Lue keskustelun säännöt.
Onko kellään muulla tällaista että facebookissa
19.12.2019 |
sä käyt tykkäämässä ja peukuttamassa kavereidesi kirjoituksia, kirjoitat kommentteja ja sitten toisinpäin ei tulekaan mitään peukutuksia eikä kommentointeja, sulle. Ne samat jolle sä peukutat, ei koskaan peukuta sulle.
Taidan olla peukuttamatta tästä lähtien ollenkaan.
Kokemuksia? Mielipiteitä?
Kommentit (189)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä laitoin viestin yhdelle, jonka kanssa mä olen ollut joskus ihan tiiviisti tekemisissä, ihan irl viestin whatsapin ja toivotin hyvää joulua hänelle ja kyselin samalla kuulumisia. Tästä on aikaa vajaa viikko. Se vastasi siihen heti kuittamalla Hyvää joulua! Vastailin hänen kuulumisiinsa. Kyseli sekin mitä mulle kuuluu. Kerroin että aloitin syksyllä uuden harrastuksen ja jäin pitkälle sairaslomalle marraskuussa. Siihen loppui ne kyselemiset sen osalta että minkä harrastuksen olen aloittanut tai mikä sairastuminen on tullut. Enkä todellakaan alkanut selittämään enempiä, halusin rueta tietämään enemmän alkaako sitä kiinnostaa edes tuon vertainen. Mä tulkitsen asian nyt kyllä niin että se ei halua olla tekemisessä ei fb:n kautta eikä juuri irl:kään! Jouluviestin vielä kirjoitti hyvien käytöstapojen vuoksi.
Mä taas ajattelen asian niin, että jos joku (varsinkin, jos ei olla viime aikoina oltu tiiviisti tekemisissä) kertoo ympäripyöreästi viestillä aloittaneensa uuden harrastuksen ja jääneensä pitkälle sairaslomalle, ei halua kertoa asiasta sen enempää. Enkä ala utelemaan. En muutenkaan pidä siitä, että kerrotaan vain pieni osa jostain asiasta ja sitten odotetaan, että toinen alkaa kyselemään lisää. Ihan yhtä hyvin voi sanoa suoraan aloittaneensa ratsastuksen ja jääneensä pitkälle sairaslomalle kaaduttuaan jäisellä kadulla ja saaneensa nilkkamurtuman. Mulla on FB-kavereina muutama sukulainen, jotka ovat varsinaisia "mysteeripostaajia". Vihjailevat jostain heille tapahtuneesta asiasta (joskus jopa pelkällä hymiölllä) ja odottavat, että muut alkavat kysellä lisää. En koskaan kommentoi näihin yhtään mitään vaan odotan, että henkilö kertoo asiasta lisää. Vasta sen jälkeen katson, onko mulla jotain kommentoitavaa asiaan vai ei.
Mielenkiintoiseksi tässä asiassa tekee sen, että aiemmin tämä sama kaava toimi hänen kohdallaan, aiemmin siis: mä kun kerroin jotain niin, hän rupesi kyseleen lisää. Sama toisinpäin. Aina ennen! Jotain meidän suhteessa on muuttunut, ei sen väliä, olkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on Facebook, ei ole noin vakavaa, oikeasti.
Ei ole noin vakavaa... niin minulle sanottiin läpi ala-asteen ja yläasteen kun olin koko ajan jostain asiasta koulukiusattu. Sanottiin myös älä välitä. ja kiusaajat saivat jatkaa mielivaltaisesti milloin mistäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä laitoin viestin yhdelle, jonka kanssa mä olen ollut joskus ihan tiiviisti tekemisissä, ihan irl viestin whatsapin ja toivotin hyvää joulua hänelle ja kyselin samalla kuulumisia. Tästä on aikaa vajaa viikko. Se vastasi siihen heti kuittamalla Hyvää joulua! Vastailin hänen kuulumisiinsa. Kyseli sekin mitä mulle kuuluu. Kerroin että aloitin syksyllä uuden harrastuksen ja jäin pitkälle sairaslomalle marraskuussa. Siihen loppui ne kyselemiset sen osalta että minkä harrastuksen olen aloittanut tai mikä sairastuminen on tullut. Enkä todellakaan alkanut selittämään enempiä, halusin rueta tietämään enemmän alkaako sitä kiinnostaa edes tuon vertainen. Mä tulkitsen asian nyt kyllä niin että se ei halua olla tekemisessä ei fb:n kautta eikä juuri irl:kään! Jouluviestin vielä kirjoitti hyvien käytöstapojen vuoksi.
