Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Helsingin päiväkodeissa kriittinen pula opeista

Vierailija
14.12.2019 |

Nyt Helsinki yrittää houkutella taas jostain kiven alta jokusen opettajan pienellä palkan korotuksella. Avoimia virkoja yli 200 joihin ei pahemmin hakijoita. Määrä takuulla tuplaantuu jos laskettaisiin nekin paikat jotka ei ole haussa mutta joita tekee parastaikaa joku epäpätevä
On päiväkoteja joissa ei ole yhtään ns.pätevää opettajaa. Silti ne vaan pyörii.

Kommentit (230)

Vierailija
161/230 |
15.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä ruokkii itseään. Lapsi tahtoo tehdä hyviä asioita, jos aikuinen toivoo sitä ja huomaa sen. Hän tahtoo ainakin yrittää.

Jos lapsi ei saa osakseen kaunista käytöstä ja lempeää ohjausta, hyvillä asioilla ei ole merkitystä hänelle. Huonokin huomio on parempi kuin ei mitään. Ja miksi ei olisi tyhmä ja ilkeä, kun sitä odotetaan, hauskaa se on silloin sekin kun kaverit itkee ja aikuinen huutaa.

Monesti lapset ja muut ihmiset haluavat tehdä hyviä asioita, mutta eivät läheskään aina. Tämän osoittaa ihan yleinen elämänkokemus. Lisäksi lapsilla empatiakyky on paljon kehittymättömämpi kuin aikuisilla, minkä vuoksi lapset huomattavasti harvemmin kuin aikuiset tahtovat tehdä hyviä asioita. Systemaattinen ja erittäin julma kiusaaminen on yleisempää lapsilla kuin aikuisilla jne.

Tällä hetkellä kasvatustieteen piirissä ja yleisemminkin yhteiskunnassa on muodissa hyvin liberaali käsitys järjestyksenpidosta ja sääntöjen noudattamisen valvomisesta. Lähtökohtaisesti kaikki ongelmat ajatellaan kyettävän hoitaa joko keskustelun, erilaisen palkitsemisen tai lääketieteen keinoin. Tämän kasvatuslinjan perustelemiseksi on sitten lähdetty luomaan keinotekoisen positiivista ihmiskuvaa, jonka mukaan ihminen on pohjimmiltaan aina hyvään pyrkivä ja siksi tarvitsee vain ohjausta ja ystävällisyyttä alkaakseen käyttäytyä hyvin.

Todellinen tilanne on sitten se, että päiväkoti-ikäisillä lapsilla auktoriteettien ja sääntöjen kunnioitus vain heikkenee vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. 90-luvun alussa jos käskit ryhmän riviin seisomaan, niin ne yleensä myös menivät riviin ihan vain yhdellä sanomisella. Nykyään taas suuri osa ei vastaavan käskyn kuultuaan lotkauta korvaansakaan ja häsläys vaan jatkuu, kun ei niitä saa väkisinkään riviin siirtää, kun sen taas katsotaan nykyisin loukkaavan lapsen koskemattomuutta.

Saattaa olla, saattaa olla että ei. Muistan kyllä 80-luvun lopun ja 90-luvun alun. Silloin minullekin riitti, että lapsi totteli kun käskin, halusi tai ei. Lakiuudistus vaikutti siihen, että piti muuttaa sekä kasvatus- että työskentelytapoja. Piti myös opiskella ja hankkia kokemusta.

Totta on, että nykyään vain montessoripäiväkodin lapset saattavat olla niitä, jotka eivät edes aloita häsläystä. Tavallisessa päiväkodissa kestää hetken, että lapsen saa reagoimaan edes omaan nimeensä.

Minun yleinen elämänkokemukseni osoittaa sen, että on mahdollista saada lapsi pyrkimään hyvään. Minun tehtäväni on tukea kasvua- ja kehitystä, opettaa kaveritaitoja ja kykyä empatiaan.

Edelleen oletan, että lapsi tulee ohjaukseeni mielellään, ja noudattaa antamiani ohjeita koska haluaa tehdä sen. (Suurimmalta osalta onnistuu, myös erityisen tuen lapsilta kykyjensä mukaan.)

Voi tosin olla, että jossain vaiheessa totean, ettei onnistu enää, koska ei anneta tehdä työtä hyvin. Lasten tarhaus riittänee laadukkaaksi varhaiskasvatukseksi päättäjien mielestä, riittää kun asiat ovat hienosti visioissa ja juhlapuheissa.

Nykyään tottelu ei edes ole tavoitteena suurelta osin. Se saatetaan usein nähdä haitallisenakin, kun tavoitteena on saada lapsille hyvä itsetunto.

Lastentarhassa kuri oli tärkeää, nykypäivän varhaiskasvatusyksikössä taas ihmisenä kasvaminen.

