Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi monet miehet haluaa koko ajan väitellä?
09.12.2019 |
Olen ihan kyllästynyt väittelemään lähipiirin miesten kanssa. Jos olen yhteydessä ihan asiasta (tervetuloa meille joululounaalle lauantaina klo 13), niin siinäkin yhteydessä pitää alkaa vääntää jostain, mistä takuuvarmasti syntyy nokkapokkaa. Kuten politiikasta.
Kuten nyt vaikka Sanna Marin. En itsekään SDPtä äänestä, mutta en jaksa joka yhteydessä kuunnella ininää jostain Sanna Marinista. Ihan sama.
Mikä miehiä vaivaa?
Kommentit (141)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mun mielestä taas sellainen tyypillinen naisten lattea "minulla menee ihan kivasti" -keskustelu, jossa kerrotaan keittiön kaakeleiden valinnasta, kampaajalla käynnistä, lasten synttäreistä yms, on todella tylsää... Ajankohtaiset aiheet ja niistä keskustelu/väittely on niin mukavaa. Onneksi oma mies tykkää keskustella/väitellä :).
Tai sitten kanssasi ei uskalla olla eri mieltä, koska olet heti "haastamassa".
No jos ei "uskalla olla eri mieltä", niin sitten on varmasti parempi, että keskusteleekin muiden naisten kanssa niistä keittiön kaakeleista... Mitä pelkäämistä on kertoa oma mielipide/näkemys ja puolustaa sitä? Parhaassa tapauksessa saa siihen omaan näkemykseen parempia argumentteja ja kehittää/laajentaa myös omaa ajattelua.
Mutta tämä ketju selvensi sitä, miksi yleensä kyllästyn naisten seuraassa... Jos mielenkiintoinen keskustelu nähdään jankkaamisena, haastamisena ja vänkäämisenä, niin ei meillä ole kyllä mitään yhteistä. Keittiön kaakeleista tai edellisen päivän vaateostoksista en jaksa puhua 5 minuuttia kauempaa.
Kokemukseni mukaan juuri tuo, että ei uskalleta puolustaa tai esittää, ja argumentoida sen puolesta, on naisten ongelma.
Ei johtoryhmissä voi jäädä loukkaantumaan kun miehet esittävät kiivaallakin tavalla näkemyksiään, pitää itse pystyä argumentoimaan miksi asia on toisin.
Sitten loukkaannutaan ja syytetään jyräämisestä kun itse pyörii tunnesektorilla eikä osaa/saa suutaan auki asiapohjalta.Jankkaajamiehet ja -naiset nimenomaan loukkaantuvat ja suuttuvat eriävistä mielipiteistä eivätkä kykene lainkaan tarkastelemaan asioita laaja-alaisesti. Huutaminen, raivoaminen ja muiden vähättely varsinkin jorytasolla on vain huonoa käytöstä, äärettömän epäpätevää amatöörijohtamista ja sulka minulle hattuun uhoa, joka ei palvele ketään ja johtaa typeriin päätöksiin. Nähty on nämäkin valitettavasti. Ihan rauhallisella ja kaikkia kunnioittavalla keskustelulla saadaan paremmin esiin kaikki näkemykset ja siten firman kannalta parhaat päätökset. On vaan niin vaikeaa joillekin yksilöille. Kiivaskin argumentointi voi myös olla muita kunnioittavaa. Argumentointityylit ovat synnynnäisiä temperamenttieroja ja sinunkin kannattaisi opetella ymmärtämään niitä. Saattaisit oppia paljon uutta ja oppia esimerkiksi keskustelemaan!
Ja niitä voi myös opetella ja saada niihin opetuksen. Itsellä oli Onni käydä sellainen koulutus läpi yliopistossa, jossa monessa kurssissa oli nin sanotut seminaarit joissa pari/ryhmä esitti aiheen (esim artikkeli) ja heillä oli opponentit ja opponenttien ja muun ryhmän kanssa esityksen jälkeen käytiin asia kohta kohdalta läpi siten että kysymykset ja kommentit ja vastaukset piti olla perusteltuja.T öhön tyyliin voi opetella itse kukin. Kun joudut perustelemaan itteedi, kysymykseesi ja vastaukseni on kyse oikeasta väittelyssä tai keskustelusta, joka on vuoropuhelua, ei inttömistä.
