Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen ansassa liitossani enkä voi erota koska ei ole varaa elämiseen
13.12.2019 |
Olen hiljalleen tilanteessa jossa ero tuntuu ainoalta vaihtoehdolta.
Mutta en pysty sitä tekemään koska en pysty elättämään itseäni eron jälkeen.
Olen terveydenhuoltoalalla jossa palkat eivät ole huikean korkeat. Lisäksi terveydentilani takia olen joutunut vähentämään työntekoa enkä pysty tekemään pidempää kuin kolmipäiväistä viikkoa. Eikä tämä tule muuttumaan koskaan koska terveyteni ei tule tästä paranemaan. Kolmipäiväinen viikko th-alalla tarkoittaa kuukaudessa aika pieniä tuloja eikä sillä maksella pääkaupunkiseudun vuokria, ruokaa ja laskuja.
Meillä on lisäksi avioehto joten erossa en tule saamaan mitään taloudellista hyötyä josta olisi apua.
Tunnen olevani ansassa koska liittomme alkaa olla tiensä päässä mutta en voi lähteä.
Kommentit (183)
Kyllä sinä itsesi elättämään pystyt. Ennemminkin taitaa olla kyse haluamastasi elintasosta. Aika paskaa miestäkin kohtaan sinnitellä pelkän rahan takia. Eli kun vastaan kävelee rahakkaampi kaveri, son moro? Huh mikä sika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen eroamaan. Ei ole järkeä jäädä suhteeseen vain taloudellisten syiden takia.
Pystytkö tekemään jotain toista työtä täysipäiväisesti, jos vaihtaisit alaa?
Asioilla on tapana järjestyä, sinulla on mahdollista hakea asumis- ym tukia, jos et pelkällä palkalla pärjää. Niin kaikki muutkin pientuloiset tekevät.
Kyseessä ei ole työn laatu joka estää täyspäiväisen työnteon. En siis pysty aivokasvaimen takia tekemään kuin osa-aikatyötä.
Koen asumistuen hakemisen kyllä vieraaksi itselleni. Olen tottunut aina tekemään työtä siihen asti kun terveys petti.AP
Eikö sun pitäisi olla sairautesi takia eläkkerllä?
En ole eläkekuntoinen. Olen osa-aikatyökykyinen.
Mutta saathan sinä soviteltua päivärahaa Kelalta, koska teet osapäivätöitä.
En ole koskaan nostanut korvauksia, joten en tiedä miten järjestelmä toimii. Miksi Kela maksaisi minulle siitä että teen 3päiväistä työviikkoa? Vai saavatko kaikki nollasopimuksilla olevat vaikkapa 20 tuntia tekevät lisäksi Kelatukea?
Siis olet liian ylpeä hakemaan Kelalta etuuksia, jotka sinulle työkyvyttömänä kuuluu, mutta on kuitenkin ihan fine, että miehesi maksaa sinun elämisesi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok. Olen eronnut, työtön ja asun vuokrayksiössä. Olen onnellinen.
Et siis elätä itseäsi. Itse haluaisin kyllä kustantaa elämiseni.
Ne on näitä elämän valintoja. Jos et halua elämääsi muutosta, niin älä tee sitä, mutta älä myöskään valita olevasi ansassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok. Olen eronnut, työtön ja asun vuokrayksiössä. Olen onnellinen.
Et siis elätä itseäsi. Itse haluaisin kyllä kustantaa elämiseni.
Ethän nytkään kustanna vaan miehesi kustantaa sen.
Taitaa olla syynä ettet ole itsenäisesti asunut koskaan vaan mennyt naimisiin lapsuuden kotisohvalta. Pienen palkan lisäksi voi saada soviteltua päivärahaa, asumistuet ja toimeentulotukea niin etkö osaa niitä hakea. Pärjäähän ne työttömätkin. Etkö ole opiskeluaikojakaan elänyt itsenäisesti nin ettet ole omaa budjettiasi koskaan joutunut laskemaan. Minua pelottaisi se että joutuisin taas laskemaan rahoja kaupassa mihinkä ne riittäisivät, mitä tein sinkkuna yksineläessä ja sitä vihasin kaikkein eniten. Toiseksi ärsytti että kaikki mitä harrastaa niin pitäisi valita ilmaisista harrastuksista. Muuten pärjäsi mutta budjetti piti tarkkaan laskea. Hyvä kokemus sinänsä että oppii rahanhallintaa ja laskunsa maksamaan. Oppii mitenkä saa pienen budjetin riittämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen eroamaan. Ei ole järkeä jäädä suhteeseen vain taloudellisten syiden takia.
Pystytkö tekemään jotain toista työtä täysipäiväisesti, jos vaihtaisit alaa?
