin ohi .( Oli kiireinen vaihtopäivä ja peltihän se jäi näköjään tsekkaamati.)

  Annoimme heille puhtaan uunipellin 

pahoitellen huolimattomuuttamme. 

  Yhtä vakavina he läksivät talvi-iltaan paarustamaan pelti kainalossaan mökkiä kohti.  Mökkikirjaan he olivat jättäneet huomautuksensa.  Voi hitsin hitsi. Ei auttanut anteeksi pyyntömme. Heidän joulunsa oli pilalla. Mökkiläisistä saisi kyllä vaikka kokonaisen kirjan aikaan...mutta se ei kuulu tähän.

Voisitko vielä kertoa puljunne tarkemmat tiedot, etten vahingossakaan erehdy tulemaan teidän vaivoiksenne.

Ihanaa ettet mene toisten vaivoiksi!

Vähän ehkä erikoinen asenne firmalle joka myy majoituspalveluita. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikki lapsuuden joulut, kun isä joi urakalla yhteistyökumppaneilta saatuja viinaksia, äidin äänellä puhuva joulupukki, joka kertoo minun vanhemmileni tuottamasta katkerasta pettymyksestä, koska kouluarvosanat ovat huonoja. Sokerina pohjalla se, kun äiti viimein tuli "roskia viemästä", alkoi vetämään kaksin käsin viinaa ja jouluväsymys purkautui raivoisana koko illan kestäneenä itkuna ja tappeluna isän kanssa sekä syyttelynä kuinka hirveä perhe Hänellä on ja autokoulun opettajakin sivistyneempi kuin meidän perheen miesväki, kun meistä ei ole edes pyykkiä pesemään ja autokoulun opettaja opetti Hänet sentään ajamaan autoa.

Ja tämä sama ralli oli joka joulu...

M 45

Meillä oli samanlaista, joka vuosi, mutta ihan ilman alkoholia, vanhempani ovat absolutisteja. Vihasin ja pelkäsin joulua ja pyysin teini-iästä lähtien vanhempiani eroamaan, tuloksetta. Omassa kodissani en ole jouluja viettänyt, lapsen (nyt 18) takia aikanaan yritettiin aikanaan muutaman kerran jotakin. - Pahoittelut omaisensa menettäneille, kamalia tarinoita täällä. N40

Isoisäni kuoli jouluaattona ruokapöytään ilman ennakkovaroitusta. Toisaalta lohduttaa että loppu tuli nopeasti suvun ympäröimänä mutta kyllä se mielen veti mustaksi moneksi jouluksi.

Vierailija kirjoitti:

Tämä nyt ei ole niin vakavaa kuin osalla, mutta kinkkua uunista ottaessa paistopussi antoi periksi ja hirveä määrä sitä rasvalientä loiskahti kuumaan uuniin ja vastapestylle lattialle/matolle. Kamala haju talossa koko joulun, matto piti heittää pois ja käry tuntui vielä seuraavana kesänäkin kun uunia lämmitettiin.

Tuo haju on muuten oikeasti kammottava, ja kun lientä ei pääse heti siivoamaan tulikuumasta uunista 🤢

Lapsuuden kaikki joulut meni kännissä örveltävää isää pelätessä. Korkki aukesi heti aamusta ja alkoi huutaminen ja äidin haukkuminen. Äiti oli aina selvinpäin ja teki hyviä ruokia ja koristeli talon joulukuntoon. Ihmettelen kyllä miten hän VIELÄKIN jaksaa katsoa tuota hullua juoppoa, joka välillä kävi käsiksikin... Isän kanssa on todella viileät ja etäiset välit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuosi sitten mies ilmoitti 23 päivä, että on pettänyt minua ja muuttaa omaan asuntoon, laittoi myös eropaperit tänä päivänä. Tarkoitus oli kuulema vasta joulun jälkeen ilmoittaa mutta ei pystynyt esittämään. Jouluaatto meni itkiessä, mies vielä syyttely etten voinut lasten takia esittää että kaikki on hyvin.

