"Nyt se on varmaan tv lupatarkastaja!" ja muita juttuja jotka eivät aukene nuoremmalle sukupolvelle

Ravintolassa ei saanut tilata alkoholia ilman ruokaa.

Alkossa palveltiin vain tiskin takaa ja kaikki pullot käärittiin paperiin tai laitettiin paperipussiin.

Vierailija kirjoitti:

Mies heitti joku aika sitten kun oli ollut edellisenä iltana kaverin luona saunomassa, että näyttää itäsaksalaiselta naisurheililjalta, lapset eivät ymärtäneet.

Öö. En ymmärtänyt minäkään vaikka olen 70-luvulla syntynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä selkäsauna annettiin, tai lähinnä uhattiin antaa koivun risulla.

Miksi se muuten on selkäSAUNA? Kiuas vaan puuttuu.

Lehdettömän koivunoksan suhde selkäsaunaan on sama kuin lehdellisen suhde saunaan? Näin olin ainakin itse mieltänyt.

Vierailija kirjoitti:

Ei nää nykyajan lapset tiiä mitä tehdään kun taivaalle ilmestyy kesken leikkien lentokone.

Tiedänpäs. Kaivan iPhoneni esiin ja katson Flightradarista mikä lentokone on kyseessä.

-poika5v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sisustus oli kyllä ihan erilaista. Akvaario taisi olla muotia. Meillä oli ainakin -80 luvun lopussa ja myös 90 luvulla. Vesisänky oli myös. Kumpaakaan noista en ottaisi enään.

Akvaarion haluaisin (taas). Ei vaan ole oikein paikkaa.

Joskus luin alkukielellä Tenavat-sarjakuvia 60-70-luvun taitteesta, ja yhdessä niistä Sallilla oli akvaario, koska oli kuullut että "this is the age of aquariums". Jaska Jokunen joutui sitten korjaamaan, että "age of Aquarius" (Vesimiehen aika, eli viittaus Hair-musikaalin tunnetuimpaan lauluun). Ei ole suomentajalla ollut varmasti tässä kohtaa helppoa.

Ei kai disketti mikään alkeellinen ole, et vain ole ollut tekemisissä kuplamuistinkaan kanssa varmaan, saati sitten lerppujen.

Olen 43v ja tajusin hiljattain, että oma syntymäni on nyt kauempana kuin talvisota oli syntyessäni. Pikkuhiljaa rupeaa vasta sisäistämään, miten paljon on elämää tullut nähtyä ja miten valtavaa on maailman kehitys ollut. Pelkästään hyvä asia se ei ole, välillä kaipaan kovasti 90-luvun maailmaa.

Tajusin juuri tänään, että oma jälkikasvuni ei tiedä mikä on normaali TV-kanava. Laitoin aamulla vaihteluksi suoratoisto palvelujen sijaan aamu piirretyt normi kanavalta.

Mainos tauolla jälkikasvu valittaa, että miksi laitoin YouTuben kautta ohjelmaa kun siinä tulee mainoksia...

Ennen ruoka oli kortilla. Eli ruuan ostamista säännösteltiin. Kaupasta sai ostaa vain sen verran, kuin oli kortilla osto-oikeutta jäljellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Rillipäät älkää vaivautuko"

Älkööt eikä älkää

Siis näitä ihmettelin jo ihan pienenä, suunnilleen heti kun opin kirjoittamaan jotenkuten ja etsin kirjekaveria. Jossain ihan pikkulasten lehdessä, olisiko ollut Nalle Puh (?) oli näitä "läskit ja rillipäät älkööt vaivautuko" mietin mitä ihmeen väliä on sellaisen ihmisen ulkonäöllä, jonka kanssa kirjoitellaan vaan kirjeitä.

No mut varmaan siks et jos oli jotain suunnitelmia tapaamisiin joskus.

Minun kouluaikoinani 1988-1997 olisi luultavasti joutunut opettajan ja mahdollisesti jopa rehtorin puhutteluun jos olisi koulussa väittänyt, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi. Nykyään taas jos väittää koulussa, että sukupuolia on kaksi, niin opettaja ottaa yhteyttä tasa-arvovaltuutettuun ja siitä syntyy melko iso kohu.

