Lue keskustelun säännöt.
Jaaha, isonvanhempien joululahjat lapsille...
14.12.2019 |
Kysyivät toiveita, ehdotettiin että laittaisivat lahjoihin aikomansa rahat meidän tilille niin voitaisiin laittaa ne osana meidän ostamiin lahjoihin. Lapset on teinejä, toivelahjat kalliita ja ei-toivotulle pikkutavaralle ei yksinkertaisesti ole tarvetta. Nuo meidän kermaperseet kun haluaa mieluummin vähän ja hyvää kuin paljon ja turhaa. Nyt tuli kassillinen pieniä paketteja, vamaan pörrösukkia ja vastaavaa taas, en tietenkään avannut. Mikä siinä on, että toiveita kysytään mutta niistä ei haluta välittää?
Kommentit (801)
Jotkut käsittämättömät tyypit ostaa lahjan aina oman makunsa mukaan eikä lahjan saajaa ajatellen. Jättäisi mieluummin ostamatta jos ei voi kysyä toivetta tai antaa rahana/lahjakorttina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osalle vaan on niin tärkeää saada ostaa krääsää, että kaikki muu jää toiseksi.
Mitä köyhempi, sitä enemmän on kämpässä just niitä hajusaippuioita, pörrösukkia ja vastaavia ihan tarpeettomia juttuja.
Kämppä on yleensä ihan täpö täynnä, kaikkea on. Paitsi rahaa, jolla lapsi voisi käydä vaikka kielikurssilla, ostaa lukiokirjoja ja saada elämyksiä ja hyötyä.
Sitten on muka noloa antaa 20 euroa, mutta jostakin syystä jotkut kolmen euron pörrösukat ei olekaan noloja, ei muka lahjansaaja tajua että hajusaippuakin on jostakin halpahallin alelaarista hintaan 10 kpl femmalla.
Kai vanhemmilla on rahaa ne tarpeet maksaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osalle vaan on niin tärkeää saada ostaa krääsää, että kaikki muu jää toiseksi.
Mitä köyhempi, sitä enemmän on kämpässä just niitä hajusaippuioita, pörrösukkia ja vastaavia ihan tarpeettomia juttuja.
Kämppä on yleensä ihan täpö täynnä, kaikkea on. Paitsi rahaa, jolla lapsi voisi käydä vaikka kielikurssilla, ostaa lukiokirjoja ja saada elämyksiä ja hyötyä.
Sitten on muka noloa antaa 20 euroa, mutta jostakin syystä jotkut kolmen euron pörrösukat ei olekaan noloja, ei muka lahjansaaja tajua että hajusaippuakin on jostakin halpahallin alelaarista hintaan 10 kpl femmalla.
Kai vanhemmilla on rahaa ne tarpeet maksaa!
Miksei VOI antaa järkevää? Miksi PITÄÄ antaa turhaa? Josta ei ole teinille iloa ja vanhemmille vain haittaa.
Kymmenen vuoden päästä teinit on sitten kirjoittamassa palstan huonoimmat joululahjat -ketjuun kun mummon piti vuosi toisensa jälkeen väkisin ostaa pörrösukat.
Vierailija kirjoitti:
Sori siitä. Täällä syyllinen mummo ilmoittautuu kivitettäväksi. Ostettiin lapsenlapselle ulkomailta kiva, pieni olkalaukku ja laitettiin sinne sisään rahaa. Haluamme antaa jotain minkä olemme itse paketoineet ja kortin kirjoittaneet + haluamme että hän saa itse päättää mihin sen rahan käyttää. Sori nyt vielä kerran 😩
Ymmärrän oikein hyvin sinua Mummo! Ihan alkoi itkettää kun luin kommenttisi.
Juuri tuota olen tässä näitä lukiessa itsekin ajatellut, että isovanhemmat haluavat antaa lapsenlapselleen jotain, mistä lapsi muistaa sitä käyttäessään, että tämä on mummolta ja papalta.
En tarkoita että pitäisi ostaa jotain krääsää ostamisen ilosta, mutta jos saaja haluaa, niin miten olisi mieleinen koru, sen voisi käydä vaikka yhdessä ostamassa ja paketoida kuusen alle. Tai kehystetty valokuva jostain mummolan kuvasta mikä on mieleinen, joku perintökoru tai -kello, esine mikä kestää aikaa ja mihin liittyy joku muisto tai juttu. Suurempi työ mutta arvokas lahja on kerätä talteen kertomuksia ja kuvia suvusta ja suvun vaiheista, tehdä siitä kansio tai albumi ja antaa sellainen.