Asioilla on tapana järjestyä, sinulla on mahdollista hakea asumis- ym tukia, jos et pelkällä palkalla pärjää. Niin kaikki muutkin pientuloiset tekevät.
Kyseessä ei ole työn laatu joka estää täyspäiväisen työnteon. En siis pysty aivokasvaimen takia tekemään kuin osa-aikatyötä.
Koen asumistuen hakemisen kyllä vieraaksi itselleni. Olen tottunut aina tekemään työtä siihen asti kun terveys petti.AP
Eikö sun pitäisi olla sairautesi takia eläkkerllä?
En ole eläkekuntoinen. Olen osa-aikatyökykyinen.
Mutta saathan sinä soviteltua päivärahaa Kelalta, koska teet osapäivätöitä.
En ole koskaan nostanut korvauksia, joten en tiedä miten järjestelmä toimii. Miksi Kela maksaisi minulle siitä että teen 3päiväistä työviikkoa? Vai saavatko kaikki nollasopimuksilla olevat vaikkapa 20 tuntia tekevät lisäksi Kelatukea?
Kyllä Kela maksaa soviteltua päivärahaa (katso Googlesta). Samoin asumistukea. Ja mahdollisesti toimeentulotukea. Kenenkään ei tarvitse elää huonossa parisuhteessa rahan takia.
Vierailija kirjoitti:
Hoitoalalta saa töitä ja keikkaa missä vaan. Sinulla on tekosyitä, ei muuta.
En kyllä ole mikään työnantajan märkä uni kun aina välillä joudun sairauslomille enkä pysty tekemään vuoroja muuten kuin 3 päivää peräkkäin koska tarvitsen sen 4 päivää palautumiseen. Harva työnantaja haluaa ottaa tällaista töihin.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä luovuta. Jos parisuhteen ainoa vika on rakkauden katoaminen, niin sen saa viel takaisin. Miehesi rakastunut aikanaan, ja voit löytää saman rakkauden. Menkää treffeille, tai parisuhdeterapiaan tai parisuhdeleirille. Opetelkaa antamaan anteeksi ja ajattelemaan asioita toisen näkökulmasta. Älä koveta sydäntäsi vaan ole sama pehmeä ja rakastava miestäsi kohtaan, tunteet vaihtuvat mutta niihin viime teoilla vaikuttaa. Rakkauden teot sytyttävät myös tunteet. Älä luovuta.
Millä tavalla liitto on huono? Vai puhuuko nyt se aivokasvain, vaikka liitto on periaatteessa ihan hyvä? Oletteko onnistuneet käsittelemään sairauden?
Yrittäisin ensin saada liiton paremmaksi, mutta jollei onnistu, niin ottaisin tuet vastaan ja häipyisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitoalalta saa töitä ja keikkaa missä vaan. Sinulla on tekosyitä, ei muuta.
En kyllä ole mikään työnantajan märkä uni kun aina välillä joudun sairauslomille enkä pysty tekemään vuoroja muuten kuin 3 päivää peräkkäin koska tarvitsen sen 4 päivää palautumiseen. Harva työnantaja haluaa ottaa tällaista töihin.
AP
Eli ei kannata edes yrittää, kun ei kuitenkaan onnistu. Justjust.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen eroamaan. Ei ole järkeä jäädä suhteeseen vain taloudellisten syiden takia.
Pystytkö tekemään jotain toista työtä täysipäiväisesti, jos vaihtaisit alaa?
Asioilla on tapana järjestyä, sinulla on mahdollista hakea asumis- ym tukia, jos et pelkällä palkalla pärjää. Niin kaikki muutkin pientuloiset tekevät.
Kyseessä ei ole työn laatu joka estää täyspäiväisen työnteon. En siis pysty aivokasvaimen takia tekemään kuin osa-aikatyötä.
Koen asumistuen hakemisen kyllä vieraaksi itselleni. Olen tottunut aina tekemään työtä siihen asti kun terveys petti.AP
Eikö sun pitäisi olla sairautesi takia eläkkerllä?
En ole eläkekuntoinen. Olen osa-aikatyökykyinen.
Mutta saathan sinä soviteltua päivärahaa Kelalta, koska teet osapäivätöitä.
En ole koskaan nostanut korvauksia, joten en tiedä miten järjestelmä toimii. Miksi Kela maksaisi minulle siitä että teen 3päiväistä työviikkoa? Vai saavatko kaikki nollasopimuksilla olevat vaikkapa 20 tuntia tekevät lisäksi Kelatukea?
