Jouluaatto-horror edition. Eli tähän alle kokemuksia kauhujouluista!
- Pukki oksensi eteiseen eikä ollut pysyä pystyssä. Tuttu pukki, ei mikään vuokrattu kuka lie eikä ollut kännissä vaan migreeni iski mutta koetti vetää keikan läpi. - Mies katkaisi koipensa hakiessaan kuusta metsästä, oli epävarmaa missä oli sillä appukon metsä on laaja ja oli pimeää. Appi, miehen veli ja veljen tyttöystävä tarpoivat taskulamput kourissa pimeäsä metsässä huutelemassa, minä purin kotona kynsiä ja koetin salata lapsilta miten hermona olin. No mies löytyi ja pääsi sairaalaan, mutta oli aattona kipsattu ja äreä.
Teidän vuoronne
Kommentit (553)
Olin erossa miehestäni ollut jo jonkun kuukauden välillämme vallitsevan aviokriisin vuoksi ja hain ns kaveritukea toisesta miehestä. Mieheni kuoli äkillisesti, juuri ennen joulua, joten menin siitä aivan shokkiin. Niinpä tämä kaveri mies tarjosi minulle mahdollisuuden viettää joulua hänen luonaan etenkin, kun mieheni sukulaiset ehtivät siihen mennessä hyökätä kimppuuni ja saivat minut kauhun valtaan minun uskaltamatta olla kotona.
Tämä ns hyvän kaverin tittelillä pelaava mies osoittautuikin käytösongelmaiseksi, Hän ei kyennyt kohtaamaan suruani ja ratkaisi tilanteen kiljumalla falsetissa koko jouluaaton. En ole ikinä nähnyt sellaista raivaria kuin hänellä. Kävimme läheisellä hautuumaalla hänen isänsä haudalla, mutta kun koetin sytyttää miehelleni kynttilää ns kaveri sai taas raivarin.
Aatto kului surun ja shokin sumussa, joten en oikein jaksanut reagoida mihinkään raivoamisiin. Kuuntelin vain.
Joulupäivänä edelleenkin itseään hyväksi kaverikseni tituuleeraava mies vaati minua pyytämään anteeksi käytöstäni, koska olin vain surrut ja vetäytynyt kuoreeni. En ymmärtänyt mitä minun pitäisi pyytää anteeksi, joten hän käski minut pois talosta. Nojoo, tilasin taksin ja koska taksi ei saanut ns kaveriltani lupaa ajaa pihaan luistelin jäisen pihan yli tielle koirani ja ison laukun kanssa. Ajoin lähellä asuvien puolituttujen luokse, jotka auttoivat minut löytämään yösijan sekä hoitivat koiraa minun vain täristessä paniikissa sohvalla.
Sen päätin, että se hyvä mitä tämä puolituttu pariskunta minulle antoi korvaan taas jollekin toiselle. Ymmärsin silloin joulun sanoman syvimmän sisällön.
En ikinä unohda sitä joulua. Minä, joka rakastan jouluja, sain kokea ihan jotakin muuta.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettuja lomamökkejä. Eräänä joulu-aattona pakkanen laski -39 asteeseen ja yhden mökin suihku jäätyi. Putkimiehet olivat niin varattuja, etteivät ennättäneet meille.
No eipä hätää, vettä tuli kyllä vessaan, kylmää ja kuumaa. Samoin keittiöön.
Lomalaiset tulivat sanomaan miten he nyt pääsevät saunan jälkeen peseytymään kun suihku oli jäässä.
Veimme heille pesuvateja (ämpäreitä mökissä jo oli ) ja sanoimme että nyt pääsee pesulle.
He katsoivat meitä epäuskoisina ja meidän melkein piti näyttää miten peseydytään pesuvadin ja ämpärin avulla:Vettä hanasta tai siitä pienestä bidee-suihkusta vettä astiaan ja siitä kumotaan sitten vettä yltympäriinsä kroppaa.
Voi voi, miten hankalaksi tämä nyt meni, he huokailivat. Kesällä rantasaunassa tuntuu sujuvan ihan hyvin tämä pesuvati + sankko huuhtelu
Tämä oli kai heidän joulu-painajaisensa.
