Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen ansassa liitossani enkä voi erota koska ei ole varaa elämiseen
13.12.2019 |
Olen hiljalleen tilanteessa jossa ero tuntuu ainoalta vaihtoehdolta.
Mutta en pysty sitä tekemään koska en pysty elättämään itseäni eron jälkeen.
Olen terveydenhuoltoalalla jossa palkat eivät ole huikean korkeat. Lisäksi terveydentilani takia olen joutunut vähentämään työntekoa enkä pysty tekemään pidempää kuin kolmipäiväistä viikkoa. Eikä tämä tule muuttumaan koskaan koska terveyteni ei tule tästä paranemaan. Kolmipäiväinen viikko th-alalla tarkoittaa kuukaudessa aika pieniä tuloja eikä sillä maksella pääkaupunkiseudun vuokria, ruokaa ja laskuja.
Meillä on lisäksi avioehto joten erossa en tule saamaan mitään taloudellista hyötyä josta olisi apua.
Tunnen olevani ansassa koska liittomme alkaa olla tiensä päässä mutta en voi lähteä.
Kommentit (183)
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on näköjään ongelma myös vanhempiosapuolena, kun annat ukkosi kiusata lastanne. Sinun velvollisuutesi on suojata lastanne puolisosi henkiseltä väkivallalta. Kun seisot hiljaa vieressä, kun ukkosi vähättelee ja latistaa lastanne, tuet väkivaltaa. Olet siten yhtä kamala, kuin ukkosi, lastanne kohtaan. Lopeta ruikuttaminen ja selvitä asiat. Menkää vaikka terapiaan aluksi.
En anna ukon kiusata. Katkaisen ja menen väliin ja olen puhunut miehelle, tiukastikin. Mutta hän hautoo näitä asioita päivät pitkät ja sitten purskauttaa ne ulos kun lapsi tulee kotiin. En aina ole kotona tuolloin joten en pääse jokaista tilannetta katkaisemaan.
Asian selvittäminen ei onnistu KOSKA MIES EI SUOSTU PUHUMAAN. Ihan turha yrittää ehdottaa terapiaa koska vika on hänen mielestään muissa, ei hänen omassa käytöksessään.
AP Olethan antanut ukon kiusata lastanne, kun se kirjoittamasi mukaan on toistunut "aina". Eikä ukkosi ole koskaan tuntenut empatiaa ketään kohtaan, mielestäsi. Silti menit tekemään lapsen empatiakyvyttömän kanssa, järki hoi. Kyllä teidän perhekuviossa sinulla on ratkaisun avain, vaikka vastuuta yrität kovasti väistellä. Kumpi teistä selvemmin ymmärtää perhetilanteenne, sinä vai ukkosi? Selväjärkisempi tehköön ratkaisun suojellakseen varsinkin lastanne. Yksi vaihtoehto olisi lapsen muuttaminen omilleen niin hän saisi rauhan jatkaa omaa elämäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli kestät mielummin tuollaista liittoa ja annat lastasi lytätä sen takia ettet halua hakea esim. asumistukea? Kumpi on nolompaa -tuen hakeminen vai äiti joka antaa lastaan kohdeltavan huonosti?
Vierailija kirjoitti:
Rehellinen vastaus: älä eroa, vaan menkää pariterapiaan. Lapsen lyttäämiseen pitää puuttua toki.
Pidä omia kavereita, ottakaa asiallisesti etäisyyttä, mutta eron myötä elämäsi kurjistuu entisestään ja todennäköisesti koet yksinäisen, köyhän vanhuuden. Huonokin kumppani on parempi kuin ei kumppania lainkaan.
T. 42-vuotias eronnut nainen, avioerosta lähtien yksinäinen, selibaatissa ja mulla on taloudellisestikin tiukkaa, vaikka palkkani on ihan hyvä
Olen täysin eri mieltä. Elämänlaatuni parani huomattavasti eron jälkeen. Tietenkin elintaso laski, mutta se ei haittaa. Olen onnellinen yksin. Tinderistä ja baarista on löytynyt tarvittaessa treffiseuraa ja harrastuksista kavereita. Ystävät ovat samat kuin ennenkin, nyt heillekin on enemmän aikaa.
N41
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ota mitenkään kantaa tuohon, että mies kuitenkin elättää sinua ja se sinulle ihan ok ja teet sen laosesi kustannuksella. En arvosta sinunlaistasi ihmistä yhtään.
Kyllä mieheni elättää minua osittain. Mutta vastaavasti hoidin lapsemme sekä kodin yksin vuosikausia. Olin pois työelämästä vuosia hoitaessani sairasta lastamme kotona. Eli meillä oli vähän sellainen 1950-luvun jako. En kiistä sitä että mies on elättänyt mutta olen tehnyt kyllä oman osani perheen eteen.