Samantyyppinen kokemus. Miehellä oli aivoton visio, että joulu vietetään lasten takia kuin mitään ei olisi. Hankki ruokaa ja lahjoja, joita kukaan ei halunnut. Haukkui minua koko aaton, loppuillasta oli todellakin ikimuistoinen lautapelisessio Monopolin äärellä ("olet niin tyhmä ettet tätäkään tajua"). Oli tietysti umpi-ihastunut uuteen naisystäväänsä. Joulupäivänä lähdin Tukholmaan pariksi päiväksi. En vaan kestänyt olla enää kotona. Kun palasin mies oli vienyt vaatteensa ja kirjahyllyn, jättänyt siivoamatta pölykoirat sekä kasan roskaa. Hiljaiset lapset istuivat keittiössä. Heitin ruuat roskiin jääkaapista ja lähdettiin pitsalle.

Mitäs Tukholmassa? Minkä ikäisiä lapset olivat?

Isä keitteli glögiä kotiviinistä jo aamulla seitsemältä, kun heräilin. Se pettymys, kun toivoi raitista joulua. Molemmat vanhemmat olivat työttöminä ja rahat ja pinna tiukilla. Isäni oli juoppo kyllä, mutta tähän asti jouluaatto oli ollut aina alkoholiton päivä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

6 henkeä viettämässä joulua maalla kunnallisen vesijohtoverkon ulkopuolella. Kaivosta hajosi vesipumppu, eli juoksevaa vettä ei ollut eikä sisävessaa voinut käyttää.

Tämän ja tuon noroviruksen yhdistelmä olisi melkoinen horrorjoulu 😅

Se on hirveä näky jos lumihankeen joutuu töräyttämään sellaiset paineripulit. Tuotokset voivat lentää metrinkin päähän, kokemusta on. Silloin tosin ei naurattanut lainkaan. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jää pitkälle jälkeen muista, mutta oli sekin joulu kun ex-anoppi lahjoitti minulla käytetyn, mutta onneksi tyhjän lol tuhkauurnan. Vähänkö itkin ja suutuinkin.[/quote

Lähetä anopille ensi vuonna joulukortin sijasta muistoa kunnioittaen -adressi.

Loppuu vit*uilu lyhyeen.

Nauroin ihan hysteerisesti tälle viestille kun aloin miettiä edellisen kommentoijan anopin venähtänyttä naamaa :D

Vierailija kirjoitti:

Olimme anoppilassa joulunvietossa. Hampaani katkesi syödessäni taatelikakkua, sillä siellä oli taatelin kivi. Hammaslääkärin päivystykseen melkein 200 km matka. Ei paljoa naurattanut.

Tuollaisia ruokia tai leivonnaisia ei voi syödä huolettomasti mihin on laitettu esimerkiksi juuri noita taateleita. Jotkut kun eivät viitsi tarkasti ottaa niitä kivenkaltaisia siemeniä pois, niin joka suupalan joutuu koettelemaan haarukalla läpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille on tulossa tänä vuonna tuo norovirusjoulu :( Lapsi oksentaa taukoamatta. Emme voi tietenkään lähteä joulua viettämään sukulaisten luo. Todella masentava tunnelma. Koko syksyn olen odottanut joulua ja sukulaisten tapaamista. Nyt vaan odotamme taudin iskemistä. Ruokaakaan en ihmeemmin uskalla ostaa, jos jäävät syömättä.

Meillä myös kaksi lasta oksennustaudissa, päiväkodissa kiertänyt norovirus. Itse varmasti sitten sairaana jouluaattona. Myös me luonnollisesti pysymme kotona. Olen odottanut joulua pitkään ja nyt kävi näin. Pitää vaan lohduttautua sillä, että lapset kasvavat ja vähitellen taudit vähenevät. Mutta harmittaa silti vietävästi!