Ai niin! On vielä yksi juttu. Eräät mökissä joulunsa viettäneet toivat meille mökiltä hiljaisena saattona uunipellin. Kysyimme mikä siinä on vikana. Vaieten he osoittivat sormellaan. Ja kas, olihan siinä pellillä pari suolamurua ja pieni rasvapisara, kun edellinen asukas oli roiskauttanut kuumia ranskanpottuja leivinpaperin ohi .( Oli kiireinen vaihtopäivä ja peltihän se jäi näköjään tsekkaamati.)
Annoimme heille puhtaan uunipellin
pahoitellen huolimattomuuttamme.
Yhtä vakavina he läksivät talvi-iltaan paarustamaan pelti kainalossaan mökkiä kohti. Mökkikirjaan he olivat jättäneet huomautuksensa. Voi hitsin hitsi. Ei auttanut anteeksi pyyntömme. Heidän joulunsa oli pilalla. Mökkiläisistä saisi kyllä vaikka kokonaisen kirjan aikaan...mutta se ei kuulu tähän.
Tätä se on kun asiakas maksaa hotellihinnat ja luulee saavansa vastaavaa palvelua mutta omistaja tarjoaa survival-henkistä lomasettiä hotellihinnoin.
Vierailija kirjoitti:
Isä joi aina kännit ja hakkasi äidin. Ei tosin eronnut arjesta siinä suhteessa.
Ihan ku meillä paitsi et äiti kyl löi takasin ja jos tuuri kävi niin molemmat lähti vaan putkaan eikä kumpikaan tarvinnu lääkärin hoitoa. Yks joulu äiti tosin koetti polttaa koko talon kun joulukuusi piti tuikata tuleen koska väärin koristeltu. Ei onneks palanu kun se kuusi ja sohva.
Vierailija kirjoitti:
Vuosi sitten mies ilmoitti 23 päivä, että on pettänyt minua ja muuttaa omaan asuntoon, laittoi myös eropaperit tänä päivänä. Tarkoitus oli kuulema vasta joulun jälkeen ilmoittaa mutta ei pystynyt esittämään. Jouluaatto meni itkiessä, mies vielä syyttely etten voinut lasten takia esittää että kaikki on hyvin.
Samantyyppinen kokemus. Miehellä oli aivoton visio, että joulu vietetään lasten takia kuin mitään ei olisi. Hankki ruokaa ja lahjoja, joita kukaan ei halunnut. Haukkui minua koko aaton, loppuillasta oli todellakin ikimuistoinen lautapelisessio Monopolin äärellä ("olet niin tyhmä ettet tätäkään tajua"). Oli tietysti umpi-ihastunut uuteen naisystäväänsä. Joulupäivänä lähdin Tukholmaan pariksi päiväksi. En vaan kestänyt olla enää kotona. Kun palasin mies oli vienyt vaatteensa ja kirjahyllyn, jättänyt siivoamatta pölykoirat sekä kasan roskaa. Hiljaiset lapset istuivat keittiössä. Heitin ruuat roskiin jääkaapista ja lähdettiin pitsalle.
Aattoillan ruokailussa minulta meni lapsivedet. Olimme 200 km:n päässä kotoamme maalla. Soitimme lähikaupungin sairaalaan ja sinne sitten menin synnyttämään. Loppu hyvin, kaikki hyvin. säikäytti kyllä vähän. Laskettuun aikaan oli vielä 3 viikkoa.
Tämä nyt ei ole niin vakavaa kuin osalla, mutta kinkkua uunista ottaessa paistopussi antoi periksi ja hirveä määrä sitä rasvalientä loiskahti kuumaan uuniin ja vastapestylle lattialle/matolle. Kamala haju talossa koko joulun, matto piti heittää pois ja käry tuntui vielä seuraavana kesänäkin kun uunia lämmitettiin.
Vierailija kirjoitti:
Meille on tulossa tänä vuonna tuo norovirusjoulu :( Lapsi oksentaa taukoamatta. Emme voi tietenkään lähteä joulua viettämään sukulaisten luo. Todella masentava tunnelma. Koko syksyn olen odottanut joulua ja sukulaisten tapaamista. Nyt vaan odotamme taudin iskemistä. Ruokaakaan en ihmeemmin uskalla ostaa, jos jäävät syömättä.