Mä taas ajattelen asian niin, että jos joku (varsinkin, jos ei olla viime aikoina oltu tiiviisti tekemisissä) kertoo ympäripyöreästi viestillä aloittaneensa uuden harrastuksen ja jääneensä pitkälle sairaslomalle, ei halua kertoa asiasta sen enempää. Enkä ala utelemaan. En muutenkaan pidä siitä, että kerrotaan vain pieni osa jostain asiasta ja sitten odotetaan, että toinen alkaa kyselemään lisää. Ihan yhtä hyvin voi sanoa suoraan aloittaneensa ratsastuksen ja jääneensä pitkälle sairaslomalle kaaduttuaan jäisellä kadulla ja saaneensa nilkkamurtuman. Mulla on FB-kavereina muutama sukulainen, jotka ovat varsinaisia "mysteeripostaajia". Vihjailevat jostain heille tapahtuneesta asiasta (joskus jopa pelkällä hymiölllä) ja odottavat, että muut alkavat kysellä lisää. En koskaan kommentoi näihin yhtään mitään vaan odotan, että henkilö kertoo asiasta lisää. Vasta sen jälkeen katson, onko mulla jotain kommentoitavaa asiaan vai ei.
Mielenkiintoiseksi tässä asiassa tekee sen, että aiemmin tämä sama kaava toimi hänen kohdallaan, aiemmin siis: mä kun kerroin jotain niin, hän rupesi kyseleen lisää. Sama toisinpäin. Aina ennen! Jotain meidän suhteessa on muuttunut, ei sen väliä, olkoon.
Jos aiemmin piditte tiiviisti yhteyttä, mutta sen jälkeen ette vähään aikaan, on tottakai selvää, että jokin teidän suhteessanne on muuttunut. Jostain syystä etäännyitte toisistanne. Hänelle, sinulle tai molemmille tuli ehkä uusia ihmisiä elämään.Tai jotain muuta, mikä vei teidän aikaanne.
Vierailija kirjoitti:
Se on Facebook, ei ole noin vakavaa, oikeasti.
Minusta täällä ketjussa on noussut todella hyviä pohdiskeluja asiasta ja olen pohtinut asioita niiden kautta. Mä otan tään sen verran vakavasti, että mun osalta facebook tykkäilyt ja kommentoinnitkin loppuivat kyllä tähän ainakin muutaman henkilön kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä laitoin viestin yhdelle, jonka kanssa mä olen ollut joskus ihan tiiviisti tekemisissä, ihan irl viestin whatsapin ja toivotin hyvää joulua hänelle ja kyselin samalla kuulumisia. Tästä on aikaa vajaa viikko. Se vastasi siihen heti kuittamalla Hyvää joulua! Vastailin hänen kuulumisiinsa. Kyseli sekin mitä mulle kuuluu. Kerroin että aloitin syksyllä uuden harrastuksen ja jäin pitkälle sairaslomalle marraskuussa. Siihen loppui ne kyselemiset sen osalta että minkä harrastuksen olen aloittanut tai mikä sairastuminen on tullut. Enkä todellakaan alkanut selittämään enempiä, halusin rueta tietämään enemmän alkaako sitä kiinnostaa edes tuon vertainen. Mä tulkitsen asian nyt kyllä niin että se ei halua olla tekemisessä ei fb:n kautta eikä juuri irl:kään! Jouluviestin vielä kirjoitti hyvien käytöstapojen vuoksi.
