entiset mokuvaimot asialla?
ajattelinpa taas pitkästä aikaa pistäytyä tälläkin palstalla ja kysyy teiltä yhtä asiaa johon joskus olen törmännyt täällä Suomessa. Täällä on paljon näitä yh-naisia joilla on ulkomaalainen ex-mies ja jotka mielellään ottasivat kaikesta päätellen uuden mokumiehen tilalle. Minä olen mieheni kanssa törmännyt muutaman kerran naisiin jotka liikkuvat tummahipiäisten lasten kanssa ja ulkomaalaisen miehen nähdessään alkaa kuola lähes valuun suupielestä ja yritetään jos jollakin tekosyyllä aloittaa keskustelua yleensä minun taikka suoraan mennään mieheni juttusille, mikä ei siis yhtään minua eikä miestäni kiinnosta! Me emme ole näihin ihmisiin missään ravintoloissa törmätty (emme käy kapakoissa) vaan ihan muualla julkisilla paikoilla, esim. bussipysäkillä viimeksi sellanen pulska lyyli ei saanut silmiään irti meistä niin ettei ehtinyt katsomaan ylivilkkaan mokulapsesa perään joka meinas juosta suoraan bussin alle !!! Se että jollakin on ulkomaalainen mies, ei tarkoita että meillä kaikilla vaimoilla on jotain yhteistä ja meitä mieheni kanssa kiinnostais tutustua joihinkin kummallisiin ulkomaalaisten vaimoihin ja heidän huonosti käyttäytyviin kakaroihin. Tuolla aiemmassa ketjussa oli että monia ulkomaalaisperheitä tuijotetaan, me ollaan taas sitä mieltä että meitä tuijottaa eniten justiisa nämä mokuperheitten äidit!
Kommentit (128)
Ajattelin ensin kirjoittaa, että miehen- ja naisenkipeitä ihmisiä löytyy kulttuuriin ja sukupuoleen katsomatta, ja pitäähän se osin paikkansakin. Mutta jos ajatellaan suomalaista tapaa kohdata toinen ihminen, niin kyllä minuakin ihmetyttäisi, jos vastaantulevat naiset alkaisivat hymyillä aviomiehelleni flirttaillen. Suomalaiset kun eivät tee niin, vaikka millainen adonis tulisi vastaan. Siis selvinpäin. Suomalaiset korkeintaan katsovat hieman salaa ja supsuttelevat sitten selän takana, että olipas komea mies/kaunis nainen.
Sitä vastoin siipan kulttuurissa asia olisikin jo toinen. Ihmisille hymyillään, tuntemattomillekin, ja aina pyritään vaihtamaan pari sanaa - varsinkin tuntemattomien kanssa. Samoalaisille avioliitto ja perhe ovat kuolemanvakavia asioita, niinpä näistä aiheista saadaan aikaan loputonta huumoria ja huulenheittoa. Olisipa mielenkiintoista tietää, miten palstan rouvat suhtautuisivat samoalaiseen tapaan julistautua sinkuksi kodin ulkopuolella ja miten ilmeet venähtäisivät, kun ensijutustelulla kysytään, oletko naimisissa, ja jos vastaat, että olet, saat kommentiksi, ettei se haittaa, niin hänkin on. :)))
Kulttuuriset asiat vaikuttavat ihmisen kohtaamiseen ja reaktioiden tulkitsemiseen. Luulen, että ihan Suomenkin rajojen sisäpuolella tavat eroavat toisistaan. Itse totuin ja opin pitämäänkin samoalaisesta " seurustelukulttuurista" ja minulle oli pienimuotoinen järkytys, kun täällä Suomessa ihmiset eivät tervehtineet eivätkä hymyilleet.
Siis tämän postauksen pointti on pitkälti se, että älkää muiden ihmisten tuijotuksia ja hymyjä niin hirveän vakavasti. Tuskin se puoliso siitä viereltä mihinkään lähtee ja jos lähteekin, niin sitten voi todeta, että hyvä kun siitäkin pääsi. Jos joku tuijottaa, tuijottakaa takaisin. Hymyilkää vaikka leveästi päälle ja katsokaa, mitä tapahtuu.
Zkelvin oli oikeassa siinä mitä hän kirjoitti- Ei hymy tapa ja ole kamalaa, Suomalaiseen kulttuuriin ei vain kuulu hymyileminen ja eipä oikeastaan ' aviomiesten/vaimojen iskeminenkään.