Käy hakemassa reilusti lääkkeitä (imodiumia ainakin) ettei olo ole aivan kamala kun tauti iskee ja viettäkää joulu vällyjen alla joululeffoja katsellen. Sukuloikaa sitten vaikka alkuvuodesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosi sitten mies ilmoitti 23 päivä, että on pettänyt minua ja muuttaa omaan asuntoon, laittoi myös eropaperit tänä päivänä. Tarkoitus oli kuulema vasta joulun jälkeen ilmoittaa mutta ei pystynyt esittämään. Jouluaatto meni itkiessä, mies vielä syyttely etten voinut lasten takia esittää että kaikki on hyvin.
Samantyyppinen kokemus. Miehellä oli aivoton visio, että joulu vietetään lasten takia kuin mitään ei olisi. Hankki ruokaa ja lahjoja, joita kukaan ei halunnut. Haukkui minua koko aaton, loppuillasta oli todellakin ikimuistoinen lautapelisessio Monopolin äärellä ("olet niin tyhmä ettet tätäkään tajua"). Oli tietysti umpi-ihastunut uuteen naisystäväänsä. Joulupäivänä lähdin Tukholmaan pariksi päiväksi. En vaan kestänyt olla enää kotona. Kun palasin mies oli vienyt vaatteensa ja kirjahyllyn, jättänyt siivoamatta pölykoirat sekä kasan roskaa. Hiljaiset lapset istuivat keittiössä. Heitin ruuat roskiin jääkaapista ja lähdettiin pitsalle.
Hiljaiset lapset istuivat keittiössä? Mikset ottanut heitä mukaan? Ihmetyttää näissä jutuissa miksi ne lapset jätetään ihan heitteille kun AIKUINEN ei nyt vaan kestä ja jaksa. Lapset joutuvat kestämään mitä vaan.
Kiitos kaikille tarinoista, selvennän vielä ettei tämän ketjun tarkoitus ole mässäillä toisten kokemilla hirveyksillä eikä kilpailla kellä on ollut rankimpaa vaan lähinnä mietin vertaistukea!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille on tulossa tänä vuonna tuo norovirusjoulu :( Lapsi oksentaa taukoamatta. Emme voi tietenkään lähteä joulua viettämään sukulaisten luo. Todella masentava tunnelma. Koko syksyn olen odottanut joulua ja sukulaisten tapaamista. Nyt vaan odotamme taudin iskemistä. Ruokaakaan en ihmeemmin uskalla ostaa, jos jäävät syömättä.
Käy hakemassa reilusti lääkkeitä (imodiumia ainakin) ettei olo ole aivan kamala kun tauti iskee ja viettäkää joulu vällyjen alla joululeffoja katsellen. Sukuloikaa sitten vaikka alkuvuodesta.
Ei, ei Imoidiumia! Tulee hirveät kivut kun se sulkee ripulilta tien, normaalisti ei tietenkään tule mutta vatsatauti on eri juttu. Tehtiin miehen kanssa kerran tuo virhe ja päätettiin sen jälkeen että parempi vaan istua suosiolla pöntöllä.
Vierailija kirjoitti:
Olin erossa miehestäni ollut jo jonkun kuukauden välillämme vallitsevan aviokriisin vuoksi ja hain ns kaveritukea toisesta miehestä. Mieheni kuoli äkillisesti, juuri ennen joulua, joten menin siitä aivan shokkiin. Niinpä tämä kaveri mies tarjosi minulle mahdollisuuden viettää joulua hänen luonaan etenkin, kun mieheni sukulaiset ehtivät siihen mennessä hyökätä kimppuuni ja saivat minut kauhun valtaan minun uskaltamatta olla kotona.
Tämä ns hyvän kaverin tittelillä pelaava mies osoittautuikin käytösongelmaiseksi, Hän ei kyennyt kohtaamaan suruani ja ratkaisi tilanteen kiljumalla falsetissa koko jouluaaton. En ole ikinä nähnyt sellaista raivaria kuin hänellä. Kävimme läheisellä hautuumaalla hänen isänsä haudalla, mutta kun koetin sytyttää miehelleni kynttilää ns kaveri sai taas raivarin.
Aatto kului surun ja shokin sumussa, joten en oikein jaksanut reagoida mihinkään raivoamisiin. Kuuntelin vain.