Siirtyminen hoidosta varhaiskasvatukseen vuonna 2015 on tosiaan vaatinut henkilökunnaltakin paljon, sekä asenteiden että koulutuksen hankkimisen osalta.

Kyllä varhaiskasvatuksessa ihan edelleen pitäisi opettaa mm. ryhmässä toimimista ja toisten huomioonottamista, ohjeiden kuuntelemista ja niiden mukaan toimimista ikätason mukaan. Ennen tätä kaikkea sanottiin kuriksi, nykyään kurista ei puhuta.

Monet ryhmät on kyllä kuin villejä apinalaumoja. Ja sitten ne lähetetään niillä taidoilla kouluun..

Itse vaadin lapsilta sitä että aikuista kuunnellaan ja yhteisistä säännöistä pidetään kiinni. Eikä se mielestäni lyttää lapsen itsetuntoa kun se tehdään asiallisesti ja lasta kunnioittavasti; kunnioitus puolin ja toisin on tärkeää. Mielestäni sekin on väärin jos aikuinen antaa lapselle kuvan ettei aikuista tarvitse kunnioittaa ja että sitä ei vaadita.

Ei haluta puhua kurista ja meno on kuin villissä apinalaumassa. Joku näkisi tässä yhteyden. Mutta se yhteys ei taida vaan olla oikein poliittisesti korrekti eikä taatusti sellainen josta puhuttaisiin jossain akateemisessa varhaiskasvatuksen asiantuntijakoulutuksessa. :P

Vierailija
162/230 |
15.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvä päivähoito on pilattu

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
163/230 |
15.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pomppupioni kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja täähän tiedettiin jo mutta silti piti poistaa se kotihoidontuen kuntalisä ja syyllistämällä ajaa äidit töihin.

Entäs me isät? Isä ei ole soveltuva hoitamaan lapsiaan, vai miksi käytät ilmaisua "ajaa äidit töihin"? Yhtälailla leikkaus koskee molempia vanhempia, vai onko isille räätälöity joku oma kotihoidontuki, jota ei ole leikattu?

No jos astut feministikuplan ulkopuolelle, ymmärrät varmaan yo. pointin.. Äiti tai isä, ihan sama.

Vierailija
164/230 |
15.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei huolta, että opettaja olisi vain suunnittelemassa ja pois lapsiryhmästä. Harvassa päiväkodissa opettaja ehtii olla muualla kuin lasten kanssa, sillä ylisuurissa ja levottomissa ryhmissä tarvitaan yleensä koko henkilöstömäärä joka hetki, joten opettajilla ei ole suunnittelu-, kehittämis- eikä arviointiaikaa. Eli aikaa suunnitella tukimuotoja lapsille, kirjata lapselle vasut ja suunnitella toimintaa. 

Tiedätkö, kuinka monta lasta lapsesi päiväkotiryhmässä on? Aika monessa on yli ns. virallisen suhdeluvun. Kuinka moni tehostettua tai erityistä tukea tarvitseva lapsi ei sitä saa?  Montako väkivaltaista, toisia satuttavaa lasta päiväkotiryhmässä on? Ja kuinka monta aikuista lasten kanssa oikeasti on aidosti läsnä, kun heitä tarvitaan mm. sijaamaan pedit lepohuoneessa ja vaihtamaan lakanoita, siivoamaan pöydät ruokailun jälkeen, huolehtimaan lasten ulkovaatteiden kuivatuksesta ja kääntelystä kuivauskaapissa? Aika vähällä pitää päiväkodeissa pärjätä, niin lasten kuin aikuisten. 

Vierailija
165/230 |
15.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä kuri on? Lapset tarvitsevat aikuisen ohjausta itsesäätelyyn ja oman toiminnan ohjaukseen, eli läsnäolevaa, lähellä olevaa aikuista. Jos lapsia on 21 ja aikuisia 2 (tämä on usein todellisuutta päiväkotiryhmässä) ahtaissa tiloissa, missä konflikteja tulee helposti tämän ahtauden vuoksi, ei aikuisia ole riittävästi ohjaamaan lapsia henkilökohtaisesti.. Sillä joka ryhmässä on paljon sellaisia lapsia, joihin ei pelkkä sanallinen "kauko-ohjaus" toimi, vaan heitä pitää myös voida pysäyttää ja näytää mallia ihan konkreettisesti tai estää heitä tekemästä asioita, jotka eivät ole sallittuja (kuten toisten töniminen). Ei pieni lapsi noudata  "kuria" jos sillä tarkoitetaan rangaistuksia, vaan tunteiden ryöpsähdellessä hän tarvitsee säätelevää aikuista vierelleen. Nyt heitä ei ole päiväkodeissa tarpeeksi! 

