Lue keskustelun säännöt.
Jaaha, isonvanhempien joululahjat lapsille...
14.12.2019 |
Kysyivät toiveita, ehdotettiin että laittaisivat lahjoihin aikomansa rahat meidän tilille niin voitaisiin laittaa ne osana meidän ostamiin lahjoihin. Lapset on teinejä, toivelahjat kalliita ja ei-toivotulle pikkutavaralle ei yksinkertaisesti ole tarvetta. Nuo meidän kermaperseet kun haluaa mieluummin vähän ja hyvää kuin paljon ja turhaa. Nyt tuli kassillinen pieniä paketteja, vamaan pörrösukkia ja vastaavaa taas, en tietenkään avannut. Mikä siinä on, että toiveita kysytään mutta niistä ei haluta välittää?
Kommentit (801)
Tässä on nyt varmaan isovanhemmille tullut se ajatus, että heiltä ei olisi mitään konkreettista lahjaa lapsille, jos he olisivat panneet rahaa lasten vanhempien tilille.
Olisiko lapsille tullut joulun jälkeen ajatus, että eipä saatu mitään isovanhemmilta?
Muistitko ap kertoa isovanhemmille, että "ostetaan siis yhteiset lahjat"? Kirjoituksestasi saa vain käsityksen, että isovanhemmat syytäisivät teidän tilillenne rahaa ja te ostaisitte lahjat ja antaisitte ymmärtää, että ne ovat pelkästään teiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toi isoille, lukutaitoisille lapsille lukeminen on hulvatonta. Varmaan siellä myös imetetään kymmenvuotiaaksi ja pyyhitään nenä parikymppiseksi.
Miksi lukea täysin lukutaitoiselle lapselle? Vai onko ne jotakin erityislapsia tms.
Lapsi hyötyy lukemisesta itse, ei kuuntelemisesta. Ajassa jossa yhdessä luetaan 20 sivua, nuori lukee jo koko kirjan.
Tässä sulle tietopaketti:
https://luelapselle.fi/tietoa-lukemisesta/
Yksiselitteisesti asiantuntijat suosittelevat ääneen lukemista myös lukutaitoisille lapsille.
Kirjan lukemisessa ei ole olennaista vauhti ja se että kahlataan harppoen juoni selville. Tärkeämpää on kielen "makustelu", nyanssien havainnointi, lauserakenteet, miten henkilöitä kuvaillaan, millainen on henkilöiden kehityskaari jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä aika riski laittaa rahaa/lahjakortti tms jonkun muun lahjan sisälle. Vaikka ei tulipesään nakattaisikaan, niin kirja voi jäädä lukematta ja vaatteet pitämättä, ja tällöin salasisältöä ei välttämättä huomaa, vaikka ei erityisen kiittämättömästi suhtautuisikaan. Tai kirjan lukemiseen voi ainakin mennä pitkä aika joulusta, lahjakortti voi vanhentua sillä välillä. Mulle on joskus tullut lahjaksi itse kirjailtu tyynyliina (arvostan kyllä tosi paljon sellaista) jonka sisällä oli seteli. Se olisi todella helposti voinut jäädä huomaamatta ja mennä pesukoneeseen tyynyliinan mukana.
Kai siinä on joku ajatus, että jos et heti lue kirjaa tai laita sukkia jalkaan, et ansaitse rahaa/lahjakorttia. Yleistä mutta halveksittavaa tuollainen näpäyttelykulttuuri.
Oletko yksinkertainen, ajatus on tietenkin yllättää lahjan saaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turhake ei ole kiva yllätys, se on turhake.