Joulupäivänä edelleenkin itseään hyväksi kaverikseni tituuleeraava mies vaati minua pyytämään anteeksi käytöstäni, koska olin vain surrut ja vetäytynyt kuoreeni. En ymmärtänyt mitä minun pitäisi pyytää anteeksi, joten hän käski minut pois talosta. Nojoo, tilasin taksin ja koska taksi ei saanut ns kaveriltani lupaa ajaa pihaan luistelin jäisen pihan yli tielle koirani ja ison laukun kanssa. Ajoin lähellä asuvien puolituttujen luokse, jotka auttoivat minut löytämään yösijan sekä hoitivat koiraa minun vain täristessä paniikissa sohvalla.
Sen päätin, että se hyvä mitä tämä puolituttu pariskunta minulle antoi korvaan taas jollekin toiselle. Ymmärsin silloin joulun sanoman syvimmän sisällön.
En ikinä unohda sitä joulua. Minä, joka rakastan jouluja, sain kokea ihan jotakin muuta.
Luojan, kiitos me ei tunneta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille on tulossa tänä vuonna tuo norovirusjoulu :( Lapsi oksentaa taukoamatta. Emme voi tietenkään lähteä joulua viettämään sukulaisten luo. Todella masentava tunnelma. Koko syksyn olen odottanut joulua ja sukulaisten tapaamista. Nyt vaan odotamme taudin iskemistä. Ruokaakaan en ihmeemmin uskalla ostaa, jos jäävät syömättä.
Meillä myös kaksi lasta oksennustaudissa, päiväkodissa kiertänyt norovirus. Itse varmasti sitten sairaana jouluaattona. Myös me luonnollisesti pysymme kotona. Olen odottanut joulua pitkään ja nyt kävi näin. Pitää vaan lohduttautua sillä, että lapset kasvavat ja vähitellen taudit vähenevät. Mutta harmittaa silti vietävästi!
Asiallisella hygienialla tartunnan välttää. Itse sen viruksen syö. Pese käsiä (saippua + desi) koko ajan. Pyyhi ovenkahvoja ja pintoja klooripitoisella pesuaineella myös useasti päivässä. Älä laita käsiä suuhun. Pese oksennukset ja ripulit heti asiallisesti. Rajoita sairas 1 huoneeseen ja vessaan.
Näillä konsteilla me vanhemmat ollaan säästytty norolta ym vuosia. Mutta vaatii sen, että todellakin järeät siivouskonstit otetaan heti käyttöön ja niihin sitoudutaan. Olen nukkunut noro- ja rotaripuloivan/oksentelevan vieressä ja säästynyt taudilta.
Järkyttävä niskajumi/öinen hampaiden narskutus- päänsärky riistäytyi käsistä, siihen asti olin pärjännyt jotenkuten Buranalla ja tammikuussa oli hammaslääkärille aika purentakiskoa varten.
22 pv iski päänsärky joka paheni iltaa kohden, tavarat lenteli käsistä ja tuntui etten voinut nielläkään enää normaalisti vaan yökin suusta vettä ja puoliksi suussa sulanutta särkylääkettä pitkin lattioita. Nukkuminen ei auttanut. Kuuma suihku ei auttanut. 24 pv aloin tuskastuneena litkiä kossua vedellä, mies oli siis ostanut sen kossun sitä varten että terästää hillitysti glögiä ja siemailee sitä kirjaa lukiessaan. Olin ihan räkäkännissä kun koitin keittää riisipuuroa ym ja pahinta oli ETTÄ PÄÄHÄN SATTUI YHÄ. Mies hätisteli minut pois keittiöstä että mee jumalauta nyt nukkumaan. Lapset olivat onneksi jo 11v ja 13v, vaikka mielelläni en tuon ikäistenkään edessä olisi ollut umpikännissä. Onneksi sentään ei vieraita tullut!
Uudenvuodenaattona soitin itku kurkussa päivystykseen että auttakaa nyt herranjumala. Sain muutaman tunnin odotuksen jälkeen kipupiikin peffaan, reseptin vahvemmalle Buranalle ja lihasrelaksanteille sekä kehotuksen jumpata. Ikävä kyllä jumppa ei auta hampaiden narskutuksen aiheuttamiin kipuihin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille on tulossa tänä vuonna tuo norovirusjoulu :( Lapsi oksentaa taukoamatta. Emme voi tietenkään lähteä joulua viettämään sukulaisten luo. Todella masentava tunnelma. Koko syksyn olen odottanut joulua ja sukulaisten tapaamista. Nyt vaan odotamme taudin iskemistä. Ruokaakaan en ihmeemmin uskalla ostaa, jos jäävät syömättä.