Juuri tämän lapseen kohdistuvan käytöksen takia olenkin miettimässä eroa.
AP
Ei tässä nyt ole ollut kyse vanhoista ajoista, vaan siitä asti, kun sinä sairastuit, etkä ole hakenut tukia, jotka sinulle olisi kuulunut. Vai etkö ole koskaan saanut tukia? Et siitä sairaasta lapsestakaan, etkä lapsilisiä?
Sama tilanne edessä siinä vaiheessa kun eropäätöksen tekee sun mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ota mitenkään kantaa tuohon, että mies kuitenkin elättää sinua ja se sinulle ihan ok ja teet sen laosesi kustannuksella. En arvosta sinunlaistasi ihmistä yhtään.
Kyllä mieheni elättää minua osittain. Mutta vastaavasti hoidin lapsemme sekä kodin yksin vuosikausia. Olin pois työelämästä vuosia hoitaessani sairasta lastamme kotona. Eli meillä oli vähän sellainen 1950-luvun jako. En kiistä sitä että mies on elättänyt mutta olen tehnyt kyllä oman osani perheen eteen.
Juuri tämän lapseen kohdistuvan käytöksen takia olenkin miettimässä eroa.
AP
Ai nytkö se lapsikin on sairas?
En nyt ihan ymmärrä tuota logiikkaa, että olet ollut lapsen kanssa kotona x vuotta ja miehesi on elättänyt sinua x + y vuotta ja sinusta hänen kuuluu edelleen elättää sinua z vuotta. Eli x vuoden kotonaolostasi mies maksaa x+y+z vuoden elättämisesi + tietysti lapsenkin elämisen kai.
Oksettaa aloituksesi, jossa olet ensisijaisesti huolissasi miten SINÄ olet ansassa rahan takia, miten SINÄ pärjäisit yksin, minäminä. Kuitenkin taustalla perheessä on nuori aikuinen, lapsi, jonka annetaan kärsiä henkisestä kotiväkivallasta. Ja SINÄ mietit vain itseäsi ja rahaa. Otapa selvää miten teidän kotiolosuhteet vaikuttavat lapseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole AP mutta siis en ole itse koskaan mitään tukia hakenut.
Mietin vaan että saako muka riittävästi elämiseen tukea? Eihän asumistuki ole koko vuokra eli miten pienipalkkaiset pärjää? Oikeasti? Siis heillä ei jää mitään rahaa ylimääräistä.
Mitään ylimääräistä? No ei tietenkään jää, eikä kuulukaan jäädä. Tuet ovat jokapäiväiseen elämiseen tarkoitettuja. Sillä pärjää, mutta ei eletä yltäkylläisyydessä.
Kyllä ja menoja on karsittava jotta pärjää, eikö kansa ole vielä ymmärtäny?. Jos naapurilla on hyvät tulot heillä on myös luksusta, jos itsellä on pienet tulot ei voi odottaa elävänsä samanlaisessa luksuksessa kuin naapuri.
Vierailija kirjoitti:
En nyt ihan ymmärrä tuota logiikkaa, että olet ollut lapsen kanssa kotona x vuotta ja miehesi on elättänyt sinua x + y vuotta ja sinusta hänen kuuluu edelleen elättää sinua z vuotta. Eli x vuoden kotonaolostasi mies maksaa x+y+z vuoden elättämisesi + tietysti lapsenkin elämisen kai.
Lapsi oli sairas. Ei enää. Olin kotona sen takia kolme vuotta välissä. Ja se lienee oma panokseni perheen hyvinvointiin miehen tuodessa rahaa jotta voin olla kotona hoitamassa yhteistä sairasta lastamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minuakin kiinnostaisi, eikö tässä taloudessa ole haettu lapsilisiä, äitiysavustusta, äitiys-/ isyysrahoja, vanhempainrahoja, kotihoidontukiakaan? Onko lapsen sairauteenkaan haettu mitään Kelakorvauksia? Kuulostaa aika uusavuttomalta tällainen "ai Kelaltako saa jotain rahoja, ei ole ihan minun juttuni".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt ihan ymmärrä tuota logiikkaa, että olet ollut lapsen kanssa kotona x vuotta ja miehesi on elättänyt sinua x + y vuotta ja sinusta hänen kuuluu edelleen elättää sinua z vuotta. Eli x vuoden kotonaolostasi mies maksaa x+y+z vuoden elättämisesi + tietysti lapsenkin elämisen kai.
Lapsi oli sairas. Ei enää. Olin kotona sen takia kolme vuotta välissä. Ja se lienee oma panokseni perheen hyvinvointiin miehen tuodessa rahaa jotta voin olla kotona hoitamassa yhteistä sairasta lastamme.
