Lue keskustelun säännöt.
Jaaha, isonvanhempien joululahjat lapsille...
14.12.2019 |
Kysyivät toiveita, ehdotettiin että laittaisivat lahjoihin aikomansa rahat meidän tilille niin voitaisiin laittaa ne osana meidän ostamiin lahjoihin. Lapset on teinejä, toivelahjat kalliita ja ei-toivotulle pikkutavaralle ei yksinkertaisesti ole tarvetta. Nuo meidän kermaperseet kun haluaa mieluummin vähän ja hyvää kuin paljon ja turhaa. Nyt tuli kassillinen pieniä paketteja, vamaan pörrösukkia ja vastaavaa taas, en tietenkään avannut. Mikä siinä on, että toiveita kysytään mutta niistä ei haluta välittää?
Kommentit (801)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuo on nyt ihan teidän oma vika, kun ette keksineet yhtään kohtuuhintaista lahjatoivetta, vaikka sitä erikseen kysyttiin. Minusta on täysin ymmärrettävää, että isovanhemmat haluavat antaa oman lahjan eivätkä osallistua yhteislahjaan.
Kolmen nuoren äiti
Noilla teineillä ei yksinkertaisesti ole kohtuuhintaisia toiveita, vaan toivovat mieluummin sen yhden hyvän kuin monta vähän sinne päin. Mikä tässä on niin vaikea tajuta? He ovat järkeviä kuluttajia, mutta se on jotenkin väärin?
ap
teinisi ei siis käytä mitään, siis kerrassaan mitään kohtuuhintaisia tavaroita tai esim. kosmetiikkaa, joita isovanhemmat olisi voineet ostaa? Edes semmoisia arkisia päivittäin käytettäviä juttuja, kuten nyt nuo kamalat pörrösukat? Käyttävätkö he muuten sukkia? Ehkä isovanhemmat olisi voineet ostaa pörrön sijaan sellaiset mitkä teinille kelpaa, mikäli olisitte asiasta sanoneet, ettekä vaatineet vaan rahaa, sukkia kuluu aina. Ja mitä tulee niihin muihin paketteihin, niin sama ongelma varmaan sielläkin. Isovanhemmat haluaa ostaa käyttötavaraa ja te näitte lahjoina vaan isommat hankinnat.
Jokapäiväistä tavaraa ostetaan tarpeen mukaan pitkin vuotta. Ei nyt viitsi pantata jotain sukkien tai suihkusaippuan ostamista siihen että joku saa antaa niitä lahjaksi. Olen nyt aika ymmälläni. Teineillä on muutama järkevä toive, mutta niin vaan he ovat huonosti kasvatettuja, epäkiitollisia ja ties mitä ja minä olen huono kasvattaja. Oletteko ihan tosissanne?
ap
Kyllä.
1. Sinä et kertonut isovanhemmille selkeästi, mitä he voivat hankkia, jos eivät osallistu yhteislahjaan.
2. Et ole opettanut lapsillesi kiitollisuutta ja isovanhempien kunnioitusta, jos he eivät näe tämän lahjan antamisen takana olevaa rakkautta.
3. Itse et ole ymmärtänyt elämästä vielä mitään. Isovanhempien lahjat ovat muutakin kuin lahjoja. Ne ovat muistamista ja ajattelemista, muistojen jättämistä heistä itsestään, kun he ovat kuolleet.
4. Kunniotuksesta hyväksytään joskus epämieluisiakin asioita. Joustetaan. Maailma ei tuhoudu yksiin pörrösukkiin, mutta mummon ja papan sydän voi tuhoutua ilkeydestä ja siitä, että ei saa viettää joulua lastenlasten kanssa. (Vai mkisi he toivat lahjat jo nyt, eivätkä aattona?)
5. Itse olet joskus ehkä isovanhempi. Toivottavasti sinulla on ymmärtäväiset miniät/vävyt ja lapset.
Tämä!
3. Itse et ole ymmärtänyt elämästä vielä mitään. Isovanhempien lahjat ovat muutakin kuin lahjoja. Ne ovat muistamista ja ajattelemista, muistojen jättämistä heistä itsestään, kun he ovat kuolleet.
Ja lahjat yhdistävät sukupolvien ketjut toisiinsa ja niiden avulla ne pysyvät meidän muistoissamme, kun heitä ei enää ole keskuudessamme.