No etkö saa sairaspäivärahaa muilta päiviltä jos et sairauden takia kerran voi tehdä täyttä päivää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten joku voi olla oikeasti noin pihalla kaikesta? Eihän ap:lla näytä olevan kiinni rahasta, vaan koko elämänhallinta tuntuu olevan ihan hukassa. Normaalin aikuisen ihmisen pitäisi kyllä osata ottaa selvää, mitä seurauksia ja apuja osa-aikatyökyvyttömyyteen liittyy. Eikö näistä tule jo lääkärinlausuntojen yhteydessä paksut nivaskat ohjeita, miten voidaan hakea niitä sairauspäivärahoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok. Olen eronnut, työtön ja asun vuokrayksiössä. Olen onnellinen.
Et siis elätä itseäsi. Itse haluaisin kyllä kustantaa elämiseni.
Tuota, tiesitkö että järjestelmä on rakennettu niin ja perustuu siihen että kukaan ei loppujen lopuksi elätä itseään. Tätähän kaikki toitottaa että minä käyn töissä ja elätän sinut. Ei se niin toimi, myös se työtön maksaa osansa ja näin ollen pyörittää yhteiskuntaa. Ps. Meistä ei kukaan pystyisi ikinä maksamaan meille lankeavaa todellista summaa yhteiskunnan pyörittämisestä.
Ei se raha itsestään mistään tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen eroamaan. Ei ole järkeä jäädä suhteeseen vain taloudellisten syiden takia.
Pystytkö tekemään jotain toista työtä täysipäiväisesti, jos vaihtaisit alaa?
Asioilla on tapana järjestyä, sinulla on mahdollista hakea asumis- ym tukia, jos et pelkällä palkalla pärjää. Niin kaikki muutkin pientuloiset tekevät.
Kyseessä ei ole työn laatu joka estää täyspäiväisen työnteon. En siis pysty aivokasvaimen takia tekemään kuin osa-aikatyötä.
Koen asumistuen hakemisen kyllä vieraaksi itselleni. Olen tottunut aina tekemään työtä siihen asti kun terveys petti.AP
Eikö sun pitäisi olla sairautesi takia eläkkerllä?
En ole eläkekuntoinen. Olen osa-aikatyökykyinen.
Mutta saathan sinä soviteltua päivärahaa Kelalta, koska teet osapäivätöitä.
En ole koskaan nostanut korvauksia, joten en tiedä miten järjestelmä toimii. Miksi Kela maksaisi minulle siitä että teen 3päiväistä työviikkoa? Vai saavatko kaikki nollasopimuksilla olevat vaikkapa 20 tuntia tekevät lisäksi Kelatukea?
Kyllä Kela maksaa soviteltua päivärahaa (katso Googlesta). Samoin asumistukea. Ja mahdollisesti toimeentulotukea. Kenenkään ei tarvitse elää huonossa parisuhteessa rahan takia.
Olenko nyt ihan väärässä. Jotta saa soviteltua, on oltava työkykyinen, eli haettava kokoaikatyötä.
Pikemminkin osa-aikatyö ja osa-aikaeläke sekä asumistuki.
Kyse on lienee sen tosiasian kohtaamisesta, että mies tietää tilanteesi, ei tietysti auta, vaan heti kun avaat suusi hän möläyttää oman totuutensa asiasta ja vie voimasi.
Valmistele pikkuhiljaa asiaa. Deletoi toxic-ihmiset pois elämästäsi.
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla liitto on huono? Vai puhuuko nyt se aivokasvain, vaikka liitto on periaatteessa ihan hyvä? Oletteko onnistuneet käsittelemään sairauden?
Yrittäisin ensin saada liiton paremmaksi, mutta jollei onnistu, niin ottaisin tuet vastaan ja häipyisin.
Mieheni on minua vanhempi ja eläkkeelle jäänyt.
Jo kohdatessamme tajusin että hän on aika joustamaton ja jyrkkä mielipiteissään mutta kun takana oli juoppo exä joka aiheutti velat tämä mies tuntui turvalliselta. Ja onhan hän. Mutta vuosien kuluessa hänestä on tullut kiukkuinen vanha ukko joka saarnaa, paasaa ja valittaa kaikesta. Hänellä on ongelma empatiakyvyn kanssa. Hän ei ole koskaan oikein pystynyt tuntemaan empatiaa ketään kohtaan tai ainakaan millään lailla osoittamaan sitä.
Hän on karkoittanut edellisen liittonsa lapset omalla käytöksellään ja nyt kiusaa nuorinta lastamme joka on kirjoittamassa ylioppilaaksi. Kun lapsi tulee koulusta mies aloittaa paasauksen "sinusta ei koskaan tule mitään, olet ihan turha, minä sinun iässäsi jne jne". Hän lyttää lapsemme kokonaan.
Hän ei halua harrastaa mitään, ei halua tehdä eläkkeellä mitään, ei halua matkustaa, ei halua oppia uutta, ei halua tehdä asioita yhdessä. Häntä ei vaan kiinnosta. Hänellä ei ole ystäviä eikä ole koskaan ollutkaan eikä mieskavereita. Hän vain teki töitä, oli johtajana isossa firmassa ja on tottunut että häntä totellaan.