Meillä myös kaksi lasta oksennustaudissa, päiväkodissa kiertänyt norovirus. Itse varmasti sitten sairaana jouluaattona. Myös me luonnollisesti pysymme kotona. Olen odottanut joulua pitkään ja nyt kävi näin. Pitää vaan lohduttautua sillä, että lapset kasvavat ja vähitellen taudit vähenevät. Mutta harmittaa silti vietävästi!
Asiallisella hygienialla tartunnan välttää. Itse sen viruksen syö. Pese käsiä (saippua + desi) koko ajan. Pyyhi ovenkahvoja ja pintoja klooripitoisella pesuaineella myös useasti päivässä. Älä laita käsiä suuhun. Pese oksennukset ja ripulit heti asiallisesti. Rajoita sairas 1 huoneeseen ja vessaan.
Näillä konsteilla me vanhemmat ollaan säästytty norolta ym vuosia. Mutta vaatii sen, että todellakin järeät siivouskonstit otetaan heti käyttöön ja niihin sitoudutaan. Olen nukkunut noro- ja rotaripuloivan/oksentelevan vieressä ja säästynyt taudilta.
Tai sitten ei vaadi. Itse olen välttynyt molemmilta taudeilta, vaikken ole kotona desinfioinut mitään (ei mulla ole kotona mitään desinfioivaa, koskaan ollutkaan). Ja lapset joutui kyllä kuivumisen takia sairaalaan tiputukseen, vaikka kuinka yritin niitä juottaa. Tauti oli vaan niin kova ettei mikään pysynyt hetkeäkään sisällä.
Muhun ei tarttunut, eikä mieheen, vaikka siivoiltiin vuorotellen oksennuksia. Hyvä vastustuskyky? Kenties. Olen ollut sairaalassa töissä 20 vuotta, ehkä se on auttanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosi sitten mies ilmoitti 23 päivä, että on pettänyt minua ja muuttaa omaan asuntoon, laittoi myös eropaperit tänä päivänä. Tarkoitus oli kuulema vasta joulun jälkeen ilmoittaa mutta ei pystynyt esittämään. Jouluaatto meni itkiessä, mies vielä syyttely etten voinut lasten takia esittää että kaikki on hyvin.
Samantyyppinen kokemus. Miehellä oli aivoton visio, että joulu vietetään lasten takia kuin mitään ei olisi. Hankki ruokaa ja lahjoja, joita kukaan ei halunnut. Haukkui minua koko aaton, loppuillasta oli todellakin ikimuistoinen lautapelisessio Monopolin äärellä ("olet niin tyhmä ettet tätäkään tajua"). Oli tietysti umpi-ihastunut uuteen naisystäväänsä. Joulupäivänä lähdin Tukholmaan pariksi päiväksi. En vaan kestänyt olla enää kotona. Kun palasin mies oli vienyt vaatteensa ja kirjahyllyn, jättänyt siivoamatta pölykoirat sekä kasan roskaa. Hiljaiset lapset istuivat keittiössä. Heitin ruuat roskiin jääkaapista ja lähdettiin pitsalle.
Hiljaiset lapset istuivat keittiössä? Mikset ottanut heitä mukaan? Ihmetyttää näissä jutuissa miksi ne lapset jätetään ihan heitteille kun AIKUINEN ei nyt vaan kestä ja jaksa. Lapset joutuvat kestämään mitä vaan.
Olihan lapsilla isä siinä kotona. Eihän mies lapsiaan vihannut vaan minua. Yhtä hyvin voit kysyä, miksei isä ottanut lapsiaan mukaan uutta kotiaan rakentamaan, yhteishuoltajuudenhan hän kovasti halusi.
Kun oma maailma hajoaa käsiin on vähän vaikea olla piparintuoksuinen täydellinen äiti. Minä satuin rakastamaan miestäni, otti vähän koville se jätetyksi tuleminen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettuja lomamökkejä. Eräänä joulu-aattona pakkanen laski -39 asteeseen ja yhden mökin suihku jäätyi. Putkimiehet olivat niin varattuja, etteivät ennättäneet meille.
No eipä hätää, vettä tuli kyllä vessaan, kylmää ja kuumaa. Samoin keittiöön.
