Lue keskustelun säännöt.
Medaljonki ihastukseni kohteelle joululahjaksi
11.12.2019 |
Eli olen korviani myöten hullaantunut tuttavapiiriini kuuluvaan naiseen ja tekisi mieli antaa hänelle jonkinmoinen joululahja. Onko pähkähullu ajatus laittaa lahjaksi kultainen medaljonki, jonka sisälle laittaisin oman kuvani? Tää loppu menisi toki osittain vitsin piikkiin.
Kommentit (107)
Sä vaikutat pelleltä joka heittää kaiken huumoriksi. Nainen vastaa sulle samalla tavalla.
Mikään ei edisty mihinkään.
Kannattaisiko mieluummin ihan vakavissa aikeissa kertoa naiselle miltä tuntuu ja katsoa, mitä hän vastaa. vai etkö uskalla? Onko pellen rooli sun suojamuuri?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä sinuna kirjoittaisin ehkä mielluummin jonkin runon enkä antaisi omaa kuvaa...
Kedolla kasvoi kaunis kukka,
mutta sepäs olikin neito punatukka.
Vihreillä silmillään mut sitten lumosi,
taikajuomaa huulilleni kumosi.
Mä hänen pauloissaan oon aina vaan,
ikuisesti, kai ainiaan :)Ap
Kelpaisit mulle koska vaan. Mutta oonkin tällainen ylijäämänainen jolle ei ostella koruja.
Päättele alapeukuista että se nainen ei ole kiinnostunut susta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä sinuna kirjoittaisin ehkä mielluummin jonkin runon enkä antaisi omaa kuvaa...
Kedolla kasvoi kaunis kukka,
mutta sepäs olikin neito punatukka.
Vihreillä silmillään mut sitten lumosi,
taikajuomaa huulilleni kumosi.
Mä hänen pauloissaan oon aina vaan,
ikuisesti, kai ainiaan :)Ap
Jukolauta miten kornia, mutta näköjään upposi jo muutamaankin mammaan :D
Minulle tuosta tulee lähinnä mieleen joku kokematon kulttimies, joka vuosikausia tuijottelee naapurin Tiinaa jostain nurkan takaa, kehitellen mielessään milloin mitäkin skenaarioita ”voih, sitten kun sinut saan...” ja rustaa pöytälaatikkorunoja ja listoja tulevien lasten nimistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä sinuna kirjoittaisin ehkä mielluummin jonkin runon enkä antaisi omaa kuvaa...
Kedolla kasvoi kaunis kukka,
mutta sepäs olikin neito punatukka.
Vihreillä silmillään mut sitten lumosi,
taikajuomaa huulilleni kumosi.
Mä hänen pauloissaan oon aina vaan,
ikuisesti, kai ainiaan :)Ap
Jukolauta miten kornia, mutta näköjään upposi jo muutamaankin mammaan :D
Minulle tuosta tulee lähinnä mieleen joku kokematon kulttimies, joka vuosikausia tuijottelee naapurin Tiinaa jostain nurkan takaa, kehitellen mielessään milloin mitäkin skenaarioita ”voih, sitten kun sinut saan...” ja rustaa pöytälaatikkorunoja ja listoja tulevien lasten nimistä.
Kertokaahan arvon naiset, millaisten miesten kanssa päädytte yhteen, kun täällä järjestään kaikki haukutaan?
M48
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä sinuna kirjoittaisin ehkä mielluummin jonkin runon enkä antaisi omaa kuvaa...
Kedolla kasvoi kaunis kukka,
mutta sepäs olikin neito punatukka.
Vihreillä silmillään mut sitten lumosi,
taikajuomaa huulilleni kumosi.
Mä hänen pauloissaan oon aina vaan,
ikuisesti, kai ainiaan :)Ap
Jukolauta miten kornia, mutta näköjään upposi jo muutamaankin mammaan :D
Minulle tuosta tulee lähinnä mieleen joku kokematon kulttimies, joka vuosikausia tuijottelee naapurin Tiinaa jostain nurkan takaa, kehitellen mielessään milloin mitäkin skenaarioita ”voih, sitten kun sinut saan...” ja rustaa pöytälaatikkorunoja ja listoja tulevien lasten nimistä.
Kertokaahan arvon naiset, millaisten miesten kanssa päädytte yhteen, kun täällä järjestään kaikki haukutaan?
M48
Ei näillä kellään ole miestä, kuka noita kestäisi? Petettyjä, jätettyjä, elämän katkeroittamia naisia jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä sinuna kirjoittaisin ehkä mielluummin jonkin runon enkä antaisi omaa kuvaa...
Kedolla kasvoi kaunis kukka,
mutta sepäs olikin neito punatukka.
Vihreillä silmillään mut sitten lumosi,
taikajuomaa huulilleni kumosi.