Kaunis ajatus, mutta kun nämä inttäjät "perustelevat" itseänsä netistä löytämillään höpöteksteillä, joiden osoitetta ei juuri nyt muista, väittävät että ovat kääntäneet jonkun todella asiantuntevan tekstin itsse arabiasta venäjän kautta suomeksi, koska se on faktoin fakta maailmassa, eikä kukaan ollut vielä sitä kääntänyt, ja sillä että he ovat niin taitavia soveltamaan, että pystyvät vilkaisulla ja ja omalla älykkyydellään päättelemään aiheesta kaiken.
Miten tuollaiselle selität mitä on perustelu, ja millä voi ylipäätään perustella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä kuulun kaveripiiriin, jossa eräs vakiopuheenaihe on politiikasta ja muista yhteiskunnallisista jutuista "jankkaaminen", välistä vakavammin, välistä huumoripitoisemmin. Itse heitän yleensä huumoriksi siinä kohtaa, kun tämä pääasiassa miespuolisen kaveripiirini jankkaus menee omaan makuun liian kiivaaksi. Silti tuo on mielenkiintoisempaa kuin puhua jotain jonninjoutavaa arkielämästä. Jännempää spekuloida hallituskriisiä ja maan seuraavaa pääministeriä (pitäisi jokaista järkevää aikuista jollain asteella tämä kiinnostaa) enemmän kuin millaiset seinäkaakelit kukin haluaisi keittiöönsä.
Joskus tuo väitteleminenkin on viihdyttävää, kun itselleni ei tuota vaikeuksia löytää perusteluita. Ehkä yhtenä poikkeuksena oma mieheni, joka on viime aikoina alkanut jyräämään perusteluitani väittämällä niitä tekosyiksi (liittyen siis omaan arkeemme, ei politiikkaan) ja kyllästyin tuohon siinä määrin, että lakkasin puhumasta aiheesta tuumaten, että turha sulle tästä kai sitten on puhua. Mutta jos perusteluita jaksetaan kuunnella niin...
Itselleni ei tosin tuota ongelmia myöskään korottaa ääntäni ja tokaista TURPA KIINNI, KUN MINULLA ON LAUSE KESKEN. Voisi kokeilla kans siellä johtoryhmän kokouksessa, jos sattuu sellaiseen joskus päätymään. :D
Mulle tuollainen kaveripiiri olisi painajainen. Ei osata itse tehdä eikä luoda mitään, vaan mietitään jotain seuraavaa pääministeriä. PAljon mielenkiintoisempaa on esimerkiksi tehdä musiikkia.
Helvetti mitä juntteja ketju täynnä. Väitteleminen ei ole rakentavaa yksityistä keskustelua kahden erimielisen, toisiaan kunnioittavan ihmisen välillä jossa pyritään lisäämään molemminpuolista ymmärrystä ja saavuttamaan synteesi. Se on yleisön edessä tapahtuvaa strukturoitua teatteria jossa kilpaillaan retorisesti. Oikeassa olemisella tai omilla todellisilla mielipiteillä ei ole väliä, kuka tahansa voi koska tahansa leikkiä paholaisen asianajajaa eikä argumentteja arvioida paikkansapitävyyden perusteella. Arkikielessä väittely tarkoittaa kiistaa. Kiistat eivät ole hyvää ja hauskaa ajanvietettä ellet ole sosiaalisesti täysin nyrjähtänyt riidanhaastaja. Mitä nämä väittelijämiehet nimenomaan on, mutta ilmeisesti myös kaikki Älykkönä itseään pitävät naiset.