Vierailija kirjoitti:

Minun kouluaikoinani 1988-1997 olisi luultavasti joutunut opettajan ja mahdollisesti jopa rehtorin puhutteluun jos olisi koulussa väittänyt, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi.

Kyllä meillä olisi samoihin aikoihin esim. saksan tunnilla joutunut päinvastoin puhutteluun, jos olisi väittänyt, että niitä on vähemmän kuin kolme.

Sanokaa nyt sitten kun aloititte, että montako niitä sukupuolia on?

Vierailija kirjoitti:

Koko perhe hiljaa!

Yritän äänittää Syksynsäveltä mikrofonin kautta telkkarista kasettimankalle.

Mä äänestin Freemania, postikortilla. Oli äänenlaskijoille duunia.

50-luvulla oli verokarhuja. En tiedä oliko ennakkoverotus olemassa vai oliko se jotenkin sekava, mutta muistan  parikin kertaa kun verokarhu tuli kotiin ja sopi isän kanssa verojen maksujen aikataulusta ( ihan tavallinen palkansaaja, ei mikään yritys)

niin sillä verokarhulla peloteltiin lapsia

Vierailija kirjoitti:

Olen 43v ja tajusin hiljattain, että oma syntymäni on nyt kauempana kuin talvisota oli syntyessäni. Pikkuhiljaa rupeaa vasta sisäistämään, miten paljon on elämää tullut nähtyä ja miten valtavaa on maailman kehitys ollut. Pelkästään hyvä asia se ei ole, välillä kaipaan kovasti 90-luvun maailmaa.

Näitä kun rupeaa miettimään, niin itse 48-vuotias olen jo elänyt kauemmin EU Suomessa kuin, sanotaanko itsenäisessä Suomessa, kohta lähestyy raja jolloin olen puolet elämästäni elänyt 2000-luvun puolella, sitten eurovaluutassa, jne.

Minun lapsuudessani kotikadullani oli neljä ruokakauppaa, posti, apteekki ja pankki. Ja ihan kulman takana oli lähikirjasto. Nykyään kaikki nuo ovat hävinneet. Eläköön automarketit, alasajo ja keskittäminen.

Ihan oikeasti kaipaan sitä mennyttä maailmaa: se oli jotenkin pienimuotoisempaa, mutta samalla myös yhteisöllisempää.

Terv. Nelikymppinen, joka pikkuhiljaa yrittää myöntää vanhenevansa.

Zaltys kirjoitti:

Ei uskonut kun kerroin että tässäkin kylässä on ollut kirjasto, useita kauppoja, leipomo, huoltoaseman kahvio, posti, kampaamoja, grilli, ja kaksi pankkia.

Nykyään kun noista ei ole jäljellä ainuttakaan. On vain pelkkää uutta asutusta ja lähimpään kauppaan monen kilometrin matka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maksoin laskut 90-luvulla lankapuhelimella puhelinpankin kautta. Oli siinä näpyttelemistä, mutta ei tarvinnut vaivautua jonottelemaan maksuautomaatille, kun hoitui kotoa käsin kätevästi.

Ai herranjumala. Nyt muistan tuollaista. Hirveä näpyttely kännykällä niitä numerosarjoja. "Vahvistatko" Vahvistan, paina 1.

Voi hyvänen aika, en muistanutkaan tätä enää. Vuonna -95 muutettuamme poikaystävän kanssa Tampereelle opiskelemaan, kävimme ainakin joitain laskuja maksamassa läheisessä puhelinkioskissa. En kyllä ymmärrä, miksi emme maksaneet niitä automaatilla, kun ainakin minä olin automaattia käyttänyt aiemminkin.

Töissä nuoriso ei uskonut että VR:n ravintolavaunussa piti ostaa se kuuluisa lihapiirakka, että sai olutta. Piti soittaa oikein VR:lle ja pyytää todistamaan tarinani. Juniorit oli järkyttyneitä.