Mä hänen pauloissaan oon aina vaan,
ikuisesti, kai ainiaan :)Ap
Jukolauta miten kornia, mutta näköjään upposi jo muutamaankin mammaan :D
Minulle tuosta tulee lähinnä mieleen joku kokematon kulttimies, joka vuosikausia tuijottelee naapurin Tiinaa jostain nurkan takaa, kehitellen mielessään milloin mitäkin skenaarioita ”voih, sitten kun sinut saan...” ja rustaa pöytälaatikkorunoja ja listoja tulevien lasten nimistä.
Mun mielestä hänen runonsa oli todella kaunis. Hyvin harva mies osaa niitä kirjoittaa ylipäätään ollenkaan ja tuskinpa sunkaan viitsii, jos vastaanotto on noin hirveän ilkeämielistä:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli ap, onko asia siis niin, että
-näet typykän kerran viikossa, kun käytä tamppaamassa häntä?
-Olet myös antanut tytsylle useampia korulahjoja tuntemisenne aikana?
-Ette ole yhdessä, mutta taivuttelet hänelle pussinsulkijasta sormuksia ja mammaa vaan naurattaa?
-Typykkä on siis parikymppinen ja sinä huomattavasti vanhempi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä sinuna kirjoittaisin ehkä mielluummin jonkin runon enkä antaisi omaa kuvaa...
Kedolla kasvoi kaunis kukka,
mutta sepäs olikin neito punatukka.
Vihreillä silmillään mut sitten lumosi,
taikajuomaa huulilleni kumosi.
Mä hänen pauloissaan oon aina vaan,
ikuisesti, kai ainiaan :)Ap
Tsiisus... Syvä huokaus. Voi apua.
PAKOON!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä sinuna kirjoittaisin ehkä mielluummin jonkin runon enkä antaisi omaa kuvaa...
Kedolla kasvoi kaunis kukka,
mutta sepäs olikin neito punatukka.
Vihreillä silmillään mut sitten lumosi,
taikajuomaa huulilleni kumosi.
Mä hänen pauloissaan oon aina vaan,
ikuisesti, kai ainiaan :)Ap
Tsiisus... Syvä huokaus. Voi apua.
PAKOON!!!
Kukkakedolla näkyi myöskin mamma,
taisi hän ollakin aika tamma.
Pakoon juoksi ja ympäri pyllähti,
kieri tovin ja heinikkoon lyllähti ;)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Rannekoru mieluummin. Voit auttaa laittamaan sen ranteeseen ja samalla löperrellä jotain imelää ja katsoa silmiin.
Olen jo laittanut hänelle kultaisen ametistiranneketjun, joten en viitsi toistaa itseäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna anustappi, se on varma merkki ihastumisesta!
Vierailija kirjoitti:
Eli ap, onko asia siis niin, että
-näet typykän kerran viikossa, kun käytä tamppaamassa häntä?
-Olet myös antanut tytsylle useampia korulahjoja tuntemisenne aikana?
-Ette ole yhdessä, mutta taivuttelet hänelle pussinsulkijasta sormuksia ja mammaa vaan naurattaa?
-Typykkä on siis parikymppinen ja sinä huomattavasti vanhempi?
Ikäeroa on viitisen vuotta ja mattoja on tampattu pari vuotta ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ap, onko asia siis niin, että
-näet typykän kerran viikossa, kun käytä tamppaamassa häntä?
-Olet myös antanut tytsylle useampia korulahjoja tuntemisenne aikana?
-Ette ole yhdessä, mutta taivuttelet hänelle pussinsulkijasta sormuksia ja mammaa vaan naurattaa?
-Typykkä on siis parikymppinen ja sinä huomattavasti vanhempi?Ikäeroa on viitisen vuotta ja mattoja on tampattu pari vuotta ;)
Pari vuotta olet piirittänyt mammaa, mutta vieläkään ei ole irronnut muuta kuin hersyvää naurua? Mitä tyttö tekee silloin kun sinä et ole halailemassa hänen mattojaan? Oletteko koskaan yhdessä kodin ulkopuolella? Onko hän esitellyt sinua ystävilleen ja vanhemmilleen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä sinuna kirjoittaisin ehkä mielluummin jonkin runon enkä antaisi omaa kuvaa...
Kedolla kasvoi kaunis kukka,
mutta sepäs olikin neito punatukka.
Vihreillä silmillään mut sitten lumosi,
taikajuomaa huulilleni kumosi.
Mä hänen pauloissaan oon aina vaan,
ikuisesti, kai ainiaan :)Ap
Jukolauta miten kornia, mutta näköjään upposi jo muutamaankin mammaan :D
Minulle tuosta tulee lähinnä mieleen joku kokematon kulttimies, joka vuosikausia tuijottelee naapurin Tiinaa jostain nurkan takaa, kehitellen mielessään milloin mitäkin skenaarioita ”voih, sitten kun sinut saan...” ja rustaa pöytälaatikkorunoja ja listoja tulevien lasten nimistä.
Kertokaahan arvon naiset, millaisten miesten kanssa päädytte yhteen, kun täällä järjestään kaikki haukutaan?