Uskomattoman monella se lahja on minun jatke, koru jotta MINUT muistettaisiin. Osa ei pääse lahjoissakaan irti minä-minästä, minun iloni, minun oikeuteni viedä jotakin epämieluisaa.Tai noi näpäytykset, et saa seteliä ellet lue kirjaa, josta minä tykkään.Ja minkä ikäisille lapsille oikein luetaan kirjoja? Joku taitaa luulla, että äiti lukee vielä kouluikäiselle.[/quote]
Kaikenikäisille lapsille pitää lukea. Myös jo lukutaitoisille. Lukuhetki on yhdessäoloa, hellyyttä, rauhoittumista ja pitkän tarinan juonesta nauttimista. Vaikka lapsi osaa lukea, hän ei ymmärrä vielä tekstiä kuten aikuinen. Luetun ymmärtäminen kasvaa jopa vanhuksilla vielä. Keino luetun ymmärtämiseen on pitkän tekstin kuuntelu. Lukekaa isoille lapsillenne vielä. Lukekaa puolisoillenne ja vanhuksille ääneen. Mummoni nautti kesällä suunnattomasti, kun luin hänelle ääneen romaanin. Oli kertonut virkistyspiirissäkin kaikille siitä. Automatkoilla kartturi voi lukea kirjaa muille. Illalla voi olla koko perheen yhteinen kirjahetki. Tv luokanope ja äidinkielen ope
Ihanaa idylliä. Teen 40 tuntia viikossa töitä, en käytä vähäistä vapaa-aikaani lukeakseni teineille ääneen. Ehkä opettajan työssä on siihen aikaa, minulla ei ole.[/quote
Sulla on kuitenkin aikaa päivystää täällä ja kirjoitella kommentteja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi ovat surkeasti kasvatettuja jos eivät ole kiitollisia villasukista yms. Kaltaiseltasi huonolta äidiltä pitäisi evätä oikeudet tavata lapsiaan.
Lässyn lässyn. Meillä ei kukaan käytä villasukkia, on näet lattialämmitys. Vie niitä jonnekin eläkeläisklubille ihmisille joilla huono ääreisverenkierto.
On meilläkin. Mutta ulkoillessa käytetään.
Vierailija kirjoitti:
Toi isoille, lukutaitoisille lapsille lukeminen on hulvatonta. Varmaan siellä myös imetetään kymmenvuotiaaksi ja pyyhitään nenä parikymppiseksi.
Miksi lukea täysin lukutaitoiselle lapselle? Vai onko ne jotakin erityislapsia tms.
Lapsi hyötyy lukemisesta itse, ei kuuntelemisesta. Ajassa jossa yhdessä luetaan 20 sivua, nuori lukee jo koko kirjan.
Se ei ole pelkkä lukuhetki, vaan yhdessä oloa ja läheisyyttä.
Meillä luetaan vielä teini-ikäisille, joskus jopa pyytävät kertomaan jonkun tutun ja vanhan"tarinan", yhä uudestaan ja uudestaan, lauletaan yhdessä ja joka joulu ja kesäloma kootaan yhdessä noin 1000-1500 palan palapeli. Samoin mieheni kanssa luetaan ja lauletaan yhdessä. Jopa iäkkäille ja dementoituneille isovanhemmille.
Meillä myös teinit osaavat laittaa ruokaa, pestä pyykkiä, siivota jne. mutta silti haluamme joskus passata toisiamme ja hemmotella. Ja voi miten ihanalta tuntuukaan päästä valmiiseen aamiaispöytään ja kynttilä illalliselle, kun joku perheenjäsen haluaa hemmotella. Siinä tuntee itsensä niin rakastetuksi ja sen saman elämyksen ja mielihyvän haluan antaa myös jo lähes aikuisikään tulleille lapsilleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en ainakaan tykkäisi, että joku lukisi minulle. Haluan lukea itse, omaa vauhtiani. Siksi en koskaan hanki äänikirjojakaan.
Ymmärrän niin hyvin ap:ta.
Meillä on 2 nuorta opiskelevaa aikuista, toinen asuu opiskelupaikkakunnalka, toinen kotona.
Joululahjaksi aina KOLME pakettia, kynttilänjalkoja, koriste-esineitä "kyllähän nuorellakin pitää olla", jne, jotka eivät kertakaikkiasn mahdu sinne opiskelijayksiöön. Ruokakin olisi tervetulleempaa, mutta kun "eihän se mikään lahja ole".
Olen ehdottanut elokuvalippuja ja kosmetiikkaa, mutta kun "ei voi ostaa samaa joka vuosi".
Kerran ehdotin yhtä vähän kalliimpaa opiskeluun liittyvää kirjaa. Sanoin, että kun on vähän kalliimpi, ei muuta sitten tarvitsisi ostaa. No, kirja oli ostettu (kiva sinänsä), mutta lisäksi sitten pari pakettia jotain ihan halpiskamaa (taisi olla pörrösukat ja paketti nenäliinija, joissa hevosen kuvia), kun pitää olla KOLME pakettia.