Ei se että lapset/nuoret on "tiedostavia kuluttajia joille kelpaa vain paras" voi olla este, etteikö sukulaisilta voisi ottaa vastaan mitään halvempaa lahjaa, onhan niitä, esim. pyyhe, pussilakanasetti...
En halua ilkeillä, mutta ap jätti kertomatta onko ne isovanhemmat miehen vanhemmat... :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostakaa te isovanhemmille Waspin CD tai lahjakortti tatuointiin.
On meillä isovanhemmat osallistunut isomman lahjan hankintaan, mutta siitä on neuvoteltu ja puhuttu eikä vaan heitä rahat tilille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No siksi pitää antaa ei-toivottua, kun on jotenkin katkera ja pahantahtoinen.
Tai vaan ajattelematon, kyllä minä mummia rakastin niistä yöpaidoista huolimatta. Mutta onhan se älytöntä, että pienestä eläkkeestä ostaa jotakin, joka vaan harmittaa saajaa.
Nykynuoret on niin erilaisia kuin se sukupolvi, joka piti rikkautena sitä että koti on täpötäynnä muovikrääsää. He näkevät tuskin yhden pesun kestävän pörrösukan juuri siinä muoviturhakkeena mikä se onkin, ei minään iloisena asiana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sori siitä. Täällä syyllinen mummo ilmoittautuu kivitettäväksi. Ostettiin lapsenlapselle ulkomailta kiva, pieni olkalaukku ja laitettiin sinne sisään rahaa. Haluamme antaa jotain minkä olemme itse paketoineet ja kortin kirjoittaneet + haluamme että hän saa itse päättää mihin sen rahan käyttää. Sori nyt vielä kerran 😩
Ymmärrän oikein hyvin sinua Mummo! Ihan alkoi itkettää kun luin kommenttisi.
Juuri tuota olen tässä näitä lukiessa itsekin ajatellut, että isovanhemmat haluavat antaa lapsenlapselleen jotain, mistä lapsi muistaa sitä käyttäessään, että tämä on mummolta ja papalta.
En tarkoita että pitäisi ostaa jotain krääsää ostamisen ilosta, mutta jos saaja haluaa, niin miten olisi mieleinen koru, sen voisi käydä vaikka yhdessä ostamassa ja paketoida kuusen alle. Tai kehystetty valokuva jostain mummolan kuvasta mikä on mieleinen, joku perintökoru tai -kello, esine mikä kestää aikaa ja mihin liittyy joku muisto tai juttu. Suurempi työ mutta arvokas lahja on kerätä talteen kertomuksia ja kuvia suvusta ja suvun vaiheista, tehdä siitä kansio tai albumi ja antaa sellainen.
Ei se että lapset/nuoret on "tiedostavia kuluttajia joille kelpaa vain paras" voi olla este, etteikö sukulaisilta voisi ottaa vastaan mitään halvempaa lahjaa, onhan niitä, esim. pyyhe, pussilakanasetti...
En halua ilkeillä, mutta ap jätti kertomatta onko ne isovanhemmat miehen vanhemmat... :)
Eli pointti on isovanhemmat ja isovanhempien TUNTEET ja teini on vain tukikeppi niille tunteille. Täysin sairas kuvio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sori siitä. Täällä syyllinen mummo ilmoittautuu kivitettäväksi. Ostettiin lapsenlapselle ulkomailta kiva, pieni olkalaukku ja laitettiin sinne sisään rahaa. Haluamme antaa jotain minkä olemme itse paketoineet ja kortin kirjoittaneet + haluamme että hän saa itse päättää mihin sen rahan käyttää. Sori nyt vielä kerran 😩
Ymmärrän oikein hyvin sinua Mummo! Ihan alkoi itkettää kun luin kommenttisi.
Juuri tuota olen tässä näitä lukiessa itsekin ajatellut, että isovanhemmat haluavat antaa lapsenlapselleen jotain, mistä lapsi muistaa sitä käyttäessään, että tämä on mummolta ja papalta.
En tarkoita että pitäisi ostaa jotain krääsää ostamisen ilosta, mutta jos saaja haluaa, niin miten olisi mieleinen koru, sen voisi käydä vaikka yhdessä ostamassa ja paketoida kuusen alle. Tai kehystetty valokuva jostain mummolan kuvasta mikä on mieleinen, joku perintökoru tai -kello, esine mikä kestää aikaa ja mihin liittyy joku muisto tai juttu. Suurempi työ mutta arvokas lahja on kerätä talteen kertomuksia ja kuvia suvusta ja suvun vaiheista, tehdä siitä kansio tai albumi ja antaa sellainen.