Lomalaiset tulivat sanomaan miten he nyt pääsevät saunan jälkeen peseytymään kun suihku oli jäässä.
Veimme heille pesuvateja (ämpäreitä mökissä jo oli ) ja sanoimme että nyt pääsee pesulle.
He katsoivat meitä epäuskoisina ja meidän melkein piti näyttää miten peseydytään pesuvadin ja ämpärin avulla:Vettä hanasta tai siitä pienestä bidee-suihkusta vettä astiaan ja siitä kumotaan sitten vettä yltympäriinsä kroppaa.
Voi voi, miten hankalaksi tämä nyt meni, he huokailivat. Kesällä rantasaunassa tuntuu sujuvan ihan hyvin tämä pesuvati + sankko huuhtelu
Tämä oli kai heidän joulu-painajaisensa.
Ai niin! On vielä yksi juttu. Eräät mökissä joulunsa viettäneet toivat meille mökiltä hiljaisena saattona uunipellin. Kysyimme mikä siinä on vikana. Vaieten he osoittivat sormellaan. Ja kas, olihan siinä pellillä pari suolamurua ja pieni rasvapisara, kun edellinen asukas oli roiskauttanut kuumia ranskanpottuja leivinpaperin ohi .( Oli kiireinen vaihtopäivä ja peltihän se jäi näköjään tsekkaamati.)
Annoimme heille puhtaan uunipellin
pahoitellen huolimattomuuttamme.
Yhtä vakavina he läksivät talvi-iltaan paarustamaan pelti kainalossaan mökkiä kohti. Mökkikirjaan he olivat jättäneet huomautuksensa. Voi hitsin hitsi. Ei auttanut anteeksi pyyntömme. Heidän joulunsa oli pilalla. Mökkiläisistä saisi kyllä vaikka kokonaisen kirjan aikaan...mutta se ei kuulu tähän.
Millainen ihminen ei osaa peseytyä sangon ja vadin avulla? Ulkomaalainen? Samat vieraat kesällä osasivat?
Outoa kun ei itse pesseet peltiä.
MIKÄÄN; edes se aatto kun siivosin koiran ja lapsen oksennusta ei ole niin kauhea kuin jouluaatto 1994.
21 päivä joukukuuta mieheni hakeutui sairaalan kovien kipujen vuoksi ja löytyi pitkälle edennyt syöpä eikä mitään ollut tehtävissä, hänet siirrettiin suoraan saattohoitoon. Anoppi itki ja rähjäsi minulle että minun syyni, miksi en pakottanut miestä menemään aiemmin lääkäriin. Lapset olivat 12v, 11v ja 2v, nuorin oli siunattu koska ei ymmärtänyt tilanteesta mitään.
Tämä nyt ei sinänsä ole kovin paha mutta jouluyönä meni maaseudulla sähköt. Ensi töiksi aggrekaattia virittämään että saatiin sisälle valoa ja jääkaappi pysymään kylmänä. Ensimmäinen päivä meni naureskellessa ja ottamalla tilanne kierolla huumorilla, harvoin on tullut grillattua joulupäivänä pallogrillillä.
Ei meillä sinönsä hätää ollut, kämppä pysyi lämpimänä takalla ja kiukaalla, ulkohuussi ja vettä saatiin tonkalla.
Toisena päivänä alkoi jo vähän kyllästyttää. Kolmantena päivänä alkoi v-tuttamaan ja lähdettiin kavereille kaupunkiin suihkuun.
Tällä välin olikin sitten sähköt palanneet.
Ensimmäinen lapseton joulu, jota odotin innolla: hyvää ruokaa, leffoja, lepoa ja ulkoilua. Pidettiin lasten kanssa oma joulu etukäteen ja vanhempani tulivat myös vieraiksi.
Lasten ja vanhempieni lähdettyä minuun iski järkky paha olo. Kiikutin osan ruuista biojätteeseen, sillä kaikki hajut tuntuivat kamalilta. Kolme vuorokautta makasin ämpäri lähettyvillä sikiöasennossa lattialla ja itkeä tihrustin välillä. Joulun pyhien jälkeen vaaka näytti -5kg. Ei tullut joulupöhöä ei.
Voi ei, tsemppiä !!! Toivottavasti muut säilytte terveinä ja pikaista paranemista sinne!