Hohoijaa. Tämäkin ketju jälleen todistaa, että mistä nämä mies-inttäjät on tehty. Ne tulee inttämään naisille, koska pitää itseään a)älykkäämpiä ja b) sivistyneempinä kuin naiset. Kukaan mies ei jaksa niitä kuunnella, ne vähennetään äkkiä, mutta naisilla on käytöstapoja, niin ne ei käske niitä heti pois. Ne pitää naisia itseään alempina olentona ja haluavat jakaa meille tämän yhden näkemyksen , joka heillä on
Varmaan saavat henkisen stondiksen*@ siitä "pätemisen" tunteesta, joka tulee siitä typerästä paskanjauhannnasta. Täälläkin huomaa miten oikein kuminaa kuuluu näiden joidenkin kommenttien sisältä. Kumina kuuluu siitä, kun astia on tyhjä. Että tämmöinen etnografinen narratiivi
Ihmeen hiljaa on pältä-ülit, kukaan ei ole vieläkään suu vaihdossa täällä kertomassa, että miksi erityisesti ja useimmiten juuri miehet ovat näitä inttäjiä. Vastausta odotellessa edelleen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mun mielestä taas sellainen tyypillinen naisten lattea "minulla menee ihan kivasti" -keskustelu, jossa kerrotaan keittiön kaakeleiden valinnasta, kampaajalla käynnistä, lasten synttäreistä yms, on todella tylsää... Ajankohtaiset aiheet ja niistä keskustelu/väittely on niin mukavaa. Onneksi oma mies tykkää keskustella/väitellä :).
Tai sitten kanssasi ei uskalla olla eri mieltä, koska olet heti "haastamassa".
No jos ei "uskalla olla eri mieltä", niin sitten on varmasti parempi, että keskusteleekin muiden naisten kanssa niistä keittiön kaakeleista... Mitä pelkäämistä on kertoa oma mielipide/näkemys ja puolustaa sitä? Parhaassa tapauksessa saa siihen omaan näkemykseen parempia argumentteja ja kehittää/laajentaa myös omaa ajattelua.
Mutta tämä ketju selvensi sitä, miksi yleensä kyllästyn naisten seuraassa... Jos mielenkiintoinen keskustelu nähdään jankkaamisena, haastamisena ja vänkäämisenä, niin ei meillä ole kyllä mitään yhteistä. Keittiön kaakeleista tai edellisen päivän vaateostoksista en jaksa puhua 5 minuuttia kauempaa.
Tämä on myös aika rasittava ihmistyyppi " keittiön kaakeleista ei jaksa 5 minuuttia pidempään puhua".
Niistä puhutaan silloin kun on remontti tai rakennus menossa ja kun puhuu muiden ihmisten kanssa niin oppii uutta sen lisäksi että ottaa itse selvää.
Tietysti se tuntua pitkästyttävältä sellaisesta joka ei koskaan remontteja tms tee mutta ei se ole huonompi puheenaihe kuin joku muu eikä ihminen joka haluaa puhua politiikasta sen parempi tai fiksumpi .
Tuttu mies väitti, että Sofi Oksanen on miesvihaaja. Pyysin häntä perustelemaan väitteensä. Ei osannut sanoa mitään, vaan oli hiljaa.
Väitti myös, että paras ja ainoa taide syntyy kärsimyksen kautta, siksi nykytaide on paskaa.
Mietin, että miten se kärsimys mitataan, kaikkihan kärsimystä kokevat elämässään. Tällöin esim vankileirillä Afganistanissa oleva tekisi hienoa ja "oikeaa" taidetta, eikä kukaan suomalainen voisi tehdä, koska ei olisi kokenut samaa.
Ei osannut perustella.
Juteltiin myös kirjallisuudesta ja kerroin mitä ajatuksia minulle oli tullut mieleen Dostojevskin Rikos ja rangaistus -romaanista. Hän ei osannut sanoa kirjasta mitään, vaikka sanoi kovasti lukeneensa sen. Myöhemmin jutteli kolmannen työkaverin kanssa samasta kirjasta ja kertoi minun ajatukseni hänelle omanaan.
En usko, että mies on oikeasti edes lukenut kirjaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helvetti mitä juntteja ketju täynnä. Väitteleminen ei ole rakentavaa yksityistä keskustelua kahden erimielisen, toisiaan kunnioittavan ihmisen välillä jossa pyritään lisäämään molemminpuolista ymmärrystä ja saavuttamaan synteesi. Se on yleisön edessä tapahtuvaa strukturoitua teatteria jossa kilpaillaan retorisesti. Oikeassa olemisella tai omilla todellisilla mielipiteillä ei ole väliä, kuka tahansa voi koska tahansa leikkiä paholaisen asianajajaa eikä argumentteja arvioida paikkansapitävyyden perusteella. Arkikielessä väittely tarkoittaa kiistaa. Kiistat eivät ole hyvää ja hauskaa ajanvietettä ellet ole sosiaalisesti täysin nyrjähtänyt riidanhaastaja. Mitä nämä väittelijämiehet nimenomaan on, mutta ilmeisesti myös kaikki Älykkönä itseään pitävät naiset.