M48
Kuule ihan kaikenlaisten kanssa; juurihan tämä runokeissikin todisti, että osaa ihastuttaa, osaa vihastuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä sinuna kirjoittaisin ehkä mielluummin jonkin runon enkä antaisi omaa kuvaa...
Kedolla kasvoi kaunis kukka,
mutta sepäs olikin neito punatukka.
Vihreillä silmillään mut sitten lumosi,
taikajuomaa huulilleni kumosi.
Mä hänen pauloissaan oon aina vaan,
ikuisesti, kai ainiaan :)Ap
Jukolauta miten kornia, mutta näköjään upposi jo muutamaankin mammaan :D
Minulle tuosta tulee lähinnä mieleen joku kokematon kulttimies, joka vuosikausia tuijottelee naapurin Tiinaa jostain nurkan takaa, kehitellen mielessään milloin mitäkin skenaarioita ”voih, sitten kun sinut saan...” ja rustaa pöytälaatikkorunoja ja listoja tulevien lasten nimistä.
Mun mielestä hänen runonsa oli todella kaunis. Hyvin harva mies osaa niitä kirjoittaa ylipäätään ollenkaan ja tuskinpa sunkaan viitsii, jos vastaanotto on noin hirveän ilkeämielistä:(
Ei tarvitse edes miettiä miehen viitsimisiä, kun en tuollaisia runoja kaipaa. :D Mieluummin ilmaisee ihan arjessa toisen olevan tärkeä, kuin että lähtisi loruilemaan.
En voi suositella... Noin kalliin (ja hieman pyyteellisen) lahjan saaminen olisi tosi kiusallista itselleni. Tulisi syyllinen olo kun mies kuluttaa niin paljon rahaa johonkin lahjaa jota en halua edes ottaa vastaan.
1) en halua lahjoja mieheltä, jota kohtaan minulla ei ole tunteita, tulee olo kuin jollain prostituoduilla
2) linkkaamiesi korujen hintataso on i-h-a-n liian sikakallis. Nuo ovat tyyliin 5v yhdessä -lahjoja eikä mitään kiinnostuksen herättelijöitä.
3) kuva - ei ei ei. Stalkkerivibat. Sama kun saisit naiselta lahjaksi 50x40 cm omakuvan joka sun pitäis laittaa olohuoneen seinälle - houkutteleeko?
**
(4 - tykkään ostaa omat koruni. Minulla on vain yksi medaljonki, Kalevala-korun Medaljonki Lapista, ja sitä en millään kömpelöllä oman maun vastaisella korulla tule korvaamaan. Linkkaamissasi koruissa on tosi kömpelön näköisiä saranoita ja mauttomia designeja)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä sinuna kirjoittaisin ehkä mielluummin jonkin runon enkä antaisi omaa kuvaa...
Kedolla kasvoi kaunis kukka,
mutta sepäs olikin neito punatukka.
Vihreillä silmillään mut sitten lumosi,
taikajuomaa huulilleni kumosi.
Mä hänen pauloissaan oon aina vaan,
ikuisesti, kai ainiaan :)Ap
Jukolauta miten kornia, mutta näköjään upposi jo muutamaankin mammaan :D
Minulle tuosta tulee lähinnä mieleen joku kokematon kulttimies, joka vuosikausia tuijottelee naapurin Tiinaa jostain nurkan takaa, kehitellen mielessään milloin mitäkin skenaarioita ”voih, sitten kun sinut saan...” ja rustaa pöytälaatikkorunoja ja listoja tulevien lasten nimistä.
Mutta eikös tullut kummiskin suht hyvä? Loppusoinnut ja kaikki. Ensimmäistä kertaa eläissäni rustasin runon, kun joku aiempana ehdotti semmoisen kirjoittamista.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ap, onko asia siis niin, että
-näet typykän kerran viikossa, kun käytä tamppaamassa häntä?
-Olet myös antanut tytsylle useampia korulahjoja tuntemisenne aikana?
-Ette ole yhdessä, mutta taivuttelet hänelle pussinsulkijasta sormuksia ja mammaa vaan naurattaa?
-Typykkä on siis parikymppinen ja sinä huomattavasti vanhempi?Ikäeroa on viitisen vuotta ja mattoja on tampattu pari vuotta ;)
Pari vuotta olet piirittänyt mammaa, mutta vieläkään ei ole irronnut muuta kuin hersyvää naurua? Mitä tyttö tekee silloin kun sinä et ole halailemassa hänen mattojaan? Oletteko koskaan yhdessä kodin ulkopuolella? Onko hän esitellyt sinua ystävilleen ja vanhemmilleen?
No tässä kuviossa on muitakin tarjokkaita, eli tunnen kyllä noi muutkin. Uimassa käydään yhdessä ja sen semmoista.
Ap
Rannekoru mieluummin. Voit auttaa laittamaan sen ranteeseen ja samalla löperrellä jotain imelää ja katsoa silmiin.