Ei se että lapset/nuoret on "tiedostavia kuluttajia joille kelpaa vain paras" voi olla este, etteikö sukulaisilta voisi ottaa vastaan mitään halvempaa lahjaa, onhan niitä, esim. pyyhe, pussilakanasetti...
En halua ilkeillä, mutta ap jätti kertomatta onko ne isovanhemmat miehen vanhemmat... :)
Sitten kun vielä onnistuisi niin, että lapsi muistaa hyvällä... Lainattu on yksi lahjojen antamisen suurimpia ongelmia, ohitetaan lahjan saajan toiveet ja halutaan jättää pysyvä muisto antajasta. Perintökorut, muistoalbumit ja vastaavat on tosi hienoja lahjoja jos tietää saajan arvostavan sellaisia. Itse tosin näkisin ne ennemmin rippi- tai yo-lahjoina tai muissa spesiaalitilanteissa, ei niinkään jouluna.
Vierailija kirjoitti:
On meillä isovanhemmat osallistunut isomman lahjan hankintaan, mutta siitä on neuvoteltu ja puhuttu eikä vaan heitä rahat tilille.
Kysyivät toiveita, ehdotettiin että laittaisivat lahjoihin aikomansa rahat meidän tilille niin voitaisiin laittaa ne osana meidän ostamiin lahjoihin.
Kaipa tuonkin voi vaatimuksena nähdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on älytöntä, että pakolliset hintavat hankinnat liitetään jouluun.
Fiksu kasvattaa lapsensa ja nuorensa yhteiseen jouluiloon, johon ei liity mammonan ilotulitus. Pienet lahjat toisille voivat olla halpoja, hauskoja ja häviäviä. Omasta mielestäni syömiset, pesuaineet ja ihan tavalliset sukat tai hanskat ovat parhaita lahjoja, ne käytetään pois eivätkä jää nurkkiin kierimään. Enkä tiedä tarvitseeko isovanhemman nyt enää 17-vuotiasta jouluna edes muistaa muulla kuin kortilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sori siitä. Täällä syyllinen mummo ilmoittautuu kivitettäväksi. Ostettiin lapsenlapselle ulkomailta kiva, pieni olkalaukku ja laitettiin sinne sisään rahaa. Haluamme antaa jotain minkä olemme itse paketoineet ja kortin kirjoittaneet + haluamme että hän saa itse päättää mihin sen rahan käyttää. Sori nyt vielä kerran 😩
Ymmärrän oikein hyvin sinua Mummo! Ihan alkoi itkettää kun luin kommenttisi.
Juuri tuota olen tässä näitä lukiessa itsekin ajatellut, että isovanhemmat haluavat antaa lapsenlapselleen jotain, mistä lapsi muistaa sitä käyttäessään, että tämä on mummolta ja papalta.
En tarkoita että pitäisi ostaa jotain krääsää ostamisen ilosta, mutta jos saaja haluaa, niin miten olisi mieleinen koru, sen voisi käydä vaikka yhdessä ostamassa ja paketoida kuusen alle. Tai kehystetty valokuva jostain mummolan kuvasta mikä on mieleinen, joku perintökoru tai -kello, esine mikä kestää aikaa ja mihin liittyy joku muisto tai juttu. Suurempi työ mutta arvokas lahja on kerätä talteen kertomuksia ja kuvia suvusta ja suvun vaiheista, tehdä siitä kansio tai albumi ja antaa sellainen.
Ei se että lapset/nuoret on "tiedostavia kuluttajia joille kelpaa vain paras" voi olla este, etteikö sukulaisilta voisi ottaa vastaan mitään halvempaa lahjaa, onhan niitä, esim. pyyhe, pussilakanasetti...
En halua ilkeillä, mutta ap jätti kertomatta onko ne isovanhemmat miehen vanhemmat... :)
Itse muistelen vieläkin lämmöllä niitä sukulaisia joiden koin kuuntelevan minua ja tukevan minua minun hankkeissani.
En niitä jotka tuli kuin miehittäjänatsit Pariisiin ja viittasi kintaalla minulle tärkeille asioille ja vähätteli sitä mitä minä sanoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai niihin lahjoihin halutaan se "oma jälki" tai oman maun mukaan että on tosi merkityksellisen lahja 🤔 itse annan kaverin pennuille taidetarvikkeita tai kirjan, rahaa en ikinä koska se raha voi mennä muuhun kuin lapsiin.