Huokaus. Ja joo, itsekin saan nämä kolme pakettia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toi isoille, lukutaitoisille lapsille lukeminen on hulvatonta. Varmaan siellä myös imetetään kymmenvuotiaaksi ja pyyhitään nenä parikymppiseksi.
Miksi lukea täysin lukutaitoiselle lapselle? Vai onko ne jotakin erityislapsia tms.
Lapsi hyötyy lukemisesta itse, ei kuuntelemisesta. Ajassa jossa yhdessä luetaan 20 sivua, nuori lukee jo koko kirjan.
No sanopa muuta, kyllä on niiiin hulvatonta menoa nykyvanhemmilla! Luetaan lapselle, vaikka tämä osaa jo itsekin lukea!!!!!
Meillä on useampi lapsi , eli lapsilla on jonkin verran ikäeroa. Kun nuorimmalle luettiin iltasatua, istui koko lapsilauma kuuntelemassa, vaikka koulussa olevat hyvinkin osasivat itsekin lukea.
Ei ääneen lukemista tarvitse lopettaa siihen, kun lapsi oppii itse lukemaan.
Meillä lapsille luettiin paljon ja pitkään. Neuvolassa ja koulussa todettiin aina, miten hyvä sanavarasto ja luetun ymmärtäminen sekä keskittymistaito lapsillamme oli.
Nyt ovat jo nuoria aikuisia ja kaikki kovia lukeman ja opiskelemaan.
En voi välttyä ajatukselta, että heille ääneen lukeminen on vaikuttanut asiaan positiivisesti.
Vierailija kirjoitti:
Ap harmissaan kun ei isovanhempi älyä laittaa rahaa toiveeseen, vaan joutuu itse maksamaan kalliin härpäkkeen.
Isovanhemmat voi alkaa ostaa astioita 1 kerrallaan, kohtahan nuoret muuttaa jo omilleen.
Astioita, ja mieluiten erilaisia. Jos pitää olla yhtenäistä sarjaa, niin Tokmannilta saa Kultakeramiikkaa, sehän on oikein kaunista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en ainakaan tykkäisi, että joku lukisi minulle. Haluan lukea itse, omaa vauhtiani. Siksi en koskaan hanki äänikirjojakaan.
Eiköhän tämä ääneen lukeminen lapsille tarkoita noin 10v, jotka jo kyllä lukee itsekin, mutta silti voivat kuunnella , kun joku muukin lukee.
Outoa, että tänne nyt kirjoitellaan miten NUORI lukee mieluummin itse kun kuuntelee . Tai miten itse (luultavasti aikuinen kirjoittaja) ei tykkäisi jos joku lukisi hänelle ääneen :)
Kyse luultavasti kuitenkin on siitä, että LAPSI, joka jo osaa lukea, kuunteleen vielä satuja toistenkin lukemina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ainakaan tykkäisi, että joku lukisi minulle. Haluan lukea itse, omaa vauhtiani. Siksi en koskaan hanki äänikirjojakaan.
Eiköhän tämä ääneen lukeminen lapsille tarkoita noin 10v, jotka jo kyllä lukee itsekin, mutta silti voivat kuunnella , kun joku muukin lukee.
Outoa, että tänne nyt kirjoitellaan miten NUORI lukee mieluummin itse kun kuuntelee . Tai miten itse (luultavasti aikuinen kirjoittaja) ei tykkäisi jos joku lukisi hänelle ääneen :)
Kyse luultavasti kuitenkin on siitä, että LAPSI, joka jo osaa lukea, kuunteleen vielä satuja toistenkin lukemina.
Me luemme toisillemme ääneen, olemme 60- ja 61 -vuotiaita. Viimeksi luimme Finlandia-ehdokaskirjat. On ihanaa kuunnella rakkaan ääntä samalla kun loikoilee sohvalla. Automatkoilla vieruspenkkiläinen lukee ääneen ja matka sujuu mukavasti molemmilta. Rauhoittavaa ja mukavaa yhdessäoloa myös aikuisille. Vanhuksilla on joskus jo niin huono näkö, ja joillakin jopa lukutaito, että he nauttivat myös, jos joku lukee heille ääneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei niistä edullisistakaan toiveista ole iloa, jos lahjan antaja ei halua toteuttaa niitä. Toive on merkityksetön, koska vallankäyttäjä tietää mikä sopii paremmin. Ehkä hän kokee kasvattavansa jotain tiettyä lahjaa "tilaavaa" esim. lapsenlasta.