Mutta, olimme junassa viime viikonloppuna ja istuimme siinä kaikessa rauhassa, kunnes tuli tunne, että joku tuijottaa meitä, minua tai miestäni ja käänsin katseeni. Siellä oli 2 sellaista about 18v tyttöä ja he katselivat miestäni ja kikattelivat, ja kun mieheni kohdisti heihin katseensa, hymyilivät vienosti. Tämä sama meno jatkui koko junamatkan ajan. Ei se minua haitannut, mutten nyt erityisen otettukaan ollut. Mieheni otti asian ' huumorilla' Ja eivät olleet mieheni hoitoja. Mutta ei tuo tuijottaminen ja hihittely jättänyt minuun kummoisiakaan traumoja. Tiedän, että mieheni on minun kanssa. Ja kyseessä oli 2 teiniä. Aikuiset naiset eivät näin käyttäydy, ovat enemmänkin vaivautuneita ja ujon oloisia.
Tuijottelijoita on ja tulee olemaankin. Ei niistä kannata välittää varsinkin jos oma parisuhde on eloisa ja toimii.
t.emmi
Vierähti tovi käydessäni läpi tätä ketjua, aika mielenkiintoista... Ihan kaikkia en jaksanut lukea, vaan lähinnä silmäilin.
Mutta, mutta, olen kanssa törmännyt noihin " mustamunahaukkoihin" , toiset on tosi päällekäyviä ja toiset jahtaavat vähän hienovaraisemmin. Meillä tuli alkuun tosi paljon riitaa just tuosta naisten iskuyrityksistä ja/tai mun virhearvioista. Mun mies käy paljon ulkona ja on tosi sosiaalinen ja otin alkuun pultit suunnilleen joka naisesta, jolle se vähänkin osotti huomiota. Olin tosi epävarma liiton alkuvaiheissa, jonka takia sitten piti tarkistella ja vahtia, että mistäs sä tonkin tunnet, onks sinkku jne. Mutta nyt oon jo oppinut luottamaan mieheeni ja uskon pikkuhiljaa, että uskollinen on ja sitoutunut minuun. En ole mikään kaunotar, mieheni ihastui isoon takapuoleeni ;), joten sekin oli omiaan lisäämään epävarmuutta, kun kauniit, nuoret laiheliinit tuli tekeen tuttavuutta. Mutta jokainenhan meistä on kaunis omalla tavallaan.
Kun mieheni tuli Suomeen, hän ihmetteli sitä kuinka suorasukaisia suom.naiset on ja kerto usein huvittuneena kuinka joku oli iskenyt silmää, tullut pyytään numeroa jne ja naiset oli niin nuoria kuin vanhempiakin. Ja mun mies näyttää huomattavasti nuoremmalta kuin on! Mutta ei sitten kai enää noteeraa niitä tai ei vaan viiti mulle kertoo, kun tietää mun edelleen hermostuvan " ei mistään" .
Tosta kyttäämisestä tuli mieleen, että meitäkin on kytätty monesti ja varsinkin kun liikun lapsen kanssa kahdestaan, on niin suomalaiset kuin ulkomaalaiset tuijottaneet ja yrittäneet tehdä tuttavuutta vaan ihon värin perusteella. Just vähän aika sitten odotin miestäni lääkärin vastaanotolla lapsen kanssa ja kaks mustaa miestä yritti kovasti hymyillä ja saada juttua aikaan. Mutta mä päätin, että mun ei tarvi outojen miesten kanssa ruveta juttusille vaan siks, että ne on mustia ja mulla tumma lapsi. Oon aina ollu sitä mieltä, että ihmisiä ei saa ihonvärin perusteella ruveta erottelemaan/ryhmittelemään/suosimaan, joten en todellakaan ymmärrä, miksi pitäis olla heti ylintä ystävää ns.samaan ryhmään kuuluvan kanssa. Onhan toki kiva, kun on helppo aihe ryhtyä juttusille vieraitten kanssa ja näin mahdollisesti tavata uusia mielenkiintoisia ihmisiä ja mahdollisesti saada uusia ystäviä.