Akateemisessa kontekstissa väittely on tosiaan pohjimmiltaan retorinen kilpailu, eikä argumenttien todenperäisyydellä ole välttämättä niin painavaa roolia tuossa.
Toisaalta, kaveriporukalla/puolison kanssa väittely voi olla ihan hyvää ja hedelmällistäkin, kunhan ei eksy tuohon jankuttamisen ansaan, ja omien mielipiteiden ”pakkosyöttämiseen”.
Negatiivinen mielikuvasi väittelyistä johtunee siitä, että olet kohdannut pääsääntöisesti huonoja väittelijöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No se nyt vaan ajaa yhteiskuntaa eteenpäin kun keskustellaan politiikasta ja vaikeistakin asioista. Miksi naiset haluavat keskustella pelkästään meikeista ja tositelevisio-ohjelmista?
Tunnetko sä oikeesti yhtään naista? Mäkin keskustelen virkkausmalleista (vaikken niistä oo kiinnnostunu), mutta vain silloin ku paikalla on joku järjettömän tylsä mies.
Tunnen. Mulla on itse asiassa enemmän naisia kavereina kuin miehiä. Naisten keskusteluaiheet on Netflixin ja HBO Nordicin uusimmat sarjat, Spotifyn kuunnelluimmat, tositelevisio, meikit ja lemmikit. Jos keskustelu kääntyy johonkin yhteiskunnallisempaan, niin se noudattaa valtamedian narratiivia ilman mitään kritiikkiä
Kaveripiirisi kertoo vain sinusta itsestäsi. Omassani ei tuollaista esiinny.
Opiskelen yliopistossa kuten myös kaikki nämä naiskaverini. En sitten tiedä mitä se minusta kertoo...
Vierailija kirjoitti:
En tykkää väittelystä, joka on ruohonjuuritasolla synonyymi inttämiselle. Tässäkin ketjussa moni on väittelevinään, mutta oikeasti on vain pahainen inttäjä.
Tiedän todella harvasta asiasta niin paljoa että viitsisin alkaa väittelemään, eli tuossa vaiheessa, kun väittelyllä on jotain väliä, ollaan väitöskirjan äärellä, jolloin asiasta keskustelevat henkilöt ovat, tai alkavat olla ammattilaisia korkealla tasolla.
Tämä pienten ihmisten "väittely" on sitä että naapurin ukko tietää että selkääni ei olisi ollut pakko leikata vaan siihen olisi auttanut avantouinti ja painonnosto, niin kuin hänelläkin, että Kaveri(nykyinen entinen sellainen) väittää että siskoni parantumaton lihasrappeumasairaus olisi ollut vältettävissä, parannettavissa 1000-kertaisilla määrillä tiettyjä vitamiineja, koska hän on lukenut netistä että sinkki auttaa tukan pysymiseen päässä. Tämä tällainen ei ole mitään muuta kuin häiritsevää ininää korvan juuressa, ja pientä ahdistusta ennen kuin kehtaa joko sanoa suoraan, että ei jaksa tätä ihmistä enää yhtään, tai ei vain enää vastaa tälle mitään, kiitos ja näkemiin.
Sinua harmitta "naapurin miehessä" se että hänellä on oma mielipide jota et kykene nujertamaan. Halusta ei jää kiinni.😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No se nyt vaan ajaa yhteiskuntaa eteenpäin kun keskustellaan politiikasta ja vaikeistakin asioista. Miksi naiset haluavat keskustella pelkästään meikeista ja tositelevisio-ohjelmista?
Tunnetko sä oikeesti yhtään naista? Mäkin keskustelen virkkausmalleista (vaikken niistä oo kiinnnostunu), mutta vain silloin ku paikalla on joku järjettömän tylsä mies.
Tunnen. Mulla on itse asiassa enemmän naisia kavereina kuin miehiä. Naisten keskusteluaiheet on Netflixin ja HBO Nordicin uusimmat sarjat, Spotifyn kuunnelluimmat, tositelevisio, meikit ja lemmikit. Jos keskustelu kääntyy johonkin yhteiskunnallisempaan, niin se noudattaa valtamedian narratiivia ilman mitään kritiikkiä
Kaveripiirisi kertoo vain sinusta itsestäsi. Omassani ei tuollaista esiinny.