Asiallisella hygienialla tartunnan välttää. Itse sen viruksen syö. Pese käsiä (saippua + desi) koko ajan. Pyyhi ovenkahvoja ja pintoja klooripitoisella pesuaineella myös useasti päivässä. Älä laita käsiä suuhun. Pese oksennukset ja ripulit heti asiallisesti. Rajoita sairas 1 huoneeseen ja vessaan.

Näillä konsteilla me vanhemmat ollaan säästytty norolta ym vuosia. Mutta vaatii sen, että todellakin järeät siivouskonstit otetaan heti käyttöön ja niihin sitoudutaan. Olen nukkunut noro- ja rotaripuloivan/oksentelevan vieressä ja säästynyt taudilta.

Tai sitten ei vaadi. Itse olen välttynyt molemmilta taudeilta, vaikken ole kotona desinfioinut mitään (ei mulla ole kotona mitään desinfioivaa, koskaan ollutkaan). Ja lapset joutui kyllä kuivumisen takia sairaalaan tiputukseen, vaikka kuinka yritin niitä juottaa. Tauti oli vaan niin kova ettei mikään pysynyt hetkeäkään sisällä.

Muhun ei tarttunut, eikä mieheen, vaikka siivoiltiin vuorotellen oksennuksia. Hyvä vastustuskyky? Kenties. Olen ollut sairaalassa töissä 20 vuotta, ehkä se on auttanut.

Noro on eritetahroista tartuttava 15 vrk. Leviää myös aerosolina. Enpä luottaisi hyvään vastustuskykyyn vaan hyvään käsihygieniaan ja siivoukseen. Ärsyttää laiskat vanhemnat, jotka eivät kunnolla siivoa oksutaudeissa vaan levittävät epidemiaa. Tuttavapiurissäkin sama tauti kiersi kehän Helsinki-Oulu-Kuopio-Hämeenlinna ihan vain huonon siivouksen vuoksi. Helsinkiläinen rylläsi Oulussa ja sen koomin tauti siirtyi pinnoilta ihmiseen ja sairastui vasta kotona jne.

Vauva sairastui enterorokkoon juuri aattona mummolassa ja minä pari päivää sen jälkeen. Ihme ja kumma muut taisivat säästyä mutta ei sen kuumeisen, huonosti syövän ja nukkuvan puolivuotiaan kanssa oikein päässyt joulutunnelmaan. Tämä on toki pientä verrattuna monen muun kokemuksiin, huhhuh!

Äärimmäisen läheinen ja tärkeä mummoni kuoli jouluna. Oli siis aaton ja joulupäivän "saattohoidossa" ja sitten nukkui pois. Joulu meni siis mummon vieressä. Ja sitten serkkuni kuoli toisena jouluna. Mutta ei noista mitään traumoja jäänyt, Eteenpäin elämässä elävien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuosi sitten mies ilmoitti 23 päivä, että on pettänyt minua ja muuttaa omaan asuntoon, laittoi myös eropaperit tänä päivänä. Tarkoitus oli kuulema vasta joulun jälkeen ilmoittaa mutta ei pystynyt esittämään. Jouluaatto meni itkiessä, mies vielä syyttely etten voinut lasten takia esittää että kaikki on hyvin.

Samantyyppinen kokemus. Miehellä oli aivoton visio, että joulu vietetään lasten takia kuin mitään ei olisi. Hankki ruokaa ja lahjoja, joita kukaan ei halunnut. Haukkui minua koko aaton, loppuillasta oli todellakin ikimuistoinen lautapelisessio Monopolin äärellä ("olet niin tyhmä ettet tätäkään tajua"). Oli tietysti umpi-ihastunut uuteen naisystäväänsä. Joulupäivänä lähdin Tukholmaan pariksi päiväksi. En vaan kestänyt olla enää kotona. Kun palasin mies oli vienyt vaatteensa ja kirjahyllyn, jättänyt siivoamatta pölykoirat sekä kasan roskaa. Hiljaiset lapset istuivat keittiössä. Heitin ruuat roskiin jääkaapista ja lähdettiin pitsalle.