Kyllä näissä mokuliitoissa taitaa olla omat taakkansa, joita ihan suomalais-suomalaisessa liitossa eläville on aika vaikea lähteä selittelemään. Siitä syystä tälläkin palstalla olen roikkunut, useimmin vain sivusta seuraajana, että sitä vertaistukea saisin. Harvalla suomalaisella pariskunnalla kun on takanaan sellaisia vaikeuksia, joita mokuliitoissa elävät kokevat, rasismi, kielitaito/-taidottomuus, oleskelulupa-asiat jne. Kaikki varmasti tietävät omakohtaisesta kokemuksestaan mitä tarkoitan.
no johan on aikoihin eletty?! Minä myönnän syyllistyneeni tähän ns. " tuijotteluun" , mutta tulikohan mieleesi, että kaikki naiset eivät varmaan ole hulluna mieheesi vaan saattavat muuten vaan olla uteliaita näkemään lapset ja toisen pariskunnan, jolla on ulkomaalainen mies? Minä en ainakaan ikinä ajattele nähdessäni ulkomaalaisen miehen, että wau mikä mies. Saatan katsoa vaan ohimennen lapsia ja vaimoa. Se ei tarkoita, että olisin kiinnostunut heistä tai, että haluaisin tutustua.
tässä on juuri suomalainen uppiniskaisuus, ketään ei saa katsoa, kulkekaamme pää maahan päin.
lähinnä minua on huvittanut tuijoittelu, jota olen itsekin saanut osakseni valkonaaman tietyssä maanosassa liikkuessani. Siis minua itseäni oudoksuttaa se, että jos minua flirtataan kadulla jossain maissa ja sama sääntö oudoksuttaa täällä suomessa...eli en ajattele, että tämä nyt on " suomalainen ongelma" , meidän perään ei huudella niin kuin esim. perääni huudetttiin länsi-afrikassa...
mutta tervehtiminen, katsominen, hymyily ne on AINA positiivisia asioita. Meitä on katsottu ja miestäni myös siis ihan uteliaisuuttaan tai ystävällisyyttään jotkut ja se ei minua haittaa, huvittavaksi koen vain flirttaavat tuijottelut silloin kun pariskunta on yhdessä liikenteessä, siis missä päin maailmaa hyvänsä, tämä nyt selvennyksenä. Mutta vielä tähänkin painotus, että ei se mua haittaa se tuijotus flirttaillen sinänsä, mutta huvittaa... ja siksi täällä sen toin esiin kun oli puheenaiheena :)
ihan niin kuin morjestuksena, että lapsiperheitä ollaan. Ei väliä mikä maa ja valuttta, bongaan aina lapsiperheet liikenteessä. Katsonpa siinä isät kuin äiditkin, mutta flirttailuun en ole vielä syyllistynyt :)
Ja selevennys jokaisella on oikeus flirtata jos ei kerran tuu tyrkylle haitaksi asti, mutta minulla on myös oikeus sanoa, että se huvittaa, jos kerran pariskuntana liikumme ei muuta :)
Ajattelin vaan lisätä huumorimielessä yhden muistelon. Useampia vuosia sitten eräs mummeli (todellakin jotain70-80v) tuli suoraan kysymään mieheltäni, jonka vieressä seisoin, että saiskos vähän koittaa. Kyse oli karvoituksesta kun ukolla sattui kesäkuumalla olemaan hihaton paita päällä. Ukkoparka säikähti pahanpäiväisesti =D Ollaan jälkeenpäin monesti naurettu tätä juttua.
Kyllä minustakin ihmeellistä on jos ihan oudot alkaa hymyileen ja flirttaan ym. ehkä jossain yöelämässä sen ymmärtää kun ihmiset on vähän hakupäällä...Hyvä etteivät pakoon juokse paremminkin. Kyllä monetkin katsahtaa pikaisesti mutta ujosti paremminkin.
Koskaan ei ole sellasta sattunut miehelleni, joskus jossain on joku vanhempi nainen jutellut miehelleni mikä on vaan positiivista ja mukavaa.
Viime viikollakin yksi vanhempi nainen tunnisti mieheni näytelmästä jossa hän oli teatteriavustajana yhdessä kesäteatterissa eka vuonna täällä Suomessa asuessaan. Hän tuli kiitteleen näytelmästä ja oli iloinen kun tunnisti mieheni ja kehui kuinka hyvä hän on näytteleeen, vaikka eipä siinä juuri näyttelijän lahjoja tarvittu. :) Mutta se oli hyvin postitiivinen ja mieheni mieltä lämmittävä tapaus.