Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi jotkut ihmiset soittavat puhelimella toistamiseen, mutta eivät laita viestiä
jos heille ei vastata? Nykyteknologia mahdollistaisi sujuvan viestin välittämisen. Usein on hyvä syy, miksi ei voi vastara. Itse tulkitsen, että asia ei ole ollut tärkeä, jos ei ole tullut viestiä perään. En soita takaisin
Kommentit (307)
Rasittavaa jos yritetään soittaa monta kertaa peräkkäin. pitäisi ymmärtää yhdestä kerrasta, jos ei vastaa niin ei vastaa. Itse ajattelen niin että jos on tärkeää asiaa niin osaa varmaan viestiä laittaa perään .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viesti-inho on jopa karsinut kaveripiiriäni. En kertakaikkisesti jaksa kommunikoida viesteillä, joten olkoot sitten. Voi mennä monta päivääkin, että viitsin vastata, se on niin kertakaikkisen vastenmielistä ja ärsyttävää näpräämistä. Tietokoneella menee joten kuten ja käytänkin tietokonetta usein viesteihin vastaamiseen (sitten kun jaksan). Jos ei halua soitella tai nähdä, niin olkoot sitten ilman seuraani.
En ole vielä tavannut ihmistä, joka kykenisi kommunikoimaan niin sujuvasti ja ymmärrettävästi viesteillä, että se olisi kertakaikkisen minkäänlainen vaihtoehto puhumiselle tai näkemiselle. Kuka edes jaksaa lukea niitä hirveän pitkiä sadan metriviestin sepustuksia?
Ei kiitos. Viestit ovat mielestäni vain pienten kiireisten asioiden hoitamiseen kun ei pysty puhumaan. Tapaan: "tuotko maitoa?" "joo", ei tuoreesta erosta avautumiseen tai yhtään mihinkään vastaavaan.
Mene tapaamaan sitä ystävää vaikka jonnekin kivaan kahvilaan jos haluat hänen kanssaan jutella. Silloin et varmasti ainakaan keskeytä mitään muuta. Kaupungilla pyöriminen on yleensä muutenkin ihan kivaa vaihtelua ihmisille.
On tosiaan paljon järkevämpää säästää ne jutut johonkin yhteiseen tapaamiseen. Koska on kuitenkin yleensä kivempaa olla liikkeellä missä tahansa jonkun ystävän kanssa kuin yksin. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Ellet sitten ole se nilkki, joka haluaa kulkea vain tiettyjen ihmisten kanssa jossain, mutta sen yhden kanssa haluaa vaan pälistä hänelle narsistisesti omat puuhansa muiden kavereiden kanssa.
Mulle ei kannata viestitellä, koska puhelin on vain tärkeitä ja pakollisia asioita varten. En siis elä luuri kädessä.
Kun se soi, vastaan jos kuulen. Viestit näen ehkä illalla tai seuraavana päivänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä käytän viestejä vain ei-tärkeiden asioiden kanssa. Kun on oikeasti tärkeää asiaa, soitan. Ja teen niin niin monta kertaa, että minulle vastataan. Jos ei useasta peräkkäisestä puhelusta tajua ilman viestiä, että toisella on tärkeää asiaa, on kyllä ymmärryksessä pahoja puutteita.
Näin on näreet! Mutta jotkut pelaavat pelejä, ja esittävät saavuttamatonta. Tyhmäähän se on.
En esitä saavuttamatonta. Olen huono vastaamaan puhelimeen, pidän sen äänettömänä. Se on päällä oikeastaan siksi että se on reitittimeni, en halua puhua enkä etenkään puhelimessa. Enkä katso onko minulle soitettu.
Jos on asiaa niin vastaan sähköpostiin.
Näin on mennyt vuosikaudet, ja ihan kiitettävästi on soittelut loppuneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mulla on tärkeeä asiaa, niin mä nimenomaan soitan, koska ei kaikki edes lue viestejä heti.