Opiskelen yliopistossa kuten myös kaikki nämä naiskaverini. En sitten tiedä mitä se minusta kertoo...
Se että opiskelee yliopistossa ei kerro mitään henkilön kyvystä sosiaaliseen kanssakäymiseen, kanssakäymiseen jossa sillä toisellakin on oma mielipde, jota pitäisi kunnioittaa 😊
V-P kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helvetti mitä juntteja ketju täynnä. Väitteleminen ei ole rakentavaa yksityistä keskustelua kahden erimielisen, toisiaan kunnioittavan ihmisen välillä jossa pyritään lisäämään molemminpuolista ymmärrystä ja saavuttamaan synteesi. Se on yleisön edessä tapahtuvaa strukturoitua teatteria jossa kilpaillaan retorisesti. Oikeassa olemisella tai omilla todellisilla mielipiteillä ei ole väliä, kuka tahansa voi koska tahansa leikkiä paholaisen asianajajaa eikä argumentteja arvioida paikkansapitävyyden perusteella. Arkikielessä väittely tarkoittaa kiistaa. Kiistat eivät ole hyvää ja hauskaa ajanvietettä ellet ole sosiaalisesti täysin nyrjähtänyt riidanhaastaja. Mitä nämä väittelijämiehet nimenomaan on, mutta ilmeisesti myös kaikki Älykkönä itseään pitävät naiset.
Akateemisessa kontekstissa väittely on tosiaan pohjimmiltaan retorinen kilpailu, eikä argumenttien todenperäisyydellä ole välttämättä niin painavaa roolia tuossa.
Toisaalta, kaveriporukalla/puolison kanssa väittely voi olla ihan hyvää ja hedelmällistäkin, kunhan ei eksy tuohon jankuttamisen ansaan, ja omien mielipiteiden ”pakkosyöttämiseen”.
Negatiivinen mielikuvasi väittelyistä johtunee siitä, että olet kohdannut pääsääntöisesti huonoja väittelijöitä.
Tai sitten ymmärrän että kilpailullisuus on perustavaa laatua olevalla tavalla ristiriidassa ymmärryksen lisäämisen kanssa, joka on väistämättä yhteistyötä. Tästä on vahva tieteellinen näyttökin. Ihmiset eivät ole avoimia uusille näkökulmille puolustaessaan omaansa. Kertoo todella paljon yhteiskunnastamme että väittelyä ihannoidaan niin laajalti ja keskimääräinen ihminen ei edes huomaa että kaikki väittelyn väitetyt hyvät puolet liittyvät oikeasti dialogiin, joka ei ole kilpailullista, tai ei edes tunne dialogin käsitettä. Näin paljon täällä ihannoidaan pippelinmittausleikkejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
V-P kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helvetti mitä juntteja ketju täynnä. Väitteleminen ei ole rakentavaa yksityistä keskustelua kahden erimielisen, toisiaan kunnioittavan ihmisen välillä jossa pyritään lisäämään molemminpuolista ymmärrystä ja saavuttamaan synteesi. Se on yleisön edessä tapahtuvaa strukturoitua teatteria jossa kilpaillaan retorisesti. Oikeassa olemisella tai omilla todellisilla mielipiteillä ei ole väliä, kuka tahansa voi koska tahansa leikkiä paholaisen asianajajaa eikä argumentteja arvioida paikkansapitävyyden perusteella. Arkikielessä väittely tarkoittaa kiistaa. Kiistat eivät ole hyvää ja hauskaa ajanvietettä ellet ole sosiaalisesti täysin nyrjähtänyt riidanhaastaja. Mitä nämä väittelijämiehet nimenomaan on, mutta ilmeisesti myös kaikki Älykkönä itseään pitävät naiset.
Akateemisessa kontekstissa väittely on tosiaan pohjimmiltaan retorinen kilpailu, eikä argumenttien todenperäisyydellä ole välttämättä niin painavaa roolia tuossa.
Toisaalta, kaveriporukalla/puolison kanssa väittely voi olla ihan hyvää ja hedelmällistäkin, kunhan ei eksy tuohon jankuttamisen ansaan, ja omien mielipiteiden ”pakkosyöttämiseen”.