Vierailija
166/230 |
15.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Työhyvinvointibarometrin mukaan Helsingissä valtaosa varhaiskasvatuksen opettajista ja johtajista kokee työnsä uuvuttavaksi ja työtä olevan aivan liikaa. Työnantaja ei halua tätä nähdä, vaan haluaa lisätä opettajakoulutuksen koulutuspaikkoja ja kuvitella, että se ratkaisee ongelman. Joten ei ihme, että vuodesta toiseen varhaiskasvastuksesta puuttuu satoja opettajia (ja lastenhoitajia myös!) ja lapset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa eri päiväkodeissa sen suhteen, kasvattaako ja opettaako heitä ammattitaitoinen henkilökunta vai ei. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
167/230 |
16.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mitä kuri on? Lapset tarvitsevat aikuisen ohjausta itsesäätelyyn ja oman toiminnan ohjaukseen, eli läsnäolevaa, lähellä olevaa aikuista. Jos lapsia on 21 ja aikuisia 2 (tämä on usein todellisuutta päiväkotiryhmässä) ahtaissa tiloissa, missä konflikteja tulee helposti tämän ahtauden vuoksi, ei aikuisia ole riittävästi ohjaamaan lapsia henkilökohtaisesti.. Sillä joka ryhmässä on paljon sellaisia lapsia, joihin ei pelkkä sanallinen "kauko-ohjaus" toimi, vaan heitä pitää myös voida pysäyttää ja näytää mallia ihan konkreettisesti tai estää heitä tekemästä asioita, jotka eivät ole sallittuja (kuten toisten töniminen). Ei pieni lapsi noudata  "kuria" jos sillä tarkoitetaan rangaistuksia, vaan tunteiden ryöpsähdellessä hän tarvitsee säätelevää aikuista vierelleen. Nyt heitä ei ole päiväkodeissa tarpeeksi! 

Kuri tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että lapset noudattavat hoitajien määräyksiä myös silloin, kun eivät haluaisi noudattaa.

Yritys korvata kuri näillä itsesäätelyillä, oman toiminnan ohjauksilla ja tunteiden säätelyillä ei ole ollut erityinen menestys. Ainakaan mikäli tavoitteena ei tosiaan ole, että meininki päiväkodissa on kuin eläintarhan apinahäkissä.

Mitä rangaistuksiin tulee, niin niitäkin monissa tilanteissa tarvitaan. Ei siksi, että ne jonkun trenditeorian mukaan ovat hyödyttömiä vaan siksi, että ne toimivat käytännössä ihan omin silmin nähtynä.

Vierailija
168/230 |
16.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Työhyvinvointibarometrin mukaan Helsingissä valtaosa varhaiskasvatuksen opettajista ja johtajista kokee työnsä uuvuttavaksi ja työtä olevan aivan liikaa. Työnantaja ei halua tätä nähdä, vaan haluaa lisätä opettajakoulutuksen koulutuspaikkoja ja kuvitella, että se ratkaisee ongelman. Joten ei ihme, että vuodesta toiseen varhaiskasvastuksesta puuttuu satoja opettajia (ja lastenhoitajia myös!) ja lapset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa eri päiväkodeissa sen suhteen, kasvattaako ja opettaako heitä ammattitaitoinen henkilökunta vai ei. 

Ovatko perhepäivähoidon lapset mielestäsi huonossa asemassa, kun heitä kasvattaa usein jopa aivan kouluttamaton henkilö?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
169/230 |
16.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

up

Vierailija
170/230 |
19.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oulussa ilmestyvän Forum-ilmaisjakelulehden tekstaripalstalta 19.12:

"Varhaiskasvatuksen opettajista huutava pula. Onko ihme, kun varhaiskasvatuksen laskutussihteerilläkin parempi (100e) palkka?"

Tuossa aikaisemmin joku täällä kirjoittikin että Oulu maksaa 22e "ekstraa" vakaopen alimman mahdollisen taulukkopalkan...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
171/230 |
19.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toimin ryhmässä jossa ei yhtään pätevää opettajaa. Mutta toimii ihan hyvin

.

Vierailija
172/230 |
19.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Toimin ryhmässä jossa ei yhtään pätevää opettajaa. Mutta toimii ihan hyvin

.

Voi toimia hyvinkin, mutta "laiton" tilannehan se on. Opepätevyys oltava ainakin yhdellä ryhmän työntekijällä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
173/230 |
19.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Toimin ryhmässä jossa ei yhtään pätevää opettajaa. Mutta toimii ihan hyvin

.

Kyllähän se kertoo alan vetovoimaisuudesta jos ei ole ollut yhtään pätevää hakijaa ko.paikalle. Eikö etelässä ollut päiväkoteja johon ei saatu yhtään pätevää hakijaa VAKITUISEEN TYÖSUHTEESEEN? Vakaopeista yhtä suuri pula kuin sossuista ja sossuthan ovat saaneet hyvin palkankorotuksia, kuten kuuluukin. Kyllä on tuhannen taalan paikka nyt 30.3 sopimusten loputtua.