Ja se mummon ostama tuikku tai vati tai mikä tahansa turhake, voi päästä kerran vielä arvoon arvaamattomaan lastenlastenlapsien elämässä ja vaalittavaksi.
Meillä teinit ovat saaneet isovanhemmilta ja isomummoilta heidän rippikorujaan, kihlajais-ja häälahjoja synttärilahjaksi ja muuksi. Ja teinit osaavat arvostaa paljon, jos vanhemmat antavat siihen mahdollisuuden.
Itse katan joka joulu isoisoäitini ruokakaluston pöytään ja se muistuttaa niistä hetkistä, kun sain viettää joulut heidän kanssaan ja nyt vien vain kynttilän heidän haudalleen.
Ja ihana huomata vanhoista valokuvista, kuinka se on ollut heidän käytössään kun olivat nuoria ja elinvoimaisia. Toivottavasti voin antaa sen joskus omille lastenlapsille, ellei sitten satu nipottava puoliso.
Jotenkin surullista, ettei tästä ajasta haluta säästää mitään lahjoja tai tavaraa, jos se ei ole mieleinen, vaikka ihmiset asuvat yhä väljemmin ja säilytystilaa on paljon, toisin kuin ennen. Minulla on paljon esiäitini ja isäni tavaroita, jotka ovat jopa 1800-luvulta, jotka ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle, suurin osa ihan arkisia asioita. Ja mikä minä olen tuhoamaan jonkun vanhan perinteen, jos joku tavara ei miellytä silmääni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lahjoista saadaan aikaiseksi tälläinen poru?! Jos lahjat eivät miellytä saajaa niin ainahan ne voi antaa avaamattomina eteenpäin tai viedä kirpparille. Ellei se lahjanantaja osaa ostaa tai haluakaan ostaa niitä mitä häneltä toivotaan, niin onpahan saanut itselleen sen antamisen ilon. Eikö suoda se hänelle jouluna? Tavaroista pääsee aina eroon.
MIKSEI SITÄ VOI TEHDÄ JÄRKEVÄSTI? Niin että kaikki on tyytyväisiä. MIKSI EI? Miksi antamisen iloa on vain lahjoista joita kukaan ei toivo???
Jumalaton homma näitä sitten siivoilla ja hinnoitella kirpparille ja lajitella jne.
Ei tarvitse tehdä mitään, kun vie SPR:n kirpparille lahjoituksena. Kaikki saavat hyvän mielen.
Paitsi viedä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä suku keräsi mummille 60-vuotislahjaksi lomamatkan Portugaliin täysihoidolla ja laitettiin monen tonnin lahjakortti Portugalin matkaoppaan väliin. Mummi katsoi ettei tee matkaoppaalla mitään ja nakkasi sen tulipesään. Mummi vielä haukkui lahjan, että mitä hän tuommoisella vihkolla tekee.
Vähän noloa kun muu suku matkusti sitten kuukauden päästä Portugaliin, ilman mummia. Ei kerrottu sitten mitään kun oltiin aika shokissa. Uusi matka olisi vienyt käyttörahat kaikilta niin vähiin ettei sitten ostettu mummille uutta matkaa, ei ollut osinkotuloja mistä repiä rahat.
Tyhmää kyllä teiltä laittaa se lahjakortti matkaoppaan väliin kertomatta siitä. Minkä vuoksi mummi alkaisi ylipäänsä selata jotain Portugalin matkaopasta? Oli todella ehkä loukkaantunut lahjasta jonka arvoa ei ymmärtänyt. Itsekin ihmettelisin vaikka luonteeni mukaisesti kiittäisin vain kauniisti.Ja sanoisin, että 'varmaan tässä ihania kuvia joita kiva katsella koska ei ole varaa matkustaa minnekkään'.
Eiköhän tuossa parodioitu sitä mummoa, joka piilotti lahjasetelit kirjojen väliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lahjoista saadaan aikaiseksi tälläinen poru?! Jos lahjat eivät miellytä saajaa niin ainahan ne voi antaa avaamattomina eteenpäin tai viedä kirpparille. Ellei se lahjanantaja osaa ostaa tai haluakaan ostaa niitä mitä häneltä toivotaan, niin onpahan saanut itselleen sen antamisen ilon. Eikö suoda se hänelle jouluna? Tavaroista pääsee aina eroon.
MIKSEI SITÄ VOI TEHDÄ JÄRKEVÄSTI? Niin että kaikki on tyytyväisiä. MIKSI EI? Miksi antamisen iloa on vain lahjoista joita kukaan ei toivo???