Mä taas ajattelen asian niin, että jos joku (varsinkin, jos ei olla viime aikoina oltu tiiviisti tekemisissä) kertoo ympäripyöreästi viestillä aloittaneensa uuden harrastuksen ja jääneensä pitkälle sairaslomalle, ei halua kertoa asiasta sen enempää. Enkä ala utelemaan. En muutenkaan pidä siitä, että kerrotaan vain pieni osa jostain asiasta ja sitten odotetaan, että toinen alkaa kyselemään lisää. Ihan yhtä hyvin voi sanoa suoraan aloittaneensa ratsastuksen ja jääneensä pitkälle sairaslomalle kaaduttuaan jäisellä kadulla ja saaneensa nilkkamurtuman. Mulla on FB-kavereina muutama sukulainen, jotka ovat varsinaisia "mysteeripostaajia". Vihjailevat jostain heille tapahtuneesta asiasta (joskus jopa pelkällä hymiölllä) ja odottavat, että muut alkavat kysellä lisää. En koskaan kommentoi näihin yhtään mitään vaan odotan, että henkilö kertoo asiasta lisää. Vasta sen jälkeen katson, onko mulla jotain kommentoitavaa asiaan vai ei.
Mielenkiintoiseksi tässä asiassa tekee sen, että aiemmin tämä sama kaava toimi hänen kohdallaan, aiemmin siis: mä kun kerroin jotain niin, hän rupesi kyseleen lisää. Sama toisinpäin. Aina ennen! Jotain meidän suhteessa on muuttunut, ei sen väliä, olkoon.
Jos aiemmin piditte tiiviisti yhteyttä, mutta sen jälkeen ette vähään aikaan, on tottakai selvää, että jokin teidän suhteessanne on muuttunut. Jostain syystä etäännyitte toisistanne. Hänelle, sinulle tai molemmille tuli ehkä uusia ihmisiä elämään.Tai jotain muuta, mikä vei teidän aikaanne.
Näinpä, ja jää luultavasti selvittämättä se mikä etäännytti. Yhteinen tarinamme kesti johonkin saakka. Vaikka luvattiin joskus että aina tullaan pitämään yhdessä kiinni toisistamme, tuli mitä tuli elämässämme. Mutta aina ei käy niinkuin on suunnitellut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu näinen viestien perusteella, että mä käytän facekookia(kin) jotenkin ihan väärin 😆
Tykkään jutuista, joista oikeasti tykkään, siis esimerkiksi aidosti hauskoista, vaikuttavista tai muuten hienoista jutuista/kuvista/uutisista miettimättä yhtään, kuuluuko minun tykätä juuri tämän tyypin jutuista. Koska en roiku fb:ssä koko aikaa (+fb:n oudot algoritmit), saattaa monikin juttu mennä ohi, enkä käy ihan vaan kohteliaisuuttani katsomassa kavereiden seiniä ja tykkäämässä vanhoista jutuista.Luultavasti kuitenkin tykkään läheisimpien kavereiden jutuista enemmän, mutta se johtuu yleensä siitä, että tiedän heidän asioistaan enemmän muutenkin. Siis jos vaikka tiedän, että kaverilla on ollut tosi vaikeaa, voin tykätä ihan vaan jostain tylsästä ”kävin kävelyllä” - päivityksestä, koska minulle se voi kertoa, että kaveri on esimerkiksi saanut kipsin pois jalastaan tai vaikka poistunut kotoaan ensimmäisen kerran kuukauteen tms. Vieraamman kaverin vastaavasta päivityksestä luultavasti tykkäisin vain, jos hän kertoisi tarkemmin tapahtuman merkityksellisyydestä tai liittäisi mukaan erityisen onnistuneen kuvan.
Jostain syystä miellän toisten vanhojen kuvien katselun vähän noloksi stalkkaukseksi. Itselleni esimerkiksi tuli juuri yhdeltä vanhalta työkaverilta tykkäys kuusi vuotta vanhaan kuvaani ja siitä tuli jotenkin epämukava olo. Minulle tämä tykkäys kertoi, että tämä ihminen oli selaillut jostain syystä kuvakansiotani tosi pitkälle ja luultavasti painanut peukkua vahingossa, koska kuva ei millään tavalla ollut sen ihmeellisempi kuin muutkaan.
Aamen.
Ihmisillä on tosi erilaisia tapoja käyttää facebookia. Osittain se voi riippua siitäkin, milloin sinne on liittynyt. Vanhat käyttäjät käyttävät varmaan vähän eri periaatteilla kuin uudet. Siellä on tapahtunut isoja muutoksia vuosien varrella. Ennen ei edes ollut noita tykkäysnappeja, saati sitten valikoimaa erilaisia reaktioita. Ennen pystyi myös paremmin säätelemään itse, kenen julkaisut tulevat näkyviin.
