Lue keskustelun säännöt.
Kuinka tylsä ihmisen täytyy olla, että menee jo nuorena pitkään parisuhteeseen?
17.12.2019 |
Kaikki elämän ilot jäävät kokematta. Vapaus, mielenkiintoiset kohtaamiset uusien ihmisten kanssa jne. Samaa naamaa katsellaan parhaat vuodet ja jossain kohtaa sitten mietitään, että tätäkö elämä nyt sitten oli. Ja mies alkaa haaveilemaan toisista naisista.
Kommentit (45)
Kyllä minun moni tuttu on eronnut juurikin niistä nuorena aloitetuista suhteista..viimeistään 30v iän lähestyessä on tullut tarve alkaa elää omaa "menetettyä" nuoruutta uudelleen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap taitaa olla itse tylsä kun kaikki elämän ilot jää pois parisuhteen perusteella...
Ei oo todellista.
Vierailija kirjoitti:
Täytynee kysellä muilta kuinka tylsä olenkaan, koska olin muutamaa viikkoa aiemmin täyttänyt 17v, kun aloimme seurustelemaan ja nyt täytin 44v.
Samat luvut eikä kyllästytä.
Vierailija kirjoitti:
Täytynee kysellä muilta kuinka tylsä olenkaan, koska olin muutamaa viikkoa aiemmin täyttänyt 17v, kun aloimme seurustelemaan ja nyt täytin 44v.
Lyhyellä matikalla laskettuna 44 v - 17 v = 31 v.... 31 /44=0,70454545... * 100 = 70 % elämästäsi on ollut niin tylsää, että puolisosi on jaksanut sinua katsella. Ihan ok seuraa ilmeisesti. Vielä kun heittäytyisit kunnolla jännäksi "jss asap" niin johan se olisi mielenkiintoinen skenaario. Luulen, että puolisosi on iloinen sinun ollessasi yhtä tylsä kuin hän eikä tällaista jännitystä kaipaa.
hups... 27/44... no tajusitte pointin, iso prosentti tuosta tulee
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kauheen tylsä. Tiedän eräät jotka meni kimppaan 17 veenä.
Ovat reissanneet maapalloa ristiinrastiin yhdessä ja tavanneet varmasti enemmän ihmisiä kuin sinkku perus jamppa.
Ovat nyt päälle kolmekymppisiä ja reissaavat vieläkin ja harrastavat vaikka mitä.
Viisas löytää helmen herneiden joukosta yhdellä yrittämällä. Tyhmä joutuu etsimään pitkään tai ei löydä sitä koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Fiksu, kypsä, onnekas ja järkevä.
Ei mikään ole niin ihanaa kuin löytää
oma rakas jonka kanssa seurustella
ja viettää aikaa.
Etsiminen on työlästä ja epävarmaa.
Suurin osa kundeista epäkypsiä mulkeroita.
Kun löysi kivan tyypin, mikä sen parempaa?
Sitä vartenhan niissä diskoissa pyörittiin,
että löytyisi heila.
Toisaalta ihastuminen ja syvällinen suhde ovat hienoja kokemuksia nekin. Niistä saa voimaa, kaikki eivät ole niin itseriittoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämässä on muitakin mielenkiintoisia ja viihdyttäviä asioita kuin jatkuva toisen sukupuolen saalistaminen. Vain yksinkertaiset ihmiset jäävät tuohon systeemiin kiinni. Mitään muuta ei ole mielessä, se ei vaan vie mihinkään vaan nimenomaan pitää ihmisen siinä samassa kiinni kokoajan kun kaikki huomio menee sen vastakkaisen sukupuolen huomion hakemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minun moni tuttu on eronnut juurikin niistä nuorena aloitetuista suhteista..viimeistään 30v iän lähestyessä on tullut tarve alkaa elää omaa "menetettyä" nuoruutta uudelleen..
höpö höpö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viisas löytää helmen herneiden joukosta yhdellä yrittämällä. Tyhmä joutuu etsimään pitkään tai ei löydä sitä koskaan.
Viisaudella ei voi vaikuttaa siihen, sattuuko sopiva kohdalle vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minun moni tuttu on eronnut juurikin niistä nuorena aloitetuista suhteista..viimeistään 30v iän lähestyessä on tullut tarve alkaa elää omaa "menetettyä" nuoruutta uudelleen..
höpö höpö
Siis mikä "höpö höpö "? Minunkin kaveripiirissä on eroja tullut, onko nekin kuviteltuja?
Ohis
Miten ap määrittelee tylsän ihmisen?
Itse olet tylsä jos ajattelet että parisuhde tarkoittaa automaattisesti vapauden menetystä. Parhaimmillaan se on yhteinen seikkailu, jossa voi kasvaa ihmisenä, yksin ja erikseen. Aloitin parisuhteeni kun olin 20v. Sinä aikana olen ollut aupairina Italiassa 4kk, reppureissannut 2kk, vaihto-opiskellut vuoden Aasiassa ja ollut myöhemmin puoli vuotta työharjoittelussa samassa maassa Aasiassa. Puolisollani on myös takana yksi vuoden vaihto-opiskelu, ja mahdollisesti vuoden työpaikka ulkomailta suunnitteilla. Paljon ollaan reissattu yhdessä ja erikseen, upeaa että nämä kokemukset voi jakaa jonkun läheisen ihmisen kanssa ja tuella. Ja on tässä paljon ehtinyt tapaamaan mielenkiintoisia ihmisiäkin, miksei sitä voisi suhteessa tehdä? Jos sinulle tapaaminen tarkoittaa paneskelua niin sitten tietysti ei, ellei suhde ole polyamorinen - mikä sekin on joillekin ihan toimiva ratkaisu! Olen nyt 29v enkä koe jääneeni paljosta paitsi.
Mielestäni se ei ole tylsyyttä, vaan hyvää tuuria ja ehkä ripaus fiksuuttakin, että löytää jo nuorena sellaisen kumppanin, jonka kanssa on hyvä elää vaikka koko loppelämä. Sitä onnea ei kaikille suoda.
Ei se ihminen välttämättä tylsä ole, ehkä enemmän tunteellinen, ehkä turvaa hakeva ja ehkä sopivat toisilleen. Sitten erotaan nuorena taas, kun kumppani ei olekaan sopiva ja ehtii tehdä vaikka mitä.
Meinasin tulla tänne haukkumaan itseni sarkasmin varjolla, mut ketjuhan on täynnä ap:ta vastaan olevia tosikkoja - luovutan! :D
Täytynee kysellä muilta kuinka tylsä olenkaan, koska olin muutamaa viikkoa aiemmin täyttänyt 17v, kun aloimme seurustelemaan ja nyt täytin 44v.