Tosin, liittomme työntekijän edun ajamisen taitavuudesta kertoo paljonkin se, että aikoinaan meillä on ollut yhtä pitkät kesä yms.lomat kuin muillakin opettajilla...ja nämä lomat on vaihdettu 5 VESpäivään. Tätä voi makustella jouluviikon ruhtinaallisten kolmen arkipyhävapaan aikana!

Vierailija
174/230 |
19.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lastentahanopettajaliiton jäsenkirjeestä:

Ensi toimintavuosi on OAJ:n työhyvinvoinnin teemavuosi, seuratkaa tiedotusta ja osallistukaa joka kuukausi vaihtuviin aiheisiin ja teemavuosi aloitetaan tekemällä varhaiskasvatuksestakin ”Unelmaduuni”.

No niin, jännityksellä odotan miten tämä "Unelmaduuni"projekti toteutetaan. Ja että vielä ihan työhyvinvoinnin teemavuosi! Tämmöistä höttöistä sanahelinää, joka ei ikinä tule tuottamaan mitään konkreettista parannusta työoloihin tai palkkoihin, oma ammattiliittomme keskittyy suoltamaan. Jokainen tietää että tästä teemavuodesta ei tulla kostumaan muuta kuin joku lauselma tai ponsi, joka esitellään hallitukselle. Ja hallitus kertoo kuinka tärkeää työtä teemme!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
175/230 |
19.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen entinen lastentarhanopettaja, nykyisin muissa hommissa.

Olen sitä mieltä että tällä ammattiryhmällä on ehkä Suomen huonoin liitto takanaan. Näinä vuosina on romutettu oikeastaan kaikki mikä itseni sai aikoinaan alalle tulemaan.

Vierailija
176/230 |
19.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi päiväkodin kasvattajista täytyy olla montaa eri koulutusta. Eikö olisi paljon helpompaa jos kaikilla olisi sama koulutus ja ammattinimike. Se työhän kuitenkin käytännössä on ihan samaa.

Vierailija
177/230 |
19.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

No nythän teillä on naispääministeri joka menee lasten etu edellä. Ensi vuoden jälkeen lasten hoidossa kaikki käy kuin leikki vain.

Vierailija
178/230 |
19.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Viekää yksityisiin tarhoihin. Ei lasten kaitsemisessa tarvita korkeakoulututkintoa. Muutoinhan kaikki äitiensä kotona kaitsemat aikaisemmat sukupolvet olisivat umpikahjoja tolloja.

Vierailija
179/230 |
19.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sinne tarvita yhtään enempää noita yliopistossa teoreettisiksi paperinpyörittelijöiksi koulutettuja "varhaiskasvattajia". Se mitä lapset tarvitsevat on hyvä ja maalaisjärkinen hoito.

Lastentarhanopettaja koulutus on hyvin käytännönläheinen vaikka tapahtuu yliopistossa.

Silti ne yliopistokoulutetut eivät kovin mielellään tee amisten juttuja kuten kurahousujen pukemista vaan tahtoisivat mieluummin palaveerata ja suunnitella, koska siinä saa kokea itsensä akateemiseksi asiantuntijaksi. Myös tittelinkipeys on vahva oire ylikoulutuksesta. Lastentarhanop... eikun anteeksi varhaiskasvatuksen opettajat eivät siedä tädittelyä toisin kuin lastenhoitajat ja avustajat.

Mun lapsi on ollut 1,5-vuotiaasta asti päiväkodissa Helsingissä, kahdesss eri paikassa. Silloin kun ryhmässä on ollut vko/lto niin kylläpä hän on osallistunut kurahousuhommiin tarpeen mukaan. Aina ei tietenkään ehdi, koska heillä tosiaan on sitä muutakin tehtävää, myös paperihommaa, joita varten heidät on koulutettu ja palkattu. En ymmärrä, miksi päiväkodissa pitäisi täditellä ketään. Se on aikuisille työpaikka, ei mikään sukukokous. Arvostan suunnattomasti lastenhoitajien ja laitosapulaisten työtä. Arvostan myös sitä, että päiväkodissa on (hyvällä tsägällä) ihmisiä, joilla on teoreettista koulutusta.

Vierailija
180/230 |
19.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi päiväkodin kasvattajista täytyy olla montaa eri koulutusta. Eikö olisi paljon helpompaa jos kaikilla olisi sama koulutus ja ammattinimike. Se työhän kuitenkin käytännössä on ihan samaa.

Ei ainakaan minun lasteni päiväkodeissa ole samaa. Sinuna valittaisin lastesi päiväkotien tilanteesta jos teillä ei ole esim. esikoulua. Aika kurjaa.