Jumalaton homma näitä sitten siivoilla ja hinnoitella kirpparille ja lajitella jne.
Ei tarvitse tehdä mitään, kun vie SPR:n kirpparille lahjoituksena. Kaikki saavat hyvän mielen.
Paitsi viedä
Ei tarvitse viedäkään! He hakevat kotoakin. Pitää vain soittaa ja sopia aika. Kätevää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lahjoista saadaan aikaiseksi tälläinen poru?! Jos lahjat eivät miellytä saajaa niin ainahan ne voi antaa avaamattomina eteenpäin tai viedä kirpparille. Ellei se lahjanantaja osaa ostaa tai haluakaan ostaa niitä mitä häneltä toivotaan, niin onpahan saanut itselleen sen antamisen ilon. Eikö suoda se hänelle jouluna? Tavaroista pääsee aina eroon.
MIKSEI SITÄ VOI TEHDÄ JÄRKEVÄSTI? Niin että kaikki on tyytyväisiä. MIKSI EI? Miksi antamisen iloa on vain lahjoista joita kukaan ei toivo???
Jumalaton homma näitä sitten siivoilla ja hinnoitella kirpparille ja lajitella jne.
Ei tarvitse tehdä mitään, kun vie SPR:n kirpparille lahjoituksena. Kaikki saavat hyvän mielen.
Paitsi viedä
Ei tarvitse viedäkään! He hakevat kotoakin. Pitää vain soittaa ja sopia aika. Kätevää.
Varmaan hakevatkin muutaman tuikkukipon, oikein mielelläänkin vielä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lahjoista saadaan aikaiseksi tälläinen poru?! Jos lahjat eivät miellytä saajaa niin ainahan ne voi antaa avaamattomina eteenpäin tai viedä kirpparille. Ellei se lahjanantaja osaa ostaa tai haluakaan ostaa niitä mitä häneltä toivotaan, niin onpahan saanut itselleen sen antamisen ilon. Eikö suoda se hänelle jouluna? Tavaroista pääsee aina eroon.
MIKSEI SITÄ VOI TEHDÄ JÄRKEVÄSTI? Niin että kaikki on tyytyväisiä. MIKSI EI? Miksi antamisen iloa on vain lahjoista joita kukaan ei toivo???
Jumalaton homma näitä sitten siivoilla ja hinnoitella kirpparille ja lajitella jne.
Ei tarvitse tehdä mitään, kun vie SPR:n kirpparille lahjoituksena. Kaikki saavat hyvän mielen.
Paitsi viedä
Ei tarvitse viedäkään! He hakevat kotoakin. Pitää vain soittaa ja sopia aika. Kätevää.
Ja sitren päivystää neljä tuntia sitä hakuautoa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lahjoista saadaan aikaiseksi tälläinen poru?! Jos lahjat eivät miellytä saajaa niin ainahan ne voi antaa avaamattomina eteenpäin tai viedä kirpparille. Ellei se lahjanantaja osaa ostaa tai haluakaan ostaa niitä mitä häneltä toivotaan, niin onpahan saanut itselleen sen antamisen ilon. Eikö suoda se hänelle jouluna? Tavaroista pääsee aina eroon.
MIKSEI SITÄ VOI TEHDÄ JÄRKEVÄSTI? Niin että kaikki on tyytyväisiä. MIKSI EI? Miksi antamisen iloa on vain lahjoista joita kukaan ei toivo???
Jumalaton homma näitä sitten siivoilla ja hinnoitella kirpparille ja lajitella jne.
Ei tarvitse tehdä mitään, kun vie SPR:n kirpparille lahjoituksena. Kaikki saavat hyvän mielen.
Paitsi viedä
Ei tarvitse viedäkään! He hakevat kotoakin. Pitää vain soittaa ja sopia aika. Kätevää.
Varmaan hakevatkin muutaman tuikkukipon, oikein mielelläänkin vielä.
No niissä ei ole sitä jumalatonta työtä lajitella ja hinnoitella. Ne menee repussa kauppareissulla. Ja voihan kerätä monen vuoden lahjat ja viedä kerralla, kun niitä kassikaupalla teille tuodaan. Myös koulun myyjäisiin voi lahjoittaa pikkutavaraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lahjoista saadaan aikaiseksi tälläinen poru?! Jos lahjat eivät miellytä saajaa niin ainahan ne voi antaa avaamattomina eteenpäin tai viedä kirpparille. Ellei se lahjanantaja osaa ostaa tai haluakaan ostaa niitä mitä häneltä toivotaan, niin onpahan saanut itselleen sen antamisen ilon. Eikö suoda se hänelle jouluna? Tavaroista pääsee aina eroon.