Negatiivinen mielikuvasi väittelyistä johtunee siitä, että olet kohdannut pääsääntöisesti huonoja väittelijöitä.
Tai sitten ymmärrän että kilpailullisuus on perustavaa laatua olevalla tavalla ristiriidassa ymmärryksen lisäämisen kanssa, joka on väistämättä yhteistyötä. Tästä on vahva tieteellinen näyttökin. Ihmiset eivät ole avoimia uusille näkökulmille puolustaessaan omaansa. Kertoo todella paljon yhteiskunnastamme että väittelyä ihannoidaan niin laajalti ja keskimääräinen ihminen ei edes huomaa että kaikki väittelyn väitetyt hyvät puolet liittyvät oikeasti dialogiin, joka ei ole kilpailullista, tai ei edes tunne dialogin käsitettä. Näin paljon täällä ihannoidaan pippelinmittausleikkejä.
Ei tietty kilpailullisuus debatissa automaattisesti sen vuorovaikutuksellisuutta pois sulje...
Siinä olen kanssasi samaa mieltä, että ihmiset ei ole tyypillisesti kovinkaan vastaanottavaisia mielipiteille, jotka poikkeavat heidän omistaan.
Mitä tunnesidonnaisempi aihe, sitä sinnikkäämmin omasta ”totuudesta” pidetään kynsin ja hampain kiinni.
Olen itsekin keskusteluissa hiukan kilpailuhenkinen, myönnetään... ;)
Olen sitä mieltä, että mikäli mielipidettäni haluaa horjuttaa, se pitää pystyä argumentoimaan faktoilla, eikä millään köyhillä ”emmänyosaatätäselittäämutmäoontätämieltäjasäihanpöljäkunajatteletnoin” mutinoilla
V-P kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
V-P kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helvetti mitä juntteja ketju täynnä. Väitteleminen ei ole rakentavaa yksityistä keskustelua kahden erimielisen, toisiaan kunnioittavan ihmisen välillä jossa pyritään lisäämään molemminpuolista ymmärrystä ja saavuttamaan synteesi. Se on yleisön edessä tapahtuvaa strukturoitua teatteria jossa kilpaillaan retorisesti. Oikeassa olemisella tai omilla todellisilla mielipiteillä ei ole väliä, kuka tahansa voi koska tahansa leikkiä paholaisen asianajajaa eikä argumentteja arvioida paikkansapitävyyden perusteella. Arkikielessä väittely tarkoittaa kiistaa. Kiistat eivät ole hyvää ja hauskaa ajanvietettä ellet ole sosiaalisesti täysin nyrjähtänyt riidanhaastaja. Mitä nämä väittelijämiehet nimenomaan on, mutta ilmeisesti myös kaikki Älykkönä itseään pitävät naiset.
Akateemisessa kontekstissa väittely on tosiaan pohjimmiltaan retorinen kilpailu, eikä argumenttien todenperäisyydellä ole välttämättä niin painavaa roolia tuossa.
Toisaalta, kaveriporukalla/puolison kanssa väittely voi olla ihan hyvää ja hedelmällistäkin, kunhan ei eksy tuohon jankuttamisen ansaan, ja omien mielipiteiden ”pakkosyöttämiseen”.
Negatiivinen mielikuvasi väittelyistä johtunee siitä, että olet kohdannut pääsääntöisesti huonoja väittelijöitä.
Tai sitten ymmärrän että kilpailullisuus on perustavaa laatua olevalla tavalla ristiriidassa ymmärryksen lisäämisen kanssa, joka on väistämättä yhteistyötä. Tästä on vahva tieteellinen näyttökin. Ihmiset eivät ole avoimia uusille näkökulmille puolustaessaan omaansa. Kertoo todella paljon yhteiskunnastamme että väittelyä ihannoidaan niin laajalti ja keskimääräinen ihminen ei edes huomaa että kaikki väittelyn väitetyt hyvät puolet liittyvät oikeasti dialogiin, joka ei ole kilpailullista, tai ei edes tunne dialogin käsitettä. Näin paljon täällä ihannoidaan pippelinmittausleikkejä.
Ei tietty kilpailullisuus debatissa automaattisesti sen vuorovaikutuksellisuutta pois sulje...
Siinä olen kanssasi samaa mieltä, että ihmiset ei ole tyypillisesti kovinkaan vastaanottavaisia mielipiteille, jotka poikkeavat heidän omistaan.