Annoin viime vuonna toisille isovanhemmille listan teinien käyttämistä kosmetiikkatuotteista, eipä tullut mitään niistä "kun ne oli niin kalliita". Toinen sai niin hajustetun vartalovoiteen ettei pystynyt käyttämään sitä, toinen herkkäihoinen sai rasvaisen ihon puhdistusgeelin. Samoilta isovanhemmilta on joskus toivottu lahjakorttia vaatekauppaan. Lahjakortti tuli, mutta ei toivottuun kauppaan naapurikaupungissa, vaan kotikaupungin henkkamaukkaan. Tekisin tosi mielelläni niin, että isovanhemmat antaisivat rahat ja hankkisin niillä jonkun sovitun jutun. Tänä vuonna toinen teini toivoi lasista juomapulloa, saapa nähdä mitä sieltä tulee.
Vierailija kirjoitti:
Ei niistä edullisistakaan toiveista ole iloa, jos lahjan antaja ei halua toteuttaa niitä. Toive on merkityksetön, koska vallankäyttäjä tietää mikä sopii paremmin. Ehkä hän kokee kasvattavansa jotain tiettyä lahjaa "tilaavaa" esim. lapsenlasta.
Annoin viime vuonna toisille isovanhemmille listan teinien käyttämistä kosmetiikkatuotteista, eipä tullut mitään niistä "kun ne oli niin kalliita". Toinen sai niin hajustetun vartalovoiteen ettei pystynyt käyttämään sitä, toinen herkkäihoinen sai rasvaisen ihon puhdistusgeelin. Samoilta isovanhemmilta on joskus toivottu lahjakorttia vaatekauppaan. Lahjakortti tuli, mutta ei toivottuun kauppaan naapurikaupungissa, vaan kotikaupungin henkkamaukkaan. Tekisin tosi mielelläni niin, että isovanhemmat antaisivat rahat ja hankkisin niillä jonkun sovitun jutun. Tänä vuonna toinen teini toivoi lasista juomapulloa, saapa nähdä mitä sieltä tulee.
Todennäkösesti joku halpa muovinen pullo, jota ei saa kunnolla pestyä ja vesi alkaa maistua samoin tein muovilta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei halua siis isovanhemmilta mitään lapsilleen, vain rahaa itselle. Aika selvä tapaus.
Täysin selvä, rahanahne pieru, itselle rahaa.
Sen lisäksi ketjun aloittajalla tarve tehdä aloitus siitä, miten isovanhemmat, anopit tai omat vanhemmat ei osaa/halua ostaa mitää mieluista mulle, itselle, vain mullemullemulle.
Vanhempien ihmisten arvot kun saattaa olla ihan muuta.
Eikö näitä vanhoja eläkeläisiä (lue; köyhiä) ole jo ihan riittävästi tällä viikollakin täällä teilattu. HALOO, joulurauhaa !!No eikähän suurin osa tämän hetken isovanhemmista ole syntynyt noin 50-luvulla, jotka on pääasiassa varakkaampia kuin omat lapsensa ihan tutkitusti.
Eikö ole ihan loogista, että 60v ikään mennessä saa maksettua kotinsa etenkin kun nykyisovanhemmat ei ennättäneet opintiellä pitkään viihtymään. Harva vietti yliopistossa 7 vuotta, kuten maailmanmatkaajalapsillaan on huolettomasti ollut varaa tehdä.
Opinnot eivät olisi tehneet pahaa sinullekaan, koska pronominilla joka (muodossa jotka) viittaa 50-lukuun, et isovanhempiin. Missä on tutkimus siitä, että 50-luku on varakkaampi kuin lapsensa?
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/historiallinen-kaanne-elakelaisilla-…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuo on nyt ihan teidän oma vika, kun ette keksineet yhtään kohtuuhintaista lahjatoivetta, vaikka sitä erikseen kysyttiin. Minusta on täysin ymmärrettävää, että isovanhemmat haluavat antaa oman lahjan eivätkä osallistua yhteislahjaan.