Mitäs Tukholmassa? Minkä ikäisiä lapset olivat?

Laivalla oli vain onnellisia perheitä ja pariskuntia. Yhden hengen ikkunattomassa hytissä luin kirjaa muistamatta edellistä sivua. Tukholmassa kävelin pikkupakkasessa pitkin rantoja, hotellin ruokasalissa katsoin ihmisiä kuin elokuvaa. Paluulaivalla yhtä vauhdikasta kuin menomatkalla. Aamiaisella otin lasin kuohuviiniä ja ajattelin, että antaa valehtelevan paskan mennä.

Siitä lähtien on muuten vietetty hyviä jouluhetkiä lasten kanssa, rennosti koristeltu koti, syöty jotain pientä. Eikä taatusti pelata Monopolia.

15-vuotiaan koiramme kunto alkoi hiipua juuri ennen viime joulua. Nukkui aattoaamuna pois. Kaikki vaan itkimme, isäni ja äitini, mieheni, minä ja lapset. Oikeasti tuntui siltä että sydän murenee rinnassa. Oli vielä ollut alusta saakka 15v tyttäremme elämässä ja olivat parhaita ystävyksiä. Sen koiran turkkia vasten on itketty varmaan tuhannet itkut rankan koulukiusaamisen takia. Raskainta tässä oli tyttären musertavan surun seuraaminen, voimatta tehdä mitään. Tulemme kaikki varmasti itkemään aattona, kun viemme haudalle kynttilän.

Olin raskaana. Äidin mies ja hänen poikansa alkoivat dokailemaan oikein kunnolla ja oma mieheni ja äitinikin istuivat niiden kanssa keittiössä ottaen olutta. Menin makkariin kun ärsytti. Lähdin salaa taksilla kotiin kun puhe heillä sammaloitui enemmän ja enemmän sekä volyymit nousi liikaa

Vierailija kirjoitti:

Järkyttävä niskajumi/öinen hampaiden narskutus- päänsärky riistäytyi käsistä, siihen asti olin pärjännyt jotenkuten Buranalla ja tammikuussa oli hammaslääkärille aika purentakiskoa varten.

22 pv  iski päänsärky  joka paheni iltaa kohden, tavarat lenteli käsistä ja tuntui etten voinut nielläkään enää normaalisti vaan  yökin  suusta vettä ja puoliksi suussa sulanutta särkylääkettä pitkin lattioita.  Nukkuminen ei auttanut. Kuuma suihku ei auttanut.  24 pv aloin tuskastuneena litkiä kossua vedellä, mies oli siis ostanut sen kossun sitä varten  että terästää hillitysti glögiä ja siemailee sitä kirjaa lukiessaan. Olin ihan räkäkännissä kun koitin keittää riisipuuroa ym ja pahinta oli ETTÄ PÄÄHÄN SATTUI YHÄ. Mies hätisteli minut pois keittiöstä että mee jumalauta nyt nukkumaan. Lapset olivat onneksi jo 11v ja 13v, vaikka mielelläni en tuon ikäistenkään edessä olisi ollut umpikännissä. Onneksi sentään ei vieraita tullut!

Uudenvuodenaattona soitin itku kurkussa päivystykseen että auttakaa nyt herranjumala. Sain muutaman tunnin odotuksen jälkeen kipupiikin peffaan, reseptin vahvemmalle  Buranalle ja lihasrelaksanteille sekä kehotuksen jumpata. Ikävä kyllä jumppa ei auta hampaiden narskutuksen aiheuttamiin kipuihin...

Alkoholi pahentaa bruksismia. Kasvojumpasta taas on usein apua.