MIKSEI SITÄ VOI TEHDÄ JÄRKEVÄSTI? Niin että kaikki on tyytyväisiä. MIKSI EI? Miksi antamisen iloa on vain lahjoista joita kukaan ei toivo???
Jumalaton homma näitä sitten siivoilla ja hinnoitella kirpparille ja lajitella jne.
Ei tarvitse tehdä mitään, kun vie SPR:n kirpparille lahjoituksena. Kaikki saavat hyvän mielen.
Paitsi viedä
Ei tarvitse viedäkään! He hakevat kotoakin. Pitää vain soittaa ja sopia aika. Kätevää.
Ja sitren päivystää neljä tuntia sitä hakuautoa
Meillä tuli minuutilleen. Ja varmaan uskallat jättää ulos nuo tavarat odotteleman, kun ne ovat mummolta saatuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lahjoista saadaan aikaiseksi tälläinen poru?! Jos lahjat eivät miellytä saajaa niin ainahan ne voi antaa avaamattomina eteenpäin tai viedä kirpparille. Ellei se lahjanantaja osaa ostaa tai haluakaan ostaa niitä mitä häneltä toivotaan, niin onpahan saanut itselleen sen antamisen ilon. Eikö suoda se hänelle jouluna? Tavaroista pääsee aina eroon.
MIKSEI SITÄ VOI TEHDÄ JÄRKEVÄSTI? Niin että kaikki on tyytyväisiä. MIKSI EI? Miksi antamisen iloa on vain lahjoista joita kukaan ei toivo???
Jumalaton homma näitä sitten siivoilla ja hinnoitella kirpparille ja lajitella jne.
Ei tarvitse tehdä mitään, kun vie SPR:n kirpparille lahjoituksena. Kaikki saavat hyvän mielen.
Paitsi viedä
Ei tarvitse viedäkään! He hakevat kotoakin. Pitää vain soittaa ja sopia aika. Kätevää.
Ja sitren päivystää neljä tuntia sitä hakuautoa
Meillä tuli minuutilleen. Ja varmaan uskallat jättää ulos nuo tavarat odotteleman, kun ne ovat mummolta saatuja.
Sitä ei tiedä. Voi myös kestää 4,5 tuntia. Mihin ulos ne Helsingin keskustassa jättää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lahjoista saadaan aikaiseksi tälläinen poru?! Jos lahjat eivät miellytä saajaa niin ainahan ne voi antaa avaamattomina eteenpäin tai viedä kirpparille. Ellei se lahjanantaja osaa ostaa tai haluakaan ostaa niitä mitä häneltä toivotaan, niin onpahan saanut itselleen sen antamisen ilon. Eikö suoda se hänelle jouluna? Tavaroista pääsee aina eroon.
MIKSEI SITÄ VOI TEHDÄ JÄRKEVÄSTI? Niin että kaikki on tyytyväisiä. MIKSI EI? Miksi antamisen iloa on vain lahjoista joita kukaan ei toivo???
Jumalaton homma näitä sitten siivoilla ja hinnoitella kirpparille ja lajitella jne.
Ei tarvitse tehdä mitään, kun vie SPR:n kirpparille lahjoituksena. Kaikki saavat hyvän mielen.
Paitsi viedä
Ei tarvitse viedäkään! He hakevat kotoakin. Pitää vain soittaa ja sopia aika. Kätevää.
Varmaan hakevatkin muutaman tuikkukipon, oikein mielelläänkin vielä.
No niissä ei ole sitä jumalatonta työtä lajitella ja hinnoitella. Ne menee repussa kauppareissulla. Ja voihan kerätä monen vuoden lahjat ja viedä kerralla, kun niitä kassikaupalla teille tuodaan. Myös koulun myyjäisiin voi lahjoittaa pikkutavaraa.