Niin? Et kommentoinut mitään tuohon ihmettelyyni. Olet ollut lapsen kanssa kotona 3 vuotta ja siitä hyvästä miehesi pitäisi elättää sinut 30(?) vuotta, niinkö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järjestä ainakin lapsesi pois sieltä kärttyisen ukon kynsistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt ihan ymmärrä tuota logiikkaa, että olet ollut lapsen kanssa kotona x vuotta ja miehesi on elättänyt sinua x + y vuotta ja sinusta hänen kuuluu edelleen elättää sinua z vuotta. Eli x vuoden kotonaolostasi mies maksaa x+y+z vuoden elättämisesi + tietysti lapsenkin elämisen kai.
Lapsi oli sairas. Ei enää. Olin kotona sen takia kolme vuotta välissä. Ja se lienee oma panokseni perheen hyvinvointiin miehen tuodessa rahaa jotta voin olla kotona hoitamassa yhteistä sairasta lastamme.
No sun perhe on nyt kuitenkin tällä hetkellä pahoinvoiva. Sinä mietit vain itseäsi, kun et nyt oikein haluaisi allekirjoittaa paria paperia tuista ja samalla sun lapsi kärsii. Olet kyllä itsekin sairas myös henkisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin musta tuntuu että taloudellisista syistä yhdessä olevia pareja on suomi jos ei täynnä niin ainakin pullollaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt ihan ymmärrä tuota logiikkaa, että olet ollut lapsen kanssa kotona x vuotta ja miehesi on elättänyt sinua x + y vuotta ja sinusta hänen kuuluu edelleen elättää sinua z vuotta. Eli x vuoden kotonaolostasi mies maksaa x+y+z vuoden elättämisesi + tietysti lapsenkin elämisen kai.
Lapsi oli sairas. Ei enää. Olin kotona sen takia kolme vuotta välissä. Ja se lienee oma panokseni perheen hyvinvointiin miehen tuodessa rahaa jotta voin olla kotona hoitamassa yhteistä sairasta lastamme.
Panoksesi pitäisi kyllä jatkua edelleen lapsen hyvinvointia vaalien.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin musta tuntuu että taloudellisista syistä yhdessä olevia pareja on suomi jos ei täynnä niin ainakin pullollaan.
Varmasti. Mutta ap:lla ei ole edes taloudellisia syitä, vaan pelkästään tyhmyys ja ylpeys.
Vierailija kirjoitti:
Minuakin kiinnostaisi, eikö tässä taloudessa ole haettu lapsilisiä, äitiysavustusta, äitiys-/ isyysrahoja, vanhempainrahoja, kotihoidontukiakaan? Onko lapsen sairauteenkaan haettu mitään Kelakorvauksia? Kuulostaa aika uusavuttomalta tällainen "ai Kelaltako saa jotain rahoja, ei ole ihan minun juttuni".
Varmaankin mies hoitanut nuo asiat.
Veljeni vaimo ei saanut itse tehtyä hakemuksiaan, joten veljeni teki ne.
Vierailija kirjoitti:
Niin? Et kommentoinut mitään tuohon ihmettelyyni. Olet ollut lapsen kanssa kotona 3 vuotta ja siitä hyvästä miehesi pitäisi elättää sinut 30(?) vuotta, niinkö?
En edellytä että hän elättää. Siksi mietin eroa.
Toki mietiyttää miten pärjään taloudellisesti sen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin? Et kommentoinut mitään tuohon ihmettelyyni. Olet ollut lapsen kanssa kotona 3 vuotta ja siitä hyvästä miehesi pitäisi elättää sinut 30(?) vuotta, niinkö?
En edellytä että hän elättää. Siksi mietin eroa.
Toki mietiyttää miten pärjään taloudellisesti sen jälkeen.
Mitä miettimistä siinä on, jos et oleta hänen elättävän sinua. Hän elättää sinua tämänkin päivän. Tottakai se on oletus, jos et uskalla ja voi lähteä. Mitä muutakaan se olisi?
Itse kirjoitit aloituksessa, että et voi erota. Eli olisit valmis jatkamaan tuota perheh*lvettiä, että mies elättäisi sinut. Mutta kuitenkaan et muka oleta hänen elättävän sinua. Herää nyt.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä mieheni elättää minua osittain. Mutta vastaavasti hoidin lapsemme sekä kodin yksin vuosikausia. Olin pois työelämästä vuosia hoitaessani sairasta lastamme kotona. Eli meillä oli vähän sellainen 1950-luvun jako. En kiistä sitä että mies on elättänyt mutta olen tehnyt kyllä oman osani perheen eteen.
Juuri tämän lapseen kohdistuvan käytöksen takia olenkin miettimässä eroa.
AP