Puhelimella ja tietokoneella saattaa nousta esille ihan eri ihmisten jutut. Nykyään kun ihmiset taitavat käyttää enemmän puhelimilla, niin sen huomaa siinä, ettei jakseta lukea pitkiä juttuja, eikä klikkailla auki mitään, esim. linkkejä tai useampia kuvia. Lisäksi kun fb on nykyään täynnä mainoksia, ryhmien julkaisuja ja muuta soopaa, ja uutisvirtaan tulee koko ajan vain samat jutut, niin ne oikeat kavereiden päivitykset vain jäävät näkemättä. Itse en juuri koskaan käy missään profiileissa, enkä varsinkaan kosketusnäytöllä, etten vahingossa klikkaile mitään.
Joillakin ihmisillä ne päivitykset on myös sellaisia, että en vain tajua niitä. Jotain liian epämääräistä tai epäselvästi kirjoitettu tai vaikuttaa olevan tietylle kohderyhmälle. En silloin tykkää, jos en tiedä mistä on kyse. Jos joku kalastelee reaktioita, en reagoi. Enkä tykkää jostain kännäilyjutuista. Mutta jos ihminen vähän enemmän avaa itseään ja ajatuksiaan, niin silloin mielelläni tykkään tai kommentoin.
Itse ihmettelen kun kaveri tykkää instassa jotain julkkisbloggaajien juttuja mut sit ei mun. Tietty mulla paljon tylsempiä mut tykkäykset merkkaa mulle enemmän kun tulee tutuilta ja masentaa jos niitä tulee jotain alle 10. Ja siis olen varma että hän on hyvä kaverini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mäkin olen pitänyt yhtäkin henkilöä tosi hyvänä kaverina/ystävänä, mutta noista tykkäilyistä, tykkäilyjen puutteista ja vastavuoroisuudesta, vastavuorottomuudesta (muuallakaan) päätellen ei taida olla ihan niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on Facebook, ei ole noin vakavaa, oikeasti.
Ei ole noin vakavaa... niin minulle sanottiin läpi ala-asteen ja yläasteen kun olin koko ajan jostain asiasta koulukiusattu. Sanottiin myös älä välitä. ja kiusaajat saivat jatkaa mielivaltaisesti milloin mistäkin.
Kiusaaminen ei ole hyväksyttävää, mutta jos aikuinen on somessa, niin pitää pystyä kestämään sen "kovuus". Kyllä siellä jokaiselle tulee vastaan negatiivisuutta yms, mutta siihen kannattaa suhtautua kevyesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko oikeasti facebook-peukutukset ongelma joillekin aikuisille ihmisille?
Vierailija kirjoitti:
Onko oikeasti facebook-peukutukset ongelma joillekin aikuisille ihmisille?
Laittaa mietittymään muutamia ihmissuhteita, ei muuten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No paljonko sulla ap on fb-kavereita? Omista päivityksistäni tykkää yleensä joka kolmannes tai puolet kavereista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on Facebook, ei ole noin vakavaa, oikeasti.
Ei ole noin vakavaa... niin minulle sanottiin läpi ala-asteen ja yläasteen kun olin koko ajan jostain asiasta koulukiusattu. Sanottiin myös älä välitä. ja kiusaajat saivat jatkaa mielivaltaisesti milloin mistäkin.
Kiusaaminen ei ole hyväksyttävää, mutta jos aikuinen on somessa, niin pitää pystyä kestämään sen "kovuus". Kyllä siellä jokaiselle tulee vastaan negatiivisuutta yms, mutta siihen kannattaa suhtautua kevyesti.
Mun kohdalla se, että tyyppi laittaa tyttöporukan kaikille muille tyypeille tykkäyksiä, laittaa kivoja kommentteja, elää mukana niissä muitten päivityksissä, JA minut jättää tyystin väliin, tätä on tapahtunut jo monen monen kuukauden ajan. Minusta mun ei tarttee kestää tällaista "kovuutta"! Suoraan sanottuna! Mun mielestä tähän ei voi suhtautua kyllä ihan kevyesti...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No paljonko sulla ap on fb-kavereita? Omista päivityksistäni tykkää yleensä joka kolmannes tai puolet kavereista.