Ylipäätään soittaminen on monilla ihmisillä vähentynyt. Tuijotetaan kyllä puhelinta 24/7, mutta ei vaivauduta vastaamaan, jos se soi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta on aika itsekeskeistä ajatella, että toisen kuulumiset eivät ole tärkeä asia. Ne voivat olla hänelle hyvinkin tärkeä asia. Esimerkiksi mummoni soittaa minulle ihan "vain" kertoakseen kuinka kävi kaupassa ja keitä näki siellä jne. Ne ovat hänelle tärkeitä asioita ja minusta olisi todella tylyä olla vastaamatta mummolle vain siksi, että minun maailmassani kaupassakäynti ei ole puhelinsoiton väärti. Yritän muutenkin ajatella asioita laajemmin kuin vain omasta navasta käsin.
Onhan tuo aika hemmetin itsekeskeistä jos olettaa että vastaaja ehtii nuo kuuntelemaan kun yrittää vaikkapa selviytyä bussista kotiin lasten ja kauppakassien kanssa. Aika huonosti kykenet ajattelemaan laajasti.
Jos joku tuttu soittaa eikä laita viestiä perään, oletan tietenkin, että kyseessä oli vahinkosoitto, niinkuin aina onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikemminkin saatan laittaa viestin, että ei ollut mitään tärkeää. Että palaillaan. Tosin - jos on ollut jotain todella tärkeää, niin laitan kyllä viestin, että SOITA ASP! En minä sitä asiaa ala viestinä selittämään.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi puhuminen olisi jotenkin tärkeämpää kuin viestittäminen. Sen ymmärrän, jos on joku ainutlaatuinen ja tärkeä asia kerrottavana ja se on hyvä esittää puhumalla. Silloinkin voi soittaa kerran ja lähettää sitten viestin perään, että nyt on tärkeä asia, jonka haluaa kertoa puhumalla.
Varmaan riippuu paljon siitä, kuinka monimutkaisesta asiasta on kyse.
Työelämässä on edelleen paljon asioita, joiden hoitaminen muuten kuin puhelimella, teamsilla tai muuten kasvotusten on tosi vaikeaa.
Joskus sähköposti on paras vaihtoehto, jos asioita pitää selittää pitkästi ja tarvitaan liitteitä. Lyhyet puhelimen viestit toimivat lähinnä tyyliin onko joku tiimistä lähdössä jonnekin lounaalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maailmassa on paljon asioita, jotka hoituvat kätevästi ja nopeasti puhelimella. Viestin lähetys aiheuttaa vasta-tai lisäkysymyksen, eikä minulla ole aikaa kirjeenvaihtoon.
Olen aika huolissani näistä sosiaalisesti vammaisista, jotka ovat kännyriippuvaisia kykenemättä kommunikoimaan normaalisti, kuten muualla kuin Suomessa on tapana. Ovat yleensä nuoria.
Vierailija kirjoitti:
Minä käytän viestejä vain ei-tärkeiden asioiden kanssa. Kun on oikeasti tärkeää asiaa, soitan. Ja teen niin niin monta kertaa, että minulle vastataan. Jos ei useasta peräkkäisestä puhelusta tajua ilman viestiä, että toisella on tärkeää asiaa, on kyllä ymmärryksessä pahoja puutteita.
Todellakin ERINOMAINEN kommentti, puhelin on keksitty alunperin soittamista varten.... vaikka vuosisadan aikana sen ominaisuudet ovatkin muuttuneet. Vielä 1990- luvun alussa soittaminen olikin ainoa vaihtoehto. Nykynuoret (6 - 35 v.) vuotiaat eivät tätä tajua, kun ovat tottuneet vain puhelimen "räpläämiseen", siis viestittelyyn.....!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä käytän viestejä vain ei-tärkeiden asioiden kanssa. Kun on oikeasti tärkeää asiaa, soitan. Ja teen niin niin monta kertaa, että minulle vastataan. Jos ei useasta peräkkäisestä puhelusta tajua ilman viestiä, että toisella on tärkeää asiaa, on kyllä ymmärryksessä pahoja puutteita.