Tai sitten voisi käyttää järkeä jo vähän aikaisemmassa vaiheessa ja jättää ne ostamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lahjoista saadaan aikaiseksi tälläinen poru?! Jos lahjat eivät miellytä saajaa niin ainahan ne voi antaa avaamattomina eteenpäin tai viedä kirpparille. Ellei se lahjanantaja osaa ostaa tai haluakaan ostaa niitä mitä häneltä toivotaan, niin onpahan saanut itselleen sen antamisen ilon. Eikö suoda se hänelle jouluna? Tavaroista pääsee aina eroon.
MIKSEI SITÄ VOI TEHDÄ JÄRKEVÄSTI? Niin että kaikki on tyytyväisiä. MIKSI EI? Miksi antamisen iloa on vain lahjoista joita kukaan ei toivo???
Jumalaton homma näitä sitten siivoilla ja hinnoitella kirpparille ja lajitella jne.
Ei tarvitse tehdä mitään, kun vie SPR:n kirpparille lahjoituksena. Kaikki saavat hyvän mielen.
Paitsi viedä
Ei tarvitse viedäkään! He hakevat kotoakin. Pitää vain soittaa ja sopia aika. Kätevää.
Ja sitren päivystää neljä tuntia sitä hakuautoa
Meillä tuli minuutilleen. Ja varmaan uskallat jättää ulos nuo tavarat odotteleman, kun ne ovat mummolta saatuja.
Sitä ei tiedä. Voi myös kestää 4,5 tuntia. Mihin ulos ne Helsingin keskustassa jättää?
Siellähän on kirpparia kirpparin vieressä, vie lähimmälle lahjoituksena!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän ap:n lapsia. Itsekin nuorena haluan mieluummin vain yhden hyvän lahjan, jos joku lahjan haluaa antaa. Jos ei käy niin mieluummin ilman, kuin että parin joulun jälkeen on asunto täynnä turhaa krääsää. Varmaan joku sukupolviero. Mitä nyt isovanhempien ja muiden vanhempien ihmisten asunnoista on huomannut niin talot on täynnä tavaraa ja varastotkin pursuaa krääsää, jota ei koskaan käytetä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä teinit jo tietävät, että turha ja tarpeeton krääsä on täysin typerää luonnonvarojen haaskausta.
Pörrosukkia nyt vaan ei yksinkertaisesti tarvitse, jos on jo hyvät villasukat jne. Miksi pitäisi vuosittain kantaa turhaa tavaraa roskaa, vain koska joku haluaa ostaa ja ostaa?
Eivät teinit ole huonosti kasvatettu. He vaan mieluummin ovat ilman, kuin haaskaavat turhaan. Eivät he mitään pyytäneet.
Teinien toivomat kalliit lahjat ovat yleensä uusin älypuhelin (vaikka vanha toimii vielä) tai muutta kallista elektroniikkaa, vaikka vanha on yhä toimivaa. Kerskakulutusta pahimmillaan ja kuluttaa luonnonvaroja. Siinä jää turha pörrösukkaparikin toiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä teinit jo tietävät, että turha ja tarpeeton krääsä on täysin typerää luonnonvarojen haaskausta.
Pörrosukkia nyt vaan ei yksinkertaisesti tarvitse, jos on jo hyvät villasukat jne. Miksi pitäisi vuosittain kantaa turhaa tavaraa roskaa, vain koska joku haluaa ostaa ja ostaa?
Eivät teinit ole huonosti kasvatettu. He vaan mieluummin ovat ilman, kuin haaskaavat turhaan. Eivät he mitään pyytäneet.
Teinien toivomat kalliit lahjat ovat yleensä uusin älypuhelin (vaikka vanha toimii vielä) tai muutta kallista elektroniikkaa, vaikka vanha on yhä toimivaa. Kerskakulutusta pahimmillaan ja kuluttaa luonnonvaroja. Siinä jää turha pörrösukkaparikin toiseksi.
Toinen ap:n teineistä toivoi läppäriä. Toisen toive varmaan joku turhempi kun sitä ei mainittu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuo on nyt ihan teidän oma vika, kun ette keksineet yhtään kohtuuhintaista lahjatoivetta, vaikka sitä erikseen kysyttiin. Minusta on täysin ymmärrettävää, että isovanhemmat haluavat antaa oman lahjan eivätkä osallistua yhteislahjaan.