Kolmen nuoren äiti
Noilla teineillä ei yksinkertaisesti ole kohtuuhintaisia toiveita, vaan toivovat mieluummin sen yhden hyvän kuin monta vähän sinne päin. Mikä tässä on niin vaikea tajuta? He ovat järkeviä kuluttajia, mutta se on jotenkin väärin?
ap
teinisi ei siis käytä mitään, siis kerrassaan mitään kohtuuhintaisia tavaroita tai esim. kosmetiikkaa, joita isovanhemmat olisi voineet ostaa? Edes semmoisia arkisia päivittäin käytettäviä juttuja, kuten nyt nuo kamalat pörrösukat? Käyttävätkö he muuten sukkia? Ehkä isovanhemmat olisi voineet ostaa pörrön sijaan sellaiset mitkä teinille kelpaa, mikäli olisitte asiasta sanoneet, ettekä vaatineet vaan rahaa, sukkia kuluu aina. Ja mitä tulee niihin muihin paketteihin, niin sama ongelma varmaan sielläkin. Isovanhemmat haluaa ostaa käyttötavaraa ja te näitte lahjoina vaan isommat hankinnat.
Jokapäiväistä tavaraa ostetaan tarpeen mukaan pitkin vuotta. Ei nyt viitsi pantata jotain sukkien tai suihkusaippuan ostamista siihen että joku saa antaa niitä lahjaksi. Olen nyt aika ymmälläni. Teineillä on muutama järkevä toive, mutta niin vaan he ovat huonosti kasvatettuja, epäkiitollisia ja ties mitä ja minä olen huono kasvattaja. Oletteko ihan tosissanne?
ap
Kyllä.
1. Sinä et kertonut isovanhemmille selkeästi, mitä he voivat hankkia, jos eivät osallistu yhteislahjaan.
2. Et ole opettanut lapsillesi kiitollisuutta ja isovanhempien kunnioitusta, jos he eivät näe tämän lahjan antamisen takana olevaa rakkautta.
3. Itse et ole ymmärtänyt elämästä vielä mitään. Isovanhempien lahjat ovat muutakin kuin lahjoja. Ne ovat muistamista ja ajattelemista, muistojen jättämistä heistä itsestään, kun he ovat kuolleet.
4. Kunniotuksesta hyväksytään joskus epämieluisiakin asioita. Joustetaan. Maailma ei tuhoudu yksiin pörrösukkiin, mutta mummon ja papan sydän voi tuhoutua ilkeydestä ja siitä, että ei saa viettää joulua lastenlasten kanssa. (Vai mkisi he toivat lahjat jo nyt, eivätkä aattona?)
5. Itse olet joskus ehkä isovanhempi. Toivottavasti sinulla on ymmärtäväiset miniät/vävyt ja lapset.
Tämä!
3. Itse et ole ymmärtänyt elämästä vielä mitään. Isovanhempien lahjat ovat muutakin kuin lahjoja. Ne ovat muistamista ja ajattelemista, muistojen jättämistä heistä itsestään, kun he ovat kuolleet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon ikäisille voisi alkaa kerätä jo jotain laadukasta astiastoa ja kodintavaraa. Itsenäistyminen on toivottavasti jo ovella.
Kyllä. 17 v on lukion tokalla, saattaa siis muuttaa jo 1,5 vuoden päästä.
Meillä on jo molemmille kaikki mitä tarvitsevat. Turha sitäpaitsi niitäkään on ostella kysymättä mitä halutaan.
No siis, eikö ne kysyneetkin? Et kuitenkaan ehdottanut tai vastannut kun sinä itse vain olisit halunnut teille rahaa lahjoista jotka te olitte jo ostaneet. Eli halusit lahjan hyödyntämään teitä.
Hyvä se on opettaa lapset siihen, että kotia ei täytetä toisarvoisella roinalla ja että on hyvä elämässä tietää mitä haluaa ja pitää siitä kiinni. Olla vaikka ilman kunnes saa haluamansa sen sijaan että kerää ympärilleen tavaraa millä ei tee mitään.
Toi isoille, lukutaitoisille lapsille lukeminen on hulvatonta. Varmaan siellä myös imetetään kymmenvuotiaaksi ja pyyhitään nenä parikymppiseksi.
Miksi lukea täysin lukutaitoiselle lapselle? Vai onko ne jotakin erityislapsia tms.
Lapsi hyötyy lukemisesta itse, ei kuuntelemisesta. Ajassa jossa yhdessä luetaan 20 sivua, nuori lukee jo koko kirjan.