Minä en antaisi mitään. Ei ainakaan tulisi huteja jotka vain 'harmittavat saajaa'.
Vierailija kirjoitti:
Ollaan jo ostettu ne kalliit lahjat. Isovanhempien osallistuminen kohtuulliseksi katsomallaan summalla olisi ollut kiva lisä, mutta kun ei niin ei. Kumpi muuten on tärkeämpää, lahjan antajan vai saajan ilo? Nyt painotetaan aika paljon enemmän antajan iloa. Lahjaksi tulevat kalliit tavarat ovat monessakin mielessä perustarpeita. 9-luokkalainen toivoi ja saa lukioon kelpaavan läppärin, järkevä ja tarpeellinen hankinta siis, mikä olisi pitänyt viimeistään syksyllä hankkia joka tapauksessa.
ap
Mitä ihmettä nyt oikeesti? Te olette siis jo ostaneet lahjat, eli se isovanhempien "osallistuminen" olisi vain sitä, että saisitte itsellenne takaisin osan niistä rahoista jotka olette jo elatusvelvollisuuden alaisiin hankintoihin ostaneet. Mitä iloa siitä rahasta olisi teinille tai edes isovanhemmille? Teini saa sen läppärinsä joka tapauksessa, tuli siihen isovanhemmilta sponssia tai ei. Ja kun se läppäri on jo hankittu, ei ole kyse siitäkään että ostaisitte sitten vähän kalliimman lisäavustuksen turvin.
Mun siskoni antaa aina lapsille eriparitavaroita, ettemme me vanhemmat vaan käytä niitä.
En vaan tajua että miksi esim lakanatkin on niiiiin suuressa vaarassa päätyä vääriin käsiin, että niitä ei voi antaa esim samanlaisina setteinä. Olisi mukavampi teinienkin muuttaa pois kotoa tyylikkäiden tavaroiden kanssa. Mutta ei, kaikenkirjavaa eri pari pyyhettä ja lakanaa ja astiaa.
En vaan tajua. Mulla on valtavat lakanavarastot. Ei mitään hinkua varastaa lapsilta kahdenkympin tarjouslakanoita mutta kai niitä sitten pitää varjella minulta.
Kiva pieni olkalaukku ja rahaa, kortti. Kortti ja rahaa riittää kiitos. Mitä teini tekee mummon maun mukaisella olkalaukulla? Ihan hirvee tuuri jos osuu yhtään yksiin.
Koru? No jos teini toivoo korua niin miksipä ei, yhdessä valiten. Kehystetty kuva mummolasta? No jaa. Voi olla tärkeämpi isovanhemmille kuin teinille. Perintökello tai-koru? Maku on ihan erilainen eri sukupolvilla, ehkä kannattaa kysyä onko sillä merkitystä. Sukualbumi? Ketä kiinnostaa liuta sukulaisia, oikeasti? Albumi voi olla ihan kiva itselle kerätä ja kertoa suvun tarinaa teineille mutta ei se nyt hyvä lahja nuorisolle ole.
Käytän pyyhettä saunassa ja suihkussa aika usein... sellaiset siis on jo ja mitkä olen itse valinnut niin en tarvitse mitään pyyhettä, saippuoita, kosmetiikkaa, kerrastoja, sukkia, kalsareita, lakanoita - niitä on ja ostan itse millaiset haluan. Ja henkilökohtaiset ja ihan tarkalleen oman maun mukaiset. Eikä mitään mukeja kiitos vaan.
Ei tarvitse ostaa mitään kun on kerran niin vaikea kysyä mikä voisi olla hyvä lahja.
Meidän isovanhemmat saavat teatteriin lahjakortin ja mennään sitten yhdessä katsomaan mitä he haluavat nähdä. Voidaan käydä myös isolla porukalla syömässä tai sitten tehdään juhla-ateria yhdessä. Ravintolakin tai ruoka suunnitellaan yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Miksei teillä itsellä ole varaa teinien lahjoihin? Mihin tuhlaatte? Ehkä isovanhemmat haluavat että lahja menee varmasti kanssa lapsille.
Jotain vikaa luetunymmärtämisessä?! Ap pyysi isovanhempia OSALLISTUMAAN yhteiseen lahjaan. Esim. lahja maksaa 150 €, isovanhemmat antavat 20 € ja ap maksaa loput 130 €.
Jotkut pystyvät katsomaan omaa napaansa pidemmälle ja osallistuvat vamhempien kanssa lahjaan, josta on iloa ja hyötyä lapselle. Tämä ajattelutapa on tietenkin vieras sellaiselle, joka ajattelee vain itseään.