35. Sun päivityksistähän tykkää tosi moni!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No paljonko sulla ap on fb-kavereita? Omista päivityksistäni tykkää yleensä joka kolmannes tai puolet kavereista.
35. Sun päivityksistähän tykkää tosi moni!!!
Ohis...musta tuntuu, että mun feediini tulee sellaisten FB-kavereideni päivityksiä, joista jo muut ovat tykänneet paljon. Esim jos jollain on 500 FB-kaveria ja niistä 100 on tykännyt hänen päivityksestään, tuo päivitys tulee myös mun feediini. Mun yhden FB-kaverin (jota en ole koskaan edes tavannut eikä edes viestitellä toisillemme) kaikki päivitykset taitavat tulla feediini, koska hänellä on niin monta "tykkääjää". Facebookissa mulla on seurannassa vain lähisukulaiset, joten kyse ei ole siitäkään, että hän olisi mun seurattavissani.
Vierailija kirjoitti:
Loistavaa!! Kylläpä sain yleis-sivistävää tietoa luettuani tämän ketjun. Facebookiin en ole ikinä aikonut liittyä ja nyt vielä vähemmän.
Niin, se miksi kirjoitin tuon ” loistavaa” oli siksi ,että, siellähän teitä näyttää olevan uusi ns, kiusattujen ryhmä. Ei ole vaan enää ne samat , joita kiusataan päiväkodissa, ala-asteella, yläasteella , amiksessa, työelämässä, eläkkeellä ja harrastuksissa. Siis, niinhän se menee, olen lukenut , että samoja tyyppejä ” kiusataan” läpi elämän kaikkialla ja nyt sitten nämä änkeävät sinne facebookiin - ja taas kiusataan, kun joku ei peukuta heitä.Ei voi olla todellista..
Ja sinun mielestäsi on kiva että muita kiusataan?
Ei voi olla todellista..
Vierailija kirjoitti:
Onko oikeasti facebook-peukutukset ongelma joillekin aikuisille ihmisille?
Niimpä, face kuulostaa yhtä hiekkalaatikkomeininkiä olevan edelleen kuin sieltä poistuessani... pitäisi näköjään saada vain rusinat pullasta, mutta niinhän se ei mene, vaan on hyväksyttävä myös ne varjopuolet, jos on totuttanutkin itsensä saamaan mielihyvää jostain monille täysin yhdentekevistä peukutuksista.
Viisainta on poistua koko naamakirjasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No paljonko sulla ap on fb-kavereita? Omista päivityksistäni tykkää yleensä joka kolmannes tai puolet kavereista.
35. Sun päivityksistähän tykkää tosi moni!!!
Laitan oman päivityksen vaan ehkä kerran kuukaudessa, mutta tykkäilen mielelläni toisten mukavista jutuista. 😊 fb-kavereita muistaakseni 150 jotain.
Mä taas ajattelen asian niin, että jos joku (varsinkin, jos ei olla viime aikoina oltu tiiviisti tekemisissä) kertoo ympäripyöreästi viestillä aloittaneensa uuden harrastuksen ja jääneensä pitkälle sairaslomalle, ei halua kertoa asiasta sen enempää. Enkä ala utelemaan. En muutenkaan pidä siitä, että kerrotaan vain pieni osa jostain asiasta ja sitten odotetaan, että toinen alkaa kyselemään lisää. Ihan yhtä hyvin voi sanoa suoraan aloittaneensa ratsastuksen ja jääneensä pitkälle sairaslomalle kaaduttuaan jäisellä kadulla ja saaneensa nilkkamurtuman. Mulla on FB-kavereina muutama sukulainen, jotka ovat varsinaisia "mysteeripostaajia". Vihjailevat jostain heille tapahtuneesta asiasta (joskus jopa pelkällä hymiölllä) ja odottavat, että muut alkavat kysellä lisää. En koskaan kommentoi näihin yhtään mitään vaan odotan, että henkilö kertoo asiasta lisää. Vasta sen jälkeen katson, onko mulla jotain kommentoitavaa asiaan vai ei.