Tässäkin on erilaisia soittajaryhmiä. Henkilöt/virastostot/yritykset yms joiden numero on numeromuistioon tallennettu nimellä ja näkee nimestä kuka/mikä taho on soittanut. Sitten on numerot, joita ei ole tallennettu ja joista ei numerosta voi päätellä, että soittajalla saattaisi olla tärkeää asiaa. Toki sitten vielä se, että onko yritetty soittaa omaan henkilökohtaiseen numeroon vai työnumeroon. Jos kyseessä on yksi ja sama numero, niin silloin takaisinsoittamisessa on vielä mietittävä, että olisiko kyse omasta vai työasiasta.
Itselläni on onneksi kaksi eri puhelinta, joista vain työpuhelimeen tulleisiin puheluihin soitan takaisin joka tapauksessa. Perheenjäsenet (puoliso ja lapset) eivät koskaan soita työpuhelimeeni, jos ei asia ole sellainen, että minut on PAKKO saada kiinni ASAP. Omaan puhelimeen oudoista numeroista tulleisiin puheluihin en soita koskaan takaisin, jos soittaja ei ole vaivautunut laittamaan soittopyyntöä viestillä. Ystäville ja sukulaisille soitan työpäivän jälkeen takaisin, koska välttämättä eivät tiedä ttövuorojani, joten eivät tiedä, milloin minut saa kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä käytän viestejä vain ei-tärkeiden asioiden kanssa. Kun on oikeasti tärkeää asiaa, soitan. Ja teen niin niin monta kertaa, että minulle vastataan. Jos ei useasta peräkkäisestä puhelusta tajua ilman viestiä, että toisella on tärkeää asiaa, on kyllä ymmärryksessä pahoja puutteita.
Näin on näreet! Mutta jotkut pelaavat pelejä, ja esittävät saavuttamatonta. Tyhmäähän se on.
En esitä saavuttamatonta. Olen huono vastaamaan puhelimeen, pidän sen äänettömänä. Se on päällä oikeastaan siksi että se on reitittimeni, en halua puhua enkä etenkään puhelimessa. Enkä katso onko minulle soitettu.
Jos on asiaa niin vastaan sähköpostiin.
Näin on mennyt vuosikaudet, ja ihan kiitettävästi on soittelut loppuneet.
Miksi et lopeta koko puhelinliittymää jos kerran sähköposti ( tietokoneessa) sinulle kerran riittää... 🤔?!?
Jos ajelee vaikka autolla, voi hyvin rupatella hands free puhelimella samalla , mutta näpyttely vaatisi pysähtymisen. Samoin kotona voi kaiuttimella puhua hyvin samalla kun kuorii vaikka perunoita tai viikkaa pyykkejä ja käyttää ajan tehokkaasti.
Vierailija kirjoitti:
Ylipäätään soittaminen on monilla ihmisillä vähentynyt. Tuijotetaan kyllä puhelinta 24/7, mutta ei vaivauduta vastaamaan, jos se soi.
Ja samalla ihmiset on tosi yksinäisiä. Eivät ymmärrä että se somessa tykkäily ei tuo onnea eikä aitoa ystävyyttä. Mutta eivät myöskään halua puhua puhelimessa tai tavata kasvotusten. Noidankehä joka ruokkii itseään.
Vierailija kirjoitti:
Jos en tunne numeroa niin en lähtökohtaisesti koskaan vastaa, koska jostain selittämättömästä syystä ahdistun niin paljon yllättävistä puheluista. Tarkistan numeron jostain numeropalvelusta ja sitten soitan takaisin jos puhelu on jostain tärkeästä paikasta. Usein on olleet puhelinmyyjiä. Pidän paljon enemmän sitä että ensin laitetaan viesti, silloin mulla on hetki aikaa suhtautua ja valmistautua puheluun. Voisin muutenkin kommunikoida 100% säköposteilla ja tekstareilla, puhelut on kammottavia.
Olisi kiva tietää ikäsi, varmasti olet sitä aikaa joka ei ole elänyt "lankapuhelinten aikaa" jolloin aluksi ei edes ollut mahdollista NÄHDÄ KUKA SOITTAA, numeronnäyttö laitteet tulivat vasta joskus 1990- luvun alussa.
Tunnut olevan ihan neuroottinen puhelimesi kanssa.... 🙈!!!
Alue: Aihe vapaa
Saneluakin voi käyttää jos ei jaksa näppäillä. Tai lähettää ääniviestin.