Mitä tunnesidonnaisempi aihe, sitä sinnikkäämmin omasta ”totuudesta” pidetään kynsin ja hampain kiinni.Olen itsekin keskusteluissa hiukan kilpailuhenkinen, myönnetään... ;)
Olen sitä mieltä, että mikäli mielipidettäni haluaa horjuttaa, se pitää pystyä argumentoimaan faktoilla, eikä millään köyhillä ”emmänyosaatätäselittäämutmäoontätämieltäjasäihanpöljäkunajatteletnoin” mutinoilla
Myös sinun pitäisi perustella mielipiteesi eikä pyytää perusteluita pelkästään muilta.
Vierailija kirjoitti:
V-P kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
V-P kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helvetti mitä juntteja ketju täynnä. Väitteleminen ei ole rakentavaa yksityistä keskustelua kahden erimielisen, toisiaan kunnioittavan ihmisen välillä jossa pyritään lisäämään molemminpuolista ymmärrystä ja saavuttamaan synteesi. Se on yleisön edessä tapahtuvaa strukturoitua teatteria jossa kilpaillaan retorisesti. Oikeassa olemisella tai omilla todellisilla mielipiteillä ei ole väliä, kuka tahansa voi koska tahansa leikkiä paholaisen asianajajaa eikä argumentteja arvioida paikkansapitävyyden perusteella. Arkikielessä väittely tarkoittaa kiistaa. Kiistat eivät ole hyvää ja hauskaa ajanvietettä ellet ole sosiaalisesti täysin nyrjähtänyt riidanhaastaja. Mitä nämä väittelijämiehet nimenomaan on, mutta ilmeisesti myös kaikki Älykkönä itseään pitävät naiset.
Akateemisessa kontekstissa väittely on tosiaan pohjimmiltaan retorinen kilpailu, eikä argumenttien todenperäisyydellä ole välttämättä niin painavaa roolia tuossa.
Toisaalta, kaveriporukalla/puolison kanssa väittely voi olla ihan hyvää ja hedelmällistäkin, kunhan ei eksy tuohon jankuttamisen ansaan, ja omien mielipiteiden ”pakkosyöttämiseen”.
Negatiivinen mielikuvasi väittelyistä johtunee siitä, että olet kohdannut pääsääntöisesti huonoja väittelijöitä.
Tai sitten ymmärrän että kilpailullisuus on perustavaa laatua olevalla tavalla ristiriidassa ymmärryksen lisäämisen kanssa, joka on väistämättä yhteistyötä. Tästä on vahva tieteellinen näyttökin. Ihmiset eivät ole avoimia uusille näkökulmille puolustaessaan omaansa. Kertoo todella paljon yhteiskunnastamme että väittelyä ihannoidaan niin laajalti ja keskimääräinen ihminen ei edes huomaa että kaikki väittelyn väitetyt hyvät puolet liittyvät oikeasti dialogiin, joka ei ole kilpailullista, tai ei edes tunne dialogin käsitettä. Näin paljon täällä ihannoidaan pippelinmittausleikkejä.
Ei tietty kilpailullisuus debatissa automaattisesti sen vuorovaikutuksellisuutta pois sulje...
Siinä olen kanssasi samaa mieltä, että ihmiset ei ole tyypillisesti kovinkaan vastaanottavaisia mielipiteille, jotka poikkeavat heidän omistaan.
Mitä tunnesidonnaisempi aihe, sitä sinnikkäämmin omasta ”totuudesta” pidetään kynsin ja hampain kiinni.Olen itsekin keskusteluissa hiukan kilpailuhenkinen, myönnetään... ;)
Olen sitä mieltä, että mikäli mielipidettäni haluaa horjuttaa, se pitää pystyä argumentoimaan faktoilla, eikä millään köyhillä ”emmänyosaatätäselittäämutmäoontätämieltäjasäihanpöljäkunajatteletnoin” mutinoilla
Myös sinun pitäisi perustella mielipiteesi eikä pyytää perusteluita pelkästään muilta.
Tottakai perustelen omat mielipiteeni, vaikka olen kilpailuhenkinen, ei se tarkoita että olisin ylimielinen.
Mies kaipaa älyllistä stimulaatiota. Se voi useimmille naisille olla vierasta ja raskasta.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä, näin on.