Jos hänen kanssaan keskustelee näistä asioista, hän joko suuttuu ja huutaa tai toteaa vain että "MINÄ tiedän miten nämä asiat on!" eikä keskustelu etene. Olen siis vuosikausia yrittänyt puhua mutta kun ei vaan mene läpi niin ei voi mitään.
Materiaalisesti siis elämäni on ollut hyvää hänen kanssaan mutta tämän kärttyisen lyttääjän kanssa en haluaisi vanhaksi elää.
AP
Jos pitäisit vaan sen miehen tyytyväisenä, niin se vielä viitsii sut elättää siltä osin mitä itse et pysty. Varmaan helpoin tapa sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Miten joku voi olla oikeasti noin pihalla kaikesta? Eihän ap:lla näytä olevan kiinni rahasta, vaan koko elämänhallinta tuntuu olevan ihan hukassa. Normaalin aikuisen ihmisen pitäisi kyllä osata ottaa selvää, mitä seurauksia ja apuja osa-aikatyökyvyttömyyteen liittyy. Eikö näistä tule jo lääkärinlausuntojen yhteydessä paksut nivaskat ohjeita, miten voidaan hakea niitä sairauspäivärahoja.
Ap on varmaan heittänyt kaikki ohjeet roskiin, koska hän on halunnut ”elättää itsensä” = mies elättää. Mutta miksei mies ole pakottanut ap:ta hakemaan tukia?
Jos on sairauskuluja, kela maksaa toimeentulotuesta mutta se ei ole automaatti.
Hyvin paljon menee perusosan piikkiin, autonrenkaista hammaslääkärilaskuun ja pölyimurista ruokapöytään. Ruokaanhan ei jää juuri rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla liitto on huono? Vai puhuuko nyt se aivokasvain, vaikka liitto on periaatteessa ihan hyvä? Oletteko onnistuneet käsittelemään sairauden?
Yrittäisin ensin saada liiton paremmaksi, mutta jollei onnistu, niin ottaisin tuet vastaan ja häipyisin.
Mieheni on minua vanhempi ja eläkkeelle jäänyt.
Jo kohdatessamme tajusin että hän on aika joustamaton ja jyrkkä mielipiteissään mutta kun takana oli juoppo exä joka aiheutti velat tämä mies tuntui turvalliselta. Ja onhan hän. Mutta vuosien kuluessa hänestä on tullut kiukkuinen vanha ukko joka saarnaa, paasaa ja valittaa kaikesta. Hänellä on ongelma empatiakyvyn kanssa. Hän ei ole koskaan oikein pystynyt tuntemaan empatiaa ketään kohtaan tai ainakaan millään lailla osoittamaan sitä.
Hän on karkoittanut edellisen liittonsa lapset omalla käytöksellään ja nyt kiusaa nuorinta lastamme joka on kirjoittamassa ylioppilaaksi. Kun lapsi tulee koulusta mies aloittaa paasauksen "sinusta ei koskaan tule mitään, olet ihan turha, minä sinun iässäsi jne jne". Hän lyttää lapsemme kokonaan.
Hän ei halua harrastaa mitään, ei halua tehdä eläkkeellä mitään, ei halua matkustaa, ei halua oppia uutta, ei halua tehdä asioita yhdessä. Häntä ei vaan kiinnosta. Hänellä ei ole ystäviä eikä ole koskaan ollutkaan eikä mieskavereita. Hän vain teki töitä, oli johtajana isossa firmassa ja on tottunut että häntä totellaan.
Jos hänen kanssaan keskustelee näistä asioista, hän joko suuttuu ja huutaa tai toteaa vain että "MINÄ tiedän miten nämä asiat on!" eikä keskustelu etene. Olen siis vuosikausia yrittänyt puhua mutta kun ei vaan mene läpi niin ei voi mitään.Materiaalisesti siis elämäni on ollut hyvää hänen kanssaan mutta tämän kärttyisen lyttääjän kanssa en haluaisi vanhaksi elää.
AP
Uskon.
Yksi mahdollisuus olisi tietysti elää ja olla välittämättä. Perustakaa lapsesi kanssa we don't care -piiri.
Paitsi että tee itsesi onnelliseksi ja katso mitä tapahtuu.
Alue: Aihe vapaa
Tuota, tiesitkö että järjestelmä on rakennettu niin ja perustuu siihen että kukaan ei loppujen lopuksi elätä itseään. Tätähän kaikki toitottaa että minä käyn töissä ja elätän sinut. Ei se niin toimi, myös se työtön maksaa osansa ja näin ollen pyörittää yhteiskuntaa. Ps. Meistä ei kukaan pystyisi ikinä maksamaan meille lankeavaa todellista summaa yhteiskunnan pyörittämisestä.