Kolmen nuoren äiti
Noilla teineillä ei yksinkertaisesti ole kohtuuhintaisia toiveita, vaan toivovat mieluummin sen yhden hyvän kuin monta vähän sinne päin. Mikä tässä on niin vaikea tajuta? He ovat järkeviä kuluttajia, mutta se on jotenkin väärin?
ap
teinisi ei siis käytä mitään, siis kerrassaan mitään kohtuuhintaisia tavaroita tai esim. kosmetiikkaa, joita isovanhemmat olisi voineet ostaa? Edes semmoisia arkisia päivittäin käytettäviä juttuja, kuten nyt nuo kamalat pörrösukat? Käyttävätkö he muuten sukkia? Ehkä isovanhemmat olisi voineet ostaa pörrön sijaan sellaiset mitkä teinille kelpaa, mikäli olisitte asiasta sanoneet, ettekä vaatineet vaan rahaa, sukkia kuluu aina. Ja mitä tulee niihin muihin paketteihin, niin sama ongelma varmaan sielläkin. Isovanhemmat haluaa ostaa käyttötavaraa ja te näitte lahjoina vaan isommat hankinnat.
Jokapäiväistä tavaraa ostetaan tarpeen mukaan pitkin vuotta. Ei nyt viitsi pantata jotain sukkien tai suihkusaippuan ostamista siihen että joku saa antaa niitä lahjaksi. Olen nyt aika ymmälläni. Teineillä on muutama järkevä toive, mutta niin vaan he ovat huonosti kasvatettuja, epäkiitollisia ja ties mitä ja minä olen huono kasvattaja. Oletteko ihan tosissanne?
ap
Kyllä.
1. Sinä et kertonut isovanhemmille selkeästi, mitä he voivat hankkia, jos eivät osallistu yhteislahjaan.
2. Et ole opettanut lapsillesi kiitollisuutta ja isovanhempien kunnioitusta, jos he eivät näe tämän lahjan antamisen takana olevaa rakkautta.
3. Itse et ole ymmärtänyt elämästä vielä mitään. Isovanhempien lahjat ovat muutakin kuin lahjoja. Ne ovat muistamista ja ajattelemista, muistojen jättämistä heistä itsestään, kun he ovat kuolleet.
4. Kunniotuksesta hyväksytään joskus epämieluisiakin asioita. Joustetaan. Maailma ei tuhoudu yksiin pörrösukkiin, mutta mummon ja papan sydän voi tuhoutua ilkeydestä ja siitä, että ei saa viettää joulua lastenlasten kanssa. (Vai mkisi he toivat lahjat jo nyt, eivätkä aattona?)
5. Itse olet joskus ehkä isovanhempi. Toivottavasti sinulla on ymmärtäväiset miniät/vävyt ja lapset.
Tämä!
3. Itse et ole ymmärtänyt elämästä vielä mitään. Isovanhempien lahjat ovat muutakin kuin lahjoja. Ne ovat muistamista ja ajattelemista, muistojen jättämistä heistä itsestään, kun he ovat kuolleet.
Ja lahjat yhdistävät sukupolvien ketjut toisiinsa ja niiden avulla ne pysyvät meidän muistoissamme, kun heitä ei enää ole keskuudessamme.
Ja se mummon ostama tuikku tai vati tai mikä tahansa turhake, voi päästä kerran vielä arvoon arvaamattomaan lastenlastenlapsien elämässä ja vaalittavaksi.Meillä teinit ovat saaneet isovanhemmilta ja isomummoilta heidän rippikorujaan, kihlajais-ja häälahjoja synttärilahjaksi ja muuksi. Ja teinit osaavat arvostaa paljon, jos vanhemmat antavat siihen mahdollisuuden.
Itse katan joka joulu isoisoäitini ruokakaluston pöytään ja se muistuttaa niistä hetkistä, kun sain viettää joulut heidän kanssaan ja nyt vien vain kynttilän heidän haudalleen.
Ja ihana huomata vanhoista valokuvista, kuinka se on ollut heidän käytössään kun olivat nuoria ja elinvoimaisia. Toivottavasti voin antaa sen joskus omille lastenlapsille, ellei sitten satu nipottava puoliso.Jotenkin surullista, ettei tästä ajasta haluta säästää mitään lahjoja tai tavaraa, jos se ei ole mieleinen, vaikka ihmiset asuvat yhä väljemmin ja säilytystilaa on paljon, toisin kuin ennen. Minulla on paljon esiäitini ja isäni tavaroita, jotka ovat jopa 1800-luvulta, jotka ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle, suurin osa ihan arkisia asioita. Ja mikä minä olen tuhoamaan jonkun vanhan perinteen, jos joku tavara ei miellytä silmääni.
Eli ensi jouluna ap voi sitten toivoa joululahjaksi lapsilleen mummin vihkisormusta ja isomummin vanhaa hopeista kakkulapiota? Ja ai että se mummin makuuhuoneen senkkikin olisi kiva! Tämähän se vasta olisikin hyvätapaista, ai että!
Anteeksi provosoituminen, mutta jos tässä on sivukaupalla puhuttu pörrösukista ja muusta niihin verrattavista turhista rojuista on pikkaisen ohis tulla kertomaan kuinka omat lapset ovat saaneet perintökoruja ja muuta suvun antiikkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se mukavaa avata pikkupaketteja. Jännitys ja lapsuuden joulun tuntu tulee niistä paketeista. Kallit lahjat ja lahjakortit ovat niin kliinisiä.
Lapset on 15 ja 17, ei 5 ja 7. Pakettien määrällä ei ole heille enää väliä, vaan mieleisellä sisällöllä. Isovanhemmilla on tietysti oikeus antaa pikkupaketteja, jos lastenlasten ilahduttaminen ei ole tärkeämpää.
ap
Siis tosiaanko millekään muulle eu ole tarvetta, kuin sille kalliille yhteislahjalle? Pussilakanasetti, sukkia, vaatteita toivotulta merkiltä? Nämä eivät ole mielestäni krääsää. Sinulle ilmeisesti ovat, joten tässä taitaa olla kyse jonkun halusta säästää omia rahojaan kalliista yhteislahjasta, kuin lasten kermaperseilystä.
Olisit kuitenkin ostanut niillä rahoilla alkoholia, mikäli isovanhemmat olisivat rahana lahjan antaneet. Tosin aloittaja puhui kyllä isonvanhemmista, että ehkä he ovat erilaisia kuin isovanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän hyvin AP:tä. Olin itse lapsenlapsi, jolle isovanhemmat ostivat kaikkea krääsää. Annoin TOIVEITA. Halvin toive taisi olla markoissa 20 markan luokkaa. Toiveet olivat juttuja, joita nörttipoika tarvitsee eli esim. tietokonejuttuja, sarjakuvia, elektroniikkaa (siis komponentteja), jonakin vuonna taisi olla vaatteita tyyliin vyö, taskuliina ja muuta pientä, oli myös liikuntaharrastuksiini liittyviä juttuja jne. Silti mitään ei sellaista ostettu. Tuli just kaikkea koristekrääsää, karkkeja, joille olin allerginen, jotain lasten "pienen kemistin settejä" ja vastaavia eli sitä mitä halusivat ostaa, ei sitä mitä tarvitsin.
On siis olemassa isovanhempien kohortti, joka ostaa asiat aina pieleen. Ainoa tapaus, jossa voisivat ostaa jotain oikein, on jos sen saisi Tokmannilta tai muusta halpakaupasta. Ei ymmärretä lainkaan muiden elämää. Myös tämä arvostuslässytys on hölmöä. En minä tai juuri kukaan minun kavereistanikaan arvosta ihmisiä sen mukaan, että ovat onnistuneet pysyttelemään kauan hengissä, vaan sen mukaan, mitä on saavutettu. Jos saavutukset ovat nolla, myös arvostus on nolla.
Minä arvostan kaikkia ihmisiä, myös köyhiä, sairaita, syrjäytyneitä ja pitkäaikaistyöttömiä vaikka eivät olisi "saavuttaneet" elämässä mitään.
Ap: "Pakettien määrällä ei ole heille [15 ja 17 v lapsille] enää väliä, vaan mieleisellä sisällöllä. " Heheh. Tulee mieleen kun Harry Potterin serkku sai ekassa kirjassa/leffassa hirveät raivarit vanhemmilleen, kun sai syntymäpäivälahjaksi vain 36 lahjaa :-) Lopeta ap tuo älytön urputus ja mieti tarkkaan, mikä siinä joululahjan tai minkä tahansa lahjan antamisessa ja saamisessa on tärkeintä. Vinkki: Ei määrä, ei se että hemmoteltu teini saa just sen überkalliin tekniikkahärpäkkeen mitä sillä hetkellä sattuu kinuamaan tai se, että sinä pääset taloudellisesti helpommalla.
Ei tarvitse tehdä mitään, kun vie SPR:n kirpparille lahjoituksena. Kaikki saavat hyvän mielen.